Näin käytännössä.
Ja ovat aina toimineet. Kysehän on tietojärjestelmistä jotka ovat kokonaisuuksia erilaisia muisteja. Muisteilla on erilaiset hakuajat ja nopeutta voidaan mitata "tapahtumina sekunnissa". Muistit ovat yhdistetty toisiinsa erilaisin yhteyksin ja niiden nopeus kertoo siirtonopeuden sieltä muistista.
Tästä päästään siihen, että kaikennäköiset tietojärjestelmät on saatu tehtyä halutulle nopeudelle kun on määritetty tarpeet, ja valitsemalla tarpeeseen sopivan tekniikan minkälaista hakuaikaa tarvitsee mihinkin ja millä nopeudella tiedon pitää siirtyä erilaisten muistien välillä. Myös sitä itse tietoa voidaan yleensä kutistaa haluttuun kokoon jotta toimii sujuvasti mitoitusten mukaisesti.
Sitten joku älähtää jostain laskennasta ja prosessorista niin kyllä, onhan silläkin väliä mutta yleensä vähemmän. Näiden kehitys on mennyt käsikädessä niiden muistien ja väylien kanssa ja suurempi laskennan tarve liittyy myös suurempaan datamassaan, jolloin päästäänkin siihen että se rajoite tulee jonkun muistin hakuajoista tai siirtokaistasta.
Poikkeustapauksia toki on ja tosiaankin voi myös se laskentakapasiteetti olla se pullonkaula jolloin pitää ostaa sitä. Silloin suoritukyvyn mittayksikkönä on liukulukulaskua sekunnissa, joka lasketaan näin: https://upload.wikimedia.org/math/9/5/8/958ad08748db5d126907cafd9e48313f.png
Nykyprosessoreilla päästään parhaimmillaan neljään liukulaskuun jokaisella kellopulsilla.
Sitten te, joilla tietokoneet toimii "hitaasti", niin miksi ette mitoittaneet näitä muistien kapasiteetteja, väyliä, ja tarvittavaa laskutapahtumien määrää sekunnissa riittäväksi?
Ja ovat aina toimineet. Kysehän on tietojärjestelmistä jotka ovat kokonaisuuksia erilaisia muisteja. Muisteilla on erilaiset hakuajat ja nopeutta voidaan mitata "tapahtumina sekunnissa". Muistit ovat yhdistetty toisiinsa erilaisin yhteyksin ja niiden nopeus kertoo siirtonopeuden sieltä muistista.
Tästä päästään siihen, että kaikennäköiset tietojärjestelmät on saatu tehtyä halutulle nopeudelle kun on määritetty tarpeet, ja valitsemalla tarpeeseen sopivan tekniikan minkälaista hakuaikaa tarvitsee mihinkin ja millä nopeudella tiedon pitää siirtyä erilaisten muistien välillä. Myös sitä itse tietoa voidaan yleensä kutistaa haluttuun kokoon jotta toimii sujuvasti mitoitusten mukaisesti.
Sitten joku älähtää jostain laskennasta ja prosessorista niin kyllä, onhan silläkin väliä mutta yleensä vähemmän. Näiden kehitys on mennyt käsikädessä niiden muistien ja väylien kanssa ja suurempi laskennan tarve liittyy myös suurempaan datamassaan, jolloin päästäänkin siihen että se rajoite tulee jonkun muistin hakuajoista tai siirtokaistasta.
Poikkeustapauksia toki on ja tosiaankin voi myös se laskentakapasiteetti olla se pullonkaula jolloin pitää ostaa sitä. Silloin suoritukyvyn mittayksikkönä on liukulukulaskua sekunnissa, joka lasketaan näin: https://upload.wikimedia.org/math/9/5/8/958ad08748db5d126907cafd9e48313f.png
Nykyprosessoreilla päästään parhaimmillaan neljään liukulaskuun jokaisella kellopulsilla.
