C:n paperit lukiosta huonot

Itse taas pääsin helposti kahteen yliopistoon b:n papereilla, koska minulla oli vahva motivaatio pääsykokeissa. Lukiossa keskityin olemaan nuori. Mielestäni pääsykokeet ovat ne ratkaisevat, koska niissä niissä on kiintiö pelkän pääsykokeen tehneille. Kaikki riippuu siitä pääsykokeesta, ei vain ylioopilastodistuksesta. Jälkimmäisestä voi toki olla hyötyä.

Minä vuonna pääsit yliopistoon? Nykyisin kriteerit ovat melko vaativat...

Yliopistoon on ainakin tähän asti päässyt useimpiin tiedekuntiin hyvinkin heikolla yo-todistuksella, sillä noin puolet on otettu pelkän pääsykokeen perusteella. Eli ensin on annettu puolet opiskelupaikoista niille, joiden yhteispistemäärä pääsykokeen ja yo-todistuksen perusteella on paras. Sen jälkeen toinen puoli paikoista on annettu paremmuusjärjestyksessä pääsykokeen perusteella.

Minkäänlaisella todistuksella ei siis kannata menettää toivoaan. Ihan hyvä voi olla tietää sekin, että tilastojen valossa ne, joilla on hyvä yo-todistus, menestyvät myös pääsykokeissa parhaiten, jostain syystä. Näin ollen, kun puolet opiskelupaikoista on jaettu sekä pääsykokeessa että yo-kokeissa parhaiten menestyneille, toisesta puolesta opiskelupaikkoja kilpailevat varsin keskinkertaiset keskenään.

Ammattikorkeakoulujen valintamenettely taitaa olla kokonaan toinen. Silti siinäkin pärjäävät myös keskinkertaiset hyvin, koska parhaat hakeutuvat yliopistoon ja pääsevät sinne. Monen laudaturin ylioppilaita ei ammattikorkeasta juuri löydy. Tie ammattikorkeaan voi kuitenkin katketa hyvilläkin todistuksilla soveltuvuuskokeessa, jos sellainen on.

Sote-alalla (AMK) on yo-arvosanoilla ja lukion päättötodistuksella isosti merkitystä kun kutsut valintakokeisiin lähetetään, oppilaitoksesta riippuen arvosanat vaikuttavat myös itse opiskelijavalinnassa enemmän tai vähemmän. Fakta on, että moni motivoitunut hakija ei isoimmissa kaupungeissa pääse edes valintakokeisiin asti keskinkertaisten arvosanojensa vuoksi. Taskussa voi olla esim. M:n paperit ja kasin keskiarvo ja jäätkin jo rannalle ruikuttamaan. Jos erittäin spesifi tai haluttu ala kyseessä (optometria, hammastekniikka, kätilö...) niin arvosanojen merkitys kasvaa entisestään.

Toki aina voi yrittää korottaa yo- ja todistusarvosanoja iltalukiossa. Ei peli ole vielä pelattu, vaikka lukio olisikin jo suoritettu.

Yliopistossa valinta on mielestäni (useimmilla aloilla) huomattavasti joustavampi, ja hyvin valmistautumalla motivoituneella hakijalla on lähes aina mahdollisuudet tulla valituksi aiemmista arvosanoista huolimatta.

Kirjoitin C:n paperit ja pääsin Helsingin yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä. Sisään otettiin puolet pääsykokeen perusteella ja toinen puoli pääsykokeen ja todistuksen perusteella. Olin siinä kiintiössä, joka valittiin pelkän pääsykokeen perusteella. Työnsaanti näytti huonolta jo opiskleluaikana ja kun valmistuin maisteriksi, en saanut kuin satunnaisia pätkätöitä. Tein grdun ja pätkätöiden ohessa Haaga-Heliassa medianomitutkinnon journalismin koulutusohjelmassa. Pääsykoe oli kaksiosainen ja pääsin helposti sisään. Valmistuin nopeasti ja sain jonkin verran ahotteja Vähän huono omatunto oli opiskeluaikana, koska olin ehkä vienyt paikan joltain nuorelta ylioppilaalta, mutta elämä on ... Nyt minulla on töitä.

En silti sano, että yliopisto-opiskelukaan olisi mennyt hukkaan. Voisinhan esimerkiksi tehdä Haaga-Helaissa myös opettajaopinnot 60 op ja alkaa opettaa maahanmuuttajille suomea.