Miten ilmaiset uskoasi?

Niin ajattelinkin tätä asiaa enemmänkin uskovan kannalta. Miten uskova voi ilmaista uskoaan luterilaisessa kirkossa. Saako hän tarpeeksi tukea uskonelämälleen, vai joutuuko hän peittämään uskonsa kelvatakseen luterilaiseen kirkkoon?

evita- kirjoitti:

Niin ajattelinkin tätä asiaa enemmänkin uskovan kannalta. Miten uskova voi ilmaista uskoaan luterilaisessa kirkossa. Saako hän tarpeeksi tukea uskonelämälleen, vai joutuuko hän peittämään uskonsa kelvatakseen luterilaiseen kirkkoon?

Lue lisää

Onhan niitä tapoja...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10835053#comment-57305312
"teuta 8.8.2012 00:24
Kyllä minä ja paavi sen tiedämme , pitäisikö kysyä Jumalalta vielä ."

herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."

Lainattua tekstiä:
"Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9955763
"Jeesus on tie
1.7.2011 20:09
Jokainen bedofiili toiaan saa syntinsä anteeksi, jos hän antaa Jeesuksen sovintoveren virran puhdistaa sydämensä, hallelujaa kiitos Jeesus!
Jos parannusta ei tule, niin sinun raukan käy huonosti.
Keneltä, kysyi yksi mäntti?!!!
Jumalalta!"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannibalismi#Kannibalismi_ihmisill.C3.A4
""""Kannibalismia on tiedetty harjoitetun ensimmäisen ristiretken aikana. Joidenkin ristiretkeläisten tiedetään syöneen kuolleiden vihollistensa ruumiita Ma'aratin valloituksen jälkeen. Sitä harjoitettiin myös marssilla Jerusalemiin. Kyseessä oli luultavasti nälän ja kuumeisuuden yhdistelmä, mahdollisesti myös halu terrorisoida vihollista. Jotkut kieltäytyivät syömästä kristittyjen toveriensa lihaa, mutta söivät tapettujen muslimien ruumiita.""""

jne

evita- kirjoitti:

Niin ajattelinkin tätä asiaa enemmänkin uskovan kannalta. Miten uskova voi ilmaista uskoaan luterilaisessa kirkossa. Saako hän tarpeeksi tukea uskonelämälleen, vai joutuuko hän peittämään uskonsa kelvatakseen luterilaiseen kirkkoon?

Lue lisää

Ehkäpä elämme aikaa jolloin pitää olla omatoiminen. Toki yhteisö olisi hieno olla, mutta sitä ei välttämättä ole helppo löytää. Kristillisessä traditiossa on kuitenkin paljon mistä saa tukea, kuten esim. virret jne. Ainakin itse pidän enemmän tästä vanhasta syvemmästä traditiosta, enkä niinkään ole kiinnostunut poprallattelemaan kirkossa, vaikka siten muuten saatan kuunnella kaikenlaista musiikkia.

Sitten on kaikenlaisia hyviä nettisivuja nykyään, on nettijumalanpalvelusta jne, tietoa katekismusta voi vapaasti lukea jne. jos on kiinnostunut. Ruokapöydät ovat nyt vielä täysi, mutta voi olla että se myöhemmin tulee vaikeammaksi. Joka tapauksessa Kristus itsessään on aika paljon apuna, onhan Hän elävä.

Ehkä en tarvitsekaan niin kovasti kirkon tukea, koska Kristus on enemmän kirkastunut aikoinaan pikkuhiljaa UT:n kautta. En toki ole alkanut keksiä mitään omia oppejani enkä kirkkokuntia, vaan tyydyn luterilaiseen kasteeseeni. Ehkä kirkon opetustehtävä on kuitenkin tavallaan jäämässä, vaikka olisikin hieno kehittyä ja kulkea eteenpäin kristittynä kilvoitellen yhdessä yhteisön kanssa. Hgissä en sillä tavalla käy kirkossa, vaikka saatan kuunnella jumalanpalveluksen radiosta tai sitten netistä. Joskus saatan käydä ehtoollisella.

evita- kirjoitti:

Niin ajattelinkin tätä asiaa enemmänkin uskovan kannalta. Miten uskova voi ilmaista uskoaan luterilaisessa kirkossa. Saako hän tarpeeksi tukea uskonelämälleen, vai joutuuko hän peittämään uskonsa kelvatakseen luterilaiseen kirkkoon?

Lue lisää

evita-
sinäkin olet toisten uskovaisten kaltainen...

kristityt = ateisteja

www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Järkemme ei voi käsittää Jumalaa'

http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/15.html
'Synti erottaa meidät elämän lähteestä, Jumalasta.'

http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/22.html
'Kristitty pysyy kuitenkin syntisenä elämänsä loppuun asti.'

herra on herra epäjumala jonka ensimmäistä käskyä ei ole raamatussa.
herra kieltää itseensä uskovia palvelemasta muita kuin häntä jumalana.
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."

kristitty ei saa palvella jumalana muita kuin luder/lutheria.
paavalilais-luterilaisuuden väärennettyä raamattua lukevat yli 3500 lahkossa maailmassa joten asenteet ovat samasta kristittyjen herran lähteestä.
Sen tietävät mm vapaamuurari papitkin.
kristitty ei saa palvella jumalana muita kuin luder/lutheria...

"Siinä asiassa kirkko ei enää tuekaan. Joskus vaikuttaa, että uskova on kirkolle suorastaan rasite. Kuin piikki kirkon lihassa, josta on päästävä eroon tai se pitää jotenkin häivyttää huomaamattomaksi, ettei sillä mitenkään vaivata kirkkoa, eikä muitakaan ihmisiä. Siitä uskostaan on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton."

Minusta tämä aloitus parjaa taas Suomen ev.lut. kirkkoa. Itse olen siellä ollut vuoskymmeniä, ja kyllä tulen ravituksi seurakuntani messuissa. Samoin käyn muissakin mielenkiintoisissa toiminnoissa kuten bibliodraamassa. Myös Taize-messut ovat antoisia. Olen myös ollut vapaaehtoisena mukana ja tehnyt hyvinkin kiinnostavia projektia kirkon piikkiin.

Tarkennatko nuo kirjoittamasi väitteet:

a) miten on uskova piikkinä kirkon lihassa ja rasite
b) miten uskovasta yritetään päästä eroon
c) miten/kuka esittää, että uskova pitää häivyttää näkymättömäksi
d) miten uskova vaivaisi muita ihmisiä
e) miten/kuka esittää, että uskosta on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton
f) ja poikkeaako käsite 'uskova' sinulla ev.lut. kirkon ja minkä muun välillä, koska johonkinhan tuossa kirjoituksessa verrataan. Missä ei näin tapahdu kirjoittajan mielestä?

