Heippa!
Toivoisin kokemuksia ja käytännön vinkkejä seuraavaan:
Liki vuoden ikäinen karvanaamani on fiksu, kiltti ja tottelevainen. Sitä koulutetaan ja sen kanssa puuhastellaan joka päivä. Ongelmat alkavatkin sen jäädessä yksin kotiin; se pistää päreiksi kaiken mikä tielle sattuu. Olen lukenut alan kirjallisuutta, surffannut netissä, ollut yhteydessä kasvattajaan ja jopa koirapsykologiin. Nyt tälle riehumiselle on saatu sitten nimi, eroahdistus. Tilanteen laukaisi ilmeisesti muutto, eikä tilannetta helpota se, että olen eroamassa kumppanini kanssa. (koira on minun, joten luonnollisesti se jää vastuulleni asuntooni.)
Eli, kaikesta informaatiosta huolimatta olen puulla päähän lyöty. Mitä teen tilanteen ratkaisemiseksi? Mitä olette havainnet hyväksi omien koirienne kohdalla?
Olen kokeillut radion päälle jättämistä, tilan rajaamista, koiran huomiotta jättämistä lähtiessä/palatessa. Ei apua. Sillä on luvallista purtavaa, joita se ei syö yksinollessaan, kuuluu kuulemma "taudinkuvaan"?
Moniko on saanut oikeasti apua DAPeista ja Clomicalmeista? Mitä koiralle annettava "käyttäytymisterapia" pitää sisällään?
Olen nyt lomani aikana aloittanut ihan lyhyet (puhutaan minuuteista) yksinoloharjoitukset koiran kanssa, teenkö oikein vai väärin?
Tarkoituksena on ottaa yhteyttä asiantuntijaan jutun tiimoilta, mutta muiden ongelmalasten omistajien kokemukset ja vinkit olisvat kullanarvoisia...
Kiitos!
Toivoisin kokemuksia ja käytännön vinkkejä seuraavaan:
Liki vuoden ikäinen karvanaamani on fiksu, kiltti ja tottelevainen. Sitä koulutetaan ja sen kanssa puuhastellaan joka päivä. Ongelmat alkavatkin sen jäädessä yksin kotiin; se pistää päreiksi kaiken mikä tielle sattuu. Olen lukenut alan kirjallisuutta, surffannut netissä, ollut yhteydessä kasvattajaan ja jopa koirapsykologiin. Nyt tälle riehumiselle on saatu sitten nimi, eroahdistus. Tilanteen laukaisi ilmeisesti muutto, eikä tilannetta helpota se, että olen eroamassa kumppanini kanssa. (koira on minun, joten luonnollisesti se jää vastuulleni asuntooni.)
Eli, kaikesta informaatiosta huolimatta olen puulla päähän lyöty. Mitä teen tilanteen ratkaisemiseksi? Mitä olette havainnet hyväksi omien koirienne kohdalla?
Olen kokeillut radion päälle jättämistä, tilan rajaamista, koiran huomiotta jättämistä lähtiessä/palatessa. Ei apua. Sillä on luvallista purtavaa, joita se ei syö yksinollessaan, kuuluu kuulemma "taudinkuvaan"?
Moniko on saanut oikeasti apua DAPeista ja Clomicalmeista? Mitä koiralle annettava "käyttäytymisterapia" pitää sisällään?
Olen nyt lomani aikana aloittanut ihan lyhyet (puhutaan minuuteista) yksinoloharjoitukset koiran kanssa, teenkö oikein vai väärin?
Tarkoituksena on ottaa yhteyttä asiantuntijaan jutun tiimoilta, mutta muiden ongelmalasten omistajien kokemukset ja vinkit olisvat kullanarvoisia...
Kiitos!
Vastaukset 9
Vanhimmat
heips! Kannattaa käydä edes yhden kerran ongelmakoirakouluttajalla koiran kanssa. Sieltä saa eväät tilanteeseen, kunnolliset eväät.
Ongelmakoirakouluttaja kuitenkin pystyy havainnoimaan koirasi yksilönä ja täältä saadut neuvot eivät välttämättä ole parhaat juuri omalle koiralle... Kannattaa aina sitäkin miettiä, ne saattaa myös tehdä enempi hallaa kun hyvää...
Tee koirallesi palvelus ja varaa yksityistunti ongelmakoirakouluttajalta.
moinen oppitunti mahtaa maksaa? ... Että tiedän varautua...
niin, sehän ihan tavallisesti riippuu siitä minne meinaa mennä?
Pääkaupunkiseudulla ainakin aloitushinta on noin 60-80 eurossa ja seuraavat tunnit 40-50 euron luokkaa.
Missä päin majailet koirasi kanssa?
