Kirjoitin esseetä huokaillen. Vielä muutama lause ja se olisi valmis. Tallensin
kovalevylle ja levykkeelle. Opettaja oli sanonut haluavansa palautukset levykemuodossa mieluummin kuin sähköpostina. Otin mustan levykkeen pois
ja laitoin toisen tilalle. Silmiini hiipi veitikkamainen katse ja huuleni kaartuivat riettaaseen hymyyn. Nyt voisin vähän tehdä jotain rennompaa.
Venyttelin selkääni ja annoin sormieni vilistää näppäimistöllä. Vähän aikaa mietin aina seuraavaa lausetta, mutta hymyillen jatkoin pian. Luin tuotokseni ja olin tyytyväinen. Toivoin että lukijanikin olisivat. Olin saanut kirjoituksistani jonkin verran palautetta, ja he olivat toivoneet lisää. Se kannusti minua,
ja halusin sitä paitsi nähdä, mihin asti mielikuvitukseni riittäisi. Toistaiseksi
se oli ollut aika kattava mitä aihealueeseen tuli.
Käytännön kokemusta toki hankin aina kun vain pystyin, mutta varattuna se oli vähän hankalaa. Mieheni ei pitänyt samoista leikeistä niin paljoa kuin minä.
Olikin aika jo lähteä kouluun palauttamaan tehtävää. Kännykkä soi juuri kun keräilin tavaroitani ja otin levykkeet talteen kassiini. Juttelin jonkin aikaa ja juoksin samalla jo autolleni.
Koulussa luovutimme tehtävän opettajalle. Hän oli noin nelikymppinen mies, psykologi ammatiltaan, joka veti meille markkinointipsykologian kursseja.
Hänellä oli kannettava tietokone mukanaan. Heti tunnin alussa hän keräsi meiltä kaikilta levykkeet ja antoi meille sitten tehtävän jota saimme alkaa puurtamaan ryhmissä.
Vähän aikaa siinä tehtävää miettiessämme huomasin opettajan rykäisevän ja tuijottavan silmät suurina näyttöruutua. Muut eivät huomanneet mitään, mutta jostain syystä se kiinnitti minun huomioni. Näin opettajan rullaavan tekstiä ylöspäin ja alaspäin ja sitten tarkistavan kenen tehtävä tämä oli paperista
joka oli levykkeen mukana. Hän katsoi seuraavaksi suoraan minuun.
Mieleni täytti hirvittävä epäilys. Se vahvistui kun mies katsoi suoraan minuun ja hänen silmänsä olivat epäuskoiset. Näin niissä myös vahvaa kiihottuneisuutta ja hän aivan kuin arvioi minua päästä varpaisiin. Punastuin ja käänsin katseeni
lattiaan. Hänellä todennäköisesti oli se novelli jota olin kirjoittanut ja tehtävä oli yhä laukussani.
Koulutunti jatkui normaaliin tapaan. Tosin olin kuin tulisilla hiilillä aina kun opettajani katse osui minuun. En pystynyt keskittymään ollenkaan, ajattelin vain miten saisin tuon kirotun levykkeen häneltä pois hyvän selityksen
kera.
Viimein tunnit olivat ohitse ja kaikki aloimme keräillä tavaroitamme. Jäin tahallani viimeiseksi ja menin opettajan luo. Hän oli odottanutkin sitä.
- Tästä sinun esseestäsi, hän aloitti ja yllätyksekseni huomasin hänen hymyilevän.
Hän tuli aivan lähelleni ja katsoi minua silmiin.
Vapisin jännityksestä ja noloudesta.
- Se ei ollut ollenkaan huono, mutta aihe oli vähän toinen kuin ajattelin, hän sanoi. Yritin naurahtaa.
- Niin, se taisi olla väärä levyke, jonka annoin. Minulla on se oikea täällä.
Otin laukustani levykkeen ja hän ojensi minulle toisen takaisin.
- Minä vähän luulen että meidän pitäisi jutella näistä sinun mieltymyksistäsi tarkemmin, hän virkkoi ja istahti pöydälle hyvin lähelle minua. Nielaisin ja katsoin häntä ihmetellen.
- Niin, psykologina olen kiinnostunut tällaisista erikoisista mieltymyksistä mitä ihmisillä on ja haluaisin tutkia sinua, hän sanoi ja katsoi minua silmiin kiusoitellen.
