Seuraavat asiat eivät tule minulle täysin selväksi asiointilaista.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013
1. Riittääkö asian vireilletuloon viranomaisessa se, että lähettää sähköpostin, jossa on nimi, s-postiosoite ja puh.nro, mutta ei ole lähiosoitetta? Voiko viranomainen jättää asian käsittelemättä sillä perusteella, että lähiosoite puuttuu? En viitsisi lähetellä paperikirjeitä, koska ne maksavat ja onhan viranomaisenkin helpompi käsitellä digitaalisessa muodossa olevia asiakirjoja.
2. Pitääkö viesti lähettää viranomaisen kirjaamoon, vai tuleeko asia vireille myös silloin, jos se on lähetetty suoraan asiasta vastaavalle virkamiehelle eikä ei ole lähetetty ollenkaan kirjaamoon?
3. Mitä mieltä olette siitä, kannattaako viesti lähettää kirjaamon lisäksi myös suoraan useammille viranomaisen virkamiehille? Varmistaako tämä paremmin sen, että asia tulee käsitellyksi vai koetaanko viranomaisessa tällainen vain häirintänä ja asiat tulisi lähettää vain kirjaamoon?
4. Voiko viranomainen olla vastaamatta mitään kirjaamoon lähetettyyn asiaan vain sillä perusteella, että se pitää asiaa typeränä tms.? Eikö viranomaisen pitäisi aina vastata jotain eli vaikka asia olisi sen mielestä täysin typerä, antaa vähintään vastaus siihen, miksi ei anneta mitään vastusta?
5. Jos viranomainen ei vastaan mitään, niin mikä on sopiva aika tiedustella uudelleen asiaa? Käsittääkseni kohtuullisena vastausaikana pidetään yhtä kuukautta, joten jos kuukauden sisällä ei ole tullut mitään vastausta, niin kannattako asiasta lähettää huomautus kirjaamoon ja huomauttaa, että hallintolaki vaatii antamaan jonkin vastauksen? Vaatiiko hallintolaki antamaan aina(!) jonkinlaisen vastuksen asiaan eli voiko hallintolakiin vedota? Ymmärrän toisaalta sen, että viranomaisilla on kädet täynnä eivätkä ne välttämättä ehdi vastata jokaiseen viestiin, tai sitten ne tahallaan jättävät vastaamatta viestiin toivoen, että viestin lähettäjä ei enää kysele asiaa, vaan luopuu oma-aloiteisesti asiasta. Tuntuu siltä, että viranomaiset harjoittavat viimeksi mainittua käytäntöä.
6. Jos viranomainen ei vastaa mitään, niin onko seuraava taho kantelu EOA:lle? Jos edes kantelu EOA:lle ei auta, niin onko sen jälkeen mitään tahoa, mille voi kannella siitä, että viranomainen ei ole vastannut asiaan?
7. Jos asian lähettää kirjattuna kirjeenä, niin viekö se vastuun minulta pois asia perilletulosta. Lähettäjä on vastuussa asian saapumisesta viranomaiseen eli ilmeisesti käytännössä kirjaamoon määräajassa, mutta enhän minä henkilökohtaisesti voi kirjeitä viedä, joten onko Posti vastuussa siitä, jos kirje ei ole määräaikana perillä vai onko ainoa tapa poistaa itseltä vastuu kirjatun kirjeen lähettäminen vai poistaako edes kirjattu kirje vastuuta. Varmin tapa varmaan olisi lähettää asia sekä sähköpostina että kirjeenä, jolloin ainakin jompi kumpi menee perille. vai kuinka?
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013
1. Riittääkö asian vireilletuloon viranomaisessa se, että lähettää sähköpostin, jossa on nimi, s-postiosoite ja puh.nro, mutta ei ole lähiosoitetta? Voiko viranomainen jättää asian käsittelemättä sillä perusteella, että lähiosoite puuttuu? En viitsisi lähetellä paperikirjeitä, koska ne maksavat ja onhan viranomaisenkin helpompi käsitellä digitaalisessa muodossa olevia asiakirjoja.
2. Pitääkö viesti lähettää viranomaisen kirjaamoon, vai tuleeko asia vireille myös silloin, jos se on lähetetty suoraan asiasta vastaavalle virkamiehelle eikä ei ole lähetetty ollenkaan kirjaamoon?
3. Mitä mieltä olette siitä, kannattaako viesti lähettää kirjaamon lisäksi myös suoraan useammille viranomaisen virkamiehille? Varmistaako tämä paremmin sen, että asia tulee käsitellyksi vai koetaanko viranomaisessa tällainen vain häirintänä ja asiat tulisi lähettää vain kirjaamoon?
4. Voiko viranomainen olla vastaamatta mitään kirjaamoon lähetettyyn asiaan vain sillä perusteella, että se pitää asiaa typeränä tms.? Eikö viranomaisen pitäisi aina vastata jotain eli vaikka asia olisi sen mielestä täysin typerä, antaa vähintään vastaus siihen, miksi ei anneta mitään vastusta?