Sitten te, joilla tietokoneet toimii "hitaasti", niin miksi ette mitoittaneet näitä muistien kapasiteetteja, väyliä, ja tarvittavaa laskutapahtumien määrää sekunnissa riittäväksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ongelmana harvoin on se raudan toimintanopeus vaan syy hitauteen löytyy surkeasti koodatuista järjestelmistä. Nykykoodarit eivät viitsi (useimmat eivät edes osaa) optimoida sitä koodin nopeutta vaan toiminnot tehdään järjettömillä ja hitailla tavoilla. Tuon koodauksen tason laskemisen huomaa selvästi kun vertailee vanhempia ohjelmia nykyisiin ja huomioi paljonko raudan eli laitteiden laskentateho on kasvanut. Asennevammainen karvaperse ei toki tuota faktaa suostu hyväksymään eikä siksi edes suostu ajattelemaan asiaa.
"Ongelmana harvoin on se raudan toimintanopeus"
Tämä on totta.
"vaan syy hitauteen löytyy surkeasti koodatuista järjestelmistä."
Väärin. Ei ole ohjelmoinnissa mitään valittamista. Yleensä vika on käyttäjässä joka on rakentanut ympäristön väärin ja ohjelmien väärinkäyttö.
Tyypillinen virhe on esimerkiksi organisoinnin puute. Kun sitä pitää suunnitella, että mikä on työtilaa, työmuistia, muisti tiedostoille, varmistus, ja välillä myös arkistomuisti. Katsos kun tietoa tulee kaiken aikaa ja välillä ohjelmissa on rajoite käsiteltävän tiedon koolle tai kasvava tietomäärä saattaa tehdä hakemisen hitaaksi. Tyypillisin esimerkki on esimerkiksi ollut aiemmin sähköpostilaatikoiden arkistointi, että on otettu edellisen vuoden postit ja siirretty ne arkistoon.
Missä nämä kaikki sijaitsee, että käyttö on mahdollisimman sujuvaa? Eri tietoon kun pitää päästä käsiksi eri laitteista ja eri paikoista.
Onko muistityyppi tarkoitukseen oikein valittu?
Paljon tarvitsee mitäkin niille tietomäärille mitä käsittelee? Tarve on eri kun kyseessä on vaikka tekstiä verrattuna videoon.
Onko eri tyyppisten muistien väliset kaistat oikein mitoitettuja?
Tarvittaessa sitten mitoitetaan itse dataa pienemmäksi sopimaan investoituun rautaan (muistit ja kaistat)
---
"Nykykoodarit eivät viitsi (useimmat eivät edes osaa) optimoida sitä koodin nopeutta vaan toiminnot tehdään järjettömillä ja hitailla tavoilla. "
Esimerkiksi?
Minusta tuo näyttää ennemminkin olevan niin, että kun jossain näkee "järjettömiä tapoja" niin kyseessä on jotain vanhaa koodia mikä toimii eri tavalla kuin nykyiset.
"Tuon koodauksen tason laskemisen huomaa selvästi kun vertailee vanhempia ohjelmia nykyisiin ja huomioi paljonko raudan eli laitteiden laskentateho on kasvanut"
Et nyt nähtävästi ymmärtänyt mitä kirjoitin. Laskentateholla harvemmin on mitään merkitystä ellei tarkoitus ole nimenomaan laskea jotain paljon ja tarkasti. Tietokoneohjelmat suurimmaksi osaksi eivät laske vaan ennemminkin tekevät hakuja ja kopioivat. Laskenta löytyy useimmiten lähinnä kopioinnin, tallennuksen, tiedon avauksen, arkistoinnin jne. yhteydessä tehtävään datakompressioon tai datan purkuun.
Ja se datakompressio sitten ollut sitä, että ennen wanhaan käytettiin yksinkertaisia pakkausmenetelmiä koska laskentatehoa oli vähemmän mutta tekniikan kehittyessä, ohjelman hyötysuhde parani kun kuormitettiin enemmän prosessoria ja vähennettiin datan liikuttelua eri kaistoilla.