- Tuota, ne ovat kyllä puhtaasti mielikuvitustani, sanoin änkyttäen, valehdellen niin että korvat heiluivat.
Hän huitaisi kädellään.
- Jo se että mietit tällaisia on merkki sinun suuntautumisestasi, joten kyllä
sinä kuulut tähän ryhmään jota haen tutkimukseeni. Ajattele vaikka asiaa
sillä tavoin että voit vaikka saada apua ongelmaasi, hän muotoili asian.
Niskavillani nousivat pystyyn ja kiukustuin. Se että pidin kinkyistä seksileikeistä ei tehnyt minusta mielestäni vielä ongelmaista.
Suuttumus antoi minulle voimaa sanoa:
- Minusta meidän jokaisen oma asia on mistä pitää. Ja mistä sinä voit tietää tarkalleen mikä on normaalia, mikä ei, sanoin tuohtuneena.
Hän nautti selvästi saatuaan minut puolustuskannalle.
- Sehän selviää kun tutkin sinua, hän sanoi. Jotenkin tuo tapa millä hän sanoi tutkivansa minut tuntui intiimiltä. Mietin mitä metodia hän aikoisi käyttää tutkiessaan seksuaalisia mieltymyksiäni.
Kello oli jo paljon ja niinpä hän päästi minut siltä illalta kotiin.
Seuraavana päivänä opettajaltani oli tullut sähköpostia, jonka aukaisin uteliaana. Viesti kuului:
Kuten viimeksi puhuimme, lupauduit tutkimukseeni haastateltavaksi. Kävisikö sinulle tänä iltana koulutuntien jälkeen? Arviolta näin ensimmäisellä kerralla menisi aikaa noin tunti.
Luin viestin ja mietin miten voisin kieltäytyä kohteliaasti. Harmitti kun olin ollut niin huolimaton. Vastasin kuitenkin tunnollisena viestiin että se onnistuisi.
Tunnit menivät normaalisti ja opettajakin vaikutti asialliselta. Vilkuilin kelloa ja minua jännitti. Kyselisikö hän kaikkea seksielämästäni ja mitä uskaltaisin siitä kertoa? Jos kertoisin kaiken, joutuisin varmaan hoitoon suljetulle osastolle..
Varsinaiset oppitunnit päättyivät ja jäin istumaan luokkaan muiden lähtiessä.
Istuin yhä paikallani kun opettaja viittasi minua mukaansa.
- Emmekö lähtisi hieman viihtyisämpään ympäristöön?
Nousin hitaasti ja keräilin tavaroitani.
- Minne ajattelit? kysyin.
Hän hymyili salaperäisesti. - Sittenpähän näet, mutta iltapalaa ainakin tarjoan sinulle.
Lähdimme hänen autollaan, ylellisellä Mersulla, pihasta. Olin otaksunut että olisimme menneet vaikka johonkin ravintolaan, mutta auton nokka kääntyikin asuntolähiön suuntaan.
- Hetkinen, mihin viet minua? hätäännyin.
- Vastaanotolleni, se on asuntoni yhteydessä. Mies naurahti ilmeelleni.
- Älä pelkää, en minä sinua syö.
En ollut siitä niinkään varma, mutta istuin rauhallisesti paikoillani. Tosin
kaivelin kännykkäni valmiiksi jos pitäisi soittaa apua.
Hän asui viihtyisän näköisessä omakotitalossa, ja otaksuin että hänen perheensä olisi paikalla. Ei siis hätää, mietin.
- Onko sinulla iso perhe? kysyin.
- Vaimo ja kaksi lasta, mutta he eivät ole nyt juuri kotona, ovat reissussa,
mies selitti.
Tunsin hermostuvani. Siis me kaksin sittenkin.
Hän vei minut taloon ja istutti sohvaan. Sitten sain käteeni drinkin ja hän otti itsekin.
- En minä voi, olen autolla, yritin.
- Se on hyvin mieto, ja ehtii haihtua jo kotimatkaasi mennessä, hän sanoi ja siemaili omaansa.
