KKO teki ratkaisunsa viileän rauhallisesti ja juuri niin kuin riippumattoman, ylimmän tuomioistuimen pitääkin toimia. Samalla se tuli tuhonneeksi suomalaisiin äiteihin liitettyjä myyttisiä piirteitä. Äidit ovat toivottavasti vähän lähempänä tavallista kuolevaista ihmistä. Ainakaan he eivät ole enää lainsäädännön yläpuolella vaan tasa-arvoisia lain edessä samalla tavalla kuin muutkin kansalaiset.
Ja KKO teki tämän urotyön valtavan painostuksen alaisena. Ratkaisuun pyrkivät vaikuttamaan hirmuisella voimalla muut valtiomahdit: media, eduskunta (toisen puhemiehen kautta), presidentti (esiintymällä mielenosoittajien seurassa) ja hallitus (oikeusministerin suulla). Suomalainen korkeimman tuomiovallan käyttäjä lunasti komeasti kansalaisten siihen asettamat odotukset! Kiitos teille siitä. Olette luottamuksemme ansainneet.
Jatkossa tähän myyttiin liittyvien epäoikeudenmukaisuuksien eliminointi kuuluu eduskunnan tehtäväksi. Epäilyttää kyllä, että eduskunta kykenee yhtä ryhdikkääseen toimintaan?
Ja KKO teki tämän urotyön valtavan painostuksen alaisena. Ratkaisuun pyrkivät vaikuttamaan hirmuisella voimalla muut valtiomahdit: media, eduskunta (toisen puhemiehen kautta), presidentti (esiintymällä mielenosoittajien seurassa) ja hallitus (oikeusministerin suulla). Suomalainen korkeimman tuomiovallan käyttäjä lunasti komeasti kansalaisten siihen asettamat odotukset! Kiitos teille siitä. Olette luottamuksemme ansainneet.
Jatkossa tähän myyttiin liittyvien epäoikeudenmukaisuuksien eliminointi kuuluu eduskunnan tehtäväksi. Epäilyttää kyllä, että eduskunta kykenee yhtä ryhdikkääseen toimintaan?
Vastaukset 16
Vanhimmat
tässä on kysymys siitä, kuinka suomi on polvillaan USA:n edessä. Entä jos isä olisi ollut suomalainen tai saatikka venäläinen, niin päätös olisi olluut 100% päinvastainen.
e
Tässä on kysymys tasan siitä, että maallikot eivät erota eroa huoltajuuskiistan ratkaisun ja puhtaan forum-ratkaisun välillä.. huooh.. onneks maailmas on juristeja niin joku järjestys säilyy.
Mielenkiintoinen näkemys.. mitä, jos isä tosiaan olisi ollut venäläinen tai jostakin muusta maasta, jota ei "arvostetakaan" niin paljon, tai, jonka edessä ei kumarreta niin syvään ..
Paljon mahdollista, että KKO:lla olisi ollut erilainen näkemys. Paljon mahdollista, että täälläkin nämä KKO:n päätöksen ylistäjät, olisivat vain hymähtäneet. Vaikka KKO saattoikin tehdä päätöksen, joka noudattaa pilkulleen sopimuksia. Tässähän onkin varmaan kysymys siitä uskaltaako Suomen ylin oikeusaste käyttää harkintaa.
"- - uskaltaako Suomen ylin oikeusaste käyttää harkintaa."
Mitähän mahdat tarkoittaa? Vallan kolmijaolle on ihan selvät perusteet - ja sitähän tulee tuomiovallan edustajankin noudattaa. Jollei lainsäätäjä (vaikkakin kv-tasolla) ole harkintavaltaa myöntänyt, ei sitä myöskään ole. Tässä maassa kun tuomioistuinten ei tule lainsäädäntöä tehdä - joku voi nähdä PL 106 ja 107 §ien rajoittavan tätä, mutta siitähän ei kysymys ole. Toimivaltansa tuomioistuin ylittää, jos rupeaa harkintavaltaa käyttämään ilman oikeutusta.