Konkretiaa kiitos, eikä panettelua. Kuulostaa nimittäin ikävästi jonkun herätysliikeläisen tai vapaan suunnan mollaamiselta ev.lut. kirkkoa kohtaan. Minua siis ihmetyttää, että kirjoituksessa sanotaan noin.

Tarkempaa.avaamista kirjoitti:

"Siinä asiassa kirkko ei enää tuekaan. Joskus vaikuttaa, että uskova on kirkolle suorastaan rasite. Kuin piikki kirkon lihassa, josta on päästävä eroon tai se pitää jotenkin häivyttää huomaamattomaksi, ettei sillä mitenkään vaivata kirkkoa, eikä muitakaan ihmisiä. Siitä uskostaan on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton."

Minusta tämä aloitus parjaa taas Suomen ev.lut. kirkkoa. Itse olen siellä ollut vuoskymmeniä, ja kyllä tulen ravituksi seurakuntani messuissa. Samoin käyn muissakin mielenkiintoisissa toiminnoissa kuten bibliodraamassa. Myös Taize-messut ovat antoisia. Olen myös ollut vapaaehtoisena mukana ja tehnyt hyvinkin kiinnostavia projektia kirkon piikkiin.

Tarkennatko nuo kirjoittamasi väitteet:

a) miten on uskova piikkinä kirkon lihassa ja rasite
b) miten uskovasta yritetään päästä eroon
c) miten/kuka esittää, että uskova pitää häivyttää näkymättömäksi
d) miten uskova vaivaisi muita ihmisiä
e) miten/kuka esittää, että uskosta on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton
f) ja poikkeaako käsite 'uskova' sinulla ev.lut. kirkon ja minkä muun välillä, koska johonkinhan tuossa kirjoituksessa verrataan. Missä ei näin tapahdu kirjoittajan mielestä?

Konkretiaa kiitos, eikä panettelua. Kuulostaa nimittäin ikävästi jonkun herätysliikeläisen tai vapaan suunnan mollaamiselta ev.lut. kirkkoa kohtaan. Minua siis ihmetyttää, että kirjoituksessa sanotaan noin.

Lue lisää

Ps. Sitä sielunhoitoa saa tarvitessaan. Minun uskoani kirkko/seurakunta on tukenut ja tukee erinomaisesti. Kirjoituksesi vihjaa, ettei ev.lut. kirkossa olisi uskovia.

Tarkempaa.avaamista kirjoitti:

"Siinä asiassa kirkko ei enää tuekaan. Joskus vaikuttaa, että uskova on kirkolle suorastaan rasite. Kuin piikki kirkon lihassa, josta on päästävä eroon tai se pitää jotenkin häivyttää huomaamattomaksi, ettei sillä mitenkään vaivata kirkkoa, eikä muitakaan ihmisiä. Siitä uskostaan on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton."

Minusta tämä aloitus parjaa taas Suomen ev.lut. kirkkoa. Itse olen siellä ollut vuoskymmeniä, ja kyllä tulen ravituksi seurakuntani messuissa. Samoin käyn muissakin mielenkiintoisissa toiminnoissa kuten bibliodraamassa. Myös Taize-messut ovat antoisia. Olen myös ollut vapaaehtoisena mukana ja tehnyt hyvinkin kiinnostavia projektia kirkon piikkiin.

Tarkennatko nuo kirjoittamasi väitteet:

a) miten on uskova piikkinä kirkon lihassa ja rasite
b) miten uskovasta yritetään päästä eroon
c) miten/kuka esittää, että uskova pitää häivyttää näkymättömäksi
d) miten uskova vaivaisi muita ihmisiä
e) miten/kuka esittää, että uskosta on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton
f) ja poikkeaako käsite 'uskova' sinulla ev.lut. kirkon ja minkä muun välillä, koska johonkinhan tuossa kirjoituksessa verrataan. Missä ei näin tapahdu kirjoittajan mielestä?

Konkretiaa kiitos, eikä panettelua. Kuulostaa nimittäin ikävästi jonkun herätysliikeläisen tai vapaan suunnan mollaamiselta ev.lut. kirkkoa kohtaan. Minua siis ihmetyttää, että kirjoituksessa sanotaan noin.

Lue lisää

Minusta jokaisen kokemukset ovat henkilökohtaisia ja aitoja. Ei voi ulkopuolelta sanomaan, että kyllä kirkko tukee jos joku on kokenut, ettei ole saanut uskonelämälleen tukea.
Varmaan joku on kokenut toisin riippuen siitä, mitä itse kukin kirjoita odottaa. Joku voi tyytyä siihen, mitä kirkko antaa ollen itse pelkkänä ulkopuolisena kuulijana. Joku voi halutakin olla syrjässä.
Varmaan riippuu kirkostakin onko se etäinen vai kokoaako se seurakunnan yhteen, kuinka helppo sitä on lähestyä. Eroa varmaan on eri paikkakunnillakin.
Itse olen pitkän linjan luterilainen, ollut sitä jo yli kuusikymmentä vuotta, joten kyllä minä olen huomannut kirkon muuttumisen aikain saatossa. Vapaat suunnat ei ole erityisemmin koskaan vetäneet puoleensa. Luulenpa, että pitkäaikaisena kirkon jäsenenä minulla on oikeuskin arvioida sitä, mitä olen uskovana kirjoita saanut.

evita-eikirj kirjoitti:

Minusta jokaisen kokemukset ovat henkilökohtaisia ja aitoja. Ei voi ulkopuolelta sanomaan, että kyllä kirkko tukee jos joku on kokenut, ettei ole saanut uskonelämälleen tukea.
Varmaan joku on kokenut toisin riippuen siitä, mitä itse kukin kirjoita odottaa. Joku voi tyytyä siihen, mitä kirkko antaa ollen itse pelkkänä ulkopuolisena kuulijana. Joku voi halutakin olla syrjässä.
Varmaan riippuu kirkostakin onko se etäinen vai kokoaako se seurakunnan yhteen, kuinka helppo sitä on lähestyä. Eroa varmaan on eri paikkakunnillakin.
Itse olen pitkän linjan luterilainen, ollut sitä jo yli kuusikymmentä vuotta, joten kyllä minä olen huomannut kirkon muuttumisen aikain saatossa. Vapaat suunnat ei ole erityisemmin koskaan vetäneet puoleensa. Luulenpa, että pitkäaikaisena kirkon jäsenenä minulla on oikeuskin arvioida sitä, mitä olen uskovana kirjoita saanut.