Maistoin juomaani varovasti. Se ei maistunut vahvalta, ja oli hyvää, joten
join sen janoisena kokonaan. Tunsin raukeuden alkavan ja unisena mietin oliko juoma sittenkin vahvempaa kuin piti. Silmäni painuivat väkisin kiinni ja vastailuni opettajan kysymyksiin oli kuin hidastetussa filmissä..
Heräsin voipuneena. Aukaisin silmäni ja katselin ympärilleni. Yritin nousta, mutta en päässyt mihinkään. Nyin käsiäni, mutta hämärässä huoneessa näin niiden olevan nahkaremmeillä kiinni.
Katselin huonetta. Makasin sängyssä, myös jalkani olivat kiinnitetyt. Ylläni ei ollut rihman kiertämääkään ja punastuin. Pudistelin päätäni, tämän oli pakko olla unta, mutta kovin todelliselta tämä tuntui. Parisänky ja huoneen sisustus kielivät että tämä oli pariskunnan huone. Päätäni särki ja yritin muistella, mitä oli tapahtunut. Olinko saanut tyrmäystippoja ja missä.
Viimeisin selkeä muistikuvan oli koulusta, josta lähdin opettajan kyydillä…Melkein huudahdin ääneen kun muistin. Oliko tämä hullu opettaja antanut minulle jotain huumaavaa ja mitä sitten olikaan tehnyt….
Ovi aukaistiin ja hän astui sisään. Silmäni leimusivat suuttumusta.
- Päästä heti minut irti! vaadin.
Mies istuutui vuoteen laidalle ja kosketti alastonta vatsaani. Hänen katseensa ahmi jokaista kaartani ja ihoni poimuja.
- Nyt kerrot mikä sinua tässä kiihottaa, teen muistiinpanoja samalla, hän sanoi rauhallisella äänellä.
Minä pyörittelin silmiäni. Tuo mies joutaisi itse sinne hullujen huoneelle!
- En kerro mitään, ennen kuin kohtelet minua kuin ihmistä! Tämä ei ole yhtään kiihottavaa tajuatko! huusin ja riuhdoin remmejäni.
Ne olivat kuitenkin niin tiukat, etten päässyt irti. Päinvastoin ne pureutuivat ihooni tiukemmin. Lopetin rimpuilun sillä se sattui.
- Tästähän sinä juuri kirjoitit. Joutumisesta siepatuksi ja sidotuksi, sitten hyväksikäytetyksi, mies jatkoi ja hänen kätensä siirtyi kohti jalkoväliäni. Yritin puristaa jalkani yhteen.
- Niin mutta siitäpä olikin etukäteen sovittu. tämä on ihan oikea vapaudenriisto, huusin.
- Niinkö? Eli et nauti jos sinut sidotaan vasten tahtoasi mutta sitten nautit jos sinut sidotaan vapaaehtoisesti, mies analysoi.
Nyökkäsin ja katselin häntä nyt rauhoittuneempana.
- No niin, kun tämä on nyt selvä niin etkö tosiaan voisi päästää minua pois? pyysin niin kauniisti kuin osaisin.
Päätin että heti kun pääsisin irti painelisin talosta ulos vaikka alastomana.
Mutta hän vain pudisteli päätään.
- Enhän ole vasta kuin sitonut sinut.
Sen sanottuaan mies nousi ja otti kaapista pussin. Kauhistuneena katsoin hänen pöydälle levittämiään tavaroita. Siinä oli oikein kunnon puuhapaukkaus. Ruoskia oli kahdenlaisia, oli siteitä ja suukapuloita, sekä sellaisia joiden nimiä en edes tiennyt.
- Mitäs sinä aiot? kysyin ääni vavisten.
Kostuin nolostuksekseni. Mies kiersikin heti jalkopäähäni ja koetteli sormellaan pilluani.
- Sinähän kiihotuit heti, uskomatonta! hän sanoi ja otti ratsastuspiiskan alkaen hivellä sillä vartaloani. Suljin silmäni ja yritin pakottaa itseni ajattelemaan kaikkea muuta kuin seksiä, mutta vartaloni ei ollut samaa mieltä. Kostuin lisää ja halusin hänen jatkavan. Hengitykseni tiheni ja silmiin tuli utuinen katse, jonka kohdistin mieheen. Psykologi tarkkaili minua, mutta mies hänessä kiihottui, näin sen hänen silmistään ja kiristyvästä housujen etumuksesta.
kovalevylle ja levykkeelle. Opettaja oli sanonut haluavansa palautukset levykemuodossa mieluummin kuin sähköpostina. Otin mustan levykkeen pois
ja laitoin toisen tilalle. Silmiini hiipi veitikkamainen katse ja huuleni kaartuivat riettaaseen hymyyn. Nyt voisin vähän tehdä jotain rennompaa.