Heips! Meillä ollaan taisteltu saman ongelman tiimoilta paitsi ei olla muutettu eikä erottu:-) Koiramme on nyt 1v 1kk ja tuhosi meillä alusta lähtien kenkiä,lehtiä,rättejä ja pahin tuhon kohde on ollut seinät. Aivan järkyttävää jälkeä,huhhuh. Seinät näytti siltä kun joku ois lekalla hakannut:-) Aloitimme sitten koiran kanssa nk.johtajuuskoulutuksen koiran ollessa n.puolivuotias. Aluksi tuntui toivottomalta ja turhalta koko touhu ja välillä ois tehnyt mieli laittaa koiruus seinän jatkeeks, mutta sitten saattoi mennä koko vko ilman tuhoja ja se auttoi jaksamaan taas eteenpäin. Tällä hetkellä koira on ollut reilun kk verran syömättä seiniä ja kerran oli jopa jättänyt rätin syömättä vaikka oli ottanut sen eteisen lattialle(wau!). Muuten niin ihana otus ettei mitään rajaa kunhan jatkuis samaan malliin,mutta takapakkeja tulee ja se on ihan normaalia. Eli viestin pointti on:Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa. Ikää tulee lisää ja kun hermojen riekaleetkin on menny niin sit helpottaa.
"Liki vuoden ikäinen..."
Oletko varma, että kyse on eroahdistuksesta?
Tuonikäinen koirahan on aika pentu vielä ja varmasti kyllästyy olemaan kotona yksin. Silloin se ajankulukseen alkaa riehumaan ja harjoittamaan ihmisen mielestä vääriä asioita.
Meidän koiralla oli pentuna pahvilaatikoita, joita se pisti postimerkin kokoisiksi paloiksi päivän aikana. Jälki oli kotiintullessa hirveetä, mutta mitään vahinkoa ei tullut.
Älä jätä niitejä.
Itse hankin kans vuoden ikäsen koiran. Tietenkin alussa oli eroahdistusta mut se helpotti. Koirani tuhoaa kanssa paljon yksin ollessaan. Seiniin ei onneksi vielä koskenut. Sille on kuitenkin jätetty kaikenlaista puuhaa mainitsemiasi pahvilaatikoita myöten. Se on vaan vielä niin muksu, ettei ymmärrä mitä saa ja mitä ei.
kantsii koittaa sellasta minkä olen itse todennu monen koiran kanssa hyväksi.
tee koirasi kanssa sellaista harjoitusta, että lähdet kotoa pois. ja olet siinä jossain ulkoven lähellä, siten ettei koira voi nähdä/kuulla/haistaa sinua. ja aloitat ihan sillä että olet 5 minuuttia pois, ja pikku hiljaa pidennät aikaa kun koira ei enää tee k.o. ajassa tuhojaan. heti jos kuitenkin sisältä alkaa kuulua epämääräisiä ääniä palaat sinne.
näin koira oppii pikku hiljaa sen että poissa olo aika on vaihteleva, eikä sen tarvitse välttämättä olla pitkiä aikoija yksin.
tietysti on kaiken mailman pistorasioihin laitettavia systeemejä, joita meille on suositeltu (opiskelen eläintenhoitajaksi/kouluttajaksi) mutta niiden toimivuudesta en tiedä.
ja täytyy myöskin muistaa että eroahdistusta helpottaa myöskin se ettet anna koiran nukkua kanssasi samassa huoneessa (jos siis niin on että se nukkuu samassa huoneessa) niin se oppii olemaan yön yksin eikä äiti ole koko aikaa vierellä. toivottavasti saat apua ongelmaan. sillä eroahdistuksesta kärsivä koira ei ole mitenkään mukava lemmikki.
onnea sinulle siis.
"heti jos kuitenkin sisältä alkaa kuulua epämääräisiä ääniä palaat sinne. "
En tiiä onko provo, mutta älkää nyt hyvät ihmiset opettako koiraanne siihen että se omalla ääntelyllään oppii pyytämään teitä takaisin luokseen... Sitähän se ääntelyllään haluaa!!!!
"ja täytyy myöskin muistaa että eroahdistusta helpottaa myöskin se ettet anna koiran nukkua kanssasi samassa huoneessa (jos siis niin on että se nukkuu samassa huoneessa) niin se oppii olemaan yön yksin eikä äiti ole koko aikaa vierellä."
Onhan tuo hyvä neuvo, mutta ei mitenkään pakollinen toteuttaa... Siis eroahdstuksen kannalta...
Eläinsuojelusyistä itselleni tullut aikuinen koira, jolla eroahd. ilmenee VAIN niin, että se ravaa ikkunasta ikkunaan ja läähättää itsensä "hengiltä". Ja on terapoitu kotiharjoittein, käytetty Dappia, Clomicalmikuurit-----turhaan!
Parhaimmillaan se pystyi jäämään jo n.tunniksi yksin jolloin kävin kaupassa, kunnes elämäntilanteessamme tapahtui traaginen muutos ja koiran pasmat menivät omamme ohessa sekaisin entisestään.
Ei kyllä ole sydäntä jättää sitä yksin. Toki yksin on esim.silloin, kun olen vintillä tietokoneella. Mutta, aina kun voi, se seuraa minua varjon lailla. Nytkin makaa tuossa vieressä, enkä ole edes huomannut sen tulevan. Se sananmukaisesti lähes kolhii itsensä kantapäihini, niin lähellä pitää tulla vinttiin rappusissa mamin perässä!
Otin toisen koirankin sillä periaatteella, että se auttaisi(aikuinen normaali koira). Ei apua.
Kyllä konstit on kaluttu loppuun!