Steingrímur Sigfússon joutui valtiovarainministerinä kursimaan Islannin uudelleen kokoon romahduksen jälkeen.
Islannin historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä helmikuussa 2009. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajasta Steingrímur Sigfússonista tuli valtiovarainministeri.
Maan talous oli romahtanut, ja Islannin oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen ulos buuausten saattelemana. Pari kuukautta myöhemmin pidetyissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamenttiin.
Steingrímur sanoo, että tuossa tilanteessa olisi ollut täysin epärealistista kuvitella Islannin pääsevän takaisin jaloilleen vain tuloja lisäämällä tai vain menoja leikkaamalla.
– Meidän täytyi puuttua molempiin, mutta kaikki toimemme tähtäsivät siihen, että leikkaukset olisivat mahdollisimman pieniä. Sopeutuksessamme suunnilleen 55 prosenttia oli tulonlisäyksiä ja 45 prosenttia menoleikkauksia.
– Teimme myös hyvin selvän päätöksen, että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.
Verotaakka vauraimmille
Miten tämä saatiin aikaan?
Steingrímur kertoo, että tulopohjan korjaamiseksi Islannin verojärjestelmä uusittiin kokonaan. Oikeistohallitusten tuoman tasaveron tilalle otettiin kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja suurituloisten kasvoi.
Varakkaimmille asetettiin 1,2–1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä ja 700 000 pariskunnilla.
– Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta, mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista. Kysyimme, että kuka sitten maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Heidän on autettava rakentamaan Islanti uudelleen.
Vero pääomatuloista nostettiin 10:stä 20 prosenttiin. Tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroja korotettiin. Uusia ympäristöveroja kuten hiilivero luotiin.
Pankkeja ei pelastettu. Kriisin iskiessä Islanti menetti 85 prosenttia finanssisektoristaan muutamassa päivässä.
– Tämän takana ei varsinaisesti ollut tietoinen päätös. Islannin pankkisektori oli vain kasvanut niin ylisuureksi, ettei sen pelastamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Teimme kyllä tiukan sitoumuksen, että tappioita ei sosialisoida.
Hallitus joutui siis käyttämään valtion rahaa pankkisektorin uudelleen rakentamiseen.
Työttömyys aisoissa
Talouden elvyttämisessä vasemmistohallitus keskittyi Steingrímurin mukaan niihin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman suuria investointeja. Tällaisia olivat turismi, luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.
– Islanti tuli ulos kriisistä talousrakenteeltaan monipuolisempana kuin ennen kriisiä. Nyt turismi on ohittanut kalastuksen tärkeimpänä alana – mitä kukaan ei olisi voinut uskoa 20 vuotta sitten.
– Taistelimme kaikin tavoin työttömyysuhkaa vastaan. Yrityksiä kannustettiin tarjoamaan edes osa-aikatyötä. Avasimme sekä toisen asteen koulutuksen että yliopistot kaikille, jotka halusivat opiskella, myös aikuisille. On parempi opiskella kuin olla työttömänä.
Steingrímur katsoo hallituksen onnistuneen, koska työttömyys ei koskaan noussut ennustetulle tasolle. Suurimmillaan se oli 9 prosentissa, nyt 4:ssä.
Islannin historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä helmikuussa 2009. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajasta Steingrímur Sigfússonista tuli valtiovarainministeri.
Maan talous oli romahtanut, ja Islannin oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen ulos buuausten saattelemana. Pari kuukautta myöhemmin pidetyissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamenttiin.
Steingrímur sanoo, että tuossa tilanteessa olisi ollut täysin epärealistista kuvitella Islannin pääsevän takaisin jaloilleen vain tuloja lisäämällä tai vain menoja leikkaamalla.
– Meidän täytyi puuttua molempiin, mutta kaikki toimemme tähtäsivät siihen, että leikkaukset olisivat mahdollisimman pieniä. Sopeutuksessamme suunnilleen 55 prosenttia oli tulonlisäyksiä ja 45 prosenttia menoleikkauksia.
– Teimme myös hyvin selvän päätöksen, että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.
Verotaakka vauraimmille
Miten tämä saatiin aikaan?
Steingrímur kertoo, että tulopohjan korjaamiseksi Islannin verojärjestelmä uusittiin kokonaan. Oikeistohallitusten tuoman tasaveron tilalle otettiin kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja suurituloisten kasvoi.
Varakkaimmille asetettiin 1,2–1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä ja 700 000 pariskunnilla.
– Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta, mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista. Kysyimme, että kuka sitten maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Heidän on autettava rakentamaan Islanti uudelleen.
Vero pääomatuloista nostettiin 10:stä 20 prosenttiin. Tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroja korotettiin. Uusia ympäristöveroja kuten hiilivero luotiin.
Pankkeja ei pelastettu. Kriisin iskiessä Islanti menetti 85 prosenttia finanssisektoristaan muutamassa päivässä.
– Tämän takana ei varsinaisesti ollut tietoinen päätös. Islannin pankkisektori oli vain kasvanut niin ylisuureksi, ettei sen pelastamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Teimme kyllä tiukan sitoumuksen, että tappioita ei sosialisoida.