Paras hyötysuhde ja tekniikan vakiintuminen ollaan saavutettu tähän mennessä tekstimuotoisella datalla deflate pakkauksella (vakiintui 1995) ja häviöllinen valokuvapakkaus sitten JPEG:iä (vuodelta 1992). Jpegin käyttö toki oli aluksi sitä, että tiivistettiin valokuva lähetettäväksi hitaan kaistan yli mutta ohjelmissa sillä ei esitetty kuvia muuten koska se käytti silloin huomattavan paljon prosessoritehoa ja tuli yleensä tarpeeton muunnos 256 väriselle ruudulle. Vuodesta 1994 lähtien sitä käytettiin suoraan ohjelmissa, lähinnä WWW-selaimet ja vastaavat jotka avasi suoraan kuvia verkon läpi.
Se toki edelleen kuormitti prosessoria ja muistia, että ohjelmat käytti johonkin vuoteen 2001 saakka yleensä Jpegiä kevyempää pakkausta valokuvissa muualla kuin verkon läpi siirrettävällä datalla ja 256 värisiä kuvia suosittiin. Deflate otettiin kuvissa käyttöön aikavälillä 1996..2004. Nämä tehtiin prosessoritehon kustannuksella.
Äänellä ja videokuvalla vastaava juttu, että tehokkaammat pakkaukset otettu käyttöön sitä mukaan kun prosessoriteho on sallinnut käytön. Videokuvalla se pakkauksen tehostuminen jatkuu edelleen. Aikaisemmin oli käytössä H.263 ja samaa sukupolvea oli joku Theora ja VP7. Nyt on käytössä H.264 AVC ja VP8, kohta tulee H.265 ja VP9 ja tulossa on VP10. Pakkaussuhde paranee joka sukupolvella niin, että videokuva tiivistyy puoleen edellisestä samalla laadulla, prosessoritehon kustannuksella.
Jos prosessoritehoa on vähemmän, niin sitä voi valita kevyemmän pakkauksen toki.
Eli kuten arvasin niin et halua ajatella ja tutkia asiaa vaan alat sopertelemaan. Kaltaisesi asennevammaisen tampion kanssa on turha väitellä koska et halua hyväksyä tosiasioita vaan koitat sivuuttaa ne asiaan liittymättömällä sopertelulla.
Sinä et edes kyennyt antamaan esimerkkiä järjettömästä ja hitaasta tavasta. Mitä se kertoo sinusta?
Sitä että en viitsi tuhlata aikaani esimerkin kertomiseen kaltaisellesi asennevammaiselle tampiolle kun et sitä kuitenkaan edes lue ajatuksen kanssa vaan alat suoltamaan asiaan liittymätöntä sontaasi kuten aina ennenkin.
Kyllä, sinulle on kerrottu aikaisemmin useita esimerkkejä asiasta mutta et ole edes lukenut niitä niin että ymmärtäisit, et ilmeisesti asennevammasi takia halua ymmärtää.
Ei ole mitään esimerkkiä kerrottu missään. Korkeintaan on alettu jankuttamaan siitä miten on tehty hommat päin persettä heti kättelyssä josta seurannut ongelmia.
Lähtökohtaisesti niitä ohjelmia ja laitteita pitää käyttää oikein kuten on suunniteltu eikä päin v1ttua. Jos silloin on vielä sitä järjettömyyttä niin tämä on helposti osoittettavissa. Ei vaan ole kukaan näin tehnyt.
Minä sen sijaan olen aika monta kertaa osoittanut sen missä on hommat tehty väärin josta seurannut ongelmat.
Kasasin tähän vähän ohjetta: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13856177/organisointi-poistaa-ongelmat
Sitten vaan esimerkkiä siitä järjettömyydestä kun enste on asianmukaisesti organisoitu hommat.
Tällä palstalla on nimenomaan sinulle kirjoitetuissa vastauksissa kerrottu selkeitä esimerkkejä useamman kerran viimeisen vuodenkin aikana, et vaan halua muistaa niitä. Se kertoo paljon asennevammastasi.
On kerrottu esimerkkejä missä kerrotaan kuinka tehty asia väärin.
