en kestä enää

Puhut koulussa jolleki. Vaikka terkalle tai kuraattorille?

Mun äiti siis juo joka päivä vähintään 8 tölkkii ES ja on aamuisin pärinöissä. Alkaa jo vituttaan tää touhu koska en saa mitään tukea äidiltäni koulunkäynnissä ja muissa asioissa. Isä ei auta asiaan vaan ostaa äidille aina vaan lisää ES. Koulu arvosanat on myös huonontunut koska en jaksa tehdä läksyjä koskaa äiti puhuu koko ajan päättömiä ja on ihan pärinöis niin että itken joka ilta huoneessani. Mitä minun pitäis tehdä? Olen Jukka neloselta.

Toivottavasti sulla on joku jolle puhua .meillä sama meininki,mut molemmat vanhemmat juo.mulla auttaa kun on kavereita ja sisko kelle puhua.olen paljo kavereitten kans.bestiksellä olen usein yötä.voit yrittää et äitiä hakis apua.jos et keksi muuta niin soita kriisipisteeseen tai mll län auttavaan puhelimeen.ne on ilmaisia.

Ite oon ollu saman kaltases tilanteessa ja voin omasta kokemuksesta sanoo että kannatta kertoo jollekin (itse en tähän pystyny lopulta meni liian pitkälle ja viranomaset puuttu siihen, tällä hetkel en oo toisen vanhemman kanssa tekemisissä toinen vakavasti masentunu ja kaks veljee mun huolehdittavana..) Mutta joka tapauksessa kannattaa kertoa jollekkin, hankkia apua ja tiiän että tätä kaikki jauhaa että pitää hankkia apua, kertoa yms. ite en uskonu noita neuvoja ja jouduin katumaan.. etenkin jos noin paljon menee niin boin sanoa että siitä ei ainakaan helpolla pääse eroon, oma vanhempi ei ikinä päässyt..

Hei

Olet saanut hyviä neuvoja ja minä toistan sitä samaa: kerro asiasta jollekin aikuiselle. Koulun terkkari voisi olla helpoimmin lähestyttävissä. Äidilläsi on ongelma, joka säteilee koko perheeseenne. Siihen on mahdollista saada apua. Samalla apua tarvitsee koko perheenne, sillä alkoholisti sairastuttaa aina läheisensäkin.
Kunpa jaksaisit heti huomenna mennä juttelemaan. Ole rohkea! Niin autat perhettäsi ja äitiäsi nyt kun tilanne ei vielä ole kokonaan karannut käsistä.

Lämpöisin tukiterveisin
Pappi Elisabet

Et oo ainoo kel on samallaine tilanne kotona :(
Mul juo molemmat vanhemmat. Nytki on ollu joku yli viikon putki päällä.
Viranomaset ei auta, ollaan oltu joku 6 krt niihi yhteydes et joo ei oo auttanu
Mitä pitäs tehä? Meiän talo kuulemma ulosmitataan ja toski äiti tuli äsken puhumaan mulle jotain ihan sekavaa.
(Mäki oon seiskal)
En vaa jaksa enää auttakaa

Pystytkö kysymään kuraattorilta tai terveydenhoitajalta jos heidän kauttaan voisi tulla tukihenkilö jonka kanssa voisit keskustella ja vaikka harrastaa/ulkoilla? Huonoimmassa tilanteessa alkoholijuomien juominen ylittää kohtuullisuuden rajat ja sitten on tilanne tuskaisempi. Äitini joi itsensä hengiltä ja syynä oli alkoholin käytön lisääntyminen pikkuisen kerrallaan. Syy miksi en ole alkoholista kiinnostunut on äidin juomisen katsominen ja sen kyyneliin johtanut loppuminen äidin hautaan laskeminen. Toivottavasti eivät vanhempasi pilaa tulevaisuuttasi, jos mahdollista niin pyydä kuraattorilta tai terveydenhoitajalta apua ja jos saat tukihenkilön jolle voit purkaa tunteita ja ehkä koulunkäymiseen riittää energiaa kun huoneessa vuodettujen kyynelten määrä vähenee. Itseäni helpotti runojen kirjoittaminen kun olin peruskoulussa, nyt olen lukiossa.

Kiusattuna ja alkoholistin lapsena ei vanhemmilta tullut tukea, tukihenkilö auttoi kun pääsin harrastamaan ja keskustelemaan. Jos perheellä ei ole rahaa harrastusjuttuihin niin saattaavat sosiaalitoimistosta antaa harrastamiseen tukea, itse sain tukea vaikka keilahallin kertakäynteihin muutamalle kerralle rahallista tukea. Harrastaessa surulliset ajatukset ja paineet katoavat ainakin hetkeksi.

kerro terkkarille, mene lastensuojelulaitokseen asumaan väliaikaisesti siihen asti että sosiaalityöntekijät saa taottua sun äitisi päähän ettei se voi käyttäytyä tolla tavalla. mulla oli samankaltainen tilanne joka päättyi siihen että 8lk yritin tappaa itteni kun pää ei enää kestänyt ja rupesin oireilemaan muutenkin. mut otettiin huostaan ja nyt 17v mulla on hyvät välit äitiin joka ei enää juo mun seurassa & asun jo omassa asunnossani mut käyn porukoilla aina kun siltä tuntuu. lastensuojelu pelasti mut ja meidän perheen, niin kliseeltä kun kuulostaakin :D