Lattialämmitys ja kipsilevyt

Toi homma on se miten laittaisin itekki.Ja roiloihin käy aivan hyvin saneerauslaasti täytteex kunhan katot että ne tulee täyteen.

juu kirjoitti:

Toi homma on se miten laittaisin itekki.Ja roiloihin käy aivan hyvin saneerauslaasti täytteex kunhan katot että ne tulee täyteen.

Tehtiin samalla tavalla mutta roilihin laitettiin M100/600 muurauslaasti. Sitä menee nimittäin paljon!

Jos sulla on vesikiertolämmitys lattiassa, niin ei se välttämättä ole paras vaihtoehto ihan pinnassa. Tässä tapauksessa unohtaisin kipsit. Vanerit ja valu. Sitä ennen tietty välipohjarakenne kestäväksi.

kumpeli kirjoitti:

Jos sulla on vesikiertolämmitys lattiassa, niin ei se välttämättä ole paras vaihtoehto ihan pinnassa. Tässä tapauksessa unohtaisin kipsit. Vanerit ja valu. Sitä ennen tietty välipohjarakenne kestäväksi.

Lue lisää

Millä tavoin valu on parempi? Jos vesi kiertää 8cm betonissa säädöstä tulee hidas. Jos esim. ovea tai ikkunaa käytetään auki niin saattaa kestää pari tuntia ennenkuin lämpötila on nostettu takaisin normaaliin, koska pitää lämmittää suuri betonimassa. Samoin käy jos lämmitetään tulisijaa, saunotaan tai keli äkkiä lauhtuu. Minusta on turhaa lisätä lattian lämpökapasiteettia jos ei kyseessä ole varaava lattialämmitys(joka taas vedellä toteutettuna olisi älytön)

ilmari kirjoitti:

Millä tavoin valu on parempi? Jos vesi kiertää 8cm betonissa säädöstä tulee hidas. Jos esim. ovea tai ikkunaa käytetään auki niin saattaa kestää pari tuntia ennenkuin lämpötila on nostettu takaisin normaaliin, koska pitää lämmittää suuri betonimassa. Samoin käy jos lämmitetään tulisijaa, saunotaan tai keli äkkiä lauhtuu. Minusta on turhaa lisätä lattian lämpökapasiteettia jos ei kyseessä ole varaava lattialämmitys(joka taas vedellä toteutettuna olisi älytön)

Lue lisää

Tarkoitatko että lämmityslaitteen pitää heti vastata alkamalla lämmittämään suuremmalla teholla jotta saadaan korvattua se lämminilma mikä tuuletuksen vuoksi on menetetty? Ei veikkonen se laatta siitä jähy.
Mulla on 1800l lämminvesivaraaja joka yösähköllä on lämmitetty tiettyyn lämpötilaan. Ei sitä lämpöä katsos varata lattiaan vaan tuohon varajaan. Jos SAMAN MÄÄRÄN varaat energiaa laattaan jota lämmität sähköllä niin väitän että asumismukavuus kärsii laatan olevan liian kuuma.

ilmari kirjoitti:

Millä tavoin valu on parempi? Jos vesi kiertää 8cm betonissa säädöstä tulee hidas. Jos esim. ovea tai ikkunaa käytetään auki niin saattaa kestää pari tuntia ennenkuin lämpötila on nostettu takaisin normaaliin, koska pitää lämmittää suuri betonimassa. Samoin käy jos lämmitetään tulisijaa, saunotaan tai keli äkkiä lauhtuu. Minusta on turhaa lisätä lattian lämpökapasiteettia jos ei kyseessä ole varaava lattialämmitys(joka taas vedellä toteutettuna olisi älytön)

Lue lisää

" Jos vesi kiertää 8cm betonissa säädöstä tulee hidas. "

Näin on , kokemuksella , liian hidas .

Vesikierto kirjoitti:

Tarkoitatko että lämmityslaitteen pitää heti vastata alkamalla lämmittämään suuremmalla teholla jotta saadaan korvattua se lämminilma mikä tuuletuksen vuoksi on menetetty? Ei veikkonen se laatta siitä jähy.
Mulla on 1800l lämminvesivaraaja joka yösähköllä on lämmitetty tiettyyn lämpötilaan. Ei sitä lämpöä katsos varata lattiaan vaan tuohon varajaan. Jos SAMAN MÄÄRÄN varaat energiaa laattaan jota lämmität sähköllä niin väitän että asumismukavuus kärsii laatan olevan liian kuuma.

Lue lisää

Ei se laatta siitä jäähdykään vaan huone. Huone lämpenisi nopeasti samaan kuin ennen tuuletusta jos lattian lämpöä voisi nostaa(hetkellisesti), mutta tämä on mahdotonta jos enesin pitää saada 10t betonia lämpimäksi. Samaten jos lämmität uunia niin parin tunnin päästä on kuuma koska lattiassa on turhaan 10t lämmintä betonia joka jatkaa lämmittämistä vielä 20h.

junnu kirjoitti:

" Jos vesi kiertää 8cm betonissa säädöstä tulee hidas. "

Näin on , kokemuksella , liian hidas .

Tuo kahdeksan sentin valu kyllä ehtii reagoimaan ihan kivasti muuttuviin ulkolämpöihin jos eristys on tehty huolella.
Miksi sen pitäisi nopea ollakkaan?
Lämmitysveden lämmöt on aika tarkalleen 25- 32 asteisia täällä etelässä ainakin, ja tuo heitto ei vielä tee huoneesta kylmää tai kuumaa. Konekin antaa tiputtaa veden lämpöjä noin viisi astetta ennenkuin se reagoi.
Ilmanvaihto huolehtii kyllä noista piikeistä, joita muutama talvessa saattaa tulla.

joku vaan kirjoitti:

Tuo kahdeksan sentin valu kyllä ehtii reagoimaan ihan kivasti muuttuviin ulkolämpöihin jos eristys on tehty huolella.
Miksi sen pitäisi nopea ollakkaan?
Lämmitysveden lämmöt on aika tarkalleen 25- 32 asteisia täällä etelässä ainakin, ja tuo heitto ei vielä tee huoneesta kylmää tai kuumaa. Konekin antaa tiputtaa veden lämpöjä noin viisi astetta ennenkuin se reagoi.
Ilmanvaihto huolehtii kyllä noista piikeistä, joita muutama talvessa saattaa tulla.

Lue lisää

Hitaus suurenee kun talo eristetään kunnolla. Jos 10 tonnia betonia varaa normaalitalossa 20 tunnin lämmön niin matalaenergia talossa tuo samaisen betonin lämpö riittää vieläkin pitemmäksi aikaa. Tästä aiheesta oli VTT:n ja motivan tutkimuksessa(jossa puhuttiin myös tulisijoista). Löytynee googlella.

ilmari kirjoitti:

Hitaus suurenee kun talo eristetään kunnolla. Jos 10 tonnia betonia varaa normaalitalossa 20 tunnin lämmön niin matalaenergia talossa tuo samaisen betonin lämpö riittää vieläkin pitemmäksi aikaa. Tästä aiheesta oli VTT:n ja motivan tutkimuksessa(jossa puhuttiin myös tulisijoista). Löytynee googlella.

Lue lisää

Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan. Veden kiertäessä jatkuvasti betonissa (ei termostaatteja), sen lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tasaa betonin lämpöä.
Kun betonin määrää vähennetään esim 7 cm:iin, sen kyky mukautua ulkoilman muutoksiin nopeutuu merkittävästi.
Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti.
Tulisijan merkitys vesikiertoisessa lattialämmitystalossa on mielenkiintoinen. Takkatilassa oleva termostaatti pysäyttää veden kierron, ellei se ole huoneilman lisäksi betonilattiasta mittaava. Lattian pinta jäähtyy vähitellen. Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu (4-6 vrk:n aikana pintalämpötila nousee noin 1 aste, kovilla pakkasilla jopa 2 astetta).

asiasta kirjoitti:

Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan. Veden kiertäessä jatkuvasti betonissa (ei termostaatteja), sen lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tasaa betonin lämpöä.
Kun betonin määrää vähennetään esim 7 cm:iin, sen kyky mukautua ulkoilman muutoksiin nopeutuu merkittävästi.
Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti.
Tulisijan merkitys vesikiertoisessa lattialämmitystalossa on mielenkiintoinen. Takkatilassa oleva termostaatti pysäyttää veden kierron, ellei se ole huoneilman lisäksi betonilattiasta mittaava. Lattian pinta jäähtyy vähitellen. Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu (4-6 vrk:n aikana pintalämpötila nousee noin 1 aste, kovilla pakkasilla jopa 2 astetta).

Lue lisää

Minusta tuo alku oli hieman epäselvästi muuten olen samoilla linjoilla.

"Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. "
Et varmaankaan tarkoita että lämpö lisääntyisi vaan betonin paksuus lisää lämmön varausta.

"Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan." ulkoilmalla on taloa jäähdyttävä vaikutus. Se että lisätään eristystä ei poista tätä tosiasiaa. Lämmöntarve vain pienenee. Jos talossa on paljon huoneenlämpöistä massaa(kiviseiniä tms.) niin tämä massa tasaa sisälämpötilan muutoksia. Lämmitettävän lattian massa ei kuitenkaan ole huonelämpöä tasaava tekijä.

"Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu .."
Minusta pelkästään ulkolämpötilan mukaan toimivia lämmön säätöjä ei pitäisi tehdä. On selvää että tulijaa lämmitettäessä taloon tulee lisälämpöä. Lisälämpö aihettaa tuon lämpötilan nousun koska lattiasta karkaa vähemmän lämpöä huoneeseen jota tulisija lämmittää. Jotta homma toimisi edes välttävästi niin edes niihin huoneisiin, joihin tulisija vaikuttaa, pitäisi asentaa huonetermostaatit jotka vähentävät lattialämmityksestä sen lämmön minkä tulisija antaa.

Esimerkki joka toivottavasti selventää tilannetta:
Talossa lattian lämpötila 30C, huonelämpötila 22C ja ulkona -15C. Tässä tilanteessa lattiasta huoneeseen siirtyy sama lämpömäärä kuin huoneesta karkaa ulos. Jos ulkolämpö muuttuu nopeasti(5:ssä tunnissa) 0C asteeseen. Nyt huoneesta ulos karkaava lämpömäärä on paljon pienenmpi joten lattian lämpötila tippuu 27 asteeseen(säädin hoitaa). Näin haetaan uusi tasapainotila jossa huoneen lämpönä pysyy koko ajan 22C.

