Suora kysymys.
Jos on joku vanha julkinen rakennus ja sen saa vaikka 120 000e hintaan ja siihen pitää teettää vaikka 250 000e remonttia, niin onko siinä järkeä?
Paljonko maksaa joku 350m2 uudisrakennus? Meneekö paljon yli 500 000e, jos paikka ei ole pahimassa ruuhkasuomessa.
Voi nimittäin olla aika leipiinnyttävää tuo, kun käsissä on taivaanvanha rakennus ja itse ei välttämättä pysty tekemään sitä.
Jos on joku vanha julkinen rakennus ja sen saa vaikka 120 000e hintaan ja siihen pitää teettää vaikka 250 000e remonttia, niin onko siinä järkeä?
Paljonko maksaa joku 350m2 uudisrakennus? Meneekö paljon yli 500 000e, jos paikka ei ole pahimassa ruuhkasuomessa.
Voi nimittäin olla aika leipiinnyttävää tuo, kun käsissä on taivaanvanha rakennus ja itse ei välttämättä pysty tekemään sitä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vain köyhä voi miettiä tuollaista. Ei korjattavia ns. julkisia rakenuksia osta muut kuin kenellä on rahaa teettää tai tehdä se 250000 e remppa.
Monestikin ne vanhat julkiset rakennukset on kaupungin parhailla paikoilla, joilla ei ole enää tonttimaata tarjolla. Kehnon pytingin kun remppaa kuntoon, voi neliöhinta nousta roisisti ja tulee tehtyä kunnon tili myydessä. Itelleen jos tekee, niin uuden saa samalla hinnalla, syrjemmältä tosin.
Jos aikoo muuttaa käyttötarkoitusta niin pitää ensin selvittää voiko sen tehdä.
Tuttava kyseli samantapaista asiaa.
Tarvitsisi ok-talon isohkolla tontilla sekä jonkinlaisen navetan tai tallin ja katselee nyt vanhoja maatiloja (tilakeskuksia) hintaluokassa noin 200 - 250 tonnia. Kokonaisbudjetti luokkaa 300 tonnia.
Samoilta nurkilta myydään isoja ok-tontteja, joista heti parempi tarjonta.
Sanoin sille omana mielipiteenä, että osta valmistalopaketti ja teetä hallirakennus (kylmä halli riittää), saat melkolailla samalla rahalla ja on sitten uusi.
Kannattaa kyllä miettiä tarkkaan vaihtoehtoja vanhan ja uuden väliltä.
Hyvin suurella todennäköisyydellä käy niin, että mikään rakennushanke pääkaupunkiseudun, Tampereen yms. suuremman kaupunkialueeen ulkopuolella ei kannata siinä mielessä, että ostamalla ja remontoimalla tekisi tiliä.
Vanhan rakennuksen remontoiminen omaan käyttöön on "kannattavaa", jos lähes kaiken osaa tehdä itse. Jos ei osaa, niin laske työn tuntihinnaksi verojen jälkeen 60 euroa ja kerro luku muutamalla tuhannella.
Olen remontoinut 1910 ja 1930-lukujen taloja. Yllätyksiä tulee aina. Esimerkki: makuuhuoneen katossa näkyi hieman kosteutta (pieniä läikkiä), avasin ja löysin mätiä kattotuoleja. Kattotuolit oli vaihdettava. Olin laskenut vetäväni kattoon uudet gyproc-levyt. Toinen esimerkki: talon lämmitys toimii kaupunkikaasulla. Tilaan huollon: huoltomies vie kattilan kilven ja kieltää ehdottomasti laitteen käytön räjähdysvaaran vuoksi. Ulkona pakkasta, ei auta muu kuin tilata uusi lämmitysjärjestelmä.
Minun kokemukseni mukaan tavallinen mutta kätevä henkilö oppii puutalon korjauksessa tarvittavat asiat remontin edetessä. Kivi/tiili -taloja en suosittele. Niissä on erilaiset taitovaatimukset. Betonirakennuksissa on syytä hallita ainakin puikkohitsaus ja sama koskee vaihtelevissa määrin muitakin kivirakenteita.
Jos on aikaa harrastaa remonttia, niin 2 - 6 vuoden harrastustoiminnalla ja sopivalla pankkitilillä kohtuukokoisen talon saa kunnostettua.
Nimenomaan näin, kaupunkikeskuksen ulkopuolella ei mitään järkee, jos ei todella oo semmonen himoonsa remppaaja ja taskut tarpeeks syvät.
Vanhojen talojen kunnostus ei ikinä pysy budjetissa, eikä jälleenmyyntihinta oo missään suhteessa remppakuluihin.
Suora vastaus.. EI