paukkuliiveistä tavallisiin

Hyviä näkemyksiä, mutta pieni tarkennus. Kaulus ei käännä käyttäjäänsä, se vain pitää pää pinnalla. Kääntämisen tekee rinnan päällä olevat palat.

Selkein etu paukkuliiveistä on se, että ne ovat aina vähintään 150N standardin mukaiset ja silti mukavat päälläpidettävät. Mikään purjehdukseen sopiva liivi tai kelluntakki ei ole 150N, vaan lähes kaikki ovat 50N ja joku yksittäinen melko epämukava 100N.

Katsastussäännöissä on vaatimuksena 100N 2-luokasta alkaen (suositus 3-luokasssa). Kansainvälisissä turvallisuusssäännöissä 150N jo saaristossa.

Eroina lähinnä se, että 50N ei varmasti käännä kasvoja pinnalle, 100N saattaa tuurilla kääntää ja 150N kääntää melko varmasti.

Joakim1 kirjoitti:

Selkein etu paukkuliiveistä on se, että ne ovat aina vähintään 150N standardin mukaiset ja silti mukavat päälläpidettävät. Mikään purjehdukseen sopiva liivi tai kelluntakki ei ole 150N, vaan lähes kaikki ovat 50N ja joku yksittäinen melko epämukava 100N.

Katsastussäännöissä on vaatimuksena 100N 2-luokasta alkaen (suositus 3-luokasssa). Kansainvälisissä turvallisuusssäännöissä 150N jo saaristossa.

Eroina lähinnä se, että 50N ei varmasti käännä kasvoja pinnalle, 100N saattaa tuurilla kääntää ja 150N kääntää melko varmasti.

Lue lisää

Niin, no, mulla on 100N Balticit kauluksella. Ei ne mun mielestä epämukavat ole. Kylmällä ilmalla ne kelluttavat varmasti 100N, kun taas paukkuliivit kelluttavat jotain välillä 0-150 N. Nyt on vedet jo alle 10 asteisia, joten paukkuliivien toimintavarmuus on selkeästi huonompaa kuin kesällä. Vielä on 3 venettä vesillä ja yöreissuja tulossa vielä ensi kuullekin, päiväreissuja jäiden tuloon.

https://www.marinekauppa.com/product/178/baltic-100n-split-front-pelastusliivi-oranssi

https://bluebrook.wordpress.com/2010/02/02/paukkuliivit-eivat-pauku-pakkasessa/

Bossu kirjoitti:

Niin, no, mulla on 100N Balticit kauluksella. Ei ne mun mielestä epämukavat ole. Kylmällä ilmalla ne kelluttavat varmasti 100N, kun taas paukkuliivit kelluttavat jotain välillä 0-150 N. Nyt on vedet jo alle 10 asteisia, joten paukkuliivien toimintavarmuus on selkeästi huonompaa kuin kesällä. Vielä on 3 venettä vesillä ja yöreissuja tulossa vielä ensi kuullekin, päiväreissuja jäiden tuloon.

https://www.marinekauppa.com/product/178/baltic-100n-split-front-pelastusliivi-oranssi

https://bluebrook.wordpress.com/2010/02/02/paukkuliivit-eivat-pauku-pakkasessa/

Lue lisää

Tässä vielä Hokan 100N takki kauluksella: http://www.hokka.info/Hokka_Fleece_Special

Bossu kirjoitti:

Niin, no, mulla on 100N Balticit kauluksella. Ei ne mun mielestä epämukavat ole. Kylmällä ilmalla ne kelluttavat varmasti 100N, kun taas paukkuliivit kelluttavat jotain välillä 0-150 N. Nyt on vedet jo alle 10 asteisia, joten paukkuliivien toimintavarmuus on selkeästi huonompaa kuin kesällä. Vielä on 3 venettä vesillä ja yöreissuja tulossa vielä ensi kuullekin, päiväreissuja jäiden tuloon.