Jos lattiassa on betonia suuri massa, niin sen jäähtyminen tarvittavat 3 astetta voi kestää(riippuen talosta ym.) n.20 tuntia.(vaikka säädin on pysäyttänyt kierron) Tämän 20 tunnin aikana huonelämpötila voi nousta korkeimmillaan 28C asteeseen.

Jos huoneessa olisi paljon varaavaa massaa jonka lämpötila on 22C(esim. kiviseiniä) niin tähän massaan sitoutuu niin paljon lämpöä että huonelämpötila(ja seinien lämpötila) ei nousekaan pahimmillaan kuin 24C asteeseen.

asiasta kirjoitti:

Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan. Veden kiertäessä jatkuvasti betonissa (ei termostaatteja), sen lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tasaa betonin lämpöä.
Kun betonin määrää vähennetään esim 7 cm:iin, sen kyky mukautua ulkoilman muutoksiin nopeutuu merkittävästi.
Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti.
Tulisijan merkitys vesikiertoisessa lattialämmitystalossa on mielenkiintoinen. Takkatilassa oleva termostaatti pysäyttää veden kierron, ellei se ole huoneilman lisäksi betonilattiasta mittaava. Lattian pinta jäähtyy vähitellen. Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu (4-6 vrk:n aikana pintalämpötila nousee noin 1 aste, kovilla pakkasilla jopa 2 astetta).

Lue lisää

Minusta tuo alku oli hieman epäselvästi muuten olen samoilla linjoilla.

"Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. "
Et varmaankaan tarkoita että lämpö lisääntyisi vaan betonin paksuus lisää lattian varastoimaa lämpömäärää.

"Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan." ulkoilmalla on taloa jäähdyttävä vaikutus. Se että lisätään eristystä ei poista tätä tosiasiaa. Lämmöntarve vain pienenee. Jos talossa on paljon huoneenlämpöistä massaa(kiviseiniä tms.) niin tämä massa tasaa sisälämpötilan muutoksia. Lämmitettävän lattian massa ei kuitenkaan ole huonelämpöä tasaava tekijä.

"Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu .."
Minusta pelkästään ulkolämpötilan mukaan toimivia lämmön säätöjä ei pitäisi tehdä. On selvää että tulijaa lämmitettäessä taloon tulee lisälämpöä. Lisälämpö aihettaa tuon lämpötilan nousun koska lattiasta karkaa vähemmän lämpöä huoneeseen jota tulisija lämmittää. Jotta homma toimisi edes välttävästi niin edes niihin huoneisiin, joihin tulisija vaikuttaa, pitäisi asentaa huonetermostaatit jotka vähentävät lattialämmityksestä sen lämmön minkä tulisija antaa.

Esimerkki joka toivottavasti selventää tilannetta:
Talossa lattian lämpötila on 30C, huonelämpötila 22C ja ulkona -15C. Tässä tilanteessa lattiasta huoneeseen siirtyy sama lämpömäärä kuin huoneesta karkaa ulos. Jos ulkolämpötila muuttuu nopeasti(5:ssä tunnissa) 0C asteeseen. Nyt huoneesta ulos karkaava lämpömäärä on paljon pienenmpi joten lattian lämpötila tippuu 27 asteeseen(säädin hoitaa). Näin saadaan uusi tasapainotila jossa huoneen lämpötilana pysyy koko ajan 22C.

Jos lattiassa on betonia suuri massa, niin sen jäähtyminen tarvittavat 3 astetta voi kestää(riippuen talosta ym.) n.20 tuntia.(vaikka säädin on pysäyttänyt kierron) Tämän 20 tunnin aikana huonelämpötila voi nousta korkeimmillaan 28C asteeseen.

Jos huoneessa olisi paljon varaavaa massaa jonka lämpötila on 22C(esim. kiviseiniä) niin tähän massaan sitoutuu niin paljon lämpöä että huonelämpötila(ja seinien lämpötila) ei nousekaan pahimmillaan kuin 24C asteeseen.

Ilmiö on vähän samalainen kuin nopeudensäätelyssä: henkilöauta voi 10kW:n tehonlisäyksellä muuttaa nopeutta melko nopeasti kun samalla teholla rekkaauton nopeus muuttuu todella hitaasti.

ilmari kirjoitti:

Minusta tuo alku oli hieman epäselvästi muuten olen samoilla linjoilla.

"Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. "
Et varmaankaan tarkoita että lämpö lisääntyisi vaan betonin paksuus lisää lattian varastoimaa lämpömäärää.

"Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan." ulkoilmalla on taloa jäähdyttävä vaikutus. Se että lisätään eristystä ei poista tätä tosiasiaa. Lämmöntarve vain pienenee. Jos talossa on paljon huoneenlämpöistä massaa(kiviseiniä tms.) niin tämä massa tasaa sisälämpötilan muutoksia. Lämmitettävän lattian massa ei kuitenkaan ole huonelämpöä tasaava tekijä.

"Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu .."
Minusta pelkästään ulkolämpötilan mukaan toimivia lämmön säätöjä ei pitäisi tehdä. On selvää että tulijaa lämmitettäessä taloon tulee lisälämpöä. Lisälämpö aihettaa tuon lämpötilan nousun koska lattiasta karkaa vähemmän lämpöä huoneeseen jota tulisija lämmittää. Jotta homma toimisi edes välttävästi niin edes niihin huoneisiin, joihin tulisija vaikuttaa, pitäisi asentaa huonetermostaatit jotka vähentävät lattialämmityksestä sen lämmön minkä tulisija antaa.

Esimerkki joka toivottavasti selventää tilannetta:
Talossa lattian lämpötila on 30C, huonelämpötila 22C ja ulkona -15C. Tässä tilanteessa lattiasta huoneeseen siirtyy sama lämpömäärä kuin huoneesta karkaa ulos. Jos ulkolämpötila muuttuu nopeasti(5:ssä tunnissa) 0C asteeseen. Nyt huoneesta ulos karkaava lämpömäärä on paljon pienenmpi joten lattian lämpötila tippuu 27 asteeseen(säädin hoitaa). Näin saadaan uusi tasapainotila jossa huoneen lämpötilana pysyy koko ajan 22C.

Jos lattiassa on betonia suuri massa, niin sen jäähtyminen tarvittavat 3 astetta voi kestää(riippuen talosta ym.) n.20 tuntia.(vaikka säädin on pysäyttänyt kierron) Tämän 20 tunnin aikana huonelämpötila voi nousta korkeimmillaan 28C asteeseen.

Jos huoneessa olisi paljon varaavaa massaa jonka lämpötila on 22C(esim. kiviseiniä) niin tähän massaan sitoutuu niin paljon lämpöä että huonelämpötila(ja seinien lämpötila) ei nousekaan pahimmillaan kuin 24C asteeseen.

Ilmiö on vähän samalainen kuin nopeudensäätelyssä: henkilöauta voi 10kW:n tehonlisäyksellä muuttaa nopeutta melko nopeasti kun samalla teholla rekkaauton nopeus muuttuu todella hitaasti.

Lue lisää

Huomiosi ovat täysin oikeita. Itse asiassa kääntelemme samaa "mitallia" vähän eri asentoihin.

Kivitalossa rakenteen varaus on pääosin muualla kuin lattiarakenteessa, kuten totesit. Kun kehuit termostaattia, tarkoitit varmaankin huoneilmasta ja lattiasta mittaavaa laitetta, joka huomioi ilman lisäksi lattian lämpötilamuutkoset.

Tavallisin lattialämmityksien yhteydessä myytävä termostaatti on nk ON/OFF-termostaatti, joka sulkee veden kierron lattiassa jolloin lämpöä ei rakenteeseen tule. 2-3 vrk:n jälkeen lattia on kylmä vaikka huone olisikin riittävän lämmin.

Esimerkissäsi käyttämä lattian pintlämpötila on reilusti yli terveellisen lämpötilan (joka on max 27 astetta).Normaalisti miellyttävä lattian lämpötila mainitulla ulkolämpötilalla on 24-25 astetta paitsi, jos kyseessä on hatara talo tai ikkunoiden määrä on erittäin suuri( U-arvo korkea) tai lämmitys tapahtuu poistoilmalämpöpumpulla, jossa korvausilma otetaan suoraan ulkoa. Näistäkin lähinnä PILP-talossa voisi lattian pintalämpötila lähennellä mainitsemaasi.

Sinun kommentteihisi
-Betonin paksuuden lämpöä lisäävästä vaikutuksesta. Tarkasti ottaen ei betonin paksuus lisää lämpöä vaan varaa sitä enemmän.
-Eristävyyden paraneminen hidastaa ulkolämpötilan muutosten vaikutusta sisäilmaan, koska lämpö/ kylmyys tulevat hitaammin sisälle ja lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan, kun kiertävä vesi voi joko lämmittää tai jäähdyttää betonimassaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeammin sopeutuminen tapahtuu. (Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta lattian lämpötilaan).
- Takkatilassa voidaan käyttää mielestäni ainoastaan lattiasta mittaavaa termostaattia tai jätetään termostaatti kokonaan pois. Tavallinen termostaatti jäähdyttää lattian pinnan 2-3 vrk:ssa. Termostaatittomassa ratkaisussa lattian pintalämpötila nousee vähitellen, koska lattiassa olevan veden lämpötila on tarvetta korkeampi. Betonitalossa vaikutus on jonkin verran hitaampi, koska takan lämmöstä osa varautuu betoniseiniin ja kattoon ja näin hidastaa lämpötilan nousua.

Kuten huomaat, tarkastelemme samaa asiaa hiukan eri kantilta ja voimme fiilata asiaa pitkäänkin ja aina jää jotain tarkennettavaa.

varauksesta kirjoitti:

Huomiosi ovat täysin oikeita. Itse asiassa kääntelemme samaa "mitallia" vähän eri asentoihin.

