Monivitamiini!A-800ug,D-5ug/Sinkki-15mg/Seleeni-50ug.Vitamar-omeka rasvahappo! A-42.6mg/D-266ug.Superman!Sinkki-30mg/Seleeni-100ug.
Olisikohan yliannostuksen vaara ?
Pekka
76150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kysyjällä on sattunut joitakin väärinkäsityksiä, eihän kahdessa kapselissa Vitamaria ole kuin 5 µg D-vitamiinia ja 800 µg A-vitamiinia. Niistä ei tule mitenkään yliannostusta, sillä näiden vitamiinien turvallisuuskertoimet ovat ainakin 10-kertaiset.
150 µg epäorgaanista seleeniä on ihan turvallista jatkuvassa käytössä. Olen antanut tuhansille potilaille 2 000–4 000 µg/vrk eikä yhtään haittavaikutusta ole ilmaantunut. Sinkkiä voi hyvin ottaa 45 mg päivässä. Esim. Yhdysvaltain Terveysviraston silmätautien tutkimuslaitos antoi sitä 80 mg/vrk ( karotenoideja) eräässä tutkimuksessa vuosikausia silmänpohjan rappeumaaa poteville ikäihmisille. Seuraus: Näkö säilyi niin hyvänä, että saivat jatkaa autolla-ajoa. Plaseboryhmässä ajokortit menivät hyllylle.
tuo Tohtori Tolonen joka vastailee täällä?minä voisin myös antaa täällä vastauksia ja esiintyä vaikka minä tohtorina!uskoakko noita vastauksia,onko vastaaja varmasti kyseinen henkilö????Kyselee eräs ylilääkäri
Vastoin foorumin sääntöjä hän häpeilemättä markkinoi täällä omia tuotteitaan. Mikä on kauppiaan moraali? Voiko hänen rehellisyyteensä luottaa? Ehkä hän muutenkin käyttää hyväksi kaikkia porsaanreikiä yritystoiminnassaan. En itse ainakaan käyttäisi moisen markkinamiehen tuotteita.
"Olen antanut tuhansille potilaille 2 000–4 000 µg/vrk eikä yhtään haittavaikutusta ole ilmaantunut."
Jos haittavaikutuksia tulee niin:
1. ihmiset eivät välttämättä tunnista niitä eivätkä välttämättä osaa yhdistää niitä kyseiseen valmisteeseen.
2. he eivät tule raportoimaan niitä sille joka ne on määrännyt, vaan ihmettelevät asiaa itsekseen.
Sitten tuo kysymys silmänpohjan rappeumasta ja sinkistä. Jos tieto sinkin hyvästä vaikutuksesta silmänpohjan rappeumaan pitäisi paikkansa, tietoa pitäisi heti, viivyttelemättä levittää silmälääkäreille.
Saisinko linkin tuohon tutkimukseen.
Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) silmätautien tutkimuslaitoksen (NEI) tutkimuksen mukaan tietyt antioksidanttivitamiinit ja sinkki vähentävät silmänpohjan rappeuman (makuladegeneraation) vaaraa ja hidastavat sen etenemistä. Tämä AREDS-tutkimus vahvistaa kymmeniä aikaisempia havaintoja, joiden mukaan vitamiinit ja hivenaineet suojaavat tehokkaasti silmänpohjaa.
"In the AREDS, scientists found that people at high risk of developing advanced stages of AMD could lower their risk of the disease by about 25 percent when treated with a high-dose combination of vitamin C, vitamin E, beta-carotene, and zinc", sanotaan NEI:n 14.12.2004 julkaisemassa tiedotteessa.
Viisi vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui 4,757 yli 55-vuotiasta (55-80 v) henkilöä, joilla oli todettu makuladegenaraatio. Heidät jaettiin sattumanvaraisesti neljään ryhmään, joista yksi sai plaseboa, toinen pelkkää vitamiinien yhdistelmää, kolmas pelkästään sinkkiä ja neljäs sekä vitamiineja että sinkkiä. Vitamiinien yhdistelmä sisälsi 500 mg C-vitamiinia, 400 mg E-vitamiinia, 15 mg beetakaroteenia; sinkkihoito käsitti 80 mg/vrk sinkkiä (sinkkioksidina) ja lisäksi 2 mg kuparia(kuparioksidina). Kuparia annettiin sinkin kanssa, koska ne ovat ns. kivennäisainepari, jotka suojaavat toinen toisiaan. Yhteensä 3 460 henkilöä pysyi mukana tutkimuksen loppuun asti (tällaisissa väestötutkimuksissa katoaa aina osa tutkituista, valitettavasti).