https://www.marinekauppa.com/product/178/baltic-100n-split-front-pelastusliivi-oranssi

https://bluebrook.wordpress.com/2010/02/02/paukkuliivit-eivat-pauku-pakkasessa/

Lue lisää

No ehkei nyt kuitenkaan kannata liioitella ongelmia kylmässä. Ko. Vene 1-2/2010 olleessa jutussa oli liivejä pidetty -10 C hangessa ja -22 C pakastimessa, jonka jälkeen vain pullon puoleinen kammio oli ensin täyttynyt ja vielä tuossa -22 C tapauksessa hitaasti. Tuo -10 C tapauksessa liivi oli auennut kokonaan 3 minuutissa. Jutusta ei käy ilmi oliko liivit laukaistu vedessä, joka ei voi olla pakkasen puolella, vai ilmassa. Kyse on siitä, että paine on alempi ja se ei välttämättä riitä repimään tarrakiinnityksiä irti.

10 C ei varmasti aiheuta ongelmia ja tuskin pieni pakkanenkaan. Vedessä säiliö ja liivit "lämpenevät" nopeasti vähintään 0 C paikkeille.

Onko tuo linkittämäsi Hokan kelluntatakki 50 vai 100 N? Tekstissä on 100 N, mutta alla on 50 N logo.

Joakim1 kirjoitti:

Selkein etu paukkuliiveistä on se, että ne ovat aina vähintään 150N standardin mukaiset ja silti mukavat päälläpidettävät. Mikään purjehdukseen sopiva liivi tai kelluntakki ei ole 150N, vaan lähes kaikki ovat 50N ja joku yksittäinen melko epämukava 100N.

Katsastussäännöissä on vaatimuksena 100N 2-luokasta alkaen (suositus 3-luokasssa). Kansainvälisissä turvallisuusssäännöissä 150N jo saaristossa.

Eroina lähinnä se, että 50N ei varmasti käännä kasvoja pinnalle, 100N saattaa tuurilla kääntää ja 150N kääntää melko varmasti.

Lue lisää

En tiedä miksi pukineet ei sinulle sovi, mutta minulle 100N ei ahista tai purista mistään. Ehkä kyse on vartalotyypistä, kun sulle on epämukava ja mulle hyvä.

Bossu kirjoitti:

Niin, no, mulla on 100N Balticit kauluksella. Ei ne mun mielestä epämukavat ole. Kylmällä ilmalla ne kelluttavat varmasti 100N, kun taas paukkuliivit kelluttavat jotain välillä 0-150 N. Nyt on vedet jo alle 10 asteisia, joten paukkuliivien toimintavarmuus on selkeästi huonompaa kuin kesällä. Vielä on 3 venettä vesillä ja yöreissuja tulossa vielä ensi kuullekin, päiväreissuja jäiden tuloon.

https://www.marinekauppa.com/product/178/baltic-100n-split-front-pelastusliivi-oranssi

https://bluebrook.wordpress.com/2010/02/02/paukkuliivit-eivat-pauku-pakkasessa/

Lue lisää

Miten tuo lämpötila vaikuttaa mielestäsi toimivuuteen? Käyttötestissä liivi on ollut 3 tuntia -18 asteen pakkašessa. Sieltä suoraan veteen. Jos liivi on huollettu niin ei juuri ongelmia ole ollut.

Joakim1 kirjoitti:

No ehkei nyt kuitenkaan kannata liioitella ongelmia kylmässä. Ko. Vene 1-2/2010 olleessa jutussa oli liivejä pidetty -10 C hangessa ja -22 C pakastimessa, jonka jälkeen vain pullon puoleinen kammio oli ensin täyttynyt ja vielä tuossa -22 C tapauksessa hitaasti. Tuo -10 C tapauksessa liivi oli auennut kokonaan 3 minuutissa. Jutusta ei käy ilmi oliko liivit laukaistu vedessä, joka ei voi olla pakkasen puolella, vai ilmassa. Kyse on siitä, että paine on alempi ja se ei välttämättä riitä repimään tarrakiinnityksiä irti.

10 C ei varmasti aiheuta ongelmia ja tuskin pieni pakkanenkaan. Vedessä säiliö ja liivit "lämpenevät" nopeasti vähintään 0 C paikkeille.