Kivitalossa rakenteen varaus on pääosin muualla kuin lattiarakenteessa, kuten totesit. Kun kehuit termostaattia, tarkoitit varmaankin huoneilmasta ja lattiasta mittaavaa laitetta, joka huomioi ilman lisäksi lattian lämpötilamuutkoset.

Tavallisin lattialämmityksien yhteydessä myytävä termostaatti on nk ON/OFF-termostaatti, joka sulkee veden kierron lattiassa jolloin lämpöä ei rakenteeseen tule. 2-3 vrk:n jälkeen lattia on kylmä vaikka huone olisikin riittävän lämmin.

Esimerkissäsi käyttämä lattian pintlämpötila on reilusti yli terveellisen lämpötilan (joka on max 27 astetta).Normaalisti miellyttävä lattian lämpötila mainitulla ulkolämpötilalla on 24-25 astetta paitsi, jos kyseessä on hatara talo tai ikkunoiden määrä on erittäin suuri( U-arvo korkea) tai lämmitys tapahtuu poistoilmalämpöpumpulla, jossa korvausilma otetaan suoraan ulkoa. Näistäkin lähinnä PILP-talossa voisi lattian pintalämpötila lähennellä mainitsemaasi.

Sinun kommentteihisi
-Betonin paksuuden lämpöä lisäävästä vaikutuksesta. Tarkasti ottaen ei betonin paksuus lisää lämpöä vaan varaa sitä enemmän.
-Eristävyyden paraneminen hidastaa ulkolämpötilan muutosten vaikutusta sisäilmaan, koska lämpö/ kylmyys tulevat hitaammin sisälle ja lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan, kun kiertävä vesi voi joko lämmittää tai jäähdyttää betonimassaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeammin sopeutuminen tapahtuu. (Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta lattian lämpötilaan).
- Takkatilassa voidaan käyttää mielestäni ainoastaan lattiasta mittaavaa termostaattia tai jätetään termostaatti kokonaan pois. Tavallinen termostaatti jäähdyttää lattian pinnan 2-3 vrk:ssa. Termostaatittomassa ratkaisussa lattian pintalämpötila nousee vähitellen, koska lattiassa olevan veden lämpötila on tarvetta korkeampi. Betonitalossa vaikutus on jonkin verran hitaampi, koska takan lämmöstä osa varautuu betoniseiniin ja kattoon ja näin hidastaa lämpötilan nousua.

Kuten huomaat, tarkastelemme samaa asiaa hiukan eri kantilta ja voimme fiilata asiaa pitkäänkin ja aina jää jotain tarkennettavaa.

Lue lisää

... mitalin kaksi eri puolta ja ihmiset käsittelevät asian eri tavoin ja ehkäpä jos joku(hullu) tätä ketjua vielä lukee niin pääsee jyvälle mistä on kyse.

Tuossa esimerkissä heitin lukemat melkolailla hatusta. Toisaalta noilla lukemilla en tarkoittanut pintalämpötilaa vaan betoninlämpötilaa joka riippuu myös hieman lattiamateriaalista. Laatoituksen läpi lämpö siirtyy helpommin huoneeseen kuin muovi/korkkimaton, joten laatoituksessa ei tarvita niin korkeaa veden lämpötilaa kuin eristävämmällä pintamateriaalilla. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon niin että lattian laatoitettu osa on eri piirissä kuin esim. laminaatilla pinnoitettu.

Eikö vesikiertoiselle lämmitykselle löydy sekä lattianlämpötilaa että huonelämpötilaa "haistelevia" säätimiä? tällaisia on sähkölattialämmityksille olemassa. Ehkäpä noitakin voisi käyttää.

Jos huonelämpötilana halutaan pitää esim 23 astetta ja tulisija lämmittää huoneen täysin(tai jopa yli) niin lattian lämpötilan ei kannata ylittää tuota 23 astetta jotta huone ei turhaan lämpene lisää.

Pitäisi varmaankin tehdä itse se säädin että tulee hyvä eli niin että säädetään huonelämpötilan ohjaamana lattianlämpötilaa. Jos huoneessa on liian kylmä niin nostetaan lattian lämpötilan asetusta. Ikäänkuin kaksi lämmönsäädintä ketjussa. lisäksi laitetaan lattian lämpötilalle minimi arvo jota ei aliteta vaikka huonelämpötila on yli asetuksen(johtuen tulisijasta). Minimiarvo voisi olla vaikka huonelämpötila miinus 1 aste. Onkohan tuollaisia säätimiä olemassa? Mahtaako olla uusissa "älytermostaateissa" tällaisia ominaisuuksia?

ilmari kirjoitti:

... mitalin kaksi eri puolta ja ihmiset käsittelevät asian eri tavoin ja ehkäpä jos joku(hullu) tätä ketjua vielä lukee niin pääsee jyvälle mistä on kyse.

Tuossa esimerkissä heitin lukemat melkolailla hatusta. Toisaalta noilla lukemilla en tarkoittanut pintalämpötilaa vaan betoninlämpötilaa joka riippuu myös hieman lattiamateriaalista. Laatoituksen läpi lämpö siirtyy helpommin huoneeseen kuin muovi/korkkimaton, joten laatoituksessa ei tarvita niin korkeaa veden lämpötilaa kuin eristävämmällä pintamateriaalilla. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon niin että lattian laatoitettu osa on eri piirissä kuin esim. laminaatilla pinnoitettu.

Eikö vesikiertoiselle lämmitykselle löydy sekä lattianlämpötilaa että huonelämpötilaa "haistelevia" säätimiä? tällaisia on sähkölattialämmityksille olemassa. Ehkäpä noitakin voisi käyttää.

Jos huonelämpötilana halutaan pitää esim 23 astetta ja tulisija lämmittää huoneen täysin(tai jopa yli) niin lattian lämpötilan ei kannata ylittää tuota 23 astetta jotta huone ei turhaan lämpene lisää.

Pitäisi varmaankin tehdä itse se säädin että tulee hyvä eli niin että säädetään huonelämpötilan ohjaamana lattianlämpötilaa. Jos huoneessa on liian kylmä niin nostetaan lattian lämpötilan asetusta. Ikäänkuin kaksi lämmönsäädintä ketjussa. lisäksi laitetaan lattian lämpötilalle minimi arvo jota ei aliteta vaikka huonelämpötila on yli asetuksen(johtuen tulisijasta). Minimiarvo voisi olla vaikka huonelämpötila miinus 1 aste. Onkohan tuollaisia säätimiä olemassa? Mahtaako olla uusissa "älytermostaateissa" tällaisia ominaisuuksia?

Lue lisää

Kun et näköjään tunne vesikiertoisen lämmityksen vaihtoehtoja tässä vähän asioita:
1) Lämmitys ilman temostaattia.
Veden lämpö ja vesimäärä säädetään sellaiseksi, että huonelämpötila pysyy halutussa arvossa. Lyhyen (esim. takalla suoritetun) lämmityksen aikana lattialämmitys säilyttää pinnan lämpötilan esim. 24 asteisena. Jos lämmitys jatkuu pitempään ja lämmönluovutus vähenee lattian pinnan lämpötila alkaa vähitellen nousta. Takan lämmityksen loputtua lämminnyt lattia luovuttaa normaalia enemmän lämpöä ja huoneen lämpötila laskee hitaasti haluttuun arvoon
2) Lattiasta ja ilmasta mittaava termostaatti
Termostaatin aistiessa ilmalämpötilan nousun, se periaatteessa pysäyttää lämmityksen, mutta lattiatermostaatti saattaa päästää veden liikkeelle lattiassa, jos lattian lämpötila laskee alle säätöarvon. Lattian pintalämpötila laskee näin esim. 21 asteeseen, jos se on säätöarvo ja silloin vesi kiertää lattiassa vaikka ilman lämpötila olisi esim 26 astetta.Lattian pinta laskee näin ympäröivien huoneiden lämpötilaa alhaisemmaksi, mutta ei epämiellyttävän kylmäksi.
3) Normaali katkaiseva termostaatti
Tavanomaisin termostaatti lattialämmityksissä katkaisee veden kierron lattiaan kun huonelämpötila ylittää asetearvon ja vastaavasti kun asetearvo on alitettu, se päästää veden kierämään. Nämä eivät ole säätäviä vaan ON/OFF-termostaatteja . Jos takka lämmittää huonetta termostaatti pysäyttää veden kierron. Se on pysähdyksissä niin kauan, kunnes huonelämpötila laskee alle asetearvon. Jos takkaa lämmitetään useita päiviä, lattian pintlämpötila laskee samaan arvoon kuin patterilämmitystalossa eli noin 19-19,5 asteeseen. Kun muissa tiloissa on lämmin lattia, on näiden välinen kontrasti suuri ja tästä syystä tämän tilan lattia tuntuu kylmältä.
On toki olemassa säätäviäkin termostaatteja, mutta yleensä tarvitaan isohko bosa rakentajalla että näihin sijoitetaan.
Eli on vaihtoehtoja. Itse suosittelen käytettäväksi ratkaisua, jossa termostaatit puuttuvat kokonaan. Tällöin on hyvä, että kosteat tilat ovat omalla lämpöpiirillä, jolloin eri asuintilojen vesimäärät on kohtalaisen helppo säätää.
Lattialämmityksessä ei pinnan lämpötila ole tärkeä, vaan eri tilojen pintojen lämpötilaerot. Jalka oppii tietyn lämpötilan ja alempi lämpötila tuntuu viileätä tai jopa epämiellyttävältä (jalka kykenee aistimaan noin 0,5 asteen eroja).

asiaan kirjoitti:

Kun et näköjään tunne vesikiertoisen lämmityksen vaihtoehtoja tässä vähän asioita:
1) Lämmitys ilman temostaattia.
Veden lämpö ja vesimäärä säädetään sellaiseksi, että huonelämpötila pysyy halutussa arvossa. Lyhyen (esim. takalla suoritetun) lämmityksen aikana lattialämmitys säilyttää pinnan lämpötilan esim. 24 asteisena. Jos lämmitys jatkuu pitempään ja lämmönluovutus vähenee lattian pinnan lämpötila alkaa vähitellen nousta. Takan lämmityksen loputtua lämminnyt lattia luovuttaa normaalia enemmän lämpöä ja huoneen lämpötila laskee hitaasti haluttuun arvoon
2) Lattiasta ja ilmasta mittaava termostaatti
Termostaatin aistiessa ilmalämpötilan nousun, se periaatteessa pysäyttää lämmityksen, mutta lattiatermostaatti saattaa päästää veden liikkeelle lattiassa, jos lattian lämpötila laskee alle säätöarvon. Lattian pintalämpötila laskee näin esim. 21 asteeseen, jos se on säätöarvo ja silloin vesi kiertää lattiassa vaikka ilman lämpötila olisi esim 26 astetta.Lattian pinta laskee näin ympäröivien huoneiden lämpötilaa alhaisemmaksi, mutta ei epämiellyttävän kylmäksi.
3) Normaali katkaiseva termostaatti
Tavanomaisin termostaatti lattialämmityksissä katkaisee veden kierron lattiaan kun huonelämpötila ylittää asetearvon ja vastaavasti kun asetearvo on alitettu, se päästää veden kierämään. Nämä eivät ole säätäviä vaan ON/OFF-termostaatteja . Jos takka lämmittää huonetta termostaatti pysäyttää veden kierron. Se on pysähdyksissä niin kauan, kunnes huonelämpötila laskee alle asetearvon. Jos takkaa lämmitetään useita päiviä, lattian pintlämpötila laskee samaan arvoon kuin patterilämmitystalossa eli noin 19-19,5 asteeseen. Kun muissa tiloissa on lämmin lattia, on näiden välinen kontrasti suuri ja tästä syystä tämän tilan lattia tuntuu kylmältä.
On toki olemassa säätäviäkin termostaatteja, mutta yleensä tarvitaan isohko bosa rakentajalla että näihin sijoitetaan.
Eli on vaihtoehtoja. Itse suosittelen käytettäväksi ratkaisua, jossa termostaatit puuttuvat kokonaan. Tällöin on hyvä, että kosteat tilat ovat omalla lämpöpiirillä, jolloin eri asuintilojen vesimäärät on kohtalaisen helppo säätää.
Lattialämmityksessä ei pinnan lämpötila ole tärkeä, vaan eri tilojen pintojen lämpötilaerot. Jalka oppii tietyn lämpötilan ja alempi lämpötila tuntuu viileätä tai jopa epämiellyttävältä (jalka kykenee aistimaan noin 0,5 asteen eroja).

Lue lisää

Siihen huoneeseen missä takka on, on laitettava VAIN laatasta mittaava termari. Ainakin minulla toimii ihan hyvin. Olkkarinkin lattia pysyy ihan mukavan tuntuisena. Jalat on kyllä yleensä sohvalla iltaisin ettei tuolla niin suurta väliä ole.
Ihan asiantuntevia kommentteja taas kerran paitsi nämä omani.

asiaan kirjoitti:

Kun et näköjään tunne vesikiertoisen lämmityksen vaihtoehtoja tässä vähän asioita:
1) Lämmitys ilman temostaattia.
Veden lämpö ja vesimäärä säädetään sellaiseksi, että huonelämpötila pysyy halutussa arvossa. Lyhyen (esim. takalla suoritetun) lämmityksen aikana lattialämmitys säilyttää pinnan lämpötilan esim. 24 asteisena. Jos lämmitys jatkuu pitempään ja lämmönluovutus vähenee lattian pinnan lämpötila alkaa vähitellen nousta. Takan lämmityksen loputtua lämminnyt lattia luovuttaa normaalia enemmän lämpöä ja huoneen lämpötila laskee hitaasti haluttuun arvoon
2) Lattiasta ja ilmasta mittaava termostaatti
Termostaatin aistiessa ilmalämpötilan nousun, se periaatteessa pysäyttää lämmityksen, mutta lattiatermostaatti saattaa päästää veden liikkeelle lattiassa, jos lattian lämpötila laskee alle säätöarvon. Lattian pintalämpötila laskee näin esim. 21 asteeseen, jos se on säätöarvo ja silloin vesi kiertää lattiassa vaikka ilman lämpötila olisi esim 26 astetta.Lattian pinta laskee näin ympäröivien huoneiden lämpötilaa alhaisemmaksi, mutta ei epämiellyttävän kylmäksi.
3) Normaali katkaiseva termostaatti
Tavanomaisin termostaatti lattialämmityksissä katkaisee veden kierron lattiaan kun huonelämpötila ylittää asetearvon ja vastaavasti kun asetearvo on alitettu, se päästää veden kierämään. Nämä eivät ole säätäviä vaan ON/OFF-termostaatteja . Jos takka lämmittää huonetta termostaatti pysäyttää veden kierron. Se on pysähdyksissä niin kauan, kunnes huonelämpötila laskee alle asetearvon. Jos takkaa lämmitetään useita päiviä, lattian pintlämpötila laskee samaan arvoon kuin patterilämmitystalossa eli noin 19-19,5 asteeseen. Kun muissa tiloissa on lämmin lattia, on näiden välinen kontrasti suuri ja tästä syystä tämän tilan lattia tuntuu kylmältä.
On toki olemassa säätäviäkin termostaatteja, mutta yleensä tarvitaan isohko bosa rakentajalla että näihin sijoitetaan.
Eli on vaihtoehtoja. Itse suosittelen käytettäväksi ratkaisua, jossa termostaatit puuttuvat kokonaan. Tällöin on hyvä, että kosteat tilat ovat omalla lämpöpiirillä, jolloin eri asuintilojen vesimäärät on kohtalaisen helppo säätää.
Lattialämmityksessä ei pinnan lämpötila ole tärkeä, vaan eri tilojen pintojen lämpötilaerot. Jalka oppii tietyn lämpötilan ja alempi lämpötila tuntuu viileätä tai jopa epämiellyttävältä (jalka kykenee aistimaan noin 0,5 asteen eroja).

Lue lisää

Tulisijan käyttöä perustellaan yleensä energian(sähkön) säästöllä. Jotta tulisijan lämmityksellä saavutetaan täysi hyöty pitäisi pystyä pitämään huonelämpötilat vakiona, sillä korkeampi huonelämpötila tarkoittaa aina suurempaa lämmönhukkaa. Joku voi pitää liian lämmintä huonetta jopa epämiellyttävänä.

1) Tällaisessa lämmityksessä huoneen lämpötila nousee lämmitettäessä tulisijaa => Lämpöhäviöt suurenevat. Tulisijan lämmityksestä saatava hyöty on kyseenalainen. Tällaisella lämmityksellä huonelämpötilat voivat vaihdella johtuen myös muista lisälämmöistä(sauna, uuni..). Minusta tällaisia ei pitäisi tehdä. Eihän kukaan asenna sähkölämmitystäkään toimimaan pelkästään ulkolämpötilan mukaan(vaikka sekin olisi mahdollista).

2) Minusta tämä on paras(liekö myös kallein?) ratkaisu. Tässä ratkaisussa osa lämmöstä tulee lattialämmityksestä sillä alapohjan lämpöhäviöt katetaan lattialämmityksellä. Tämän pystyy toteuttamaan sähkölattian termostaatillakin. Sen sijaan että kytketään termostaatti kaapeliin niin kytketään termostaatin perään vedenkierronventtiili.

3) Tämä ottaa kaiken hyödyn tulisijasta. Tässä lattia lämmitystä ei käytetä edes alapohjan lämpöhäviöiden kattamiseen. Siitä johtuen lattianlämpötila laskee(mukavuus kärsii).

ilmari kirjoitti:

Tulisijan käyttöä perustellaan yleensä energian(sähkön) säästöllä. Jotta tulisijan lämmityksellä saavutetaan täysi hyöty pitäisi pystyä pitämään huonelämpötilat vakiona, sillä korkeampi huonelämpötila tarkoittaa aina suurempaa lämmönhukkaa. Joku voi pitää liian lämmintä huonetta jopa epämiellyttävänä.

1) Tällaisessa lämmityksessä huoneen lämpötila nousee lämmitettäessä tulisijaa => Lämpöhäviöt suurenevat. Tulisijan lämmityksestä saatava hyöty on kyseenalainen. Tällaisella lämmityksellä huonelämpötilat voivat vaihdella johtuen myös muista lisälämmöistä(sauna, uuni..). Minusta tällaisia ei pitäisi tehdä. Eihän kukaan asenna sähkölämmitystäkään toimimaan pelkästään ulkolämpötilan mukaan(vaikka sekin olisi mahdollista).

2) Minusta tämä on paras(liekö myös kallein?) ratkaisu. Tässä ratkaisussa osa lämmöstä tulee lattialämmityksestä sillä alapohjan lämpöhäviöt katetaan lattialämmityksellä. Tämän pystyy toteuttamaan sähkölattian termostaatillakin. Sen sijaan että kytketään termostaatti kaapeliin niin kytketään termostaatin perään vedenkierronventtiili.

3) Tämä ottaa kaiken hyödyn tulisijasta. Tässä lattia lämmitystä ei käytetä edes alapohjan lämpöhäviöiden kattamiseen. Siitä johtuen lattianlämpötila laskee(mukavuus kärsii).

Lue lisää

Esim lammikivitalossa seinät (betoniset massiiviset väliseinät sekä eristeen sisäpuolella oleva massiivinen ulkovaippa) imevät lämpöenergiaa tehokkaasti ja tasaavat esim tulisjan tuottaman lämmön vaikutusta.

1 asteen lämpötilamuutos meidän Lammikivitalossa (yli 150 tonnia massaa eristeen sisällä) vastannee 3000 litran varaan lämpökapasiteettia (karkea arvaus).

Summa summaarum. Kivitalo hyödyntää kaikki lisälämmönlähteet/hukkalämmöt yms yms jne paremmin kuin puutalo. Viisaammat sanovat että massiivisuus vaikuttaa 4% vuotuisissa lämmityskuluissa, tiiveys sitten sitäkin enemmän.

ilmari kirjoitti:

Tulisijan käyttöä perustellaan yleensä energian(sähkön) säästöllä. Jotta tulisijan lämmityksellä saavutetaan täysi hyöty pitäisi pystyä pitämään huonelämpötilat vakiona, sillä korkeampi huonelämpötila tarkoittaa aina suurempaa lämmönhukkaa. Joku voi pitää liian lämmintä huonetta jopa epämiellyttävänä.