Lue lisää

Korjaus. kirjoita=kirkolta

evita-eikirj kirjoitti:

Minusta jokaisen kokemukset ovat henkilökohtaisia ja aitoja. Ei voi ulkopuolelta sanomaan, että kyllä kirkko tukee jos joku on kokenut, ettei ole saanut uskonelämälleen tukea.
Varmaan joku on kokenut toisin riippuen siitä, mitä itse kukin kirjoita odottaa. Joku voi tyytyä siihen, mitä kirkko antaa ollen itse pelkkänä ulkopuolisena kuulijana. Joku voi halutakin olla syrjässä.
Varmaan riippuu kirkostakin onko se etäinen vai kokoaako se seurakunnan yhteen, kuinka helppo sitä on lähestyä. Eroa varmaan on eri paikkakunnillakin.
Itse olen pitkän linjan luterilainen, ollut sitä jo yli kuusikymmentä vuotta, joten kyllä minä olen huomannut kirkon muuttumisen aikain saatossa. Vapaat suunnat ei ole erityisemmin koskaan vetäneet puoleensa. Luulenpa, että pitkäaikaisena kirkon jäsenenä minulla on oikeuskin arvioida sitä, mitä olen uskovana kirjoita saanut.

Lue lisää

Toki kaikkien kokemukset ovat aitoja. Myös ne myönteiset.

Osaatko sinä siis kertoa sen, mitä toivot? Oletko ilmaissut sen sinne omaan seurakuntaan?

mummomuori kirjoitti:

Toki kaikkien kokemukset ovat aitoja. Myös ne myönteiset.

Osaatko sinä siis kertoa sen, mitä toivot? Oletko ilmaissut sen sinne omaan seurakuntaan?

Kyllä minä olen ilmaissut. Olen saanut sekä hyvää, että huonoa tukea. Mutta täytyykö kaikessa aina olla oma-aloitteinen.
Eikö kirkko voisi tulla puolitiehen vastaan. On arempia ja hiljaisempiakin ihmisiä olemassa, jotka mahdollisesti toivovat, että kirkko lähestyisi heitä.
Onko sen aina oltava niin, että apua saa ne, jotka osaavat ja uskaltavat sitä vaatia.

evita-eikirj kirjoitti:

Minusta jokaisen kokemukset ovat henkilökohtaisia ja aitoja. Ei voi ulkopuolelta sanomaan, että kyllä kirkko tukee jos joku on kokenut, ettei ole saanut uskonelämälleen tukea.
Varmaan joku on kokenut toisin riippuen siitä, mitä itse kukin kirjoita odottaa. Joku voi tyytyä siihen, mitä kirkko antaa ollen itse pelkkänä ulkopuolisena kuulijana. Joku voi halutakin olla syrjässä.
Varmaan riippuu kirkostakin onko se etäinen vai kokoaako se seurakunnan yhteen, kuinka helppo sitä on lähestyä. Eroa varmaan on eri paikkakunnillakin.
Itse olen pitkän linjan luterilainen, ollut sitä jo yli kuusikymmentä vuotta, joten kyllä minä olen huomannut kirkon muuttumisen aikain saatossa. Vapaat suunnat ei ole erityisemmin koskaan vetäneet puoleensa. Luulenpa, että pitkäaikaisena kirkon jäsenenä minulla on oikeuskin arvioida sitä, mitä olen uskovana kirjoita saanut.

Lue lisää

Pitäisi kertoa tarkemmin. Nyt ihan rehellisesti sanottuna tuo kirjoitus vaikuttaa herätysliikeläisen kertomalta, mikä vain mollaa perinteisesti ev.lut. kirkkoa yksilöimättä kritiikkiään. Ei tuossa mitään kokemuksia avata vaan yleisellä tasolla puhutaan. Ovelasti kuten tavallista.

Tarkempaa.avaamista kirjoitti:

Pitäisi kertoa tarkemmin. Nyt ihan rehellisesti sanottuna tuo kirjoitus vaikuttaa herätysliikeläisen kertomalta, mikä vain mollaa perinteisesti ev.lut. kirkkoa yksilöimättä kritiikkiään. Ei tuossa mitään kokemuksia avata vaan yleisellä tasolla puhutaan. Ovelasti kuten tavallista.

Lue lisää

Jaa nytkö sitten kuulun johonkin herätysliikkeeseen kun en vapaisiin suuntiin. Minkälainen sitä pitäisi olla, että voi sanoa olevansa pelkkä luterilainen uskova. En kuulu herätysliikkeisiin ja enkä mihinkään muuhinkaan kirkon ulkopuolisiin liikkeisiin.
Toisaalta monet kokemukset ovat niin henkilökohtaisia, etten ala tällaisella julkisella palstalla niitä avaamaan.

Tarkempaa.avaamista kirjoitti:

"Siinä asiassa kirkko ei enää tuekaan. Joskus vaikuttaa, että uskova on kirkolle suorastaan rasite. Kuin piikki kirkon lihassa, josta on päästävä eroon tai se pitää jotenkin häivyttää huomaamattomaksi, ettei sillä mitenkään vaivata kirkkoa, eikä muitakaan ihmisiä. Siitä uskostaan on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton."

Minusta tämä aloitus parjaa taas Suomen ev.lut. kirkkoa. Itse olen siellä ollut vuoskymmeniä, ja kyllä tulen ravituksi seurakuntani messuissa. Samoin käyn muissakin mielenkiintoisissa toiminnoissa kuten bibliodraamassa. Myös Taize-messut ovat antoisia. Olen myös ollut vapaaehtoisena mukana ja tehnyt hyvinkin kiinnostavia projektia kirkon piikkiin.

Tarkennatko nuo kirjoittamasi väitteet:

a) miten on uskova piikkinä kirkon lihassa ja rasite
b) miten uskovasta yritetään päästä eroon
c) miten/kuka esittää, että uskova pitää häivyttää näkymättömäksi
d) miten uskova vaivaisi muita ihmisiä
e) miten/kuka esittää, että uskosta on tehtävä näkymätön, kuulumaton ja mauton
f) ja poikkeaako käsite 'uskova' sinulla ev.lut. kirkon ja minkä muun välillä, koska johonkinhan tuossa kirjoituksessa verrataan. Missä ei näin tapahdu kirjoittajan mielestä?

Konkretiaa kiitos, eikä panettelua. Kuulostaa nimittäin ikävästi jonkun herätysliikeläisen tai vapaan suunnan mollaamiselta ev.lut. kirkkoa kohtaan. Minua siis ihmetyttää, että kirjoituksessa sanotaan noin.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi taize messu ei ole tervettä evankeliumia, vaan on "sitä toisenlaista evankeliumia", josta Raamattu selvästi varoittaa.
Tuollaisten tai vastaavien messujen järjestäminen on sitä jatkumoa, jossa evlut kirkko on lähtenyt ruotsin malliin vesittämään Raamatun sanomaa.
Tällaisissa messuissa ei puhuta enää Jeesuksesta, kuin sivulauseissa, jos niissäkään.
Raamatun keskeinen sanoma on ylösnoussut Jeesus, Jumalan poika.

http://www.lhpk.fi/pitaako-kirkon-lahtea-harhasta/

evita- kirjoitti:

Jaa nytkö sitten kuulun johonkin herätysliikkeeseen kun en vapaisiin suuntiin. Minkälainen sitä pitäisi olla, että voi sanoa olevansa pelkkä luterilainen uskova. En kuulu herätysliikkeisiin ja enkä mihinkään muuhinkaan kirkon ulkopuolisiin liikkeisiin.
Toisaalta monet kokemukset ovat niin henkilökohtaisia, etten ala tällaisella julkisella palstalla niitä avaamaan.

