Minun koirani kuoli varhain tänä aamuna sellaisella tavalla, mitä ei ikinä toivoisi kenellekään lemmikinomistajalle -erityisesti lemmikille tapahtuvan. Asiani koskeekin koiran lopettamista.
Meillä koira kitui alustavasti vajaan viikon. Oletettiin jo vuodenvaihteessa hänelle syntyneen patin olevan ensin rasvapatti -mutta se vain kasvoi-kasvoi ja kasvoi. Patti oli kaulan sivulla. Ensin se oli pehmeä, mutta nopeasti se muuttui KIVIkovaksi. Patti ei ikinä oikein haitannut koiraa, muuta kuin lopulla sen ollessa jo 3-4 nyrkin kokoinen todella painava, oli lenkit vähentyneet ja pikkuisen kaula vähän vääntynyt sivulle päin. Itse jo n. 9kk sitten ilmestyneen patin alkuvaiheessa oletin sen olevan kasvain, kun noilla berninpaimenkoirilla ne on tosi yleisiä, ja meidänkin koira oli n. 8vee kuoltuaan. Mutta koska olen vasta perheen nuorin tyttö ja rahaakaan ei ollut eikä koiran käytösongelmien vuoksi sitä oikein voinut eläinlääkärilläkään käyttää, eipä minua kuunneltu ja annettiin patin olla.
Loppuvaiheessa eli n. 7-6 päivää sitten patti alkoi ensimmäistä kertaa oireilla. Oli siitä jo aikaisemmin lähtenyt karvaa, niin että yksi kohta oli punainen ja täysin karvaton. Patti alkoi erittää punaisenruskeaa nestettä välillä ohutta -välillä paksua. Se haisi todella pahalle ja koiraakin se alkoi haitata. Tässä vaiheessa epäiltiin mätäpaisetta.. Viimeiset 4 päivää koira oli vain ulkona makoili, jalat eivät oikein enää kantaneet, patti haisi niin, että se houkutteli raatokärpäsiä.. Sitten alkoi syömättömyys. Viimeisen kerran pissalla koira kävi 2 vrk sitten ja syöminen sekä juominen loppuivat siihen. Tässä vaiheessa huolestuttiin niin pahasti että alettiin miettimään sitä lopetusta. Oli kuitenkin viikonloppu. Soitettiin eilen usealle eläinlääkärille, mutta koska oli sunnuntai oma eläinlääkäri ei vastannut puhelimeen ja päivystävä lääkäri oli 100 km päässä.
Itse luin netistä niin kamalia juttuja esim siitäkin että mitä tapahtuu jos koira ei ollenkaan käy pissalla. En löytänyt mitään muuta kuin yhden ainoan kommentin asiaan: johtaa kuolemaan. Päätettiin siis odottaa tähän päivään. Piti varata aika tälle päivälle, mutta olikin liian myöhäistä.
Koirani kuoli aamuyöstä kamalla tavalla. Jo heti illasta sisälle tullessaan se vinkui todella paljon. Mutta huuto paheni yötä kohden sellaisella vauhdilla että kuolikin sitten tuskiinsa. Se tunne kun sää et voi tehdä enää asialle mitään, vaan olet sen koiran vieressä ja kuuntelet ja katsot kun se kuolee tuskaisena.
Nyt kun koira on kuollut ja toivoa ei enää ole voin avoimesti sanoa, että luulen sen olleen mastsolukasvain. Oireet osuu aika hyvin kohdalle ja tuo 9kk eliniän ennustekin aika passelisti. Ja vaikka vaarana on tukehtuminen nesteen kertyessä elimistöön (poski turposi), ei se mun mielestäni tukehtumalla kuollut. Veikkaan että se sai hyvin kivuliaan myrkytyksen ja sydän petti.
Kun kuuntelin koiran huutoa, toivoin ensimmäistä kertaa sen kuolevan siihen. Kuolema on parempi kuin tuollaiset tuskat. Olin illalla itkenyt vielä etten halua sen kuolevan, ja jos jotain olisi vielä tehtävissä. Kuitenkin tiedostin sen ettei asialle voi tehdä mitään.
Tällä yritän hakea sitä, että mikäli joudutte tuollaiseen tilanteeseen tai lemmikkinne joutuu, älkää olko itsekkäitä vaan antakaa sen eläimen nukkua ajoissa pois, ettei tarvitse kuolla tuskiinsa. Aina ei ole helppo määrittää milloin on sopiva aika. Itse huomasin sen silmistä, mutta ennenkaikkea sen näki siitä, että pikkuinen piti kantaa aina suunnilleen sisälle kun ei pystynyt kävelemään, eikä välittänyt enää mistään. Se on jo merkki että nyt on aika. Vaikka koirani oli suhteellisen nuori, vaikka bernit elää 7-9 vuotiaiksi, olen nyt onnellinen ettei sen tarvi kärsiä. Jos koirani olisi elänyt vielä eläinlääkärille asti luulen että oltaisiin päädytty eutanasiaan. Ja hyvä niin jos se on koiran hyväksi. Ja ennenkuin hankkii lemmikin pitää ajatella myös sitä onko varaa sen hoitoon. Ehkä koira eläisi jos olisimme heti vieneet sen lääkärille, mutta kuka tietää kuinka kauan. Ja en olisi koskaan tullut valmiimmaksi kuin mitä yöllä olin luopumaan lemmikistäni. Ainakin sillä oli rakastava perhe ja sai kuolla kotona -tukistaan huolimatta.