1) Tällaisessa lämmityksessä huoneen lämpötila nousee lämmitettäessä tulisijaa => Lämpöhäviöt suurenevat. Tulisijan lämmityksestä saatava hyöty on kyseenalainen. Tällaisella lämmityksellä huonelämpötilat voivat vaihdella johtuen myös muista lisälämmöistä(sauna, uuni..). Minusta tällaisia ei pitäisi tehdä. Eihän kukaan asenna sähkölämmitystäkään toimimaan pelkästään ulkolämpötilan mukaan(vaikka sekin olisi mahdollista).

2) Minusta tämä on paras(liekö myös kallein?) ratkaisu. Tässä ratkaisussa osa lämmöstä tulee lattialämmityksestä sillä alapohjan lämpöhäviöt katetaan lattialämmityksellä. Tämän pystyy toteuttamaan sähkölattian termostaatillakin. Sen sijaan että kytketään termostaatti kaapeliin niin kytketään termostaatin perään vedenkierronventtiili.

3) Tämä ottaa kaiken hyödyn tulisijasta. Tässä lattia lämmitystä ei käytetä edes alapohjan lämpöhäviöiden kattamiseen. Siitä johtuen lattianlämpötila laskee(mukavuus kärsii).

Lue lisää

Lisäisin tuohon 1) vaihtoehdon kommenttiin että ruotsalaistyyppiset maalämpöpumput ohjeistavat tuonkaltaisen lämmityksen toteuttamiseen. Eli huonekohtaiset termostaatit pois käytöstä ja MLP ohjaa menovedenlämpötilaa ulkolämpötilan mukaan ( pumpun oma mielihalu mahdollisimman pitkään käynti ja taukojaksoon).

raksaaja kirjoitti:

Esim lammikivitalossa seinät (betoniset massiiviset väliseinät sekä eristeen sisäpuolella oleva massiivinen ulkovaippa) imevät lämpöenergiaa tehokkaasti ja tasaavat esim tulisjan tuottaman lämmön vaikutusta.

1 asteen lämpötilamuutos meidän Lammikivitalossa (yli 150 tonnia massaa eristeen sisällä) vastannee 3000 litran varaan lämpökapasiteettia (karkea arvaus).

Summa summaarum. Kivitalo hyödyntää kaikki lisälämmönlähteet/hukkalämmöt yms yms jne paremmin kuin puutalo. Viisaammat sanovat että massiivisuus vaikuttaa 4% vuotuisissa lämmityskuluissa, tiiveys sitten sitäkin enemmän.

Lue lisää

joku oli tuolla edellä jo tuon tuonut esille...

raksaaja kirjoitti:

Lisäisin tuohon 1) vaihtoehdon kommenttiin että ruotsalaistyyppiset maalämpöpumput ohjeistavat tuonkaltaisen lämmityksen toteuttamiseen. Eli huonekohtaiset termostaatit pois käytöstä ja MLP ohjaa menovedenlämpötilaa ulkolämpötilan mukaan ( pumpun oma mielihalu mahdollisimman pitkään käynti ja taukojaksoon).

Lue lisää

Kuten myös saunat. Olikohan 1%:ssa taloista sauna(varmaankin ne jossa suomalaiset asuavat:) ).

Toisaalta miksipä käytää tulisijaa lämmitykseen jos on MLP.

varauksesta kirjoitti:

Huomiosi ovat täysin oikeita. Itse asiassa kääntelemme samaa "mitallia" vähän eri asentoihin.

Kivitalossa rakenteen varaus on pääosin muualla kuin lattiarakenteessa, kuten totesit. Kun kehuit termostaattia, tarkoitit varmaankin huoneilmasta ja lattiasta mittaavaa laitetta, joka huomioi ilman lisäksi lattian lämpötilamuutkoset.

Tavallisin lattialämmityksien yhteydessä myytävä termostaatti on nk ON/OFF-termostaatti, joka sulkee veden kierron lattiassa jolloin lämpöä ei rakenteeseen tule. 2-3 vrk:n jälkeen lattia on kylmä vaikka huone olisikin riittävän lämmin.

Esimerkissäsi käyttämä lattian pintlämpötila on reilusti yli terveellisen lämpötilan (joka on max 27 astetta).Normaalisti miellyttävä lattian lämpötila mainitulla ulkolämpötilalla on 24-25 astetta paitsi, jos kyseessä on hatara talo tai ikkunoiden määrä on erittäin suuri( U-arvo korkea) tai lämmitys tapahtuu poistoilmalämpöpumpulla, jossa korvausilma otetaan suoraan ulkoa. Näistäkin lähinnä PILP-talossa voisi lattian pintalämpötila lähennellä mainitsemaasi.

Sinun kommentteihisi
-Betonin paksuuden lämpöä lisäävästä vaikutuksesta. Tarkasti ottaen ei betonin paksuus lisää lämpöä vaan varaa sitä enemmän.
-Eristävyyden paraneminen hidastaa ulkolämpötilan muutosten vaikutusta sisäilmaan, koska lämpö/ kylmyys tulevat hitaammin sisälle ja lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan, kun kiertävä vesi voi joko lämmittää tai jäähdyttää betonimassaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeammin sopeutuminen tapahtuu. (Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta lattian lämpötilaan).
- Takkatilassa voidaan käyttää mielestäni ainoastaan lattiasta mittaavaa termostaattia tai jätetään termostaatti kokonaan pois. Tavallinen termostaatti jäähdyttää lattian pinnan 2-3 vrk:ssa. Termostaatittomassa ratkaisussa lattian pintalämpötila nousee vähitellen, koska lattiassa olevan veden lämpötila on tarvetta korkeampi. Betonitalossa vaikutus on jonkin verran hitaampi, koska takan lämmöstä osa varautuu betoniseiniin ja kattoon ja näin hidastaa lämpötilan nousua.

Kuten huomaat, tarkastelemme samaa asiaa hiukan eri kantilta ja voimme fiilata asiaa pitkäänkin ja aina jää jotain tarkennettavaa.

Lue lisää

"-Eristävyyden paraneminen hidastaa ulkolämpötilan muutosten vaikutusta sisäilmaan, koska lämpö/ kylmyys tulevat hitaammin sisälle ja lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan, kun kiertävä vesi voi joko lämmittää tai jäähdyttää betonimassaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeammin sopeutuminen tapahtuu. (Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta lattian lämpötilaan). "

Hieman jäi epäselväksi mitä tarkallaan tarkoitit.

Siis, sanoit:
- Lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan. (ulkolämpö vs lattiasta tuleva lämmitys)
- Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö

MUTTA toki on huomattava että tuo betonitalon hitaus ei ole haitaksi vaan se toisaalta auttaa siinä että sisälämpö pysyy täydellisen tasaisena.
(esim. 20 tonnia 26 asteista lattiaa tuskin kamalasti saa lämmitettyä esim. 100 tonnin painoista 21.5 asteista betonirunkoa, lämpenemistä tapahtunee vain siihen asti kunnes lämmön tuotto ja imeytyminen saavuttaa tasapainonsa..... lisää tuonne loppuun...)

Eli ei haitta mitään vaikka lattia sopeutuu hitaasti koska talon muu raskaampi runko on jo alunperinkin optimilämpötilassa ulkolämpötilasta riippumatta, ja sen lämpö heilahtanee korkeinatan noin yhden asteen (viive jossa lämpö on säteilynä/varastoituneena huoneilmaan ennen "imeytymistä" runkobetoniin).

"- Takkatilassa voidaan käyttää mielestäni ainoastaan lattiasta mittaavaa termostaattia tai jätetään termostaatti kokonaan pois. Tavallinen termostaatti jäähdyttää lattian pinnan 2-3 vrk:ssa. Termostaatittomassa ratkaisussa lattian pintalämpötila nousee vähitellen, koska lattiassa olevan veden lämpötila on tarvetta korkeampi."

Minulla on ostettuna Wirsbon tsydeemi jossa on seinä ja lattia-anturit. (riippunee lämpöpumpun valinnasta/rakenteesta kuinka hyvin voin niitä käyttää)

"Betonitalossa vaikutus on jonkin verran hitaampi, koska takan lämmöstä osa varautuu betoniseiniin ja kattoon ja näin hidastaa lämpötilan nousua. "
Mielestäni vaikutuksen pitäisi olla valtavan paljon hitaampi. Monastihan seinäpintaa (joskus lisäksi on laskettava kivinen katto) on enemmän kuin lämmittävää lattiapintaa. Tällöin lämpösäteilyä absorboivaa (ja muutenkin ilmasta johtumalla lämpöä imevää) pintaa on enemmän kuin lämmittävää pintaa.

Jos kivitalo on mallia lammi niin runko painanee abouttia 10* enemmän kuin lattiat.



(en vielä asu kivitalossani, mutta rakennusaikainen lisälämmittäminen varaavalla tulisijalla ja raju tuulettaminen viittaisi siihen että ilman lämpötila vaihtelee vain tuuletettaessa tai lämmönlähteen välittömässä läheisyydessä, kun tulisijan pintalämpötila on laskenut sille tasolle että se ei enään polta kättä, tuntuu kuin lämpö olisi jo absorboitunut runkoon. Lisäksi, esimerkiksi kun olen tuuletuksella jäähdyttänyt 350 kuution ilmatilan 11 asteesta tuonne 5...-5 välimaastoon (ulkoilma noin -17) sisätila on saavuttanut takaisin 10 asteen lämpötilan noin 15 minuutissa sen jälkeen kun suljen ovet ... tieteellisellä tarkuudella en sekuntikellosta tietenkään aikaa ottanut... Massan lämmönvaihteluita tasaava voima on kuitenkin valtaisa. Eräs raksakaveri sanoi että hänellä kesti melkein kolme päivää lämmittää 9kw lämmittimellä Lammitaloaan kunnes lämmittimen termostaatti kytki lämmittimen pois päältä ensimmäisen kerran. Joku varmaan osaisi sanoa tarkemminkin paljonko yhden asteen lämpötilan muutos tonnissa betonia varaa lämpöenergiaa. Ja jopa sen mikä on betonineliön kyky absorboida lämpöenergiaa huoneilmasta (riippuu lisäksi ilman kaasupitoisuuksista yms).)


Joopa jaapa....

