JUUSO ESIIN

Mitä valtuusto on päättänyt maahanmuuttajien vastaanottokeskuksesta ja mahdollisesta 400 - 500 maahanmuuttajan kotouttamisesta Heinolaan? Eikö heinolalaisille pitäisi tiedottaa suunnitelmista ja huomioida suunnitelmat tulevissa talousarvioissa? Tietääkö valtuusto tai valtuuston puheenjohtaja?

Lain mukainen maahanmuuttajien kotoutus tarvitsee kotouttamisohjelman. Tässä mietteitä ohjelmaa varten. Vain kaksi kolmannesta maahanmuuttajista on saanut Suomessa töitä hyvinäkin työllisyysaikoina, entä sitten suurtyöttömyyden aikana.

Alkuvaiheen tuki. Asunnot ruokapalvelut, vaatteet, tulkit... Heinola kaupunki?
Koulutus. Oman kielen opinnot? Suomen kieli, ruotsin kieli? Opettajat? Sivistystoimen resurssit, homekoulut. Alkuvaiheen tuki 2015 ja alkuvaiheen tuki perheiden yhdistämisen jälkeen tulevina vuosina.

Koulutus maahanmuuttajien omalla kielellä/suomen kielellä
- lasten koulutus (peruskoulu), nuorten koulutus (keskiaste ja ammattiin valmistava) ja aikuisten koulutus (työhön valmistava, tai työttömiksi)
Työllistyminen
- vapaat työpaikat, suunnitellut työpaikat, työttömyyskorvaukset, koulutetaan vapaisiin työpaikkoihin - joita ei ole.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
- järjestetäänkö Heinolassa vai Lahdessa. Kielitaitoisia sosiaalivirkailijoita, tulkkeja.
- yhtestyö Lahden kanssa
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.
- omakielinen kulttuuri, suomalainen kulttuuri
- uskonto, oma uskonnon harjoittaminen, kokoontumistilat
- maahanmuuttajien kulttuurin ja vapaa-ajan vieton tukeminen osana Heinolan vapaa-aika ja kulttuuriohjelmaa

Etnisten ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää ja onnistuu vain kotouttamisen onnistuessa. Kotouttaminen onnistuu perheiden yhdistämisellä, jolloin maahanmuuttajien määrä kasvaa arviolta tuhansilla. Syrjintä on seurauksena, jos käydään paikallisteen kanssa kovaa kilpailua vähenevistä työpaikoista, koulutusmäärärahoista ja jos maahanmuuttajat jäävät Kelan toimeentulon piiriin työttömiksi ja kielitaidottomiksi.

Ruotsista on esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu niissä kunnissa, joissa maahanmuutto on ollut hallitsematonta ja alkuperäiset ruotsalaiset ovat muuttaneet paikkakunnalta kokonaan pois, esimerkkinä Malmö. Suomessa on kokemuksia suurtyöttömyyden Lieksasta, kannattaa haastatella lieksalaisia päättäjiä, miksi maahanmuuttajat eivät ole kotoutuneet Lieksaan toivotulla tavalla.
Valtion tuki maahanmuuttajia vastaanottaville kunnille päättyy nopeasti ja pian kunnat ovat omillaan. Myös siihen tulee varautua, että Heinolan vanheneva väestö huolehtii Heinolaan muuttavista maahanmuuttajista aktiiviväestön vähentyessä ja passiiviväestön kasvaessa. Onko tarkoituksena rakentaa suurtyöttömyyden Heinolasta Lahden maahanmuuttajalähiö Malmön tapaan?

Juusolta ei taideta paljon kysellä kun opekon tiloista päätetään

Pitäisikö valtuuston puheenjohtajalta kysyä tai Heinolan veronmaksajia kuulla, ennenkuin kaupunkiin tulee 700 maahanmuuttajaa ja myöhemmin heidän perheensä?

Mihin tarvitaan kaupungin hallitusta ja valtuustoa, jos kaupunkiin tulevista maahanmuuttajista päättää Lontoossa perustettu uskonnollinen Setlementti? Päättääkö Setlementti myös siitä, mistä työpaikat 700 ulkomaalaiselle, miten koulutus järjestetään, vuokrataanko lisää parakkikouluja, mistä opettajat, tulkit jne. Valtion tuki kunnille maahanmuuttokuluihin ei tule riittämään 30.000 - 50.000 maahanmuuttajalle kovinkaan moneksi vuodeksi.
Kun yhden maahanmuuttajan kulut maahanmuuttoviraston mukaan ovat 40 euroa päivässä ja maahanmuuttajat eivät ole työllistyneet kovin hyvin, niin 50.000 maahanmuuttajan kulut ovat 50.000 x 40 euroa = 2.000.000 päivässä, vuodessa 365 x 2.000.000 = 730 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa 10 x 730 miljoonaa eli yli seitsemän miljardia. Mistä siis leikataan maahanmuuttajien kustannuksiin? Moniko maahanmuuttaja työllistyy 10 vuodessa? Arviolta joka kolmas - hyvinä työllisyysaikoina.

