Neuvoa vailla

Nyt on siis kysymys isän kuolinpesästä. Isältä ei liene jäänyt testamenttia, kun et sellaisesta mainitse. Tällöin teidän kahden lapsen perintöosa on kumpaisellakin 1/2 jäämistöstä.

Ennen kuin saadaan selville, mikä on isän jäämistö, on toimitettava omaisuuden ositus teidän isän perillisten ja lesken välillä. Siinä lähtökohtaisesti - kun avioehtoa ei ollut - vainajan ja lesken käyvän arvon mukaiset nettovarat lasketaan yhtään ja jaetaan kahdella, jolloin saadaan avio-osa. Jos vainajan varat ovat tätä suuremmat, hänen varoistaan annetaan leskelle omaisuutta tasinkona niin paljon, että puntit ovat tasan eli avio-osan suuruiset. Jos taas lesken varat ovat suuremmat, hän voi osituksessa ns. lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta ja pitää varansa.

Tällä tavoin määritelty vainajan jäämistö jakaantuu puoliksi perillisille. Jos isän jäämistössä on rahavaroja riittävästi sisarus A:n perintöosan suorittamiseen, perinnönjako sisarusten välillä voidaan sopia siten, että A saa rahaa ja sisarus B saa muuta isän jäämistön omaisuutta (vaikkapa osuuden asuntoon). Lesken omaisuutta A:n isänperinnön maksamiseen ei ole syytä käyttää. B voi halutessaan jättää oman perintöosansa (jonka omistaa) lesken hallintaan.

Lesken kuoltua A ja B perivät hänet normaalisti puoliksi. (Ennen jakoa lesken pesästä tulee erottaa B:lle lesken hallintaan jäänyt B:n isänperintö.) Leski voi testamentillaan suosia B:tä, joka ei isänperinnön haltuun saamista kiirehtinyt, siten, että A saa vain lakiosansa eli 1/4: äidin jäämistöstä ja B saa 3/4.

^^Jos sopimus tehdään, niin periikö tämä sisarus vielä myöhemmin äidin kuoltua hänet (lakiosuus?) vai voiko tämän estää samaisella sopimuksella?^^

Sopimus elossa olevan jäämistöstä on lain mukaan pätemätön (PK 17:1.1).
Jos A hyväksymällä äidin testamentin (jolla äiti jättää kaiken omaisuutensa B:lle) tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa äidille luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. A saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L17P1

Jos siis äiti laatii testamentin kokonaan B:n hyväksi ja A sen testamenttiin tehdyllä merkinnällä ilmoittaa hyväksyvänsä, ja jos A:lle on annettu hyväksymisestä kohtuullinen vastike (mistä on kirjallinen todiste), hänellä ei ole äidin kuoltua enää oikeutta äidin perintöön.

Kiitos selventävästä vastauksesta.