Meillä koira kitui alustavasti vajaan viikon. Oletettiin jo vuodenvaihteessa hänelle syntyneen patin olevan ensin rasvapatti -mutta se vain kasvoi-kasvoi ja kasvoi. Patti oli kaulan sivulla. Ensin se oli pehmeä, mutta nopeasti se muuttui KIVIkovaksi. Patti ei ikinä oikein haitannut koiraa, muuta kuin lopulla sen ollessa jo 3-4 nyrkin kokoinen todella painava, oli lenkit vähentyneet ja pikkuisen kaula vähän vääntynyt sivulle päin. Itse jo n. 9kk sitten ilmestyneen patin alkuvaiheessa oletin sen olevan kasvain, kun noilla berninpaimenkoirilla ne on tosi yleisiä, ja meidänkin koira oli n. 8vee kuoltuaan. Mutta koska olen vasta perheen nuorin tyttö ja rahaakaan ei ollut eikä koiran käytösongelmien vuoksi sitä oikein voinut eläinlääkärilläkään käyttää, eipä minua kuunneltu ja annettiin patin olla.
Loppuvaiheessa eli n. 7-6 päivää sitten patti alkoi ensimmäistä kertaa oireilla. Oli siitä jo aikaisemmin lähtenyt karvaa, niin että yksi kohta oli punainen ja täysin karvaton. Patti alkoi erittää punaisenruskeaa nestettä välillä ohutta -välillä paksua. Se haisi todella pahalle ja koiraakin se alkoi haitata. Tässä vaiheessa epäiltiin mätäpaisetta.. Viimeiset 4 päivää koira oli vain ulkona makoili, jalat eivät oikein enää kantaneet, patti haisi niin, että se houkutteli raatokärpäsiä.. Sitten alkoi syömättömyys. Viimeisen kerran pissalla koira kävi 2 vrk sitten ja syöminen sekä juominen loppuivat siihen. Tässä vaiheessa huolestuttiin niin pahasti että alettiin miettimään sitä lopetusta. Oli kuitenkin viikonloppu. Soitettiin eilen usealle eläinlääkärille, mutta koska oli sunnuntai oma eläinlääkäri ei vastannut puhelimeen ja päivystävä lääkäri oli 100 km päässä.
Itse luin netistä niin kamalia juttuja esim siitäkin että mitä tapahtuu jos koira ei ollenkaan käy pissalla. En löytänyt mitään muuta kuin yhden ainoan kommentin asiaan: johtaa kuolemaan. Päätettiin siis odottaa tähän päivään. Piti varata aika tälle päivälle, mutta olikin liian myöhäistä.
Koirani kuoli aamuyöstä kamalla tavalla. Jo heti illasta sisälle tullessaan se vinkui todella paljon. Mutta huuto paheni yötä kohden sellaisella vauhdilla että kuolikin sitten tuskiinsa. Se tunne kun sää et voi tehdä enää asialle mitään, vaan olet sen koiran vieressä ja kuuntelet ja katsot kun se kuolee tuskaisena.
Nyt kun koira on kuollut ja toivoa ei enää ole voin avoimesti sanoa, että luulen sen olleen mastsolukasvain. Oireet osuu aika hyvin kohdalle ja tuo 9kk eliniän ennustekin aika passelisti. Ja vaikka vaarana on tukehtuminen nesteen kertyessä elimistöön (poski turposi), ei se mun mielestäni tukehtumalla kuollut. Veikkaan että se sai hyvin kivuliaan myrkytyksen ja sydän petti.
Kun kuuntelin koiran huutoa, toivoin ensimmäistä kertaa sen kuolevan siihen. Kuolema on parempi kuin tuollaiset tuskat. Olin illalla itkenyt vielä etten halua sen kuolevan, ja jos jotain olisi vielä tehtävissä. Kuitenkin tiedostin sen ettei asialle voi tehdä mitään.
Tällä yritän hakea sitä, että mikäli joudutte tuollaiseen tilanteeseen tai lemmikkinne joutuu, älkää olko itsekkäitä vaan antakaa sen eläimen nukkua ajoissa pois, ettei tarvitse kuolla tuskiinsa. Aina ei ole helppo määrittää milloin on sopiva aika. Itse huomasin sen silmistä, mutta ennenkaikkea sen näki siitä, että pikkuinen piti kantaa aina suunnilleen sisälle kun ei pystynyt kävelemään, eikä välittänyt enää mistään. Se on jo merkki että nyt on aika. Vaikka koirani oli suhteellisen nuori, vaikka bernit elää 7-9 vuotiaiksi, olen nyt onnellinen ettei sen tarvi kärsiä. Jos koirani olisi elänyt vielä eläinlääkärille asti luulen että oltaisiin päädytty eutanasiaan. Ja hyvä niin jos se on koiran hyväksi. Ja ennenkuin hankkii lemmikin pitää ajatella myös sitä onko varaa sen hoitoon. Ehkä koira eläisi jos olisimme heti vieneet sen lääkärille, mutta kuka tietää kuinka kauan. Ja en olisi koskaan tullut valmiimmaksi kuin mitä yöllä olin luopumaan lemmikistäni. Ainakin sillä oli rakastava perhe ja sai kuolla kotona -tukistaan huolimatta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen pahoillani puolestasi, olet joutunut kokemaan kauheita ja edesmennyt koirasi myös.
