Lähes kaikki ihmiset, joista välitän, on kadonnu mun elämästä. Esim. yks poika, jonka kanssa olin kaveri. Se ihastu yhteen tyttöön, ja alkoi vähän ajan päästä seurustelemaan sen kanssa. Se väitti, että mun kanssa kaveeraminen olis pettämistä. En ymmärrä sitä vieläkään. Muistan, miten paljon itkin sen jälkeen, ku se oli pistäny välit poikki, se oli mulle tosi tärkee kaverina. En oo puhunu sille pitkään aikaan. Viime kerrasta, ku puhuin sille, on aikaa melkein 4 vuotta. Haluaisin vielä olla sen kaveri, mutten voi :( Toinen esimerkki: Mun vanha päiväkotikaveri. Olin sen kanssa parhaita kavereita koko päiväkodin ajan, ja alakoulun vitosluokalle asti. Mutta kesäloman jälkeen, kun menin kutoselle, kaikki oli toisin, olin alkanut kesälomalla kuuntelemaan metallia ja punkia, joten tyylini oli vaihtunut. Olin myös leikannut sivusiilin ja lyhyen tukan. Kyseinen tyttö näki minut, katseli hetken minua, ja tajusi, että se olen minä, Johanna (nimi muutettu). Hän käveli luokseni, sanoi :"Mitä sä oot itelles tehny? En oo kyllä enää tollasen kaveri!" ja tönäisi minut ruusupuskaan, kaaduin selälleni sinne. Sen takia sorruin viiltelyyn, joka on jatkunut tähän asti, olen nyt yhdeksännellä. Minulla on enää 1 kaveri, enkä näe häntä usein. Olen itsemurhaakin suunnitellut.
ForeverAlone
MyBadLife
8100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Elä ny helvetti tee itsarii! Oota että pääset amikseen, mee johkuu hyvälle linjalle kouluttautumaan, sinne menee yleensä kaikki parhaimmat kaverit. Amiksessa on yleensä kaikki järkevät tyypit, jollei mee johkuu metallialalle. Usko pois, elämäsi tulee kääntymään hyväksi.
Ehkä kaikki henkilöt joista välität ovat poissa, mutta tässä on yksi henkilö joka välittää sinusta.
Jos haluat puhua niin minä kuuntelen, olet vajonnut alas ja haluan muuttaa elämäsi taas hyväksi. Minuun on purettu paineita ja tunteita ennenkin, joskus jopa fyysisesti, minulle voi kertoa tunteistaan. MyBadLife, haluan vain että saat hyvän pohjan elämällesi. Haluan ettet ole noin yksin, olen kokenut tuon yksinäisyyden itsekkin ja tiedän ettei se ole mukavaa.
Amiksessa parhaat tyypit hahah siel on kaikki ihan kusipäitä mene lukionn mielummin nimimerkillä kokemusta on
Älä muuta sano
Mä oon suorittamas ny kaksoistutkintoa ja mun mielest ainaki amiksessa on sielukkaammat ja paremmat tyypit :) Lukiossa on vaan sitä harmaata massaa ja opettajatki tylsempiä...
Oon amiksessa ja sinne tulee kusipäitä korkeintaan puoleksi vuodeksi (ei välttämättä niinkään pitkäksi ajaksi) vaan sen takia ettei oo muutakaan tekemistä (eivätkä tee siellä mitään) tai siksi että vanhemmat pakotti. Mutta ei ne jaksa siellä montaa vuotta olla. Opettajat ovat todella hyviä: ammattitaitoisia, osaavat opettaa hyvin, osaavat pitää kuria luokassa. Toisin kun se ylä-asteen mummot. En oppinut silloin terveystiedosta mitään koska A: ei osannut pitää kuria B: juuri ja juuri kuulin mitä hän sanoi C: selitti kaiken niin ettei meinannut kukaan saada selkoa. Amiksessa hyvä!
Älä tee itsaria. Nuo asiat tulee vielä helpommiksi. Löydät jossain vaiheessa oikeanlaisia ihmisiä ympärille. Elämä ei oo aina helppoa, mutta kyllä sitä jollain ihmeellä jaksaa eteenpäin. Nuku tarpeeksi, liiku, aloita uus harrastus ja syö semiterveellisesti, kun on perusjutut elämässä kunnossa nii on itelläkin helpompi olla.
Tsemppiä, tiiän miltä susta tuntuu. <3