Venyttelin selkääni ja annoin sormieni vilistää näppäimistöllä. Vähän aikaa mietin aina seuraavaa lausetta, mutta hymyillen jatkoin pian. Luin tuotokseni ja olin tyytyväinen. Toivoin että lukijanikin olisivat. Olin saanut kirjoituksistani jonkin verran palautetta, ja he olivat toivoneet lisää. Se kannusti minua,
ja halusin sitä paitsi nähdä, mihin asti mielikuvitukseni riittäisi. Toistaiseksi
se oli ollut aika kattava mitä aihealueeseen tuli.
Käytännön kokemusta toki hankin aina kun vain pystyin, mutta varattuna se oli vähän hankalaa. Mieheni ei pitänyt samoista leikeistä niin paljoa kuin minä.
Olikin aika jo lähteä kouluun palauttamaan tehtävää. Kännykkä soi juuri kun keräilin tavaroitani ja otin levykkeet talteen kassiini. Juttelin jonkin aikaa ja juoksin samalla jo autolleni.
Koulussa luovutimme tehtävän opettajalle. Hän oli noin nelikymppinen mies, psykologi ammatiltaan, joka veti meille markkinointipsykologian kursseja.
Hänellä oli kannettava tietokone mukanaan. Heti tunnin alussa hän keräsi meiltä kaikilta levykkeet ja antoi meille sitten tehtävän jota saimme alkaa puurtamaan ryhmissä.
Vähän aikaa siinä tehtävää miettiessämme huomasin opettajan rykäisevän ja tuijottavan silmät suurina näyttöruutua. Muut eivät huomanneet mitään, mutta jostain syystä se kiinnitti minun huomioni. Näin opettajan rullaavan tekstiä ylöspäin ja alaspäin ja sitten tarkistavan kenen tehtävä tämä oli paperista
joka oli levykkeen mukana. Hän katsoi seuraavaksi suoraan minuun.
Mieleni täytti hirvittävä epäilys. Se vahvistui kun mies katsoi suoraan minuun ja hänen silmänsä olivat epäuskoiset. Näin niissä myös vahvaa kiihottuneisuutta ja hän aivan kuin arvioi minua päästä varpaisiin. Punastuin ja käänsin katseeni
lattiaan. Hänellä todennäköisesti oli se novelli jota olin kirjoittanut ja tehtävä oli yhä laukussani.
Koulutunti jatkui normaaliin tapaan. Tosin olin kuin tulisilla hiilillä aina kun opettajani katse osui minuun. En pystynyt keskittymään ollenkaan, ajattelin vain miten saisin tuon kirotun levykkeen häneltä pois hyvän selityksen
kera.
Viimein tunnit olivat ohitse ja kaikki aloimme keräillä tavaroitamme. Jäin tahallani viimeiseksi ja menin opettajan luo. Hän oli odottanutkin sitä.
- Tästä sinun esseestäsi, hän aloitti ja yllätyksekseni huomasin hänen hymyilevän.
Hän tuli aivan lähelleni ja katsoi minua silmiin.
Vapisin jännityksestä ja noloudesta.
- Se ei ollut ollenkaan huono, mutta aihe oli vähän toinen kuin ajattelin, hän sanoi. Yritin naurahtaa.
- Niin, se taisi olla väärä levyke, jonka annoin. Minulla on se oikea täällä.
Otin laukustani levykkeen ja hän ojensi minulle toisen takaisin.
- Minä vähän luulen että meidän pitäisi jutella näistä sinun mieltymyksistäsi tarkemmin, hän virkkoi ja istahti pöydälle hyvin lähelle minua. Nielaisin ja katsoin häntä ihmetellen.
- Niin, psykologina olen kiinnostunut tällaisista erikoisista mieltymyksistä mitä ihmisillä on ja haluaisin tutkia sinua, hän sanoi ja katsoi minua silmiin kiusoitellen.