Onko tuo linkittämäsi Hokan kelluntatakki 50 vai 100 N? Tekstissä on 100 N, mutta alla on 50 N logo.

Lue lisää

Noihin aikoihin tehtiin myös toinen testi, jossa ilman ja veden lämpötila oli alle 10 astetta, ja siinäkin kelissä oli useimmilla paukkuliiveillä vaikeuksia täyttyä.

Bossu kirjoitti:

Noihin aikoihin tehtiin myös toinen testi, jossa ilman ja veden lämpötila oli alle 10 astetta, ja siinäkin kelissä oli useimmilla paukkuliiveillä vaikeuksia täyttyä.

Kuka teki? Linkki? Nopeasti katsottuna lukuisissa Vene-lehden testeissä ei ollut tuollaista.
Tässä pari videota pakkasessa:
http://www.youtube.com/watch?v=Oq-keuxhqRA
http://www.youtube.com/watch?v=B-8KDHP8ZR0
Tässä manuaalissa mainitaan, että pakkasessa pitää liivejä pitää osittain täytettynä: http://www.fondriest.com/pdf/mustang_md3183_manual.pdf

33 g hiilidioksidia on 16,8 litraa nollassa asteessa ja vakioilmanpaineessa. 25 asteessa se on 18,3 litraa ja -20 15,6 litraa. Ei pitäisi siis olla kovinkaan suurta eroa täyttymisessä, mutta mahdollisesti liian tiukat tarrat estävät aukeamisen.

Joakim1 kirjoitti:

Kuka teki? Linkki? Nopeasti katsottuna lukuisissa Vene-lehden testeissä ei ollut tuollaista.
Tässä pari videota pakkasessa:
http://www.youtube.com/watch?v=Oq-keuxhqRA
http://www.youtube.com/watch?v=B-8KDHP8ZR0
Tässä manuaalissa mainitaan, että pakkasessa pitää liivejä pitää osittain täytettynä: http://www.fondriest.com/pdf/mustang_md3183_manual.pdf

33 g hiilidioksidia on 16,8 litraa nollassa asteessa ja vakioilmanpaineessa. 25 asteessa se on 18,3 litraa ja -20 15,6 litraa. Ei pitäisi siis olla kovinkaan suurta eroa täyttymisessä, mutta mahdollisesti liian tiukat tarrat estävät aukeamisen.

Lue lisää

Siitä oli Vene-lehdessä lyhyt juttu muistaakseni tuon Meriturvan testin jälkeen. Sitä on nyt vaikea löytää, kun Veneen arkiston etsimistoiminto on poissa käytöstä. Testissä kokeiltiin joitain liivejä hyppäämällä niiden kanssa veteen Airisto-hotellin laiturilta, kun ilman lämpötila oli jotain 4-8 astetta muistaakseni ja vesi oli 5 asteen paikkeilla. Testin tulos oli, että moni, ellei jopa suurin osa liiveistä ei toiminut ollenkaan niin hyvin kuin oli tarkoitus. Testi ei ollut niin laaja ja systemaattinen kuin liivitestit yleensä, eikä aiheeseen ole ainakaan Vene-lehdessä ole asiaan palattu, vaan se oli lähinnä pieni huomautus. Jenkkilähteissä tuosta näytään usein huomautettavan, ja monissa paukkuliiveissä on siellä ilmeisesti tarra, jossa kielletään laitteen käyttö alle nollassa asteessa.

Missäuhka kirjoitti:

Miten tuo lämpötila vaikuttaa mielestäsi toimivuuteen? Käyttötestissä liivi on ollut 3 tuntia -18 asteen pakkašessa. Sieltä suoraan veteen. Jos liivi on huollettu niin ei juuri ongelmia ole ollut.

Lue lisää

Airsoft-ampujat käyttävät samankaltaisia co2-patruunoita aseissaan. Sielläkin on hyvin tiedossa, että ne aseet ei välttämättä kylmässä toimi.