Melkoinen välistä veto uskovaisten setlementiltä.
Jyränkölän businekset maksatetaan valtiolla ja Heinolan veronmaksajilla.
Ei huva.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 4.10. Euroopan pakolaiskriisistä otsikolla "Miten ulkomaalaiset pärjäävät Suomessa"

Suomen maahanmuutto-kriisiä pitää tarkastella suomalaisesta lähtökohdasta ja Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa ongelmiin, omiin ja maahamuuttajien. HS:n julkaisemien tilastojen mukaan Suomeen on tullut tän vuonna (maista, joissa yli 100 turvapaikanhakijaa) yhteensä 16 926 hakijaa, joista miehiä 84 %, jotka ovat yleensä täysi-ikäisiä.

Irakista on tulut 11.526 turvapaikanhakijaa, Somaliasta 1.745, Afganistanista 854 Syyiasta 378, Iranista 149, Venäjält 144, Kosovosta 129, Nieriasta 121 ja muista maista 1880. Albanian 666 hakijaa ei ole mukana, koska ovat saaneet kielteisen päätöksen.

HS:ssa on "Yhdeksän kysymystä Euroopan pakolaiskiisistä" (Petteri Tuohinen) ja yksi kysymyksistä kuuluu "miksi valtaosa turvapaikan hakijoista on miehiä? Eikö heikommassa olevat kuten naiset, lapset ja vanhukset tulisi pelastaa ensin?
- Perheestä turvapaikanhakumatkalle lähetetään ensin miehet, joilla on paremmat mahdollisuudet selvitä rankasta matkasta. Jos mies saa turvapaikan, voi hän sen jälkeen anoa perheenyhdistämistä, jolloin loput perheenjäsenet voivat saapua kohdemaahan turvallisemmin.

Suomen suurimmat kaupungit eivät ole ottaneet turvapaikanhakijoita samassa mittakaavassa kuin mitä Setlementti haluaa Heinolaan otettavan.
Espoossa vastaanottokeskuksessa ja hätämajoituksessa on 200 ja telttamajoituksessa joitakin kymmeniä. Helsingissä 450+630, Vantaalla 100, Turussa 225 + 500, Kouvolassa 250... Tampereella ja lähikunnissa lienee eniten.

Kun vertaa Heinolaan Setlementin suunnittelemaa määrää muiden kaupunkien maahanmuuttajiin ei voi muuta kun hämmästellä, mistä Heinolan resurssit riittävät?
Kielen oppimista ovat hidastaneet pitkät jonot kotouttamiskoulutuksiin maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin (työ- ja elinkeinoministeriöstä) mukaan.
Stenmanin mukaan maahanmuuttajat ovat muita vähemmän päässeet muun muassa työkokeilujen ja palkkatuetun työn piiriin.

Järjestääkö Heinolan kaupunki tai setlementti 700 maahanmuuttajalle kielen oppimista, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä. Entäpä näiden perheille? Pitäisikö Heinolan elinkeinotoimen järjestää työkokeiluja ja palkkatuettua työtä ensisijaisesti heinolalaisille pitkäaikaistyöttömille, jotta kaksi miljoonaa "Kelan sakkoja" voitaisiin käyttää vaikka maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotoutukseen?

Tänään menee paskat lopullisesti housuun ja valtuustonpuheenjohtaja ei kommentoi. Mistä hiljaisuus?

Vaikka valtio omistaa Opekon kiinteistön ja sijoittaa siihen kysymättä kuntaa 700 nuorta miestä, palveluja vaaditaan Heinolan viranomaisilta (sosiaalipalvelut, terveys, opetus, turvallisuus jne.). Kunnalta on kysyttävää! Tai hoitakoon vastaanottokeskus kaikki Punaisen Ristin rahoilla ja vapaaehtoisvoimalla. Näin Teittisen, Hildenin ja Juuson piti ilmoittaa tilaisuudessa 9.10.2015.
Saa nähdä, tuleeko Teittinen tänään vastaanottamaan ne irakilaiset ja kohentamalla Heinolan maineen.
Tarjosiko Teittinen jo oman kodin irakilaisille? Olisi vuoden PR-tempaus.