Ja se mitä tulee 'johonkin muuhun maahan' - niin lähtökohtahan siinä on, että onko ko. maa (mihin nyt kirjoittaja ikinä viittaakaan) kyseisen sopimuksen osapuoli.
Oikeushan käytti kylmästi harkintaa jättämällä lasten mielipiteet huomioimatta.
Oikeushan antoi sulkea heidät vastoin tahtoaan laitokseen.
oikeushan kielsi heiltä äidin.
Kyllä oikeus käytti tasan tarpeeksi harkintaa, valitettavasti vain väärää harkintaa...
Oikeus jätti lasten mielipiteen huomiotta, koska ei voinut sulkea manipulaation ja asian saaman julkisuuden vaikutusta lasten mielipiteeseen.
Aikuisetkin ovat melko helposti manipuloitavissa ja ovat jatkuvasti ympäröivän maailman vaikutuksen alla ja nämä asiat vaikuttavat käytökseen ja mielipiteisiin.
Oikeus sulki lapset psykiatriseen laitokseen monesta syystä: heitä suojeltiin asian saamalta kohulta,heidät haluttiin psykiatriseen arviointiin ja heidät pitä saada paikkaan, josta lainvoimaisen päätöksen toimeenpano turvattaisiin.
Lapsilta siis saa kieltää isän, mutta ei äitiä.
Palataan asiaan siinä vaiheessa kun tunnet eron oikeusharkinnan ja vapaan harkinnan välillä. Luonnollisesti edellä olevassa viittasin edelliseen en jälkimmäiseen. Vapaan harkinnan käyttäminen tilanteessa olisi luokiteltava toimivallan ylittämiseksi. Tähän ei KKO syyllistynyt.
Maallikko.
Pakko lisätä vielä tuohon "maallikko"-kommenttiin sana tunteellinen. Sitähän meidän oikeusjärjestelmässä on ihan liikaakin jo. Voisi samantien keskustella taas tuon lautamiesasian loppuun. "Eihän sitä voi tuomita, kun sillä on lapsiakin ja sitten se on niin fiksusti pukeutunut, ettei tuollainen ihminen voi olla paha eikä tietenkään kuulu vankilaan.." Hohhoijaa... Näitähän riittää...
Ensinnäkin, miksi kenenkään pitäisi palata asiaan selvitettyään termit vapaa harkinta ja oikeusharinta? Minä en ole vastuussa viestieistäsi missä vain toeeat asioita, mutta et perustele.
Mielestäni tässä ei ole edes kyse kummastakaan termistä.Ja jos on, niin kerro mitä.
KKO on ainoa tehtävä oli tehdä oikeudellinen päätös siitä, että lapset palautetaan siihen maahan josta heidät on kaapattu.Tästä on Haagin lapsikaappaussopimuksessa aivan selvä maininta.Millään muilla termeille ei ole tässä merkitystä.
No sitähän allekirjoittanut on tässä koko ajan koittanut toitottaa - että päätös ei sisältänyt vapaata harkintaa (kuten eräs toinen nimimerkki kyseisessä viestiketjussa väitti). Jollei se nyt siis vieläkään ole tullut selväksi, niin olen sitä mieltä, että päätöksessä ei ollut käytetty vapaata harkintaa suhteessa lasten kuulemiseen (tai mihinkään muuhunkaan).
Ja se miksi otin keskusteluun termit harkinnasta johtui noista ensimmäisistä viesteistä, joissa väitettiin päätöksen perustuvan harkintaan. Olen erimieltä. Huvittavaa tässä lienee se, että taidat itse olla samaa mieltä kanssani.
En todellakaan ole missään vaiheessa väittänyt, että harkinnalla olisi päätöksessä osaa - sitä vastanhan olin. Ei ollut edes kovinkaan moniselitteisesti kirjoitettu. Vai oliko?