Lue lisää

Tarkoitin konkretiaa eikä mitään yleisellä tasolla olevaa. Mutta olkoon.

evita- kirjoitti:

Kyllä minä olen ilmaissut. Olen saanut sekä hyvää, että huonoa tukea. Mutta täytyykö kaikessa aina olla oma-aloitteinen.
Eikö kirkko voisi tulla puolitiehen vastaan. On arempia ja hiljaisempiakin ihmisiä olemassa, jotka mahdollisesti toivovat, että kirkko lähestyisi heitä.
Onko sen aina oltava niin, että apua saa ne, jotka osaavat ja uskaltavat sitä vaatia.

Lue lisää

No, oma-aloitteisuutta tarvitaan aina. Vaikka sen miettimiseen että kuinka ne aremmatkin voisivat kokea että heidän toiveensa otetaan huomioon?

Ne osaajat voivat toimia siis noiden arempien puolesta.

batos.eikirj kirjoitti:

Tuo mainitsemasi taize messu ei ole tervettä evankeliumia, vaan on "sitä toisenlaista evankeliumia", josta Raamattu selvästi varoittaa.
Tuollaisten tai vastaavien messujen järjestäminen on sitä jatkumoa, jossa evlut kirkko on lähtenyt ruotsin malliin vesittämään Raamatun sanomaa.
Tällaisissa messuissa ei puhuta enää Jeesuksesta, kuin sivulauseissa, jos niissäkään.
Raamatun keskeinen sanoma on ylösnoussut Jeesus, Jumalan poika.

http://www.lhpk.fi/pitaako-kirkon-lahtea-harhasta/

Lue lisää

Nyt puhut kyllä täyttä puppua!

Kyllä se ainakin vielä 60- luvulla opetti parannuksen tekoa ja henkilökohtaisen uskon merkitystä silloin itse olen uskoon tullut.

No, kyllä luterilaisessa kirkossa voi olla uskoon ”tulleitakin” – eli joilla kokemus on ollut merkittävä ja josta on alkanut hengellinen kasvaminen. Mutta sellainen kerta laakista uskoon tuleminen jossa ei enää tuota kasvua tapahdu, lienee enemmän vapaiden suuntien vaatimuksia?

Mutta moni voi sekaantua jos asiasta noin puhutaan.

Tietenkin ihminen aina voi tehdä itsekin jotain. Lukea esim. hengellistä kirjallisuutta, keskustella toisten uskovien kanssa, käydä kirkon tilaisuuksissa jne.
Mutta tarkoitin lähinnä sitä miten kirkko tukee henkilökohtaista uskoa, uskossa kasvamista, sielunhoitoa. Lähestyy uskovaa tukien hänen uskonelämäänsä, ettei se menisi ihan yksin uskossa puurtamiseksi. Järjestääkö kirkko esim. rukous- ja keskustelupiirejä, yhteisiä Raamatun luku ja Sanan tarkastelupiirejä yms.

evita- kirjoitti:

Tietenkin ihminen aina voi tehdä itsekin jotain. Lukea esim. hengellistä kirjallisuutta, keskustella toisten uskovien kanssa, käydä kirkon tilaisuuksissa jne.
Mutta tarkoitin lähinnä sitä miten kirkko tukee henkilökohtaista uskoa, uskossa kasvamista, sielunhoitoa. Lähestyy uskovaa tukien hänen uskonelämäänsä, ettei se menisi ihan yksin uskossa puurtamiseksi. Järjestääkö kirkko esim. rukous- ja keskustelupiirejä, yhteisiä Raamatun luku ja Sanan tarkastelupiirejä yms.

Lue lisää

Kyllä mielestäni järjestää, ainakin oma seurakuntani mitä olen ilmoituksia seurannut. Itse olen osallistunut mm. biblia draamaan joka oli hyvin elähdyttävä kokemus.

Eikö jokainen voi esittää myös ehdotuksia tai vaikka itse alkaa perustamaan jotain tuollaista toimintaa seurakunnassaan?

Niin toki. Tässä ehkä onkin vähän sama tilanne, ties kuinka villi meno sinne vielä tulee. Sellaiset papit voi sitten jättää omaan arvoonsa ja kuunnella sitten niitä muita. Tavallaan siinä sitten harjaantuukin erottamaan hölynpölyn varsinaisesta kristinuskosta. Kun ei ole itsestä oikein kääntymään katoliseksi tai ortodoksiksikaan, tässä seison, enkä muuta voi.

Mutta tuskinpa aikoinaan silloinkaan Jumala sitten rankaisi niitä, jotka eivät olleet edes vastuussa, kun jumalattomuus sai vallan katolisessa kirkossa aikoinaan.

tulipatästänytmieleen kirjoitti:

Niin toki. Tässä ehkä onkin vähän sama tilanne, ties kuinka villi meno sinne vielä tulee. Sellaiset papit voi sitten jättää omaan arvoonsa ja kuunnella sitten niitä muita. Tavallaan siinä sitten harjaantuukin erottamaan hölynpölyn varsinaisesta kristinuskosta. Kun ei ole itsestä oikein kääntymään katoliseksi tai ortodoksiksikaan, tässä seison, enkä muuta voi.

Mutta tuskinpa aikoinaan silloinkaan Jumala sitten rankaisi niitä, jotka eivät olleet edes vastuussa, kun jumalattomuus sai vallan katolisessa kirkossa aikoinaan.

Lue lisää

Se on yksi hyvä tapa, että käy sitten kuuntelemassa vain niitä pappeja, joista pitää.

mummomuori kirjoitti:

Se on yksi hyvä tapa, että käy sitten kuuntelemassa vain niitä pappeja, joista pitää.

Ei vaan käy kuuntelemassa niitä pappeja jotka opettavat Jumalan sanaa eikä liberaaliteologiaa.

korjaus.mummolle kirjoitti:

Ei vaan käy kuuntelemassa niitä pappeja jotka opettavat Jumalan sanaa eikä liberaaliteologiaa.

Kun nimimerkki ”tulipatästänytmieleen” kirjoittaa :”Sellaiset papit voi sitten jättää omaan arvoonsa ja kuunnella sitten niitä muita.”, niin vastasin hänelle tuohon.

Joten sinäkin voit aivan vapaasti valita, ketä kuuntelet tai luet. Eikä se ole hyvä asia?