Hallitus joutui siis käyttämään valtion rahaa pankkisektorin uudelleen rakentamiseen.
Työttömyys aisoissa
Talouden elvyttämisessä vasemmistohallitus keskittyi Steingrímurin mukaan niihin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman suuria investointeja. Tällaisia olivat turismi, luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.
– Islanti tuli ulos kriisistä talousrakenteeltaan monipuolisempana kuin ennen kriisiä. Nyt turismi on ohittanut kalastuksen tärkeimpänä alana – mitä kukaan ei olisi voinut uskoa 20 vuotta sitten.
– Taistelimme kaikin tavoin työttömyysuhkaa vastaan. Yrityksiä kannustettiin tarjoamaan edes osa-aikatyötä. Avasimme sekä toisen asteen koulutuksen että yliopistot kaikille, jotka halusivat opiskella, myös aikuisille. On parempi opiskella kuin olla työttömänä.
Steingrímur katsoo hallituksen onnistuneen, koska työttömyys ei koskaan noussut ennustetulle tasolle. Suurimmillaan se oli 9 prosentissa, nyt 4:ssä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen esitti keskustelussa hallituksen kärkihankkeista panostamista koulutukseen, nuorisotakuuseen, työllistämiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen.
- Vaikeina aikoina koulutus ja tutkimus tarvitsevat rahoitusta. Niistä syntyy uusia innovaatioita ja tuotekehitystä, joiden avulla vientiteollisuus saadaan nousuun, hän sanoi keskiviikkona eduskunnassa.
Pekosen mukaan hallitus yrittää nyt ohjailla tutkimusrahoitusta.
- Innovaatiot eivät synny pakotetusti. Siksi hallituksen logiikkaa on vaikea ymmärtää, hän sanoi.
Työllistämisen vauhdittamiseksi vasemmistoliitto puolestaan esittää hallitukselle kokeilua siirtymisestä kuuden tunnin työpäivään entisellä palkalla.
- Ruotsissa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet vastaavan kokeilun myötä. Työpäivää lyhentämällä on työtä mahdollista myös jakaa entistä useammalle ja näin vähentää työttömyyttä, Pekonen sanoi.
Vasemmistoliitto rahoittaisi omat kärkihankkeensa ottamalla käyttöön uusia keinoja harmaan talouden torjumiseksi, tukkimalla verovuotojen väyliä veroparatiiseihin ja luomalla pääomaverotukseen tuloverotuksen kaltaisen progression.
Pekosen mielestä hallituksen suunnittelemat leikkaukset johtavat ainoastaan uusiin leikkauksiin.
Kumma juttu kun Vasemmisto kyllä ymmärtää miten talous saadaan kuntoon, mutta oikeisto ei. Nyt Vasemmisto opettaa miten markkinatalous toimii.
Noh. Kyse on vain ja ainoastaan yhdestä asiasta. Ahneudesta.
Rahat virtaa ulos Suomesta. Isoilla yrityksillä on palkattuja verosunnittelijoita, joiden ainut tehtävä on piilottaa yrityksen rahat verottajalta. Nää heput tekevät muuten miljoonaluokan tulosta, mutta tavallinen suomalainen kärsii. Se kun ei verottajalta pääse piiloon.
Miksi ihmeessä pitäisi kieltää täysin lainmukainen verosuunnittelu? Sitäpaitsi ihan tavallinen kansalainenkin kyllä osaa ja voi veronmaksuaan järkeistää.
Siis sun mielestä on ihan oikein, että esim. Mehiläinen tekee vuodessa 40 miljoonan voiton ja maksaa siitä 300 tuhatta veroja? No mun mielestä ei ole oikein. Se on suomalaisen hyvinvointivaltion kusettamista. Pitäis lailla kieltää, mutta Persut ja muut hallituspuolueet on vain veronkiertoa helpottamassa. Ja kaikki revitään tavallisen suomalisen selkänahasta.
Hei kuule!.. tervetuloa markkinatalouteen, vapaa yritteliäisyys tekee hyvinvointia, suljettu talous (komm.) ei toiminut, kuin teoriassa, eikä oikein sitäkään. Kun firmat pärjää ja tuottaa voittoa, se on positiivinen asia, jotkut tahtoo verottaa yritykset konkurssiin, tai muuttamaan ulkomaille, se on typerää ja kummallista politiikkaa...
Nyt ei ole kysymys kommunismista. Sitä Vasemmistoliitto ei ole tavoitellut enää vuosiin. Vasemmisto tavoittelee hyvinvointivaltiota, jossa kaikilla on hyvä elää. Onko sun mielestä reilua, että miljoonavoittoja tekevä yritys maksaa veroja 2% ja asuntovelkainen yksinhuoltaja palkastaan sen 24%???? Mun mielestä ei ole.
Miljoonavoitot pyörittävät hyvinvointiyhteiskuntaa. Vasemmistoliittolaiset ei vieläkään ymmärrä hyvin simppeliä asiaa; kakku pitää ensin tehdä, vasta senjälkeen se voidaan jakaa.
Kysyn nyt, ihan ihmettelen, että miksi Suomi ei voi ottaa Islannista mallia?
Ei se käy. Siinä voisi katos tavallisen ihmisen asemaan tulla parannus.