Bossu kirjoitti:

Airsoft-ampujat käyttävät samankaltaisia co2-patruunoita aseissaan. Sielläkin on hyvin tiedossa, että ne aseet ei välttämättä kylmässä toimi.

Aseissa on oleellista hyvin suuri paine ja erittäin nopea purkautuminen. Liiveissä taas riittää purkautuminen muutamassa sekunnissa ja painetta ei hirveästi tarvita. CO2 on säiliössä nesteenä ja se purkautuu ko. lämpötilan höyristymispaineella. Hommaa toki vaikeuttaa se, että nestemäin C02 jäähtyy höyristyessään, mutta pullon ollessa vedessä se ei voi kauaa olla pakkasen puolella (päälle kertyisi jäätä, jonka muodostuminen toisi paljon lämpöä patruunaan).

Paine on -20 C 20 bar, 0 C 35 bar ja 20 C 57 bar. Tuosta on helppo ymmärtää, että 60 barille suunniteltu ase ei toimi 20 barilla kunnolla. Liivit taas on taatusti suunniteltu ainakin nollaan ja niissähän paine ei koskaan tule suureksi, eihän se ilmakammio kestäisi edes muutamaa baria.

Tietääkseni meripelastajat ja muut ammattilaiset käyttävät paukkuliivejä kylmässäkin. Toki heillä on 270N liivit, jossa patruuna (ja ilmakammio) on lähes 2-kertainen huviveneilijöiden 150-190N liiveihin nähden.

Joakim1 kirjoitti:

Aseissa on oleellista hyvin suuri paine ja erittäin nopea purkautuminen. Liiveissä taas riittää purkautuminen muutamassa sekunnissa ja painetta ei hirveästi tarvita. CO2 on säiliössä nesteenä ja se purkautuu ko. lämpötilan höyristymispaineella. Hommaa toki vaikeuttaa se, että nestemäin C02 jäähtyy höyristyessään, mutta pullon ollessa vedessä se ei voi kauaa olla pakkasen puolella (päälle kertyisi jäätä, jonka muodostuminen toisi paljon lämpöä patruunaan).

Paine on -20 C 20 bar, 0 C 35 bar ja 20 C 57 bar. Tuosta on helppo ymmärtää, että 60 barille suunniteltu ase ei toimi 20 barilla kunnolla. Liivit taas on taatusti suunniteltu ainakin nollaan ja niissähän paine ei koskaan tule suureksi, eihän se ilmakammio kestäisi edes muutamaa baria.

Tietääkseni meripelastajat ja muut ammattilaiset käyttävät paukkuliivejä kylmässäkin. Toki heillä on 270N liivit, jossa patruuna (ja ilmakammio) on lähes 2-kertainen huviveneilijöiden 150-190N liiveihin nähden.

Lue lisää

Kyllä varmaan löytyy hyviä paukkuliivejä, ja nuo meripelastajien liivit on varmaan moneen kertaan testattu. Omasta mielestäni tässä on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä sen verran, etten ilman lisätietoa hyväksy varauksettomasti väitettä, että "paukkuliiveillä ei ole ongelmia kylmässä vedessä". Liivien aukematta jääminen on katastrofi, kun niiden kanssa veteen joskus joutuu.

Bossu kirjoitti:

Kyllä varmaan löytyy hyviä paukkuliivejä, ja nuo meripelastajien liivit on varmaan moneen kertaan testattu. Omasta mielestäni tässä on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä sen verran, etten ilman lisätietoa hyväksy varauksettomasti väitettä, että "paukkuliiveillä ei ole ongelmia kylmässä vedessä". Liivien aukematta jääminen on katastrofi, kun niiden kanssa veteen joskus joutuu.

Lue lisää

Joissain paukkuliiveissä näköjään sanotaan erikseen, että ne toimivat kylmässä. Ehkä sellaiset uskaltaisi ostaa syksyllä veneileväkin. Joku syy varmaan on, että tästä on erikseen mainittu.