Äsh. Ärsyttävää, että joku jaksaa hyökätä vastaan, vaikka on yhtäältä samaa mieltä ja toisaalta ei ole viitsinyt selvittää (lukea viesteistä) miksi ylipäänsä harkinnasta tuli kyseisessä yhteydessä puhe.
Ja mitä tulee vastuuseen viesteistä - niin et taida olla vastuussa edes minun perustelluista viesteistäni. Et sitten niin yhtään mistään, mitä kirjoitan. Päin vastoin.
Ja vielä ihan vain täsmennyksen vuoksi, että vältetään turhan ad hominem -argumentit. Tuo asiaan palaaminen viittasi siihen, että sen jälkeen voidaan palata siihen miksi päätös EI sisällä ylipäänsä sellaista harkintaa, johon aikaisempi kirjoittaja viittasi.
Täytyy vielä täsmentää, että huomasithan sen (joku2), että se ensimmäinen viesti, jossa puhuttiin asiaan palaamisesta sekä eri harkintojen erilaisuudesta oli kirjoitettu vastaukseksi viestiin, joka alkoi "Oikeushan käytti kylmästi harkintaa jättämällä lasten mielipiteet huomioimatta."
Sitä ei siis ollut kirjoitettu nimimerkille "joku vaan". Käsitykseni mukaan olen asiasta samaa mieltä kuin "joku vaan" ja "joku2".
Viesti oli siis tarjoikettu vastaukseksi tuohon viestiin "oletko ihan" nimimerkki "sokea?".
Ymmärrän siis ihmetyksesi, jos luulit viestin olevan vastaus tuohon "joku vaan" viestiin. Mutta se, mihin viesti oli vastaus, selvinnee seuraamalla "viestipolkua".
Millainen on luonnehäiriöinen persoonallisuus?
Ellei ihminen kykene hallitsemaan elämäänsä eikä ongelmiensa ja ahdistuksensa aiheuttajia, hän voi reagoida niihin eri tavoin. Hän saattaa käyttää päihteitä niin, että siitä kehittyy 1) alkoholismi tai 2) narkomania. 3) Hän voi masentua ja/tai ahdistua. 4) Pahimmillaan se johtaa jopa psykoosiin. 5) Ahdistuneisuus saattaa ilmetä neuroottisina oireina, niin että ihminen "sitoo" ahdistustaan erilaisin ajatuksin tai toiminnoin. 6) Reaktiona ahdistukseen voi olla myös luonnehäiriö, joka on siis oma psyykkisen sairauden lajinsa. Se poikkeaa selvästi neurooseista ja psykooseista eikä näytä vaihtuvan sellaisiin. Sitä vastoin alkoholismilla, narkomanialla ja seksuaalisilla poikkeavuuksilla on läheisiä kosketuskohtia luonnehäiriöisyyteen. Sananlaskutkin toteaa luonnehäiriön ja alkoholismin yhteyden (20:1a).
Luonnehäiriöitä voidaan eriyttää useaan ryhmään. Tuntomerkkien takana olevassa persoonallisuudessa on kuitenkin yhteisiä perusominaisuuksia.
Lapsen tavoin luonnehäiriöinen on täydellisen itsekeskeinen: hän näkee kaiken vain omasta näkökulmastaan.
Hänen "rakkautensa" kohdistuu kokonaan ja yksinomaan häneen itseensä. Hän on narsisti. Hän ei pysty asettumaan toisen asemaan. Hän on kykenemätön käyttäytymään isällisesti, äidillisesti ja sisaruksellisesti. Hän ei sulje toista syliinsä, ei tule toisen rinnalle tueksi, ei eläydy empaattisesti toisen tuntoihin, ei myötäelä toisen iloja ja suruja, ei ainakaan aidosti eikä pyyteettömästi. Siksi luonnehäiriöinen ei pysty luomaan kestäviä, tasa-arvoisia ihmissuhteita.
Joillakuilla se johtaa jopa sosiopatiaan, joka on sopeutumattomuutta sosiaalisten normien mukaiseen käyttäytymiseen.