Lammikivitalon kokonaiskäyttäytyminen ulkolämpötilan hujahtaessa -20 asteesta 0 asteeseen 12 tunnissa:

Kestää vuorokauden tai vuorokausia ennenkuin edes rakennuksen ULKOKUORI saavuttaa tuon 0 asteen.
Ulkokuori imee lämpöenergiaa ULKOILMASTA kuin pesusieni. (monasti kivitalo on lauhan tullessa myös kauttaaltaan kuurassa)
Vasta kun ulkokuori on lämmennyt about yhden asteen, se alkaa havaittavasti vaikuttaa sisäkuoresta ulospäin johtuvan energian määrään.
Sisäkuori on vieläkin massiivisempi kuin ulkokuori joten kestää taas vuorokauden tai vuorokausia ennen kuin ulkokuoressa tapahtunut lämpötilanmuutoksen vaikutus on "päässyt läpi asti".
Lattialaatan lämpötilan säätely tapahtuu aina paljon nopeammin.

-> ainoastaan ikkunapintojen ja kivettömän katon kautta katoavan lämpöenergian määrän vaihtelu näkynee kivitalon sisälle mitenkään nopeasti.

-> lämmön kulutuksen vaihtelut on kivitalossa (miltei) äärettömän hitaita
-> kivitalon sisärunko pystyy varmasti absorboimaan liki täydellisesti pienet hitaudet lattialämmössä

----> Jos pakkaset tuli maanantaina, lammikivitalon takka kannattaa sytyttää vasta keskiviikkona. ;-)

ilmari kirjoitti:

Kuten myös saunat. Olikohan 1%:ssa taloista sauna(varmaankin ne jossa suomalaiset asuavat:) ).

Toisaalta miksipä käytää tulisijaa lämmitykseen jos on MLP.

"Toisaalta miksipä käytää tulisijaa lämmitykseen jos on MLP."

Siksi että suurin osa suomeenkin myydyistä pumpuista on ruotsalaisia osatehoisia?

Mutta niinpä niin. MIKSI? Puulla lisälämmittäminen on kivaa?

asiasta kirjoitti:

Betonin paksuus lisää lämpöä, sehän on selvä. Kun talon eristävyys paranee,se hidastaa ulkoilman muutosten vaikutusta sisäilmaan. Veden kiertäessä jatkuvasti betonissa (ei termostaatteja), sen lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tasaa betonin lämpöä.
Kun betonin määrää vähennetään esim 7 cm:iin, sen kyky mukautua ulkoilman muutoksiin nopeutuu merkittävästi.
Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti.
Tulisijan merkitys vesikiertoisessa lattialämmitystalossa on mielenkiintoinen. Takkatilassa oleva termostaatti pysäyttää veden kierron, ellei se ole huoneilman lisäksi betonilattiasta mittaava. Lattian pinta jäähtyy vähitellen. Jatkuvakiertoisen ongelma takkatilassa on vähitellen tapahtuva lattian pintalämpötilan nousu (4-6 vrk:n aikana pintalämpötila nousee noin 1 aste, kovilla pakkasilla jopa 2 astetta).

Lue lisää

"Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti."

Ellei haluta lämmittää yösähköllä (esim maalämpöpumppu ohjattuna lämmittämään vain yöllä).

raksaaja kirjoitti:

"Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti."

Ellei haluta lämmittää yösähköllä (esim maalämpöpumppu ohjattuna lämmittämään vain yöllä).

Lue lisää

...tehoissa. Eli pumpun täytyy olla ylitehoinen kulloiseen lämmöntarpeeseen nähden. Lauhemmilla ilmoillahan näin on, kovimmilla pakkasilla ei taida onnistua. Toinen asia on sitten kaksitariffiliittymä ... onko sellaisia MLP-taloissa?

ilmari kirjoitti:

...tehoissa. Eli pumpun täytyy olla ylitehoinen kulloiseen lämmöntarpeeseen nähden. Lauhemmilla ilmoillahan näin on, kovimmilla pakkasilla ei taida onnistua. Toinen asia on sitten kaksitariffiliittymä ... onko sellaisia MLP-taloissa?

Lue lisää

"Eli pumpun täytyy olla ylitehoinen kulloiseen lämmöntarpeeseen nähden. Lauhemmilla ilmoillahan näin on, kovimmilla pakkasilla ei taida onnistua."

Kah, niinpä joo. Eli saatava hyöty pieneni heti paljon.

Yksi IVT osatehoinen tapaus näkyi pystyvän -5 pakkasasteen seutuvilla aikaansaamaan 6h käynti ja 18h taukojaksot.

Mitoituksia on moneen lähtöön.

(tässä voisi olla seuraava tuotekehityksen kohde lämpöässälle: yliteho-yösähkö-maalämpöpumppu)

raksaaja kirjoitti:

"-Eristävyyden paraneminen hidastaa ulkolämpötilan muutosten vaikutusta sisäilmaan, koska lämpö/ kylmyys tulevat hitaammin sisälle ja lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan, kun kiertävä vesi voi joko lämmittää tai jäähdyttää betonimassaa. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeammin sopeutuminen tapahtuu. (Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta lattian lämpötilaan). "

Hieman jäi epäselväksi mitä tarkallaan tarkoitit.

Siis, sanoit:
- Lattian lämpö sopeutuu tähän muuttuneeseen olotilaan. (ulkolämpö vs lattiasta tuleva lämmitys)
- Betonitalossa hitautta lisää rakenteen massaan varastoitunut lämpö

MUTTA toki on huomattava että tuo betonitalon hitaus ei ole haitaksi vaan se toisaalta auttaa siinä että sisälämpö pysyy täydellisen tasaisena.
(esim. 20 tonnia 26 asteista lattiaa tuskin kamalasti saa lämmitettyä esim. 100 tonnin painoista 21.5 asteista betonirunkoa, lämpenemistä tapahtunee vain siihen asti kunnes lämmön tuotto ja imeytyminen saavuttaa tasapainonsa..... lisää tuonne loppuun...)

Eli ei haitta mitään vaikka lattia sopeutuu hitaasti koska talon muu raskaampi runko on jo alunperinkin optimilämpötilassa ulkolämpötilasta riippumatta, ja sen lämpö heilahtanee korkeinatan noin yhden asteen (viive jossa lämpö on säteilynä/varastoituneena huoneilmaan ennen "imeytymistä" runkobetoniin).

"- Takkatilassa voidaan käyttää mielestäni ainoastaan lattiasta mittaavaa termostaattia tai jätetään termostaatti kokonaan pois. Tavallinen termostaatti jäähdyttää lattian pinnan 2-3 vrk:ssa. Termostaatittomassa ratkaisussa lattian pintalämpötila nousee vähitellen, koska lattiassa olevan veden lämpötila on tarvetta korkeampi."

Minulla on ostettuna Wirsbon tsydeemi jossa on seinä ja lattia-anturit. (riippunee lämpöpumpun valinnasta/rakenteesta kuinka hyvin voin niitä käyttää)

"Betonitalossa vaikutus on jonkin verran hitaampi, koska takan lämmöstä osa varautuu betoniseiniin ja kattoon ja näin hidastaa lämpötilan nousua. "
Mielestäni vaikutuksen pitäisi olla valtavan paljon hitaampi. Monastihan seinäpintaa (joskus lisäksi on laskettava kivinen katto) on enemmän kuin lämmittävää lattiapintaa. Tällöin lämpösäteilyä absorboivaa (ja muutenkin ilmasta johtumalla lämpöä imevää) pintaa on enemmän kuin lämmittävää pintaa.

Jos kivitalo on mallia lammi niin runko painanee abouttia 10* enemmän kuin lattiat.



(en vielä asu kivitalossani, mutta rakennusaikainen lisälämmittäminen varaavalla tulisijalla ja raju tuulettaminen viittaisi siihen että ilman lämpötila vaihtelee vain tuuletettaessa tai lämmönlähteen välittömässä läheisyydessä, kun tulisijan pintalämpötila on laskenut sille tasolle että se ei enään polta kättä, tuntuu kuin lämpö olisi jo absorboitunut runkoon. Lisäksi, esimerkiksi kun olen tuuletuksella jäähdyttänyt 350 kuution ilmatilan 11 asteesta tuonne 5...-5 välimaastoon (ulkoilma noin -17) sisätila on saavuttanut takaisin 10 asteen lämpötilan noin 15 minuutissa sen jälkeen kun suljen ovet ... tieteellisellä tarkuudella en sekuntikellosta tietenkään aikaa ottanut... Massan lämmönvaihteluita tasaava voima on kuitenkin valtaisa. Eräs raksakaveri sanoi että hänellä kesti melkein kolme päivää lämmittää 9kw lämmittimellä Lammitaloaan kunnes lämmittimen termostaatti kytki lämmittimen pois päältä ensimmäisen kerran. Joku varmaan osaisi sanoa tarkemminkin paljonko yhden asteen lämpötilan muutos tonnissa betonia varaa lämpöenergiaa. Ja jopa sen mikä on betonineliön kyky absorboida lämpöenergiaa huoneilmasta (riippuu lisäksi ilman kaasupitoisuuksista yms).)


Joopa jaapa....

Lammikivitalon kokonaiskäyttäytyminen ulkolämpötilan hujahtaessa -20 asteesta 0 asteeseen 12 tunnissa:

Kestää vuorokauden tai vuorokausia ennenkuin edes rakennuksen ULKOKUORI saavuttaa tuon 0 asteen.
Ulkokuori imee lämpöenergiaa ULKOILMASTA kuin pesusieni. (monasti kivitalo on lauhan tullessa myös kauttaaltaan kuurassa)
Vasta kun ulkokuori on lämmennyt about yhden asteen, se alkaa havaittavasti vaikuttaa sisäkuoresta ulospäin johtuvan energian määrään.
Sisäkuori on vieläkin massiivisempi kuin ulkokuori joten kestää taas vuorokauden tai vuorokausia ennen kuin ulkokuoressa tapahtunut lämpötilanmuutoksen vaikutus on "päässyt läpi asti".
Lattialaatan lämpötilan säätely tapahtuu aina paljon nopeammin.

-> ainoastaan ikkunapintojen ja kivettömän katon kautta katoavan lämpöenergian määrän vaihtelu näkynee kivitalon sisälle mitenkään nopeasti.