Kylmässä toimimisen erikseen mainitsemiseen riittää nykyisin syyksi markkinointi. Ei valehdella, mutta antaa mielikuvan, että muut vastaavat tuotteet ei toimi kylmässä. Mikäli perustetta kylmässä toimimiseen ei ole annettu, niin kyyninen asenteeni pitää sitä puhtaasti markkinointina.

"Ei sisällä lisättyä elohopeaa".

Samoin. Baltic offshore -malli nykyään käytössä retkeillessä sekä avomerikisoissa ja urheiluliivi radalla. Matkaveneestä paukkuliivit poistuneet pikkuhiljaa. Vielä parit käytössä. Jos joku haluaa ylläpitää henkilökohtaisia paukkuliivejä niin siitä vaan. Meidän veneen kalustoon niitä ei enää tule ja itse en paukkuliiveihin palaa.

Onko olemassa mitään pelastusliivimallia mallia missä on kiinteä
lenkki turvaköyteen kiinnittämiseksi ?
Edellä mainittu Baltic on kelluntaliivi, mikä varmasti hukuttaa tajuttoman.

Eikös Blticin offshore -mallissa ole juuri valjaat samalla mihin saa turvaköyden kiinni. Meidän veneessä kyseinen malli myös käytössä. Joskus olen miettinyt, jos saisi lisättyä pienen paukkupatruunan joka varmistaisi myös pään pysymisen pinnalla. Silloinhan olisi ehdottoman luotettavat.

tumpelotumppi kirjoitti:

Eikös Blticin offshore -mallissa ole juuri valjaat samalla mihin saa turvaköyden kiinni. Meidän veneessä kyseinen malli myös käytössä. Joskus olen miettinyt, jos saisi lisättyä pienen paukkupatruunan joka varmistaisi myös pään pysymisen pinnalla. Silloinhan olisi ehdottoman luotettavat.

Lue lisää

" Joskus olen miettinyt, jos saisi lisättyä pienen paukkupatruunan …"
Tarkoitat ehkä Baltic RIB hybridi -liiviä, jossa on 50N kelluke ja lisäksi 150N ilmalla täyttyvä kelluke.
Ruotsalainen Baltic-pelastus- ja urheilu/kelluntaliivien valmistaja lienee Euroopan suurin. Mallejakin on monia.
Nimimerkki "Tajutononveltto" väitti että Balticin kelluntaliivi "varmasti hukuttaa tajuttoman". Tuskin liivi ketään hukuttaa, mutta kelluntaliivi ei käännä tajuntonta selälleen. Valitkaa liivi käyttötarkoituksen mukaan!

Tämänkaltaisia juuri tarkoitin. Liivit joita on suht mukava pitää päällä, eikä henki ole pelkästään paukkupatruunan varassa. Uskoisin että näille on kysyntää.

hybridiliivi kirjoitti:

" Joskus olen miettinyt, jos saisi lisättyä pienen paukkupatruunan …"
Tarkoitat ehkä Baltic RIB hybridi -liiviä, jossa on 50N kelluke ja lisäksi 150N ilmalla täyttyvä kelluke.
Ruotsalainen Baltic-pelastus- ja urheilu/kelluntaliivien valmistaja lienee Euroopan suurin. Mallejakin on monia.
Nimimerkki "Tajutononveltto" väitti että Balticin kelluntaliivi "varmasti hukuttaa tajuttoman". Tuskin liivi ketään hukuttaa, mutta kelluntaliivi ei käännä tajuntonta selälleen. Valitkaa liivi käyttötarkoituksen mukaan!

Lue lisää

Kyllä Baltic hukuttaa tajuttoman. Ei siitä mihinkään pääse.
Paukkuliivi niskatuella ei hukuta. Mikäli täyttyy. Ei siitäkään mihinkään pääse.
Moni ajattelee "käyttötarkoituksella" ulkonäköä ja käyttömukavuutta.
Moni ei aio ikinä joutua veden varaan.
Vielä useampi ei ikinä aio tehdä sitä ainakaan tajuttomana.
Niin se vaan on.