Oma tyhjyys, olemattomuus, heijastuu eli projisioituu siis toisiin. Siksi koko käyttäytyminen muodostuu epäaidoksi. Olematon yrittää olla ja saada muut vakuuttuneiksi siitä, että hän on. Ihminen, joka ei ole tosi, hyvä eikä kaunis, yrittää olla sellainen ja vakuuttaa muut siitä, että hän on sellainen ja että he sanoisivat sen hänelle, jotta hänkin sitten kokisi olevansa tosi, hyvä ja kaunis. Tätä tilaansa ja yritystään sen muuttamiseksi hän ei kuitenkaan tiedosta. Korkeintaan hän aavistaa, mitä häneltä puuttuu, mutta hän ei usko sitä. Siitä aiheutuvaa tuskaa hän ei kestä. Se ei myöskään poistu pysyvästi sillä, että muut tekevät, mitä hän heiltä odottaa tai vaatii.
Raimo Mäkelä; Naamiona terve mieli.
-----------------------------------------------
Luonnehäiriöillä tarkoitetaan käyttäytymistä, jolle on tyypillistä pysyvä, joustamaton ja karikatyyrimäinen tapa reagoida stressitilanteisiin. Potilaan käyttäytyminen muistuttaa yhden ja saman roolin näyttelemistä: tilannetekijöistä ja ulkoisista olosuhteista riippumatta reaktio on kerrasta ja vuodesta toiseen sama, eikä potilas näytä oppivan kokemuksistaan mitään uutta. Potilas itse kokee käyttäytymisensä normaalina ja hyväksyttävänä, ja pitää vaikeuksiensa syynä olosuhteita ja muiden ihmisten ilkeämielisyyttä. Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa ja kestää ainakin pitkälle aikuisikään, jopa koko elämän ajan. Häiriö johtaa toistuviin ristiriitoihin ihmissuhteissa ja hankaluuksiin työelämässä ja yleensä selviytymisessä jokapäiväisistä toimista.
Rauhallisissa olosuhteissa luonnehäiriöiset henkilöt eivät koe ahdistuneisuutta tai muita psyykkisiä oireita. Mahdollinen hoitoon hakeutuminen tapahtuu toisten aloitteesta tai akuuteissa kriiseissä, ja motivaatio jatkohoitoon on yleensä huono.
Luonnehäiriöt ovat selvä riskitekijä aggressiiviselle ja itsetuhoiselle käyttäytymiselle sekä päihteiden liikakäytölle. Masennusreaktiot ovat tavallisia, ja reagoivat huonosti hoidolle. Hoitosuhteissa heillä on samanlaisia ongelmia kuin muissakin ihmissuhteissaan. Luonnehäiriöt ovat osittain geneettisten tekijöiden määräämiä: ilmeisesti ihmisillä on synnynnäinen alttius kehittää jokin määrätyn tyyppinen persoonallisuushäiriö, ja tämän alttiuden voimakkuus vaihtelee. Esimerkiksi antisosiaalinen häiriö näyttää kehittyvän antisosiaalisten isien pojille suunnilleen yhtä usein riippumatta siitä, ovatko he oman isänsä vai esim. adoptioperheen kasvattamia. Eräiden luonnehäiriöiden kohdalla taas kasvuolosuhteet lienevät merkittävä tekijä: epävakaata luonnehäiriötä potevilla hyvin traumaattinen lapsuus on yleinen löydös.