- Tuota, ne ovat kyllä puhtaasti mielikuvitustani, sanoin änkyttäen, valehdellen niin että korvat heiluivat.
Hän huitaisi kädellään.
- Jo se että mietit tällaisia on merkki sinun suuntautumisestasi, joten kyllä
sinä kuulut tähän ryhmään jota haen tutkimukseeni. Ajattele vaikka asiaa
sillä tavoin että voit vaikka saada apua ongelmaasi, hän muotoili asian.
Niskavillani nousivat pystyyn ja kiukustuin. Se että pidin kinkyistä seksileikeistä ei tehnyt minusta mielestäni vielä ongelmaista.
Suuttumus antoi minulle voimaa sanoa:
- Minusta meidän jokaisen oma asia on mistä pitää. Ja mistä sinä voit tietää tarkalleen mikä on normaalia, mikä ei, sanoin tuohtuneena.
Hän nautti selvästi saatuaan minut puolustuskannalle.
- Sehän selviää kun tutkin sinua, hän sanoi. Jotenkin tuo tapa millä hän sanoi tutkivansa minut tuntui intiimiltä. Mietin mitä metodia hän aikoisi käyttää tutkiessaan seksuaalisia mieltymyksiäni.
Kello oli jo paljon ja niinpä hän päästi minut siltä illalta kotiin.
Seuraavana päivänä opettajaltani oli tullut sähköpostia, jonka aukaisin uteliaana. Viesti kuului:
Kuten viimeksi puhuimme, lupauduit tutkimukseeni haastateltavaksi. Kävisikö sinulle tänä iltana koulutuntien jälkeen? Arviolta näin ensimmäisellä kerralla menisi aikaa noin tunti.
Luin viestin ja mietin miten voisin kieltäytyä kohteliaasti. Harmitti kun olin ollut niin huolimaton. Vastasin kuitenkin tunnollisena viestiin että se onnistuisi.
Tunnit menivät normaalisti ja opettajakin vaikutti asialliselta. Vilkuilin kelloa ja minua jännitti. Kyselisikö hän kaikkea seksielämästäni ja mitä uskaltaisin siitä kertoa? Jos kertoisin kaiken, joutuisin varmaan hoitoon suljetulle osastolle..
Varsinaiset oppitunnit päättyivät ja jäin istumaan luokkaan muiden lähtiessä.
Istuin yhä paikallani kun opettaja viittasi minua mukaansa.
- Emmekö lähtisi hieman viihtyisämpään ympäristöön?
Nousin hitaasti ja keräilin tavaroitani.
- Minne ajattelit? kysyin.
Hän hymyili salaperäisesti. - Sittenpähän näet, mutta iltapalaa ainakin tarjoan sinulle.
Lähdimme hänen autollaan, ylellisellä Mersulla, pihasta. Olin otaksunut että olisimme menneet vaikka johonkin ravintolaan, mutta auton nokka kääntyikin asuntolähiön suuntaan.
- Hetkinen, mihin viet minua? hätäännyin.
- Vastaanotolleni, se on asuntoni yhteydessä. Mies naurahti ilmeelleni.
- Älä pelkää, en minä sinua syö.
En ollut siitä niinkään varma, mutta istuin rauhallisesti paikoillani. Tosin
kaivelin kännykkäni valmiiksi jos pitäisi soittaa apua.
Hän asui viihtyisän näköisessä omakotitalossa, ja otaksuin että hänen perheensä olisi paikalla. Ei siis hätää, mietin.
- Onko sinulla iso perhe? kysyin.
- Vaimo ja kaksi lasta, mutta he eivät ole nyt juuri kotona, ovat reissussa,
mies selitti.
Tunsin hermostuvani. Siis me kaksin sittenkin.
Hän vei minut taloon ja istutti sohvaan. Sitten sain käteeni drinkin ja hän otti itsekin.
- En minä voi, olen autolla, yritin.
- Se on hyvin mieto, ja ehtii haihtua jo kotimatkaasi mennessä, hän sanoi ja siemaili omaansa.
Maistoin juomaani varovasti. Se ei maistunut vahvalta, ja oli hyvää, joten
join sen janoisena kokonaan. Tunsin raukeuden alkavan ja unisena mietin oliko juoma sittenkin vahvempaa kuin piti. Silmäni painuivat väkisin kiinni ja vastailuni opettajan kysymyksiin oli kuin hidastetussa filmissä..