Tajutononveltto kirjoitti:

Onko olemassa mitään pelastusliivimallia mallia missä on kiinteä
lenkki turvaköyteen kiinnittämiseksi ?
Edellä mainittu Baltic on kelluntaliivi, mikä varmasti hukuttaa tajuttoman.

Lue lisää

Mites tajuttoman käy kun sitä vedetään veneen sivulla/perässä valjaissa? Onko paljon väliä millaiset liivit on käytössä? Valjaissa on kuitenkin kiinnitys kehon etupuolelta.

Paukkuliiveistä on helppo ottaa osa tai kaikki ilmat pois ja takaisinkin voi puhaltaa, jos kaduttaa.

Jos aikoo veteen pudota vain täysin toimintakuntoisena ja vielä pysyä sellaisena, ei kai liivejä tarvitse lainkaan. Tai sitten voi käyttää paukkuliivejä ilman auttomaattilaukaisua, jolloin voi sitten tiputtuaan päättää tarvitseeko liivejä vai ei.

Hukkumistilastoissa ei ole eriteltu tajuttomana veteen pudonneiden osuutta. Todennäköisesti se on hyvin vähäinen. Syitä tajuttomuuteen voivat olla kallovamma puomista (vahinkojiippi kovassa tuulessa) tai äkillinen sairauskohtaus (aivot tai sydän).
Paljon tavallisempi tilanne on se, että veteen joutunut vaipuu tajuttomuuteen hypotermian seurauksena. Ellei vedestä pääse pian ylös, lihasvoima katoaa ja sen jälkeen tajunta. Kylmässä vedessä kysymys on minuuteista. Paukkuliivi ei estä hypotermiaa.
Itse purjehdin avomerellä useimmiten yksin ja juuri siksi en käytä uimista vaikeuttavaa paukkuliiviä. Jos putoan laidan yli, käytännössä ainoa hengissä säilymisen mahdollisuus on päästä omin avuin nopeasti pois vedestä. Turvavaljaat on kannella tärkeämpi varuste kuin pelkät liivit. Perinteinen liivi ei estä uimista.

paukkuliiviäkokeillut kirjoitti:

Hukkumistilastoissa ei ole eriteltu tajuttomana veteen pudonneiden osuutta. Todennäköisesti se on hyvin vähäinen. Syitä tajuttomuuteen voivat olla kallovamma puomista (vahinkojiippi kovassa tuulessa) tai äkillinen sairauskohtaus (aivot tai sydän).
Paljon tavallisempi tilanne on se, että veteen joutunut vaipuu tajuttomuuteen hypotermian seurauksena. Ellei vedestä pääse pian ylös, lihasvoima katoaa ja sen jälkeen tajunta. Kylmässä vedessä kysymys on minuuteista. Paukkuliivi ei estä hypotermiaa.
Itse purjehdin avomerellä useimmiten yksin ja juuri siksi en käytä uimista vaikeuttavaa paukkuliiviä. Jos putoan laidan yli, käytännössä ainoa hengissä säilymisen mahdollisuus on päästä omin avuin nopeasti pois vedestä. Turvavaljaat on kannella tärkeämpi varuste kuin pelkät liivit. Perinteinen liivi ei estä uimista.

Lue lisää

Eipä ole uimataidosta paljoa hyötyä, kun yksinpurjehtijan paatti jatkaa matkaansa autopilotin ohjaamana. Ja vaikka vene jäisi ihan paikalleen, ei yhtään isommassa aallokossa uida sen veneen luo edes pienen pientä matkaa.

Jos yksinpurjehtia on huolissaan avomerellä veteen putoamisesta, niin ihan ensimmäisen kannattaa tietysti huolehtia, ettei puota veteen.

Mutta koska parhaatkin systeemit voivat pettää, niin niin veteen putoamisen varalta kannattanee hankkia ja pitää aina yllään:
1) Kuivapuku, joka pitää kuivana (ja siis lämpimänä ja tajuissaan) pidempään kuin mikään muu konsti
2) Personal EPIRB, jolla lähtee satelliitin kautta viesti pelastusviranomaisille oli sitten itse missä tahansa.
3) Pelastusliivi, joka pitää hengissä myös siinä vaiheessa kun hypotermia on vienyt tajun mutta ei vielä henkeä. Antaa pelastajille lisää aikaa poimia kippari vedestä muutenkin kuin ruumiina.

