Tiedoksi; Hki Jätkäsaaaren Sandis aloitus 10/-15

Tänne piti_-_
_ http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/43/43500d2fc94aef73a24dbf3305d6533b476c539c.pdf _Haso_

Sijainti 20820 / 4

Jätkäsaarenkuja xx 00220 Helsinki

Tontti

Tontti 4 sijaitsee Livornonkadun, Jätkäsaarenkujan ja Hyväntoivonpuiston rajaamassa korttelissa.

Korttelissa on ATTn rakennuttamien asuintalojen lisäksi ryhmärakennuttamiskohde

senioritalo As Oy Aikalisä ja päiväkoti Selkämeri. Korttelin keskellä on päiväkodin

suurehko piha-alue. Haso Helsingin Sandiksen piha-alue käsittää lähinnä huoltoajoa

palvelevan kapean piha-alueen. Päiväkodin piha-alue tulee olemaan noin puoli metriä

Haso Helsingin Sandiksen pihaa alempana ja pengertymään tonttien rajalla. Päiväkoti

rakennuttaa tonttien väliselle rajalle aidan.

Tontti sijaitsee alkuperäisen Jätkäsaaren itäpuolelta merestä täyttämällä vallatulla

maalla. Alueen pilaantuneet maa-ainekset on eristetty. Maanpinnan nykyinen

korkeusasema on pääosin tasossa 2,5 - 3,5. Esirakentamistäyttötaso tulee

olemaan n 4,5. Tontin lopullisen maanpinnan korkeus tulee olemaan tasolla 8,2 -

9,4. Rakennus perustetaan lyöntipaaluilla kantavaan pohjakerrokseen.

Rakennuksen alla on erillinen ryömintätila.

Tontin koko on 1 706 m2.

Asemakaava /kartta yms.

''etc. -linkissä_

_____________________________________________________________________.

27.8.2015

Skanska urakoi ATT:lle Hitas- ja asumisoikeusasuntoja Helsingin Jätkäsaareen-

Skanska ja Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT ovat sopineet kahden asuintalon rakennusurakasta Helsingin Jätkäsaareen. Kahteen yhtiöön tulee yhteensä 144 asuntoa. Asunto-osakeyhtiöt on nimetty Jätkäsaaren historiaa muistaen As Oy Helsingin Bysaksi ja Helsingin Asumisoikeus Oy / Haso Sandikseksi. Bysaan valmistuu 67 Hitas-omistusasuntoa ja Sandikseen 77 asumisoikeusasuntoa.

http://www.skanska.fi/fi/media/uutinen/?nid=Diy5SqVR

Skanska toteuttaa hankkeen kokonaisurakkana, johon sisältyy myös talotekniikan toteutus. Rakennustyöt Livornonkadun, Jätkäsaarenkujan ja Hyväntoivonpuiston rajaamassa korttelissa alkavat syyskuussa ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa syyskuussa 2017." (muutto tarkoittanee Bysan kohdalla).

___________________________________________________________________-

http://www.rakennuslehti.fi/2015/08/skanska-toteuttaa-asuinkerrostaloja-attlle-helsingin-jatkasaareen/

Skanska toteuttaa asuinkerrostaloja ATT:lle Helsingin Jätkäsaareen

Projektit 27.08.2015 - 15:07 

Skanska ja Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT ovat sopineet kahden asuintalon rakennusurakasta Helsingin Jätkäsaareen. Kahteen yhtiöön tulee yhteensä 144 asuntoa.

Lisättäköön vielä tänne aiheen mukaan;
ATT-toimiston mukaan mm. Jätkäsaaren tonttien vuokrat ovat ja tulevat olemaan huipputasoa tällä hetkellä Helsingissä. Maa myös on kohteessa täyttömaata laajalla alueella ja myös puhdistettavaa maa-ainesta on paljon ja erityistoimia paalutuksia vaativa yms.

Joka vaikuttaa asuntokohtaisiin jyvityksiin myös. Aso-maksut ovat huomattavan korkeita jota ovat jo myös keskustan ulkopuolelle rakennettavissa kohteissa joita tulossa useita 2016 myös Hasolle.

Hienoa, kiitos sinulle tiedon jakamisesta.

Miksi kyselette muissa aloituksissa jos tietoa on tässä!?

No eihän tässä sentään kaikki tieto ole (kiitos joka tapauksessa ap:lle), esim. toisessa ketjussa sanottiin että Sandis tulee ennakkomarkkinointiin marraskuun aikana. Toivottavasti näin on, sillä hitas-kohteistakin uusien Kalasataman talojen tiedot tulee näytille jo huomenna (haku 21.10. alkaen), vaikka varsinainen rakentaminen aloitetaan vasta 201 6 keväällä. Sandis sen sijaan on jo rakenteilla, joten aivan syystä ihmiset ovat kärsimättömiä.