5. Jos viranomainen ei vastaan mitään, niin mikä on sopiva aika tiedustella uudelleen asiaa? Käsittääkseni kohtuullisena vastausaikana pidetään yhtä kuukautta, joten jos kuukauden sisällä ei ole tullut mitään vastausta, niin kannattako asiasta lähettää huomautus kirjaamoon ja huomauttaa, että hallintolaki vaatii antamaan jonkin vastauksen? Vaatiiko hallintolaki antamaan aina(!) jonkinlaisen vastuksen asiaan eli voiko hallintolakiin vedota? Ymmärrän toisaalta sen, että viranomaisilla on kädet täynnä eivätkä ne välttämättä ehdi vastata jokaiseen viestiin, tai sitten ne tahallaan jättävät vastaamatta viestiin toivoen, että viestin lähettäjä ei enää kysele asiaa, vaan luopuu oma-aloiteisesti asiasta. Tuntuu siltä, että viranomaiset harjoittavat viimeksi mainittua käytäntöä.
6. Jos viranomainen ei vastaa mitään, niin onko seuraava taho kantelu EOA:lle? Jos edes kantelu EOA:lle ei auta, niin onko sen jälkeen mitään tahoa, mille voi kannella siitä, että viranomainen ei ole vastannut asiaan?
7. Jos asian lähettää kirjattuna kirjeenä, niin viekö se vastuun minulta pois asia perilletulosta. Lähettäjä on vastuussa asian saapumisesta viranomaiseen eli ilmeisesti käytännössä kirjaamoon määräajassa, mutta enhän minä henkilökohtaisesti voi kirjeitä viedä, joten onko Posti vastuussa siitä, jos kirje ei ole määräaikana perillä vai onko ainoa tapa poistaa itseltä vastuu kirjatun kirjeen lähettäminen vai poistaako edes kirjattu kirje vastuuta. Varmin tapa varmaan olisi lähettää asia sekä sähköpostina että kirjeenä, jolloin ainakin jompi kumpi menee perille. vai kuinka?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Posti menee aina perille, se noteerataanko sitä on eri asia ja siihen et pysty vaikuttaan mitenkään, se on ikävä kyllä maan tapa että virkamies voi itse päättää mitä se milloinkin noteeraa ja sopiiko kirjeesi jo valmiiksi suunniteltuun juttuun vaiko ei.
Liitän aina viranomaiselle lähettämääni sähköpostiin alla olevan lainkohdan kun se monelle virkanilkille on varsin tuntematon asia. Ellei tuota ilmoitusta tule viimeistään seuraavana päivänä lähettämisestä lähetän viestin uudelleen päivttäin siihn saakka kunnes tuo vastaanottoilmoitus tulee. Paatuneinkin virkanilkki vastaa viikon sisällä. Jos virkanilkki on oikein paatunut eikä vastaa niin lisään viestiin vielä tekstin: "Vastaanottoilmoituksen lähettäminen on laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetty virkavelvollisuus, sen lähettäminen kestää vain hetken mutta kanteluun vastaaminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Omapahan on asianne kuinka virkaanne hoidatte, valinta on Teidän." AINA on tuon lisäyksen jälkeen vastaanottoilmoitus tullut.
"Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 24.1.2003/13
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12 §
Sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta ilmoittaminen Viranomaisen on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle.
Ilmoitus voidaan toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena tai muutoin. Vastaanottamisesta ilmoittaminen ei vaikuta asian käsittelyn edellytyksiin, joista säädetään erikseen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013#L3P12
Millaisesta jutusta on kyse? Onko esimerkiksi kyse kanteesta, sosiaaliturvahakemuksesta, rikosilmoitus, lainhuudatus, edunvalvontavalitus, mikä?
Äläkä ala lähettää jotain viestiä suoraan tietyille virkamiehille, eikä ainakaan monelle. Minun (tuomioistuin) kokemuksen perusteella jonkun on ensin pakko kirjata tapaus viranomaisen järjestelmään, ja tämän tekee kirjaamo tai vastaava toimisto.
Ei kuulu sulle, eikä muillekkaan uteilaille "uunoille".
Varsinaisesti asian vireilletulosta on säädetty hallintolain 4 luvussa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#L4
Ompas paljon kysymyksiä, vastukset löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Periaatteessa jutun pitäisi mennä niin että lähetät asiakirjan viranomaiselle joka sitten pyytää täydentämään sitä ellei siinä ole riittäviä tietoja.
Esim. puutteellisen asiakirjan täydentämisestä on säädetty hallintolain 4:22§:ssä. Eli asiakirjaa ei noin vain saa heittää roskiin sen puutteellisuuden tai viranomaisen tulkitun puutteen vuoksi vaan viranomaisella on velvollisuus kehottaa lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä.
Tuus on ainoa oikea asia minkä tahansa asian eteenpäin viemisessä.mutta se mutta on virka nilkki.joka ei kuunetel,ei vastaa jne..esim,koitin nyt jo kaksi vuotta selvittää asian tilaa jossa rikoksen asianomistajan, saamatta vastausta,no tänään ite pääjehu syyttäjä totesi,ettei asia hänelle kuuluu ja käski kysyä lakimiheltä joka saa palkaa,,hän ei ala asiaa oikeoon eikä tutkii..toesi syyttäjä.eli kusipää.