Pari lisäajatusta:
-Pelastusliivissä pitäisi kuulemma avomerellä olla myös roiskesuoja, koska muuten aaltojen pärskeet voivat hukuttaa!
-Paras kuivapuku olisi tietysti sellainen kauppalaivoilla käytettävä paksu oranssinen, jossa säilyy nolla-asteisessa vedessäkin useamman tunnin tajuissaan(ulkoa muisteltuna). Harmi vain, että sellaisessa ei pysty ennen tippumista tekemään mitään veneessä. Kevytkin kuivapuku lisää kuitenkin lämpimänä pysymisen aikaa todella paljon verrattuna tavallisiin vaatteisiin.

Tämä kaikki teoriassa, luettuna lähinnä ulkomaisista lähteistä, ei onneksi itsekoettuna.
Ja vielä lopuksi: Onneksi ainakin Itämerellä kesäaikaan kuolemisriski on aika pieni. Taitaa olla veneilyn vaarallisin vaihe olla se, kun autolla ajaa kotoa satamaan ;)

Hii-o-hoi kirjoitti:

Eipä ole uimataidosta paljoa hyötyä, kun yksinpurjehtijan paatti jatkaa matkaansa autopilotin ohjaamana. Ja vaikka vene jäisi ihan paikalleen, ei yhtään isommassa aallokossa uida sen veneen luo edes pienen pientä matkaa.

Jos yksinpurjehtia on huolissaan avomerellä veteen putoamisesta, niin ihan ensimmäisen kannattaa tietysti huolehtia, ettei puota veteen.

Mutta koska parhaatkin systeemit voivat pettää, niin niin veteen putoamisen varalta kannattanee hankkia ja pitää aina yllään:
1) Kuivapuku, joka pitää kuivana (ja siis lämpimänä ja tajuissaan) pidempään kuin mikään muu konsti
2) Personal EPIRB, jolla lähtee satelliitin kautta viesti pelastusviranomaisille oli sitten itse missä tahansa.
3) Pelastusliivi, joka pitää hengissä myös siinä vaiheessa kun hypotermia on vienyt tajun mutta ei vielä henkeä. Antaa pelastajille lisää aikaa poimia kippari vedestä muutenkin kuin ruumiina.

Pari lisäajatusta:
-Pelastusliivissä pitäisi kuulemma avomerellä olla myös roiskesuoja, koska muuten aaltojen pärskeet voivat hukuttaa!
-Paras kuivapuku olisi tietysti sellainen kauppalaivoilla käytettävä paksu oranssinen, jossa säilyy nolla-asteisessa vedessäkin useamman tunnin tajuissaan(ulkoa muisteltuna). Harmi vain, että sellaisessa ei pysty ennen tippumista tekemään mitään veneessä. Kevytkin kuivapuku lisää kuitenkin lämpimänä pysymisen aikaa todella paljon verrattuna tavallisiin vaatteisiin.

Tämä kaikki teoriassa, luettuna lähinnä ulkomaisista lähteistä, ei onneksi itsekoettuna.
Ja vielä lopuksi: Onneksi ainakin Itämerellä kesäaikaan kuolemisriski on aika pieni. Taitaa olla veneilyn vaarallisin vaihe olla se, kun autolla ajaa kotoa satamaan ;)

Lue lisää

Ja tietysti mikään ei koskaan ole umpivarmaa. Vaikka kuinka Tarzanina uisi veneeseen, tai kelluisi lämpimänä kuivissaan pelastajia odotellen.

Kas kun aina voi tulla miekkavalas, luulla hylkeeksi ja haukata suuhunsa.
Tai öljytankkeri voi ajaa päältä kun ei perämies huomaa kellujaa.
Tai putoaa sen saman kelluvan kontin päälle, johon vene törmäsi, halkaisee kallonsa kontin kulmaan ja henki pois suitsait.
Tai masentuu 12 tuntia pelastajia odotettuaan ja hukuttautuu itse juuri ennen merivartioston saapumista.
Tai...
;) ;) ;) !