No joo, ja molemmat em. H:gin jättömaa-alueet keskustan tuntumassa ovat vuosikausia rakennustyömaina! Hankalia liikkua ja meluisaa (taustamelua).
Ehkä Hampparinsaari vaikka "suusta täyttyykin" on hieman valmiimman ja sikäli siistimmän oloinen jo nyt?
Luonnollista luontoa ei ole lähellä vasta matkan päässä jos vesiallasta eli merta ei lasketa. No "kuolleen rakennusmiehen" muistosilta Isoisänsilta auttaa Sompasaaresta / l. 'Kalasatamasta' eli ent. Sörnäisten sataman alue (uusi ja keksitty nimi sekin) pääsyn edes Mustikkamaan alueelle jo piankin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sompasaari
Sompasaari (ruots. Sumparn) on entinen saari Kruunuvuorenselällä Helsingissä, nykyisin niemi ja Sörnäisten kaupunginosan osa-alue. Saari yhdistettiin aikoinaan täyttömaalla mantereeseen ja se jäi Sörnäisten sataman alle. Tämän johdosta Sörnäisten satamaa kokonaisuudessaan on kutsuttu myös Sompasaareksi.

>> Satamaan johtavilla teillä käytettiin tienviitoissa yksinomaan nimeä Sompasaari varustettuna tavarasataman tunnuksella. Satamatoiminnot lakkasivat vuoden 2008 lopussa niiden siirryttyä uuteen Vuosaaren satamaan.

Aikoinaan Sompasaari toimi helsinkiläisten huviretkien kohteena, ja sinne kuljettiin höyrylaivalla. Saaren kasvisto oli poikkeuksellisen monipuolista; siihen arvioitiin kuuluneen ainakin kolmesataa eri lajia. Tähän vaikutti osaltaan saarelle 1840-luvulla perustettu puutarha.[2]

Korkea Sompasaari louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen, kun Sörnäisten satamaa 1960-luvun taitteessa laajennettiin merelle päin.
Mantereeseen yhdistettiin myös Sompasaaren eteläpuolinen saari Nihti.

Alueen täyttötyöt oli aloitettu jo aiemmin 1950-luvulla, kun kaksi saarta, Hanasaari ja Kana, oli yhdistetty uuden voimalaitoksen syntysijaksi.[2] Nykyisin Sompasaaren naapurisaarista ovat jäljellä Mustikkamaa ja Korkeasaari.

Sompasaaren aluetta on rakennettu vuodesta 2010 lähtien asumiskäyttöön, samoin kuin viereistä Kalasatamaa. Kalasataman metroasema on Sompasaaren alueesta kävelyetäisyydellä

Esitieto hausta ATT:n sivuilla:

Tulossa pian: Sandis – asumisoikeusasuntoja Jätkäsaareen

Rakennamme Jätkäsaaren keskelle HASO-kerrostalo Sandiksen. Kehittyvä, urbaani Jätkäsaari on ihanteellisella paikalla niin julkista liikennettä, polkupyörää kuin autoakin käyttävälle. Palvelut ja ostosmahdollisuudet ovat lähellä. Sandiksessa olet siis omassa rauhassa meren äärellä – mutta silti lähellä kaikkea. Lue lisää Jätkäsaaren & Länsisataman rakennusvaiheista Uutta Helsinkiä -sivustolta.

Syksyllä 2017 valmistuvassa Sandiksessa on 6–8 asuinkerrosta ja 77 asuntoa, ja se pitää sisällään vaihtoehtoja pienasunnoista kaksikerroksisiin suurempiin koteihin. Asukkaiden yhteiskäytössä on mm. tilava kattoterassi. Lisätietoa tulossa pian HASO-kohdesivuillemme.

Hakuaika Sandikseen on 15.11.–30.11.2015 (klo 12). Hakea voi myös nettisivujemme sähköisellä lomakkeella – huomioithan, että hakijalla tulee olla kunnan myöntämä asumisoikeusnumero. Lisätietoja hakemisesta ja kohteesta arkisin klo 9–16 myös numerosta (09) 310 32314.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa Helsinkiin kohtuuhintaisia vuokra-, asumisoikeus- ja hitas-omistusasuntoja kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Uudistuotannon lisäksi ATT vastaa kaupunkikonsernin omistamien asuntojen peruskorjaamisesta.

http://www.hs.fi/talous/a1447729830452

Asuntolainojen miinuskorot eivät ole enää kaukana – kolmen kuukauden euribor jo -0,08 prosenttia

Talous 17.11.2015 9:44
Anni Lassila Helsingin Sanomat

Tilanne, jossa joidenkin vanhojen asuntolainojen kokonaiskorko painuu miinukselle, ei ole enää kaukana. Asuntolainojen yleisimmät viitekorot ovat painuneet tasaista tahtia alaspäin Euroopan keskuspankin kiihtyvien elvytystoimien vuoksi.