Siitä tässä ollaankin huolissaan, koska jos eräänlainen ääriliberaaliteologia ajan myötä hävittää kirkon kokonaan ja valtaa sen, ihmiset hakeutuvat sitten vahingossa tuollaisiin piireihin, ja joista tosiaan on tulossa myös eksytys. Ne ovat siis molemmat eksytyksiä. Sekä ääriliberaaliteologia, että tämä mistä puhut.

Ja päinvastoin kuin ihmiset luulevat, niin katolisessakin kirkossa on paljon karismaattista toimintaa. Sen vilkastuminen on alkanut jo 1960-luvulla, mutta nyt sitten tavallaan he ovat jo täysin hyväksyttyjä siellä. Katolinen kirkko on kuitenkin suurin, joten ei voi olla vaikuttamatta, jos tällainen toiminta saa sielläkin suuremman vallan, siis yltiökarismaattinen.

Paavilla oli erittäin hyvä ystävä Rodney Howard Browne -piireistä, joka sattui juuri kuolemaan ennen kuin oltiin väsäämässä yhteistä sopimusta heidän kanssaan katolisen kirkon taholta tämän porukan kanssa, jota suinkaan kaikki protestantitkaan eivät voi mitenkään hyväksyä kristillisenä toimintana.

Sen lisäksi melkein kaikki kristillinen toiminta kolmannessa maailmassa on jollain tapaa karismaattista.

Erityisesti länsimaissa tätä luullaan uuden Hengen aalloksi ja aivan samoin kuin sitten taas ääriliberaaliteologiassa luullaan keksineensä jotain uutta Jumalasta, ja molemmat menevät metsään niin rytisten kuin vain voi.

Joten sikäli luterilainen peruskristitty on nyt kyllä ihan kahden tulen välissä. Ei yhtään tiedä, miten käy omassa kirkossamme ja saako lopulta eräänlainen antikristillinen ääriliberaalius jo kokonaan vallan. Ns. uskovista ei ole apua, koska tv7:nkin johtajat juoksevat valeprofeettojen perässä lentsikoilla, näiden profeettojen joita on alkanut sikiämään kuin sieniä sateella, eikä heistä ole kukaan lukenut tuota Raamatun kohtaa ilmiselvästikään, jonka juuri siteraasit, näiden "profeettojen" perässäjuoksijoista.

Muistaakseni nämä Hgin katolisen kirkon seurakunnan neokatekumenaalit ovat juuri sellaisia hieman yeshua-karismaattisuuteen viittaavia, jotka joka tapauksessa viettävät sapattia eli lauantaina pyhäpäivää ja ovat muutenkin omissa palveluksissaan, joten tavalliset katolilaiset eivät heitä usein näekään, vaan he oma joukkonsa, mutta ovat kai kirkkoherran suosiossa. Yleensä ulkomaalaisia ja katsovat vähän nenäänsä pitkin muita katolilaisia, näillähän ei ole "henkeä" kuten heillä, kuten karismaattisuudessa aina kuvitellaan ja sen vuoksi siinä ollaan varastettukin se karisma-sana, tarkoittamaan pelkästään tuollaisia näkyviä ilmiöitä. Voi olla, että he ovat vielä rauhallisia ja se on jotakuinkin tervettä, ei noista ota selvää. (Tuo ei ole mikään pieni ryhmä, vaan jotkut ovat sanoneet, että he ovat valtaamassa koko Suomen katolista kirkkoa.)

Nykyään kaikki kristityt ovat sillä tavalla tekemisissä keskenään, että saadaan väkisinkin vaikutteita kuitenkin toisilta.

Mitään ei saa arvioida, eikä mistään saa sanoa mitään, vaan pakotetaan vain sanomaan kaikkea kristinuskoksi.

Ja sitten uskontojen kentällähän, islam on nousemassa.

Ja länsimaista löytyy todellakin jopa täällä syntyneitä, jotka kääntyvät ääri-islamin puoleen, siis kantaenglantilaisia, kanta-ties mitä kanssa, ei edes pelkästään maahanmuuttajan lapset.

Miettikää sitä.

Kansainvaellusten vuoksi nyky-Eurooppakin on varmaan muutaman vuosikymmenen kuluttua aika eri näköinen ja islaminusko on sitten levinnyt tännekin, ja sillä on monia eri muotoja, tappelee keskenään siis fyysisestikin, ja sitten vielä ääri-islamia päälle. Mietitään sitä. Onneksi olen muutaman vuosikymmenen, noin 40, kenties kuollut ja rajan tuolla puolen.

sinäpäsensanoit kirjoitti:

Ja päinvastoin kuin ihmiset luulevat, niin katolisessakin kirkossa on paljon karismaattista toimintaa. Sen vilkastuminen on alkanut jo 1960-luvulla, mutta nyt sitten tavallaan he ovat jo täysin hyväksyttyjä siellä. Katolinen kirkko on kuitenkin suurin, joten ei voi olla vaikuttamatta, jos tällainen toiminta saa sielläkin suuremman vallan, siis yltiökarismaattinen.

Paavilla oli erittäin hyvä ystävä Rodney Howard Browne -piireistä, joka sattui juuri kuolemaan ennen kuin oltiin väsäämässä yhteistä sopimusta heidän kanssaan katolisen kirkon taholta tämän porukan kanssa, jota suinkaan kaikki protestantitkaan eivät voi mitenkään hyväksyä kristillisenä toimintana.

Sen lisäksi melkein kaikki kristillinen toiminta kolmannessa maailmassa on jollain tapaa karismaattista.

Erityisesti länsimaissa tätä luullaan uuden Hengen aalloksi ja aivan samoin kuin sitten taas ääriliberaaliteologiassa luullaan keksineensä jotain uutta Jumalasta, ja molemmat menevät metsään niin rytisten kuin vain voi.

Joten sikäli luterilainen peruskristitty on nyt kyllä ihan kahden tulen välissä. Ei yhtään tiedä, miten käy omassa kirkossamme ja saako lopulta eräänlainen antikristillinen ääriliberaalius jo kokonaan vallan. Ns. uskovista ei ole apua, koska tv7:nkin johtajat juoksevat valeprofeettojen perässä lentsikoilla, näiden profeettojen joita on alkanut sikiämään kuin sieniä sateella, eikä heistä ole kukaan lukenut tuota Raamatun kohtaa ilmiselvästikään, jonka juuri siteraasit, näiden "profeettojen" perässäjuoksijoista.

Lue lisää

”…saako lopulta eräänlainen antikristillinen ääriliberaalius jo kokonaan vallan. Ns. uskovista ei ole apua, koska tv7:nkin johtajat juoksevat valeprofeettojen perässä lentsikoilla, näiden profeettojen joita on alkanut sikiämään kuin sieniä sateella…”

Aikoinaan täällä oli keskustelu tuosta ääriliberaalista näkemyksestä. Silloin tultiin johtopäätökseen, että trendi on laskeva ja suomessa heitä on aika vähän. Liukuma liberaalisuuden ja konservatiivisuuden välillä on suomessa tavanomaisempaa – eli jossain asioissa ollaan liberaaleja ja joissain konservatiivisia.