-> lämmön kulutuksen vaihtelut on kivitalossa (miltei) äärettömän hitaita
-> kivitalon sisärunko pystyy varmasti absorboimaan liki täydellisesti pienet hitaudet lattialämmössä

----> Jos pakkaset tuli maanantaina, lammikivitalon takka kannattaa sytyttää vasta keskiviikkona. ;-)

Lue lisää

Olit ymmärtänyt kivitaloasian aivan oikein ja korjauksesikin "paljon" oli asiallinen. Lattialämmityksen hitaus korostuu kivitalossa johtuen sen suuresta massasta. Kivitalossa on termostaatti tarpeeton, koska sen hoitaessa pientä osaa massasta. Toisaalta on hyvä, että lattia pysyy lämpöisenä.

raksaaja kirjoitti:

"Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti."

Ellei haluta lämmittää yösähköllä (esim maalämpöpumppu ohjattuna lämmittämään vain yöllä).

Lue lisää

Maalämpöpumppu tarvitsi todella suuren säiliön, jotta siitä saisi hyötyä ja ison talon. Yösähkö kannattaa vasta kun tarve yli 12.000 kwh yöllä. Ja vesi lämmitetään noin 50-60 asteeseen. Laske kannattako ja minkäkokoisessa talossa sekä montako tuhatta litraa lämmitettäväksi.
Lämpö kannattaa lattialämmitykseen ottaa jatkuvasti ja tehdä ohut laatta ja hyvin toimii.

Lammille kirjoitti:

Olit ymmärtänyt kivitaloasian aivan oikein ja korjauksesikin "paljon" oli asiallinen. Lattialämmityksen hitaus korostuu kivitalossa johtuen sen suuresta massasta. Kivitalossa on termostaatti tarpeeton, koska sen hoitaessa pientä osaa massasta. Toisaalta on hyvä, että lattia pysyy lämpöisenä.

Lue lisää

"Lattialämmityksen hitaus korostuu kivitalossa johtuen sen suuresta massasta."

Siis mitä?

Lattialämmityksen hitaudellahan tarkoitetaan YLEENSÄ sitä että sään nopeasti vaihdellessa lattialämmitys ei pysy perässä ja siksi sisälämpötila voi nousta/laskea epämiellyttävästi.

Muutta: Kivitalossa homma pelaa oikein sillä sisälämpötila ei heilahtele.

Eli:
Lattialämmityksen hitaus EI NÄY LAISINKAAN kivitalossa johtuen sen suuresta massasta.

hyvä hei kirjoitti:

Maalämpöpumppu tarvitsi todella suuren säiliön, jotta siitä saisi hyötyä ja ison talon. Yösähkö kannattaa vasta kun tarve yli 12.000 kwh yöllä. Ja vesi lämmitetään noin 50-60 asteeseen. Laske kannattako ja minkäkokoisessa talossa sekä montako tuhatta litraa lämmitettäväksi.
Lämpö kannattaa lattialämmitykseen ottaa jatkuvasti ja tehdä ohut laatta ja hyvin toimii.

Lue lisää

"Maalämpöpumppu tarvitsi todella suuren säiliön, jotta siitä saisi hyötyä ja ison talon."

Jos lämpö ladataan lattialaattaan, vesivaraajaa ei tarvita laisinkaan (ruotsalaispumput tekevät noin).

Leudolla kelillä IVT MLP:n lattialaattaan lataama lämpöenergia näkyy riittävän 18 tuntia ennen kuin tarvitsee lisää lämmittää.

"Yösähkö kannattaa vasta kun tarve yli 12.000 kwh yöllä."

Jep. Voikin olla että vaikka kaiken lämmitystarpeen (700 kuution talossa) siirtäisi yölle niin se ei kannata. Kunhan kyselin.


"Ja vesi lämmitetään noin 50-60 asteeseen."

Kymmenien tonnien betonilaattaa ei montaa astetta tarvitse lämmittää niin se riittää. Mutta tietenkin käyttövedelle pitäisi olla iso varaaja jos meinaa että käyttövettä ei päivällä tarvitsisi lämmittää.

raksaaja kirjoitti:

"Maalämpöpumppu tarvitsi todella suuren säiliön, jotta siitä saisi hyötyä ja ison talon."

Jos lämpö ladataan lattialaattaan, vesivaraajaa ei tarvita laisinkaan (ruotsalaispumput tekevät noin).

Leudolla kelillä IVT MLP:n lattialaattaan lataama lämpöenergia näkyy riittävän 18 tuntia ennen kuin tarvitsee lisää lämmittää.

"Yösähkö kannattaa vasta kun tarve yli 12.000 kwh yöllä."

Jep. Voikin olla että vaikka kaiken lämmitystarpeen (700 kuution talossa) siirtäisi yölle niin se ei kannata. Kunhan kyselin.


"Ja vesi lämmitetään noin 50-60 asteeseen."

Kymmenien tonnien betonilaattaa ei montaa astetta tarvitse lämmittää niin se riittää. Mutta tietenkin käyttövedelle pitäisi olla iso varaaja jos meinaa että käyttövettä ei päivällä tarvitsisi lämmittää.

Lue lisää

Kun lämpöä varataan lattiaan, siinä tapahtuu ilmeisesti jopa useiden asteiden lämpötilavaihteluja. Tämä tapa voi olla mahdollinen, mutta asukkaan täytyy hyväksyä lattian pinnan jatkuva soutaminen.
Suomalaisilla lämpöpumpuilla en ole kuullut edes koskaan mietittävän lattian käyttöä lämpövarastona. Ison varaajan etu on sen kyky vastata energian tarpeen muutoksiin. Lattiaan ohut laatta ja hyvä lämmönsäätöautmatiikka. Kompura pitää veden tarvittavan lämpöisenä.
Olen samaa mieltä kanssasi raksaaja, että laattaan toki voi varata lämpöä. Tästä näköjään johtuu monissa maalämpöön liittyvissä keskusteluissa valitus lattian lämpötilamuutkosista. Ei muuta kuin jatkakoon. Minä en tälläistä hyväksyisi omassa talossani.

vai varataan lattiaan kirjoitti:

Kun lämpöä varataan lattiaan, siinä tapahtuu ilmeisesti jopa useiden asteiden lämpötilavaihteluja. Tämä tapa voi olla mahdollinen, mutta asukkaan täytyy hyväksyä lattian pinnan jatkuva soutaminen.
Suomalaisilla lämpöpumpuilla en ole kuullut edes koskaan mietittävän lattian käyttöä lämpövarastona. Ison varaajan etu on sen kyky vastata energian tarpeen muutoksiin. Lattiaan ohut laatta ja hyvä lämmönsäätöautmatiikka. Kompura pitää veden tarvittavan lämpöisenä.
Olen samaa mieltä kanssasi raksaaja, että laattaan toki voi varata lämpöä. Tästä näköjään johtuu monissa maalämpöön liittyvissä keskusteluissa valitus lattian lämpötilamuutkosista. Ei muuta kuin jatkakoon. Minä en tälläistä hyväksyisi omassa talossani.

Lue lisää

Nimittäin näitä asiantuntijoita jotka eivät ole jalallaan astuneet maalämmöllä ja lattialämmityksellä varustettuun taloon?
Jos laattaa lämmitetään noin 30 asteisella vedellä laatan halutun lämpötilan ollessa esim 22 asteinen, niin takaan ja alleviivaan että veden ollessa 25 asteista ei lattiassa vielä voi huomata laatan viileämistä.
Nämä pöhköt luulevat että itse laatta viilenee sen viisi astetta ennenkuin pumppu herää.
HALOO!!!!!!!1

raksaaja kirjoitti:

"Vesikiertoitsessa lattialämmitystalossa ei lämpöä kannata pyrkiä varaamaan betoniin, koska lämpöä tulee jatkuvasti."

Ellei haluta lämmittää yösähköllä (esim maalämpöpumppu ohjattuna lämmittämään vain yöllä).

Lue lisää

Taidankin hommata tuon kaksiaikatariffi mittarin heti huomenna.
Pelkkää kallista sähköä käyttäessäni menee nimittäin puolen vuoden keskikulutuksella noin 22 senttiä/vrk lämmitykseen käytettyyn sähköön. Yösähkön kanssa voisi mennä 3 senttiä vähemmän. Säästyneillä rahoilla voisin ostaa sitten vaikka uuden munakellon tai saunalahden pullon viinaa.

raksaaja kirjoitti:

"Lattialämmityksen hitaus korostuu kivitalossa johtuen sen suuresta massasta."

Siis mitä?

Lattialämmityksen hitaudellahan tarkoitetaan YLEENSÄ sitä että sään nopeasti vaihdellessa lattialämmitys ei pysy perässä ja siksi sisälämpötila voi nousta/laskea epämiellyttävästi.

Muutta: Kivitalossa homma pelaa oikein sillä sisälämpötila ei heilahtele.

Eli:
Lattialämmityksen hitaus EI NÄY LAISINKAAN kivitalossa johtuen sen suuresta massasta.

Lue lisää

Talvella lämmin ja kesällä viilee.
Odotas kun se uretaani sieltä häviää parin vuoden kuluttua niin onkin toisin päin.
Missä tuossa lammin harkoissa sijaitsee muuten kosteussulku?
Kaverilla on kanssa tuo Lammin talo ja ihmeesti vain imee ne seinät alakertaan kaiken lämmön ettei yläkertaan riitä millään.
Arvon raksaaja luulee että se massa itsekseen pysyy lämpimänä.

jjoku vaan kirjoitti:

Nimittäin näitä asiantuntijoita jotka eivät ole jalallaan astuneet maalämmöllä ja lattialämmityksellä varustettuun taloon?
Jos laattaa lämmitetään noin 30 asteisella vedellä laatan halutun lämpötilan ollessa esim 22 asteinen, niin takaan ja alleviivaan että veden ollessa 25 asteista ei lattiassa vielä voi huomata laatan viileämistä.
Nämä pöhköt luulevat että itse laatta viilenee sen viisi astetta ennenkuin pumppu herää.
HALOO!!!!!!!1

Lue lisää

Veden lämmöllähän sitä lattiaa varataan ja kun varataan, niin ilmeisesti se lattia lämpenee, vai?

raksaaja kirjoitti:

"Lattialämmityksen hitaus korostuu kivitalossa johtuen sen suuresta massasta."