Kolmen kuukauden euribor oli perjantaina -0,08 prosenttia ja kuukauden euribor -0,14 prosenttia. Monissa ennen vuoden 2007 finanssikriisiä myönnetyissä lainoissa on viitekorkona kolmen kuukauden euribor ja joissain jopa kuukauden euribor.

Näiden lainojen marginaalit voivat olla vain 0,3–0,4 prosenttia. Kuukauden euriborin ja 0,3 prosentin marginaalin lainan kokonaiskorko on siis enää 0,16 prosenttia.
Pankit eivät anna uusille laina-asiakkaille viitekoroksi enää näin lyhyitä ja negatiiviseksi painuneita euriboreja. Viitekoroksi saa tällä hetkellä lähinnä 12 kuukauden euriborin, joka on vielä hitusen plussan puolella.

Lähes kaikki pankit ovat viimeisen vuoden aikana myös lisänneet uusiin lainasopimukseen ehdon, jonka mukaan asuntolainan korko on vähintään marginaalin suuruinen. Vanhoissa lainasopimuksissa ehtoa ei ole.

Asuntolainoja koskevan lainsäädännön muutoksia pohtinut työryhmä kuitenkin kieltäisi lainasopimuksista tällaisen ehdon.

Pankit joutuivat odottamattoman ja uuden tilanteen eteen viime keväänä, kun Euroopan keskuspankin (EKP) entistä voimakkaammat elvytystoimet painoivat pankkien väliset lyhyet lainakorot, eli euriborit negatiivisiksi.

EKP:n laski oman yliyön talletuskorkonsa negatiiviseksi jo viime vuoden kesäkuussa. Tämän vuoden alussa se aloitti vielä mittavan arvopaperien osto-ohjelman.

Kuukauden euribor kävi ensimmäistä kertaa miinuksella viime helmikuussa. Kolmen kuukauden euribor painui pysyvästi miinukselle huhtikuussa.

EKP:lta odotetaan jälleen joulukuun alussa uusia elvytystoimia, mikä on sysännyt euriborit uuteen luisuun. Nyt myös kuuden kuukauden euribor on negatiivinen.

Normaalioloissa korkojen lasku ei haittaa kovin paljon pankkien toimintaa, koska ne voivat kompensoida lainakorkojen laskun talletuskorkojen alentamisella.

Talletuskorkojen painaminen negatiiviseksi on käytännössä vaikeaa. Se voisi johtaa pahimmillaan talletuspakoon, jos asiakkaiden kannattaisi mieluummin pitää rahansa käteisenä kuin pankkitilillä.

Ruotsissa ja Tanskassa, missä keskuspankkikorot ovat vielä matalampia kuin euroalueella, jotkut pankit ovat laskeneet yritystalletusten korot miinukselle. Yritysten on käytännössä pakko pitää varansa tileillä, joten niiden kohdalla pankkien ei tarvitse pelätä talletuspakoa.

Pankeille negativiiset korot ovat iso ongelma, koska ne syövät vähitellen peruspankkitoiminnan kannattavuutta. Finanssiala onkin huolissaan työryhmän ehdotuksesta, joka voisi merkitä sitä, että yhä useamman asuntolainan korko voisi painua lähelle nollaa tai jopa miinuksen puolelle.

Myös pankkeja valvoja Finanssivalvonta sekä kuluttajien asiaa ajava vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine vastustivat ehdotusta työryhmässä sillä perusteella, että se voisi merkitä asiakkaiden lainamarginaalien nousua.

Pankkien olisi pakko ottaa negatiiviset korkot huomioon marginaalin määrittelyssä.

Isot pankit ja pankkiryhmät ovat voineet korvata korkokatteen pienenemistä varainhoidon ja muiden palvelujen myyntituotoilla.

Erityisesti perinteistä pankkitoimintaa harjoittavien pienten pankkien toiminnalle korkokatteen kapeneminen on ongelma.

”Jos pankin varainhankinta pohjautuu pitkälti talletuksille, on kestämätöntä ajatella, että viitekorkojen mennessä negatiivisiksi asiakas ei maksaisi luotoistaan mitään samaan aikaan, kun esimerkiksi määräaikaistalletukselle on maksettava korkoa. Tämä johtaisi täysin kannattamattomaan pankkitoimintaan”, Finanssialan Keskusliiton edustajana asuntoluottotyöryhmässä istunut lakimies Eeva Lahikainen sanoo tiedotteessa.