Mutta tuo toinen ilmiö on aivan totta, mitä kummalisempia ”profeettoja” on alkanut ilmaantumaan ja joiden perässä mielellään mennään.

Nuo testijutut ovat ihan hyviä. Ne auttavat havaitsemaan mitä voisi vielä kehittää eteenpäin. Tehdä jotain.

Mutta erikoinen on ajatus että ne jotka itse ovat jo seurakunnassa, eivät osaisi antaa objektiivista palautetta kokemuksistaan? Eikö juuri heille toiminta ole tarkoitettu?

Aivan varmaan sellainen joka ei koskaan ennen ole käynyt missään tilaisuudessa tai Jumalanpalveluksessa, kokee ja näkee asiat toisin.

Itselläni on kokemuksia eri puolelta suomea siitä, miten outo otetaan vastaan myös muissa yhdistyksissä ja tilaisuuksissa. Voin sanoa että vaihtelua on paljon. Varsin suomalaista on se, että ujostellaan vierasta. Silloin on parempi ottaa itse aloite käsiinsä.

Pienissä seurakunnissa varmaan asiaan voi vaikka pappi vaikuttaa. Hän voi rohkaista muitakin. Isoissa taas vastuu siirtyy enemmän muiden harteille. Näin ainakin olettaisin.

Se olisi hieno käytäntö että pappi kiertelisi ja koettaisi etsiä uusia kasvoja ja tulisi juttelemaan. Sinä varmaan voit laittaa vaikka tuollaisen aloitteen omalle seurakunnalle? Ainakin minä aion niin tehdä kun sopiva tilaisuus tulee.

Tuli mieleen kun kirkko tänä päivänä huutaa "Tulkaa kaikki", mutta ketään se ei kuitenkaan ole vastaanottamassa.

Nuo testihän on tehty amerikkalaisessa kontekstissa ja lähinnä näköjään arvioi samalla kuin arvioisi ravintolaa. Miten uskon ilmaisun/tuen voisi arvioida puolen tunnin visiitillä? Arvioi vain miten otetaan vastaan. Eihän luterilaisessa messussa puolen tunnin aikana tulla juttelemaan, kun messu on menossa.

Jenkeissä ilmeisesti sosiaalisuus on se pointti, miksi käydään niin paljon kirkoissa. Minä koen koko maailman kristittyjen nauttivan ehtoollista yhdessä kanssani; se on huikaisevaa.

Kyllä seurakunnassa kaikki tulevat yhteen Jumalan palveltavaksi.

evita- kirjoitti:

Tuli mieleen kun kirkko tänä päivänä huutaa "Tulkaa kaikki", mutta ketään se ei kuitenkaan ole vastaanottamassa.

Kuinka niin?

mummomuori kirjoitti:

Kuinka niin?

No, onko siellä joku vastaanottamassa kun menet kirkkoon? Tai onhan siellä ne virsikirjan ja ohjelman jakajat. Kirkkoa on sanottu etäiseksi, ja kyllä se minusta sitä on. Yksin menet kirkkoon ja yksin sieltä lähdet.
Kuvaavaa on esim. Helsingin seudun suhtautumine, mikä varsin hyvin kuvaa sitä asenneilmastoa mikä ihmisillä on kirkosta.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326905-jopa-250-000-helsinkilaista-hyljeksii-kirkkoa Jos kirkko olisi vastaanottavainen ja helposti lähestyttävä, tottakai sinne olisi menijöitä. Nyt kirkko useinkin ammottaa tyhjyyttään.

evita- kirjoitti:

No, onko siellä joku vastaanottamassa kun menet kirkkoon? Tai onhan siellä ne virsikirjan ja ohjelman jakajat. Kirkkoa on sanottu etäiseksi, ja kyllä se minusta sitä on. Yksin menet kirkkoon ja yksin sieltä lähdet.
Kuvaavaa on esim. Helsingin seudun suhtautumine, mikä varsin hyvin kuvaa sitä asenneilmastoa mikä ihmisillä on kirkosta.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326905-jopa-250-000-helsinkilaista-hyljeksii-kirkkoa Jos kirkko olisi vastaanottavainen ja helposti lähestyttävä, tottakai sinne olisi menijöitä. Nyt kirkko useinkin ammottaa tyhjyyttään.

Lue lisää

Millaista vastaanottoa kaipaat kirkkoon/jumalanpalvelukseen? Minulle riittää tervetuloa, ohjelma ja virsikirja. Jokaisen jumalanpalveluksen lopussa kutsutaan kirkkokahveille ja ennen sitä kerrotaan erilaisista ryhmistä ja tilaisuuksista, joihin jokainen on tervetullut.
Itseäni kiinnostaa eniten mahdollisuus osallistua auttamiseen seurakunnan kautta. Sellainen toiminta on luonnostaan yhteisöllistävää. Toisaalta sellaisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin meneminen ahdistaa, joissa vakiokävijöiden joukosta juuri minut poimitaan erityisen huomion kohteeksi. Tällaista toimintaa olen havainnut enemmän vapaissa suunnissa ja lahkoissa.
Uskon, että nykyisessä pakolaistilanteessa seurakuntien diakoniatoiminta on aktivoinut paljon sellaisia seurakuntalaisia, jotka ovat aiemmin kokeneet seurakunnan itselleen etäiseksi. Kun saa antaa, saa.

>>Jos kirkko olisi vastaanottavainen ja helposti lähestyttävä, tottakai sinne olisi menijöitä. Nyt kirkko useinkin ammottaa tyhjyyttään.<<

>>Kuvaavaa on esim. Helsingin seudun suhtautumine, mikä varsin hyvin kuvaa sitä asenneilmastoa mikä ihmisillä on kirkosta.<<

Tuo tutkimus kuitenkin kertoo helsinkiläisten asenteista, eivät he ole edes käyneet välttämättä kirkossa:

”Uunituoreen tutkimuksen mukaan hyvin moni helsinkiläisen ajatukset kirkosta ovat varsin kylmäkiskoisia.
– Näyttää siltä, että yli neljäkymmentä prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu luterilaiseen kirkkoon joko täysin välinpitämättömästi tai suoraan vastustavat sitä, arvioi jäsenyysasiantuntija Mikko Hormio Jäsen 360° -tiimistä

Ja jatkaa:

"Hormion mukaan ei ole nähtävissä sellaista sosiokulttuurista ilmiötä, joka tukisi Helsingissä niin sanotun perinteisen kirkollisen toimintatavan jatkoa. Jos halutaan lisätä kontaktia kirkon etäiseksi kokeviin kaupunkilaisiin, toiminnan näkyvyyden on kasvettava radikaalisti."