Sen sijaan ei ole kerrottu esimerkkiä siitä ongelmasta kun asiat on tehty oikein, ilman käyttäjän mokailua. TAI, sitten ei ole kerrottu ongelmasta riittävällä tarkkuudella, kuten esim. kerrottu versiotietoja, laitteen merkkiä/mallia tai sitä perusasiaa kuinka virhe toistetaan.
Joskus muistan että joku selitti jostain Vistan ongelmasta ja jääräpäisesti jankkasi vian olevan Vistassa vaikka virheilmoitus kertoi mikä oli pielessä eikä vaivautunut tarkistamaan mikä oli.
Eli, kerrohan nyt ihan oikea esimerkki ja sellainen missä ei ole käyttäjän mokailua ja on riittävät tiedot ongelman toistamiseksi ja kerrottu se "järjetön toiminta", että mitä tehdään järjettömästi ja miten se pitäisi tehdä.
"Sen sijaan ei ole kerrottu esimerkkiä siitä ongelmasta kun asiat on tehty oikein, ilman käyttäjän mokailua. TAI, sitten ei ole kerrottu ongelmasta riittävällä tarkkuudella, kuten esim. kerrottu versiotietoja, laitteen merkkiä/mallia tai sitä perusasiaa kuinka virhe toistetaan."
On kerrottu useampaan kertaan mutta et vain halua muistaa niitä kun ne eivät sovi ajatusmaailmaasi. Selkeät esimerkit kaikkine tarvittavine tietoineen niin että kuka tahansa voi sen todentaa. En todellakaan jaksa alkaa enää vääntämään ratakiskoa paviaanille joka ei halua uskoa faktoja ja unohtaa lukemansa samantien jos se ei sovi omaan rajoittuneeseen ajatusmaailmaasi. Foorumin viesteistä löytyy nuo esimerkit, ETSI ITSE NE PAVIAANI !
"On kerrottu useampaan kertaan mutta et vain halua muistaa niitä kun ne eivät sovi ajatusmaailmaasi."
Muistaisin jos sellainen esimerkki olisi. Ja jos sellainen esimerkki olisi niin osaisit sanoa viestin otsikon edes että pystyisi hakemaan.
Kyllähän noita ongelmia ohjelmistojenkin kanssa esiintyy.
Mutta pikemminkin siksi, että ne ovat niin keskeneräisiä. En usko, että ne ovat tarkoituksella huonosti koodattuja vaan kyse on resurssien puutteesta tai siitä miten niitä kohdennetaan.
Esimerkiksi nyt näytönohjainten ajurit Linux puolella.
No, sanot varmaan, että käyttäjän vika, mitäs valitsi huonosti tuetun näytönohjaimen. Periaatteessa näin, mutta käytännössä jonkinlainen tuki kuitenkin löytyy, eli sinäänsä on ihan oikeutettua valittaa keskeneräisyydestä, kun se on kesken.
Keskeneräisyys on ihan inhimillistä ja kuuluu tässä maailmassa vähän joka paikkaan.
Eli ihan turha väittää, että ohjelmat olisivat jotenkin täydellisiä ja mitään ei ole enää tehtävissä niiden parantamiseksi.
"Esimerkiksi nyt näytönohjainten ajurit Linux puolella."
Ei niissä ole mitään keskeneräisyyttä.
"No, sanot varmaan, että käyttäjän vika, mitäs valitsi huonosti tuetun näytönohjaimen. Periaatteessa näin, mutta käytännössä jonkinlainen tuki kuitenkin löytyy, eli sinäänsä on ihan oikeutettua valittaa keskeneräisyydestä, kun se on kesken."
Se menee niin, että löytyy kyllä ne tiedot minkä luvataan toimivan, ja loput on sitä että toimii jos toimii. Esimerkiksi vaikka Ubuntulla: http://www.ubuntu.com/certification/catalog/category/VIDEO/
Siitä on helppo valita, ei ole mitään keskeneräisyyttä.
"Eli ihan turha väittää, että ohjelmat olisivat jotenkin täydellisiä ja mitään ei ole enää tehtävissä niiden parantamiseksi."
Harvemmin niissä mitään vikaa on. Se nyt vaan ei mene ikinä niin, että kaikki mahdollinen toimisi kaiken mahdollisen kanssa yhteen jos ei ole standardia sille kaikelle mahdolliselle.