Heräsin voipuneena. Aukaisin silmäni ja katselin ympärilleni. Yritin nousta, mutta en päässyt mihinkään. Nyin käsiäni, mutta hämärässä huoneessa näin niiden olevan nahkaremmeillä kiinni.
Katselin huonetta. Makasin sängyssä, myös jalkani olivat kiinnitetyt. Ylläni ei ollut rihman kiertämääkään ja punastuin. Pudistelin päätäni, tämän oli pakko olla unta, mutta kovin todelliselta tämä tuntui. Parisänky ja huoneen sisustus kielivät että tämä oli pariskunnan huone. Päätäni särki ja yritin muistella, mitä oli tapahtunut. Olinko saanut tyrmäystippoja ja missä.
Viimeisin selkeä muistikuvan oli koulusta, josta lähdin opettajan kyydillä…Melkein huudahdin ääneen kun muistin. Oliko tämä hullu opettaja antanut minulle jotain huumaavaa ja mitä sitten olikaan tehnyt….
Ovi aukaistiin ja hän astui sisään. Silmäni leimusivat suuttumusta.
- Päästä heti minut irti! vaadin.
Mies istuutui vuoteen laidalle ja kosketti alastonta vatsaani. Hänen katseensa ahmi jokaista kaartani ja ihoni poimuja.
- Nyt kerrot mikä sinua tässä kiihottaa, teen muistiinpanoja samalla, hän sanoi rauhallisella äänellä.
Minä pyörittelin silmiäni. Tuo mies joutaisi itse sinne hullujen huoneelle!
- En kerro mitään, ennen kuin kohtelet minua kuin ihmistä! Tämä ei ole yhtään kiihottavaa tajuatko! huusin ja riuhdoin remmejäni.
Ne olivat kuitenkin niin tiukat, etten päässyt irti. Päinvastoin ne pureutuivat ihooni tiukemmin. Lopetin rimpuilun sillä se sattui.
- Tästähän sinä juuri kirjoitit. Joutumisesta siepatuksi ja sidotuksi, sitten hyväksikäytetyksi, mies jatkoi ja hänen kätensä siirtyi kohti jalkoväliäni. Yritin puristaa jalkani yhteen.
- Niin mutta siitäpä olikin etukäteen sovittu. tämä on ihan oikea vapaudenriisto, huusin.
- Niinkö? Eli et nauti jos sinut sidotaan vasten tahtoasi mutta sitten nautit jos sinut sidotaan vapaaehtoisesti, mies analysoi.
Nyökkäsin ja katselin häntä nyt rauhoittuneempana.
- No niin, kun tämä on nyt selvä niin etkö tosiaan voisi päästää minua pois? pyysin niin kauniisti kuin osaisin.
Päätin että heti kun pääsisin irti painelisin talosta ulos vaikka alastomana.
Mutta hän vain pudisteli päätään.
- Enhän ole vasta kuin sitonut sinut.
Sen sanottuaan mies nousi ja otti kaapista pussin. Kauhistuneena katsoin hänen pöydälle levittämiään tavaroita. Siinä oli oikein kunnon puuhapaukkaus. Ruoskia oli kahdenlaisia, oli siteitä ja suukapuloita, sekä sellaisia joiden nimiä en edes tiennyt.
- Mitäs sinä aiot? kysyin ääni vavisten.
Kostuin nolostuksekseni. Mies kiersikin heti jalkopäähäni ja koetteli sormellaan pilluani.
- Sinähän kiihotuit heti, uskomatonta! hän sanoi ja otti ratsastuspiiskan alkaen hivellä sillä vartaloani. Suljin silmäni ja yritin pakottaa itseni ajattelemaan kaikkea muuta kuin seksiä, mutta vartaloni ei ollut samaa mieltä. Kostuin lisää ja halusin hänen jatkavan. Hengitykseni tiheni ja silmiin tuli utuinen katse, jonka kohdistin mieheen. Psykologi tarkkaili minua, mutta mies hänessä kiihottui, näin sen hänen silmistään ja kiristyvästä housujen etumuksesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taas oli upeaa lukea tämä...