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326905-jopa-250-000-helsinkilaista-hyljeksii-kirkkoa

Eli toiminnan näkyvyyden olisi kasvettava Helsingissä.

Kannattaa mennä mukaan ryhmä- yms. toimintaan, niin pääsee lähemmin tutustumaan ihmisiin. Jos ei ole sopivaa toimintaa, sitä voi ehdottaa seurakunnalle. Itse olen aikoinaan mennyt ehdotukseni kanssa (joo, kyllä jännitti itsensä likoon laittaminen) työntekijän luokse ja siitä seurasi erittäin hedelmälliset ja ihanat jutut ja myös muistot.
Muuten komppaan miesjalapsi -kommentoijaa. Ja uusi tutkimuskin osoittaa:

"Uusi tutkimus todistaa: Ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Hyväntekeminen tuo hyvän mielen."

http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_todistaa_ihmisilla_on_synnynnainen_tarve_tehda_hyvaa/8351121

Ps. Meidän kirkko ei ammota tyhjyyttään, vaikkei kukaan ovella ole vastassa. Kuitenkin koen, että tulen mukaan muiden joukkoon Jumalan eteen/luo.

Miesjalapsi kirjoitti:

Millaista vastaanottoa kaipaat kirkkoon/jumalanpalvelukseen? Minulle riittää tervetuloa, ohjelma ja virsikirja. Jokaisen jumalanpalveluksen lopussa kutsutaan kirkkokahveille ja ennen sitä kerrotaan erilaisista ryhmistä ja tilaisuuksista, joihin jokainen on tervetullut.
Itseäni kiinnostaa eniten mahdollisuus osallistua auttamiseen seurakunnan kautta. Sellainen toiminta on luonnostaan yhteisöllistävää. Toisaalta sellaisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin meneminen ahdistaa, joissa vakiokävijöiden joukosta juuri minut poimitaan erityisen huomion kohteeksi. Tällaista toimintaa olen havainnut enemmän vapaissa suunnissa ja lahkoissa.
Uskon, että nykyisessä pakolaistilanteessa seurakuntien diakoniatoiminta on aktivoinut paljon sellaisia seurakuntalaisia, jotka ovat aiemmin kokeneet seurakunnan itselleen etäiseksi. Kun saa antaa, saa.

Lue lisää

Varmaan jokainen etsii hieman eri asioita. Joillekin riittää se, että saa käydä silloin tällöin kirkossa, että kirkon työntekijät eivät mitenkään erityisemmin huomioi. Saa ammentaa Jumalan sanaa ja lähteä taas omille teilleen. Mutta kun ajattelee niin, että usein ihmisillä ei mene kovin hyvin. On syrjäytyneitä, monissa ongelmissa painiskelevia silloin sitä haluaisi että kirkko pysähtyisi omalle kohdalle, puhuttelisi, ettei olisi sellainen tunne että on vain yksi joukosta, että sinut huomataan.
Tietenkin niinkuin tuolla aikaisemmin sanoin, toiset on aktiivisempia. He osaavat ja uskaltavat tarttua kirkon työntekijöihin kiinni, ja aktiivisuudellaan saavat kirkon huomion. Mutta kun ihmisiä on monenlaisia, on arkoja ja vetäytyviä. He kaipaavat enemmän rohkaisua. Minusta pienryhmätoiminta olisi hyvä asia erillaisille ihmisryhmille. Esim. vertaistuki on koettu hyväksi tukimuodoksi. Sitä voisi kirkossa olla enemmän.

evita- kirjoitti:

Varmaan jokainen etsii hieman eri asioita. Joillekin riittää se, että saa käydä silloin tällöin kirkossa, että kirkon työntekijät eivät mitenkään erityisemmin huomioi. Saa ammentaa Jumalan sanaa ja lähteä taas omille teilleen. Mutta kun ajattelee niin, että usein ihmisillä ei mene kovin hyvin. On syrjäytyneitä, monissa ongelmissa painiskelevia silloin sitä haluaisi että kirkko pysähtyisi omalle kohdalle, puhuttelisi, ettei olisi sellainen tunne että on vain yksi joukosta, että sinut huomataan.
Tietenkin niinkuin tuolla aikaisemmin sanoin, toiset on aktiivisempia. He osaavat ja uskaltavat tarttua kirkon työntekijöihin kiinni, ja aktiivisuudellaan saavat kirkon huomion. Mutta kun ihmisiä on monenlaisia, on arkoja ja vetäytyviä. He kaipaavat enemmän rohkaisua. Minusta pienryhmätoiminta olisi hyvä asia erillaisille ihmisryhmille. Esim. vertaistuki on koettu hyväksi tukimuodoksi. Sitä voisi kirkossa olla enemmän.

Lue lisää

Aika paljon toivomaasi toimintaa näyttää seurakunnissa jo olevankin.
http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/C871691F974613C2C2257480003C5857?OpenDocument&lang=FI
Ehkä siitä pitäisi vain tiedottaa paremmin.

Juuri näin kannatta tehdä että hakeutuu itse sellaiseen toimintaan minkä kokee itselleen hyväksi.

Tässä oli jotain siitä, mitä itsekin aloituksellani hain. Kiitos ajatuksistasi.

evita- kirjoitti:

Tässä oli jotain siitä, mitä itsekin aloituksellani hain. Kiitos ajatuksistasi.

Näitä pastoreita me varmasti kristikuntana tarvitaan.
Jeesus on ainoa Tie Jumalan tykö.

Eli eläkkeellä oleva pappi on huomannut tehneensä itsekin samoin? Vai että hän ei ole luterilainen pappi? En ihan saanut kiinni tuosta.

”Monta kertaa saarna on latistanut koko jumalanpalveluksen. Edes pappi ei ole innostunut julistamastaan”

Tuosta olen kyllä samaa mieltä. Tosin on pappeja, joilla saarnat ovat puhuttelevia ja innoittavia. Enne näitä innottomia pappeja oli enemmän – luonnollisesti oman kokemukseni mukaan.

”Joillakin seurakuntalaisilla on tarve jutella hetki papin kanssa…”, ”Tavata sellainenkin pappi, joka olisi kirkossa muuten vain, ei työvuorossa.”

Totta, tuossa olisi ideaa. Mutta miten esim. perheellisellä papilla työpäivän päätteeksi aikaa riittää?

”Puuttuuko kirkoistamme evankeliumin julistus elävästä Kristuksesta…”

Mitähän tällä tarkoitetaan? Millaista julistuksen tulisi siis olla? Myönnän että välillä voisi olla räväkämpää menoa mutta en kaipaa ainakaan sellaisia pelon ja uhkailujen ”evankeljumeita” mitä täällä saa lukea aivan riittävästi.

mummomuori kirjoitti:

Eli eläkkeellä oleva pappi on huomannut tehneensä itsekin samoin? Vai että hän ei ole luterilainen pappi? En ihan saanut kiinni tuosta.