Eläinsuojelulaissa sanotaan, että omistaja on velvollinen hankkimaan hoitoa sairaalle eläimelle, ja tämän seikan vanhempasi ovat laiminlyöneet, siis syyllistyneet eläinsuojelurikokseen.
Aikuisena sinä tulet varmastikin toimimaan eettisemmin? Voimia sinulle surussasi.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Elä ikinä ota koiraa jos et voi muuta tehdä kuin katsoa päivätolkulla kuinka koira kärsii.
Kun koira on vanha,ja sille tulee kasvaimia,on syytä jo silloin viedä koira lopetukseen.Siis ennen kun alkaa tulla kipuja.Se on vaan omistajan tehtävä.Syömättömyys sairaudesta johtuva,ja jos ei virtsaa.Ovat myös riittäviä syitä,joko lopetus,tai sitten el hoito.Ei turhaa kärsimystä.
Ihan samaa mieltä. Vähän liian myöhäistä vaan nyt. Virheistä oppii, sen olen huomannut jos jotain. Ei ikinä turhaa kärsimystä. Ei ikinä.
Erittäin surullista.Koita jaksaa.
Kiitos kaikille. En rupea syyllistämään vanhempiani mistään. Varmasti toimivat tulevaisuudessa jos koiran hankkivat toisin. Nyt muutenkin heillä on paha-olo ilman että kukaan syyllistää heitä. Erityisesti sairaalla isälläni, jolle koira oli paras ystävä.
Juttu on nyt niin, että syyllistää voi ja pitääkin. Itseasiassa tämä aloitus, jossa kaiken myönnät itse, olisi nyt hyvä lähtökohta poliisille tutkinnan aloittamiseen eläinrääkkäyksestä. Aivan sama, miten suruissanne olette, teitä ei käy läheskään yhtä sääliksi kuin koiraa, joka joutui tuolla tavalla kuolemaan - omistajien syyllistyttyä eläinrääkkäykseen. Jos on pokkaa katsella ja kuunnella koiran kuolemaa tuolla tavalla sen sijaan, että tekee asialle ajoissa jotain, niin on sitten varmasti pokkaa maksella sakot eläinrääkkäyksestä. Sen enempää ei varmasti olisi mennyt rahaa sinne lähimmälle päivystävälle eläinlääkärille, ja jos olisi mennytkin, niin se olisi ollut ainoa oikea tapa tuossa vaiheessa. Hävetkää rääkkääjät.
Eikökän tuosta aiheesta sitten jo riitä.
Netissä on liian helppoa kiihkoissaan kirjoitella. On varmasti jo sisäistänyt lemmikki omistajan vastuun.
Pahoittelut koiran omistajalle,,,
no jos tuo ei ole eläinrääkäystä ni mikä sitten. toivon et saat itse vastaavan patin ja kaverisi viereen ihmettelemään. ja toivomaan et paranisi itsestään. ja vielä kehtaat sitä julistaa. koira parka sai paskan omistajan.
No onhan tuo nyt käsittämätöntä että päivätolkulla odotetaan koiran kuolemaa. Eikö jo se ettei koira kuin makoile jossain houkutellen raatokärpäsiä, kerro että eläinlääkärille olisi ollut aika mennä jo aikaa sitten???
Ihan järkyttävää!!!!
Kuka katsoo vierestä 7vrk kun koira tekee kuolemaa???
SadGirl .... aivan upea avaus. Upea sen vuoksi, että pitää tosiaan miettiä miten koiran kanssa siinä loppuvaiheessa pelataan. Kiitos. Ja mukavaa syksyn jatkoa, vaikka teillä onkin työn alla hirveä menetys.
Hyvä trolli, upposi kaikkiin
Ihmisellä on järki ja eläimiä varten eläinlääkäri. Kun ihmisen järki huomaa jotain poikkeavaa, niin se käskee menemään eläinlääkäriin. Jos taas ihmisellä ei ole järkeä, niin eläin kärsii ihmisen järjettömyydestä, ja tämän päälle ihminen itsekin kärsii seurauksista, jotka hänen vähäinen järjenkäyttönsä aiheuttaa....... huoh......
Kun lemmikkiä ollaan ostamassa, niin pitäisi olla laki, joka määrää ostajalle soveltuvuustestit. Hirvittää katsoa ihmisiä, jotka ostaa lemmikkejä esineiksi tyydyttämään omia tarpeitaan.