Toki nopeampi saatavilla oleva rauta myös mahdollistaa sovelluksia, mitkä eivät ennen olleet mahdollisia.
Tarpeiden avulla määritellään minkälaista rautaa tarvitaan, mutta jos rauta on liian kallista sillä hetkellä kyseiseen käyttötarkoitukseen, ei sitä sovellusta kannata välttämättä toteuttaa.
Eli siinä mielessä, kyllä rautakin rajoittaa, millaisia sovelluksia on mahdollista toteuttaa.
"Toki nopeampi saatavilla oleva rauta myös mahdollistaa sovelluksia, mitkä eivät ennen olleet mahdollisia."
Aina kun tulee 10x lisää esim. suorituskykyä niin mahdollistaa asioiden tekemisen paremmin tai ehkä jotain ihan uutta.
Tässä on siis 486 tms. vermeiden jälkeen ollut neljä kertaa tuollainen teholoikka.
"Kotikäytössä on aika usein myös kyse siitä, että rauta vanhenee."
Käytännössä.. ei.
"Ostit tietokoneen esimerkisi kun YouTube videot olivat 360p laatuisia ja mitoitit ihan oikein sen mukaan."
Ja miksei sitten käytä tällä 360 tarkkuudella?
"Nyt suuri osa on jo 720p ja monet 1080p."
Niin, kyllähän tuo teräväpiirron tuleminen oli ihan selvä juttu ja helposti ennakoitavissa. Tähän varautuminen silloin 2005 kun Youtube tuli, ei ollut oikein mielekästä. Se olisi ollut järkyttävän kallista silloin. Vuonna 2006 pystyi kyllä hankkimaan helposti teräväpiirtovalmiuksilla sen tietokoneen jos niin halusi. Eihän tuo muuta tarvinnut kuin Core 2 Duo prossun ja GeForce 7xxx ohjaimen.
"Sitä miten paljon pitäisi osata ennakoida taas on vaikea sanoa."
Lähinnä ne datamäärät, että paljon itse tuottaa tietoa ja tai hankkii tiedostoja jne. ja mitoittaa erityyppiset muistit halutulle aikavälille vähän extraa pelivaraksi ja yhteydet näiden välille riittävän hyväksi. Tuo ratkaisee jo lähes kaiken ongelman mitä tulee raudan riittävyyteen.
"Ainut tapa on oikeastaan päivittää rautaansa vastaamaan käytettyjä sovelluksia, säännöllisin väliajoin."
Mooren lain mukaan, joka on pätenyt vuodesta 1965 vuoteen 2013, se olennainen 10x lisäys saatu noin 6,8v välein. Tietokoneet on uusittu tavallisesti 6v välein, ehkä välillä vähän venytetty, että tuo täsmää tähän oikein hyvin. Uusi kone siis helposti sen 10x tehokkaampi ja mahdollistanut jotain uusia juttuja.
2013 lähtien Mooren laki alkoi hyytyä, että enää tuo ei päde.
"Sitten te, joilla tietokoneet toimii "hitaasti", niin miksi ette mitoittaneet näitä muistien kapasiteetteja, väyliä, ja tarvittavaa laskutapahtumien määrää sekunnissa riittäväksi?"
Kotikäytössä on aika usein myös kyse siitä, että rauta vanhenee.
Ostit tietokoneen esimerkisi kun YouTube videot olivat 360p laatuisia ja mitoitit ihan oikein sen mukaan.
Nyt suuri osa on jo 720p ja monet 1080p.
Ellei tämän kehityksen nopeutta osannut ennakoida, niin kone on silloin tuossa käytössä hidas.
Sitä miten paljon pitäisi osata ennakoida taas on vaikea sanoa. Harva ihminen osaa ennustaa tulevaisuutta kovin hyvin, eikä ihan kaikkiin skenaarioihin voi varautua rajallisten rahavarojen vuoksi. Ainut tapa on oikeastaan päivittää rautaansa vastaamaan käytettyjä sovelluksia, säännöllisin väliajoin.