”Monta kertaa saarna on latistanut koko jumalanpalveluksen. Edes pappi ei ole innostunut julistamastaan”

Tuosta olen kyllä samaa mieltä. Tosin on pappeja, joilla saarnat ovat puhuttelevia ja innoittavia. Enne näitä innottomia pappeja oli enemmän – luonnollisesti oman kokemukseni mukaan.

”Joillakin seurakuntalaisilla on tarve jutella hetki papin kanssa…”, ”Tavata sellainenkin pappi, joka olisi kirkossa muuten vain, ei työvuorossa.”

Totta, tuossa olisi ideaa. Mutta miten esim. perheellisellä papilla työpäivän päätteeksi aikaa riittää?

”Puuttuuko kirkoistamme evankeliumin julistus elävästä Kristuksesta…”

Mitähän tällä tarkoitetaan? Millaista julistuksen tulisi siis olla? Myönnän että välillä voisi olla räväkämpää menoa mutta en kaipaa ainakaan sellaisia pelon ja uhkailujen ”evankeljumeita” mitä täällä saa lukea aivan riittävästi.

Lue lisää

Ette taida olla ev.lut. kirkon messuissa kävijöitä. Ev.lut. kirkkoa nyt mollaa LHPK (jota tuo Batos on mainostanut) ja herätysliikkeet ja vapaat suunnat. Ja ateistit ja vapaa-ajattelijat ja muut fundikset.

ihan.miten.vaan kirjoitti:

Ette taida olla ev.lut. kirkon messuissa kävijöitä. Ev.lut. kirkkoa nyt mollaa LHPK (jota tuo Batos on mainostanut) ja herätysliikkeet ja vapaat suunnat. Ja ateistit ja vapaa-ajattelijat ja muut fundikset.

Lue lisää

Onpa outo kommentti ?
En mainosta mitään, tai ketään, mutta kuuntelen mielelläni Raamattuun pohjautuvaa julistusta, sekä kannatan kristittyjen yhteyttä.
Itse olen ollut luterilainen yli kuusikymmentä vuotta ja sieltä on tullut tutuksi myös tuo eläkkeellä oleva pappi, jonka kirjoitusta yllä lainasin.
Miten on oman uskosi laita, kun tuntuu olevan varaa arvostella ?

Jaa ja mitä sitten tapahtuu sen ihanan kokemuksen jälkeen?

menetkö teille ja aitovierille julistamaan evankeliumia vai kotiisiko menet laitat teeveen päälle ja olet tyytyväinen näkemääsi roskaan taikka istut ravintolassa josta horjut puoliaamuun mennessä ovellesi ja klooraat vessassa aamuun asti naama valkeana?

siinäkö se on uskosi vai miten menee kerro kun en ole koskaan nähnyt uskovaa luterilaista todistamassa Jeesuksestaan?

kohtasaantietää kirjoitti:

Jaa ja mitä sitten tapahtuu sen ihanan kokemuksen jälkeen?

menetkö teille ja aitovierille julistamaan evankeliumia vai kotiisiko menet laitat teeveen päälle ja olet tyytyväinen näkemääsi roskaan taikka istut ravintolassa josta horjut puoliaamuun mennessä ovellesi ja klooraat vessassa aamuun asti naama valkeana?

siinäkö se on uskosi vai miten menee kerro kun en ole koskaan nähnyt uskovaa luterilaista todistamassa Jeesuksestaan?

Lue lisää

Ehkä jaksan taas yhden päivän kaikkien menetysteni keskellä. Saan nauttia kauniista musiikista, seurakuntalaisten ystävällisistä kasvoista surun ja kauheuden keskellä. Vielä kotonakin soi virsi sisälläni, joka lohduttaa. Antaa hitusen toivoa. Sillä kirkossa minut kohtaa Vapahtaja, Lohduttaja ja Armo. Ja kanssaihmiset kaikkinensa.

Ja ne tiet ja aitovieret voi olla lähipubi tai ABC. Ja itse tunnen paljon luterilaisia, jotka monin tavoin "todistavat". Kyllä se normiluterilaisuus on parasta mitä tiedän. siellä ei tunkeilla eikä tivata. Ollaan sensitiivisiä. Vastaanottavaisiakin.

kohtasaantietää kirjoitti:

Jaa ja mitä sitten tapahtuu sen ihanan kokemuksen jälkeen?

menetkö teille ja aitovierille julistamaan evankeliumia vai kotiisiko menet laitat teeveen päälle ja olet tyytyväinen näkemääsi roskaan taikka istut ravintolassa josta horjut puoliaamuun mennessä ovellesi ja klooraat vessassa aamuun asti naama valkeana?

siinäkö se on uskosi vai miten menee kerro kun en ole koskaan nähnyt uskovaa luterilaista todistamassa Jeesuksestaan?

Lue lisää

Kuten ”Tarkempaa.avaamista” 27.10.2015 19:47 tuossa jo kirjoittikin, niin siinä se tärkein.

Luterilaisuuteen ei kuulu käännyttäminen. Usko on arjessa elämistä ja kun joku haluaa kuulla enemmän, niin sitten Jeesuksesta ym. keskustellaan.

Mielestäni meillä jokaisella on se oma osamme. On heitä jotka osaavat tuoda uskoaan esille ja näin saavat kiinnostuneet luokseen kuulemaan enemmän. On sitten Heitä, jotka ohjaavat niitä ensimmäisiä haparoivia askeleita hengellisellä tiellä eteenpäin. Sitten on heitä, jotka vain elävät muuten todeksi uskonsa vaikka työn tai ystävien kautta.

Minua kyllä puhuttelee saarnakin. Kokonaisuutena Suomen ev.lut. kirkon/seurakunnan messut sopivat minulle kaikkinensa. Tosin olen kuullut puuduttaviakin.

Nyt on vain niin hyvä tilanne, että on uusi taitava kanttori ja sitten vielä kuoronjohtajana edellinen kanttori.

Sillä tavalla luterilainen onkin parempi kuin ortodoksien, että siinä ei toisteta samaa koko ajan, vaan on runsaasti erilaisia virsiä ja muita, jotka eivät joka sunnuntai ole samat.

Sitä paitsi saarnan aikana voi kotona tehdä moniakin asioita, lukea esim. sen virren loppuun, jos siitä on laulettu vain pari säkeistöä ja katsoa kuka on säveltäjä ja milloin ja koska tullut virsikirjaan tai miettiä niitä Raamatun kohtia mitä on luettu. JOskus on kyllä yllättävästi sellaisiakin saarnoja, että on ihan huomaamatta kuunnellut sen loppuun ja ollut peräti kiinnostunut koko ajan.

Niin, baptismi ei ole koskaan ollut suomalaisille kristityille tuttu suuntaus kuin vasta kun se tuotiin tuolta rapakon takaa tänne – tosin aika tavalla muuttuneena ja uusin opein.