Heippa kaikki! Haluaisin kysyä, että miltä vauvakuume tuntuu? Mitä oireita? Miten se alkaa? Omalle kohdalleni ei ole tähän päivään mennessä osunut tuntemuksia, joista voisi käyttää nimitystä vauvakuume.
Miltä vauvakuume tuntuu?
N28
81661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla se alkoi siitä, että kun kaikki asiat olivat kunnossa, asunto, työ, yms. Silloin päätimme,että vauva saa tulla, jos on tullakseen.
Surullista kyllä, vauvahan päätti ettei heti tule, jolloin kuume alkoi pahenemaan.
Aloin huomata ympärilläni pieniä lapsia ja odottavia äitejä ja veljentyttöni oli pakko aina saada syliin ja sitä oli pakko paapoa...
Nyt se kuume on miltei pahimmillaan, tarkkaillaan lämpöjä ja tikutetaan ovista, mutta kuitenkaan ei niin pahana, että ostelisin lehtia ja vauvanvaatteita "valmiiksi".
Hyvä oire on se, että huomaa, kuinka pahalle tuntuu, kun joku tuttava kertoo vauvauutisia...
On toki olemassa sellaisiakin ihmisiä, jotka tulevat toimeen ilman lapsiakin ja sitten sellaisia, jotka huomaavat olevansa kypsiä äidiksi hyvinkin myöhään...
En tarkoittanut loukata, mutta näin olen huomannut.
Hyvä kysymys. Me ollaan jätetty ehkäisy pois ihan vähän aikaa sitten, ja tunnen välillä huonoa omaatuntoa siitä, ettei mulla koskaan ole ollut mitään järjetöntä vauvakuumetta.
...että jollain muullakin on tuollaisia tunteita. Ehkä vauvakuume ei iske kaikkiin, vaikka lapsia haluaisikin...Mekin olemme piakkoin jättämässä ehkäisyn pois.
Mulle iski vasta, kun alkupahoinvoinnit oli ohi. Ja pisti pään ihan sekaisin. Kohta vauvan pitäisi syntyä...
Minulla on ainakin seuraavia oireita:
Kadulla en näe muita kuin raskaana olevia naisia tai lapsen kanssa liikkellä olevia äitejä ja isiä. Siis tuntuu että niitä on jokapuolella ja koko ajan.
Lehdistä huomaan vain vauvauutiset tai kuka julkkis on raskaana.
Sitten totean marttyyrisena kihlatulleni että kato nyt kaikki muut on ja minä en. Ja katselen kateellisena toisten masuja. Eräs entinen luokkakaverini sai huhtikuussa tytön ja minä muutamaa viikkoa takaperin näin hänet kaupassa sen tytön kanssa. En voinut mennä juttusille, koska tiesin että sen jälkeen meillä ei muusta puhuttaisikaan kuin vauvasta (ja se olisin minä joka puhuisin)
Nyt olen huomannut että vauvakuume on pikkuhiljaa laantumassa.. toivotaan että katoaa hetkeksi, vaikka tupakoinninkin lopetin että jos kohta ruvettaisiin yrittämään. mutta onhan siitä hyötyä muutenkin.
Tottakai vauvakuume on enimmäkseen "huumaa", mutta ainakin minä olen säilyttänyt järkeni ja ajatellut ihan järkevästikin asioita.. että työpaikka olis ihan kiva saada ensin ja siten turvata toimeentulo, etes toinen vanhemmista kunnollisessa työpaikassa.
Itse en ole koskaan etes pitänyt pientä vauvaa sylissä ja kyllä minua pelottaa miten se elämä muuttuu sen lapsen myötä, ja täytyy sitä sen verran jaksaa suunnitella että taloudellisesti pärjää. Mutta ei sekään minun mielestäni saa olla este, niinkuin ei myöskään ne asiat, että täytyy olla omakotitalo, uusi auto, ammatti ja vakituinen työpaikka. Hyvä tietysti jos nämä ovat, mutta eihän se pieni tarvitse kuin rakkautta ja ruokaa!
Samoja oireita täälläkin...
Sitä on kehittynyt kunnon röntgenkatse,joka huomaa kaikki vauvat ja masut ja toisten raskaudet ja lapsen saamiset tuntuu viiltona sydämessä, vaikka sitä iloinen yrittää ollakin.
Alitajuisesti sitä jo elämäänsä järjestää niin että olisi paikka pikkuiselle, vaikka omalla kohdallani on vielä muutama vuosi odotusta edessä...
Oireilua takana jo 2 vuotta ja pahenee vaan. Ei oo kivaa..
kuumeillen.. Kaksi lasta on jo tehty mutta vauvakuume ei ole mennyt "ohi"... yllämainitut oireet on täälläkin..Vauvakuume helpottaa hiemen siksi aikaa kun lapsi on alle 1 vee ja sitten taas pahenee.. Onneksi järki sanoo ettei niitä kannata ihan siihen tahtiin tehdä..
sitä joskus itsekin nuorempana ja voin sanoa että kyllä sä sit sen tunnistat kun se sulle iskee. sitä tosiaan kiinnittää enemmän huomiota kaikkeen vauvoihin liittyvään.