Hii-o-hoi kirjoitti:

Ja tietysti mikään ei koskaan ole umpivarmaa. Vaikka kuinka Tarzanina uisi veneeseen, tai kelluisi lämpimänä kuivissaan pelastajia odotellen.

Kas kun aina voi tulla miekkavalas, luulla hylkeeksi ja haukata suuhunsa.
Tai öljytankkeri voi ajaa päältä kun ei perämies huomaa kellujaa.
Tai putoaa sen saman kelluvan kontin päälle, johon vene törmäsi, halkaisee kallonsa kontin kulmaan ja henki pois suitsait.
Tai masentuu 12 tuntia pelastajia odotettuaan ja hukuttautuu itse juuri ennen merivartioston saapumista.
Tai...
;) ;) ;) !

Lue lisää

Oli tietenkin vitsiksi tarkoitettu, mutta historia ei tunne yhtään tapausta, jossa miekkavalas olisi käynyt uimarin tai vesillä olijan kimppuun.

Riuttahai on paljon vaarallisempi, mutta niitä ei ole näkynyt vähään aikaan meidän vesillämme.

MiekkisOnKamu kirjoitti:

Oli tietenkin vitsiksi tarkoitettu, mutta historia ei tunne yhtään tapausta, jossa miekkavalas olisi käynyt uimarin tai vesillä olijan kimppuun.

Riuttahai on paljon vaarallisempi, mutta niitä ei ole näkynyt vähään aikaan meidän vesillämme.

Lue lisää

Kerta se on ensimmäinenkin....
Juu, ihan vitsiksi ja kevennykseksi oli tarkoitettu. Tuntui itsestä se edellinen viestini niin tosikolta ja opettavaiselta, että tuli tarve keventää.
Vaan vanhan sanonnan mukaan "ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli", niin on tässä vitsissä se opetus, että ei kannata liikaa pelätä vaaroja, vaan mennä (tervellä järjellä toki). Koska kaikkia uhkia ei koskaan pysty ehkäisemään, vaan pyhä pietari korja jossain vaiheessa kuitenkin.
;)

Vanhatappi kertoo käyttävänsä ikivanhaa kelluntatakkia.
Trafi taas kertoo,. että "kaikilla veneessä olevilla tulee olla sopivat ja hyväksytyt pelastusliivit".
Mitä ovat "hyväksytyt" pelastusliivit?

hyväksytytpelastusliivit kirjoitti:

Vanhatappi kertoo käyttävänsä ikivanhaa kelluntatakkia.
Trafi taas kertoo,. että "kaikilla veneessä olevilla tulee olla sopivat ja hyväksytyt pelastusliivit".
Mitä ovat "hyväksytyt" pelastusliivit?

Lue lisää

Se tarkoittaa esimerkiksi Ce-merkinttyä kelluntapukinetta.

Merenkulkuhallituksen päätös vesikulkuneuvojen varusteista 23.4.1997, Dnro 44/00/97

En tiedä mitä Trafi tarkoitaa hyväksytyillä liiveillä mutta meillä on veneen uppoamisen varalle jokaiselle 165N, Baltic 2010 M.E.D/SOLAS laivaliivi 43 kg

https://www.marinekauppa.com/product/3026/baltic-2010-medsolas-laivaliivi-43-kg

Normaaliolosuhteissa käytetään henkilökohtaisia 50N kelluntaliivejä ja kunnon kesäkeleillä ei pidetä mitään liivejä.

Tällä kaudella oli vielä mukana lisäksi viidet paukkuliivit joista kahdet oli leimojen puolesta kunnossa. Ensikaudella luovun varmaan kokonaan paukkuliiveistä veneessä. Jätän paukkuliivit vain joihinkin erityistilanteisiin esim lähden vaikka kaverin veneeseen avustamaan kovaan keliin.