Mieheni kuoli 1969. Avioliitosta jäi 2 vuotias
lapsi. Menin uuteen avioliittoon 13 02.1971 ja uusi puolisoni adoptoi lapseni18.03.1971 virallistetulla päätöksellä. Uden lain mukaiseksi adoptio vahvistettiin 5.7.2000 päätös.
Millainen perintöoikeus lapsellani on biologisen isänsä jättämään omaisuuteen. Omistin ennen avioliittoa perintönä samani rantatontin, jolle tämän kyseisen liiton aikana rakennettin Kesäasunto, joka jäi osittain keskeneräiseksi.
Nyt harkitaan ositusta, jota uuden avioliiton lapset moittivat. Miten se menisi oikein
lapsi. Menin uuteen avioliittoon 13 02.1971 ja uusi puolisoni adoptoi lapseni18.03.1971 virallistetulla päätöksellä. Uden lain mukaiseksi adoptio vahvistettiin 5.7.2000 päätös.
Millainen perintöoikeus lapsellani on biologisen isänsä jättämään omaisuuteen. Omistin ennen avioliittoa perintönä samani rantatontin, jolle tämän kyseisen liiton aikana rakennettin Kesäasunto, joka jäi osittain keskeneräiseksi.
Nyt harkitaan ositusta, jota uuden avioliiton lapset moittivat. Miten se menisi oikein
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Uden lain mukaiseksi adoptio vahvistettiin 5.7.2000 päätös. Millainen perintöoikeus lapsellani on biologisen isänsä jättämään omaisuuteen."
Kun vanhan ottolapsilain aikainen adoptio on vahvistettu uuden lain mukaiseksi, vanhan lain mukainen perintöoikeus on pääsääntöisesti lakannut. Näin ei kuitenkaan tapahdu siinä tapauksessa, että perinnönjättäjä on kuollut ennen vahvistuspäätöksen antamista. Näin on tässä tapauksessa käynyt, joten lapsen perintöoikeudesta on voimassa, mitä aiemmassa laissa on säädetty. Tämän mukaisesti lapsenne perii biologisen isänsä (ja myös adoptioisänsä).
"Nyt harkitaan ositusta, jota uuden avioliiton lapset moittivat."
Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Eihän (äidin) uuden avioliiton lapsilla ole asiassa mitään sananvaltaa.
Tässä tapauksessa adoptiolla ei ole ollut mitään merkitystä lapsen perintöoikeuteen biologisen isänsä jälkeen. Adoptiohan oli tapahtunut vasta biologisen isän kuoleman jälkeen, ja kun perintö lankeaa perinnön jättäjän kuolinhetkellä, lapsi oli jo perinyt isänsä adoption tapahtuessa. Sillä, että kuolinpesää ei ole jaettu, ei ole asiassa merkitystä. Lapsi siis on biologisen isänsä perillinen.
Aikaisempi vastaukseni soveltuu tilanteeseen, jossa adoptio olisi tapahtunut 1971 ja biologinen isä olisi kuollut vaikkapa 1972.
Edelleen haluaisin tietää, miten esim kiinteistön arvon nousu otetaan huomioon osituksessa
Vastasin teille joulupäivänä. Olettekohan edelleen epätietoinen, kun kiitosta ei kuulu?
En ole mikään tietotoimisto, mutta vastataan nyt vielä, kun kukaan muu ei ole vastaamista kontolleen ottanut.
Teidän ja 1969 kuolleen miehenne perillisen välisessä omaisuuden osituksessa otetaan huomioon ne varat ja velat, joita puolisoilla oli miehen kuoleman ajankohtana (1969). Omaisuus arvostetaan ositusajankohdan (2005) käypään arvoon.
Siltä osin kuin mahdollisesti olette sanotun (1969) omaisuuden parantamiseen käyttänyt myöhemmin saamaanne omaisuutta (joka siis ei kuulu osituksen piiriin) olette oikeutettu saamaan osituksessa hyväksenne ns. vastiketta. Vastike saattaa siis tulla kysymykseen kesämökin loppuun rakentamisen kustannusten osalta, jos ne on edellä kerrotuin tavoin rahoitettu.
Huomautan, että ns. lesken tasinkoprivilegi eli oikeus kieltäytyä tasingon antamisesta vainajan perillisille tuli voimaan 1.10.1976, joten sitä ei voida soveltaa nyt puheena olevaan ositukseen.
KIITÄN VASTAUKSISTA