Minua kiinnostaisi tietää, onko Outi Kosken lapset Suomen vai Yhdysvaltain kansalaisia vai peräti kaksoiskansalaisia. Jos he ovat Suomen kansalaisia, tuntuu kummalliselta, että he voidaan luovuttaa Yhdysvaltoihin.
Mielestäni KKO:n olisi pitänyt päättää, että
kummallakin vanhemmalla on tapaamisoikeus. Miksi vain isä muuten pääsi lapsia katsomaan sairaalaan?
Tai olisivat pistäneet kummatkin vanhemmat sinne psykiatriseen hoitoon vähäksi aikaa. Ehkä olisivat sitten päässeet sopuun.
Säälin poikia, jotka joutuivat vanhempien riidan välikappaleiksi.
Mielestäni KKO:n olisi pitänyt päättää, että
kummallakin vanhemmalla on tapaamisoikeus. Miksi vain isä muuten pääsi lapsia katsomaan sairaalaan?
Tai olisivat pistäneet kummatkin vanhemmat sinne psykiatriseen hoitoon vähäksi aikaa. Ehkä olisivat sitten päässeet sopuun.
Säälin poikia, jotka joutuivat vanhempien riidan välikappaleiksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alexander ja Jacob. Ehkä Suomalaisikin. Mutta isä on lainukainen huoltaja. Äiti kaappasi Suomeen ja eristi pojat isästä. Ja aivopesi ja ohjeisti pojat muutamassa kuukaudessa kuuliaisiksi. Vai voitteko väittää, ettei "äiti" ole sisukas nainen joka käännyttää koko SUomen valtion (melkein) ja siten pienenä suupalana omat vielä turvallisuutta kaupaavat poikansa. TÖRKEÄÄ LASTEN TUNTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ !!!!! HÄPEÄ OUTI!!!!!!!
isähän ne käännytti äitiä vastaan
Nämä väitteet näissä keskusteluissa ovat uskomattomia. Emme me tiedä, kuka on manipuloinut ketäkin vai onko kukaan ketään. Aika normaalia minusta, jos lapset haluavat olla äitinsä luona, todellakin. Minunkin lapseni, vaikka isä onkin heille tärkeä, jäisivät erossa minulle, jos saisivat päättää, eikä se tarkoita sitä, etteikö heillä ole ihan hyvä isä. Isäkin on hyvä huoltaja.
Kyllä tällaisia tapauksia varten pitäisi olla erityinen kansainvälinen sovitteleva järjestelmä. Näissä tapauksissa eivät lasten oikeuden toteudu.
Täälläkin väitetään vaikka mitä; Outi K on huono, sairas äiti, lasten isä on paha jne.. Emme tiedä totuutta, tuskin sitä tietävät enää asianosaisetkaan. Vanhemmat pakolla sovitteluun, ennen ei kumpikaan saa mitään huoltajuutta lopullisesti.
Nyt kävi niin, että lapsilta käytännössä tavallaan vietiin äiti.. hän ei pääse edes lasten kotimaassa käymään, näin olen ymmärtänyt. Isällä sensijaan on mahdollisuus tulla Suomeen milloin tahansa.
Äiti on käyttäytynyt järjettömästi tässä koko jutussa, mikä sinällään on ymmärrettävää, isä olisi voinut yrittää sovitella asiaa niin, että lapset eivät olisi joutuneet täysin kohtuuttomaan tilanteeseen.
Lopuksi sanoisin, että jos mies todella rakastaa lapsiaan, hän tietää, että äiti on heille tärkeä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti ja jos nainen rakastaa lapsiaan, hän tekee samoin.. Miten tässä on käynyt.. katkeruudet ja valtataistelu ovat sumentaneet kai kummankin ajatukset. Ja lapset saavat kärsiä, se on ihan varma asia. Tuskin he ovat nyt hyvällä mielellä kodissaan.. rikkirevittyinä.
tuomarina olisi pitänyt olla Salomon: lapset halki poikki pinoon, ja se kumpi olisi rakastanut enemmän, olisi älynnyt luopua ajoissa. Nythän sitä ei tehnyt kumpikaan...
"Amerikan yhdysvaltojen Etelä-Carolinan osavaltion Greenvillen piirin perheoikeus oli tuominnut 23.3.2001 antamallaan päätöksellä avioeroon Outi K:n ja John R:n, jotka tuolloin asuivat vakituisesti Greenvillessä ja joista John R. edelleen asuu siellä. Avioeropäätöksen määräykset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta perustuivat puolisoiden tekemään sopimukseen, jonka perheoikeus vahvisti. Sopimuksen mukaan puolisoiden yhteiset lapset Alexander R. (s. 9.8.1991) ja Jacob R. (s. 18.10.1994) määrättiin puolisoiden yhteiseen huoltoon siten, että lapset asuivat isänsä luona. Äidillä oli sopimuksen mukaan oikeus pitää lapsia luonaan joka toinen viikko. Lasten kesälomalla äiti sai viedä lapset vierailulle Suomeen."
Outi Kosken olisi pitänyt joko noudattaa sopimusta tai hakea yksinhuoltajuutta ennen Suomeen muuttoa. Sopimuksia tehdään siksi, että nähdyn kaltaisilta farsseilta säästyttäisiin. Kuinka paljon luulisit näitä tapauksia olevan ilman sopimuksia? Sopimukset eivät ole vain kahden aikuisen välisiä "pidän kiinni tästä vain niin kauan kuin minulle sopii"-sopimuksia, vaan oikeuden päätöksellä vahvistettuja.
Outi Koski otti tietoisen riskin toimimalla vastoin sopimusta ja käyttämällä mediaa apuna. Ja tulos on mikä on.