Antioksidanttivitamiinien ja sinkin yhdistelmähoito osoittautui kaikkein tehokkaimmaksi; tätä hoitoa saaneilla näön heikkenemisen riski väheni 27%. Pelkää sinkkihoito suojasi näköä 17% ja pelkkä antioksidanttihoito 15%. "Näin suuri teho vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako henkilö ajaa autoa", sanoi tohtori Chew uutistoimisto Reutersin haastattelussa. "Lisäravinteista ei ollut mitään vakavia sivuvaikutuksia", hän totesi.
NIH:n tiedote tutkimuksesta:
http://www.nei.nih.gov/news/pressreleases/101201.asp
Lehti julkaisi tutkimuksen johdosta pääkirjoituksen, jonka laati tohtori Lee M. Jampol (Northwestern University Medical School, Chicago): Hän korosti, että silmänpohjan rappeuman varhainen toteaminen on erittäin tärkeää. "Jos potilalla todetaan makuladegeneraation merkkinä suuria drusen-muodostumia, tulisi harkita antioksidanttien ja sinkin yhdistelmähoitoa", pääkirjoitus suosittaa.
Arch Ophthalmol 2001;119:1417-1436,1439-1452,1533-1534.
Tässä linkissä NEI suoittaa 400 mg/vrk. http://www.nei.nih.gov/news/statements/vitamine.asp
Tässä muita NIH:n tutkimuksia adm:sta
http://www.nei.nih.gov/amd/
Johns Hopkinsin sairaalan silmälääkärit suosittavat myös ruoan lisänä vitamiineja ja hivenaineita ikääntyville ihmisille. Suosituksen julkaisi silmälääkäreiden johtava ammattilehti, Archives of Ophthalmology (marraskuu 2003).
Jo vuonna 2001 Johns Hopkinsin silmälääkärit raportoivat havainneensa, että suuret päiväannokset antioksidanttivitamiineja ja hivenaineita – C- ja E-vitamiineja, beetakaroteenia ja sinkkiä – vähentävät merkittävästi ikääntyvien ihmisten näön heikkenemistä ja silmän verkkokalvon rappeutumista, makuladegeneraatiota.
Olen samaa mieltä toisen ltk:n kanssa: On täysin käsittämätöntä, että suomalaiset lääkärit elävät omassa norsunluutornissaa, jossa eivät ole koskaan edes kuulleet tästä tutkimuksesta eivätkä osaa soveltaa sitä potilaiteensa hoitoon.
Esimerkiksi Espanjassa silmälääkärit antavat edellä kerrottua hoitoa makuladegeneratiossa.
Kuka on markkinapelle?
Yhdysvaltain Terveysviraston Silmätautien tutkimuslaitoksen (NEI) lääkärit suosittavat uudessa julkaisussaan myös omega-3-rasvahappoja, erityisesti EPAa suojaamaan retinaa (Prog Retin Eye Res. 2005 Jan;24(1):87-138).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=15555528
Yhtenä syynä tällaisen suosituksen antamiseen on mm. nykyravinnon epätasapaino omega-6 ja omega-3-rasvahappojen saannissa.
Vielä antioksidanttyitutkimusesta (yllä): Vaikka se julkaistiin siis jo vuonna 2001 ja sitä on selostettu mm. British Medical Journalissa, suomalaiset lääkärit eivät ole ilmeisesti kuulleet siitä, koska kyselevät asiasta täällä.
Viimeinen lause oli hyvä. Noin yleisesti ottaen luulisikin asiantuntijajulkaisujen olevan parempi tietolähde lääkäreille, kuin tämä suomi24 keskustelupalsta. Mutta onhan täälläkin asiaa joukossa...heh!