Siis mitä?

Lattialämmityksen hitaudellahan tarkoitetaan YLEENSÄ sitä että sään nopeasti vaihdellessa lattialämmitys ei pysy perässä ja siksi sisälämpötila voi nousta/laskea epämiellyttävästi.

Muutta: Kivitalossa homma pelaa oikein sillä sisälämpötila ei heilahtele.

Eli:
Lattialämmityksen hitaus EI NÄY LAISINKAAN kivitalossa johtuen sen suuresta massasta.

Lue lisää

Kivitalossa sisälämpötila ei heilahtele? Kuten aikaisemmin todettiin, kivitalon suuri kivimassa hidastaa lämpötilan muutksia sisällä, mutta tarvitsee se silti lämpöä. Lattialämmityksen energian muutokset vaikuttavat lattian kautta siirtyvään lämpöön. Kivirakenne vaimentaa kaikkia lattialämmityksessä tapahtuvia muutoksia tehokkaasti, mutta siihen varastoituu vain lattialämmityksen tai esim auringon sisään tuomaa energiaa.

ihmettelen vaan kirjoitti:

Veden lämmöllähän sitä lattiaa varataan ja kun varataan, niin ilmeisesti se lattia lämpenee, vai?

Mutta tuon lämmitysveden viileneminen tapahtuu paljon nopeammin kuin sen laatan. Pumppu taas pystyy nostamaan todella nopeasti tuon veden lämmön maksimiin. Laatan lämmöt ei ehdi millään vaihtua mihinkään tuossa ajassa.
Mietippä itse, jos laatassa on betonia esim olohuoneessa noin 3600kg 36 neliön alalla ja lämmityspiirissä on vettä 40 litraa. (Paljonko vettä mahtuu piiriin jos piirien pituus on 145m ja putki on ulkohalkaisijaltaan 22mm) Viiden asteen ero tuossa määrässä vettä ei millään voi nostaa eikä laskea laatan lämpöjä niin että tulisi minkäänlaisia tuntemuksia lämmön sahailusta.
Ongelma tulee lähinnä siitä jos lämpötila nousee tai laskee ulkona todella nopeasti. silloin laatta on hieman hidas reagoimaan, mutta oikein säädetty ilmanvaihto tasaa tuotakin viivettä ihan hyvin.

joku vaan kirjoitti:

Mutta tuon lämmitysveden viileneminen tapahtuu paljon nopeammin kuin sen laatan. Pumppu taas pystyy nostamaan todella nopeasti tuon veden lämmön maksimiin. Laatan lämmöt ei ehdi millään vaihtua mihinkään tuossa ajassa.
Mietippä itse, jos laatassa on betonia esim olohuoneessa noin 3600kg 36 neliön alalla ja lämmityspiirissä on vettä 40 litraa. (Paljonko vettä mahtuu piiriin jos piirien pituus on 145m ja putki on ulkohalkaisijaltaan 22mm) Viiden asteen ero tuossa määrässä vettä ei millään voi nostaa eikä laskea laatan lämpöjä niin että tulisi minkäänlaisia tuntemuksia lämmön sahailusta.
Ongelma tulee lähinnä siitä jos lämpötila nousee tai laskee ulkona todella nopeasti. silloin laatta on hieman hidas reagoimaan, mutta oikein säädetty ilmanvaihto tasaa tuotakin viivettä ihan hyvin.

Lue lisää

Vesi kietää betonissa ja luovuttaa lämpönsä.Betonia lämmitetään ja se luovuttaa lämpönsä.

Tuo on se oikea tapaa tehdä lattialämmitys kipsilevyillä.Eli 3 kerrosta kipsillä ja välikerroksessa 15mm kipsisoirot! Kyllä kestää.

Lattialämmityksestä tulee kattolämmitys alakertaan vain, jos välipohjassa ei ole eristystä, sillä jopa 40% lämmöstä kulkeutuu alaspäin. Eriste estää tämän tehokkaasti.
Jos alakerrassa on lattialämmitys ja yläkerrassa patterit, välipohjan pinta on kylmä. Alakerrassa lämpö pysyy lattiassa ja huonetilan yläosassa (alakerran katossa) on 3-5 astetta kylmempi kuin lattiassa. Yläkerrassa lämpö nousee kattoon.
Ongelmana on jalan tottuminen alakerran 24-25 asteen lämpöön ja yläkerrassa, jossa lattiapinnan lämpötila on 19-19,5 astetta (mittausta ulkolämpötilalla -15 astetta), lattia tuntuu jalalle kiusallisen viileältä.
Patterilämmitystalossa ei lattian pinnan 19-20 asteen lämpötila tunnu epämiellyttävältä (muista kuin lattialämmitystalo-asukkaista), koska koko asuintilassa lattian lämpötila on sama.

xxx kirjoitti:

Lattialämmityksestä tulee kattolämmitys alakertaan vain, jos välipohjassa ei ole eristystä, sillä jopa 40% lämmöstä kulkeutuu alaspäin. Eriste estää tämän tehokkaasti.
Jos alakerrassa on lattialämmitys ja yläkerrassa patterit, välipohjan pinta on kylmä. Alakerrassa lämpö pysyy lattiassa ja huonetilan yläosassa (alakerran katossa) on 3-5 astetta kylmempi kuin lattiassa. Yläkerrassa lämpö nousee kattoon.
Ongelmana on jalan tottuminen alakerran 24-25 asteen lämpöön ja yläkerrassa, jossa lattiapinnan lämpötila on 19-19,5 astetta (mittausta ulkolämpötilalla -15 astetta), lattia tuntuu jalalle kiusallisen viileältä.
Patterilämmitystalossa ei lattian pinnan 19-20 asteen lämpötila tunnu epämiellyttävältä (muista kuin lattialämmitystalo-asukkaista), koska koko asuintilassa lattian lämpötila on sama.

Lue lisää

eli yläkerrassa lämpö nousee ylös mutta lakerrassa se pysyy alhaalla? lämmin nousee minusta aina ylös koska kylmä ilma on raskaampaa ja painuu alas..

juuri tuo eristämistarve tekee hommasta älyttömän. ei välipohja ole kylmä ellet eristä sitä sillä sisällähän se on. eikä meidän porukalla ole jalkapohjat ärähdelleet yläkertaan mennessä eikä alas tullessa! ja kuka hullu lämmittää lattiaansa noin kuumaksi? meillä on uuni ja helli ja mikro sun muut ruuan laittoon..

eli edelleen olen sitä mieltä että alas putkisto ja ylös patteristo!

peukku68 kirjoitti:

eli yläkerrassa lämpö nousee ylös mutta lakerrassa se pysyy alhaalla? lämmin nousee minusta aina ylös koska kylmä ilma on raskaampaa ja painuu alas..

juuri tuo eristämistarve tekee hommasta älyttömän. ei välipohja ole kylmä ellet eristä sitä sillä sisällähän se on. eikä meidän porukalla ole jalkapohjat ärähdelleet yläkertaan mennessä eikä alas tullessa! ja kuka hullu lämmittää lattiaansa noin kuumaksi? meillä on uuni ja helli ja mikro sun muut ruuan laittoon..

eli edelleen olen sitä mieltä että alas putkisto ja ylös patteristo!

Lue lisää

Eikö talossasi tarvita äänenvaimennusta välipohjassa? Yleensä ääneneristykseen käytetään villaa, eikö?
Jos Sinun jalkapohjasi ei tunne lämpötilaeroja ole tyytyväinen. Useimpien tuntee.
Eräs seikka vielä, joka puolustaa koko talon lämmittämistä lattia- tai vaihtoehtoisesti patterilämmityksellä on samanlämpöinen lämmitysvesi. Jos talosi lämmitetään kokonaan lattialämmityksellä riittää kaksi erilämpöistä vettä,kosteisiin tiloihin lämpimämpi ja asuintiloihin viileämpi vesi.
Hullu voi lämmittää, mutta tavallinen asukas pitää lämmön miellyttävänä eli samana kuin alakerrassakin. Älä hyvä mies lämmitä lattiaa mikrolla ja jätä munan paistaminen hellalle.

eli olen myös sitä mieltä, että Sinä voit lämmittää yläkerran pattereilla, vaikka alakerta lämpiääkin lattialämmityksellä. Eikö näin ole hyvä?

""Putkien väliin 15 mm:n kipsi ja väli täyteen kiviaineslaastilla (50% saneerauslaastia ja 50% muuraushiekkaa tai muurauslaasti ja 10% saneerauslaastia sitkeyttä lisäämään).""

Voiko välit täytää pelkällä muurauslaastilla??

näin? kirjoitti:

""Putkien väliin 15 mm:n kipsi ja väli täyteen kiviaineslaastilla (50% saneerauslaastia ja 50% muuraushiekkaa tai muurauslaasti ja 10% saneerauslaastia sitkeyttä lisäämään).""

Voiko välit täytää pelkällä muurauslaastilla??

Lue lisää

Miksei se käy, mutta muurauslaasti ilman mitään "sitkoainetta" on kohtuullisen haurasta. Jos lattia taipuu, on mahdollista, että laasti joltain osin irtoaa putkesta tai rakenteesta (voi murentua hieman). Tästä syystä suosittelen lisäämään 10-20% saneerauslaastia muurauslaastiin.

käy, mutta.. kirjoitti:

Miksei se käy, mutta muurauslaasti ilman mitään "sitkoainetta" on kohtuullisen haurasta. Jos lattia taipuu, on mahdollista, että laasti joltain osin irtoaa putkesta tai rakenteesta (voi murentua hieman). Tästä syystä suosittelen lisäämään 10-20% saneerauslaastia muurauslaastiin.

Lue lisää

Onko kenelläkään kokemusta paukutella tuollaisen kipsilevy- lämmitysputkihässäkän päälle lattiaa ihan normaalista lattiapontista? Esim. mänty/koivu tai kuusi. Millaisen koolauksen tuohon tarvitsee ja eristääkö puu liikaa lämpöä ts. kuinka paksusta lattialaudasta tuon voisi väsätä ilman ongelmia?