äitini sai näin joulunalla tietää etten ole ollut koulussa 3 viikkoon,(olen ammattikoulussa).
Sitä ei vaivannut asiassa mikään muu kuin se kuinka ihmíset sitten puhuu,etten käy koulussa.
Ja mitä ne ihmiset oikeen ajattelee. Ammatti johon opiskelen ei kiinnosta mua pätkääkään mutta pakko käydä kuulemma ettei ihmiset ala puhuun etten käy koulua jätkäkaverin takia ( näin oli käynyt joskus nyt päälle kolmekymppiselle tädilleni) asutaan tosi pienellä paikkakunnalla, jossa kaikkien asiat tietää kaikki. Olisin pitänyt välivuoden jolloin olisi saanut miettiä tulevaa ammattia, mutta äite pakotti käydä vuoden tuolla koulussa ja sitte vaihtaan vasta. MUT EIHÄN SIINÄ MITÄÄN EHDI MIETTIÄ KUN JOUTUU LUKEEN AMMATTIIN JOKA EI KIINNOSTA SITTEN PÄTKÄÄKÄÄN.
Niin äiti syyttää tästä poikaystävääni, ja nyt keksi etten saa tavata sitä joulunpyhinä lainkaan. ollaan oltu 11kk yhdessä eli miltei vuosi. syy ei ole todellakaan hänen vaan se johtuu puhtaasti mielenkiinnonpuutteesta.Ja onko kamalasta esiintymiskammosta (p.häiriö) kärsivän hitusenkaan järkeä opiskella markkinointia. ainoa syy miks menin kyseiseen kouluun on että se oli ainut mihin pääsi kulkemaan kotoa, muuten olisi ollut edssä muutto pois, toiselle paikkakunnalle. sitä en halunnut. siitäkin äiti syyttää jätkäkaveriani.
Kertokaa miten tällainen tilanne tulisi selvittää, en tahdo käydä koulua vain sen takia että äitini maine säilyisi. vaikka se ei edes liiku ikinä missään muutakuin kaupassa ja töissä.
vaikeeta...tuli ainakin kiva joulu.. olisi ollut mun ja jätkän ensimmäinen yhteinen joulu, mutta nyt ilman syytä sitä ei tullutkaan. . . . :(
Sitä ei vaivannut asiassa mikään muu kuin se kuinka ihmíset sitten puhuu,etten käy koulussa.
Ja mitä ne ihmiset oikeen ajattelee. Ammatti johon opiskelen ei kiinnosta mua pätkääkään mutta pakko käydä kuulemma ettei ihmiset ala puhuun etten käy koulua jätkäkaverin takia ( näin oli käynyt joskus nyt päälle kolmekymppiselle tädilleni) asutaan tosi pienellä paikkakunnalla, jossa kaikkien asiat tietää kaikki. Olisin pitänyt välivuoden jolloin olisi saanut miettiä tulevaa ammattia, mutta äite pakotti käydä vuoden tuolla koulussa ja sitte vaihtaan vasta. MUT EIHÄN SIINÄ MITÄÄN EHDI MIETTIÄ KUN JOUTUU LUKEEN AMMATTIIN JOKA EI KIINNOSTA SITTEN PÄTKÄÄKÄÄN.
Niin äiti syyttää tästä poikaystävääni, ja nyt keksi etten saa tavata sitä joulunpyhinä lainkaan. ollaan oltu 11kk yhdessä eli miltei vuosi. syy ei ole todellakaan hänen vaan se johtuu puhtaasti mielenkiinnonpuutteesta.Ja onko kamalasta esiintymiskammosta (p.häiriö) kärsivän hitusenkaan järkeä opiskella markkinointia. ainoa syy miks menin kyseiseen kouluun on että se oli ainut mihin pääsi kulkemaan kotoa, muuten olisi ollut edssä muutto pois, toiselle paikkakunnalle. sitä en halunnut. siitäkin äiti syyttää jätkäkaveriani.
Kertokaa miten tällainen tilanne tulisi selvittää, en tahdo käydä koulua vain sen takia että äitini maine säilyisi. vaikka se ei edes liiku ikinä missään muutakuin kaupassa ja töissä.
vaikeeta...tuli ainakin kiva joulu.. olisi ollut mun ja jätkän ensimmäinen yhteinen joulu, mutta nyt ilman syytä sitä ei tullutkaan. . . . :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sain lääkityksen kyllä siihen paniikkin mutta, äiti ei katsonut hyvällä kun säin niitä.sitten unohdin niitten syömisen ja äiti kysyi kerran oonko vie syöny niitä, ja kun sanoin etten ole muistanut sanoi se että hyvä ette syökään ne tekee sut ihan ihmeelliseks ettet sä niitä tarvi. osana hoitoa oli ollu terapia. se yritti peruuttaa mun aikani terapiaan, mutta senhän voin tehdä vain minä, joten se painosti mut peruuttaan se aijan vedoten siihen ettei ole rahaa sellaiseen, vaikkakin se olisi ollu varmaan ilmaista kun on osa opiskelija terveydenhuoltoa... se pelkäsi että toiset saa kuulla että käy sellases..auta armias mitäs ne sitten olis sanonu.
itse huomasin vasta vikana vuonna että ko. ala ei kiinnosta minua paskan vertaa mutta kävin se kuitenkin loppuun.
sinun ei kannata olla siellä koulussa jos et ole aikeissa hankkiutua sen alan töihin.
sano mutsisi mitä vain, käy jättämässä eroanomus kouluun (vaikka mutsisi tietämättä).
se on sinun elämäsi joka on nyt kysessä, ei mutsisi. itse haistattaisin tuossa tilanteessa ja lähtisin kävelemään.
sitten kun tiedät minne haluat niin lähde vaan opiskelemaan mutta älä venytä välivuotta liikaa.
Sitä terapiaa et saa jättää kesken, koska paniikkihäiriö on oikeasti todella vaikea ongelma hoitaa kuten olet huomannut! Mikäli äiti on kuitenkin nyt kieltänyt sen (ainakin alussa kyseinen toiminta on ilmaista) niin varaa uudestaan aikaan ja kerro terapeutille äitiongelmastasi.
Sinun ei tosiaan kannata opiskella alaa joka ei pätkääkään kiinnosta. Oletko miettinyt pois kotoa muuttamista? Todennäköisesti et ole vielä täysi-ikäinen, mutta ei se voi olla kovin kaukana.