Eräs alaryhmä antisosiaalisia henkilöitä ovat ns. psykopaatit, joilta näyttää kokonaan puuttuvan kyky empatiaan ja jotka kykenevät valehtelemaan hyvin sujuvasti. Antisosiaalisten henkilöiden kyky seuraamusoppimiseen on kehno, ja on arveltu, että taustalla saattaa olla aivojen rakennepoikkeavuus. Antisosiaalista luonnehäiriötä diagnosoidaan enemmän miehillä kuin naisilla, ja naisilla vastaavat piirteet luokitellaan useimmiten histrioniseksi häiriöksi.
http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_19.html
-----------------------------------------------
Kaikki psykopaatit eivät siis ole mitään villejä petoja, vaan usein asiallisesti käyttäytyviä, rauhallisia ihmisiä. Psykopaatti vaikuttaa ulospäin psyykkisesti ja fyysisesti täysin terveeltä, mutta kaiken takaa paljastuukin vain viekas näyttelijä, joka jäljittelemällä tunteita ja sosiaalisen käyttäytymisen normeja saa johdettua ihmiset harhaan. Psykopaateille onkin tyypillistä ajautua talousrikollisiksi tai huijareiksi. Kuitenkin osa heistä sijoittuu hyviin asemiin yhteiskunnan eri alueille. Onkin mielenkiintoista, kuinka psykopaateille ominaiset luonteenpiirteet voivat olla eduksi esimerkiksi menestyville yritysjohtajille.
Psykopaattien luonteenpiirteitä on tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan, ja alan johtavia tutkijoita ovat Hervey Cleckley ja Robert Hare. Yleisesti psykopaatteja kuvataan tunteettomiksi ja pinnallisiksi. He eivät ymmärrä emootioiden merkitystä, eivät kadu tai masennu ja ovat usein vastuuttomia. He haluavat olla huomion keskipisteenä ja käyttävät toisia häikäilemättömästi hyväkseen. Psykopaatin elämäntarkoitus on minän tarpeiden tyydyttäminen, joten ihmissuhteet ovatkin hänelle vain keino saavuttaa kyseinen päämäärä.
http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/johdanto.htm
-----------------------------------------------
Raimo Mäkelä kuvaa eräässä monisteessaan näitä henkilöitä osuvasti. Hän luettelee kaikkiaan 35 erilaista piirrettä, jotka kuvaavat asosiaalista persoonallisuutta (psykopatiaa). Seuraavassa joitakin näistä kuvauksista:
Hän tekee fyysisesti ja psyykkisesti normaalin vaikutuksen: hän on yleensä hauskannäköinen, ystävällinen ja puoleensavetävä.
Hän esiintyy auktoriteettina ja on autoritaarinen.
Hän haluaa olla huomion kohteena.
Hän alistaa jokaisen, joka suostuu siihen.
Hän ostaa liittolaisia ja rakkautta ja käyttää toisia hyväkseen.
Hän on epäluuloinen eikä luota kehenkään.
Hän ei koskaan kadu, masennu, häpeä eikä ole syyllinen.
Hän muuttaa kantaansa, unohtaa lupauksensa ja syyllistää muut.
Hän ei koskaan anna anteeksi kokemaansa loukkausta.
Hänellä on mahtava käsitys omasta itsestään.
Tällainen ihminen on pahimmillaan - josta tässä nyt on kysymys - täydellisen itsekeskeinen, vallanhimoinen, kyltymätön ja tyydyttämätön, kykenemätön asettumaan toisen asemaan ja rakastamaan. Hän on sokea itseensä nähden; ei tunne itseään eikä tiedosta omia puutteitaan.
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/studies/opetmat/psyh/a7_6.htm
Näyttää siltä että nuo luetellut ominaisuudet pätevät kaikkiin ihmisiin. Eikö noilla ihmisten tarkkaajilla ole parempaa tekemistä.
Aivan niin ! Kun luin nuo määritelmät luonnehäiriöisistä ja psykopaateista, jäin miettimään, että ketäköhän sillä oikeastaan tarkoitetaan; on tarkoitus sanoa, että Outi Koski olisi luonnehäiriöinen vai onko tämän viestiketjun aloittaja mahdollisesti sellainen. Enemmän kuitenkin voisin kuvitella, että se voisi koskea jälkimmäistä.
Mene ja tiedä, ehkäpä se on turhan rankka määritelmä kummallekaan, tai ehkäpä se todellakin sopii meihin jokaiseen jollakin tavalla. Näiden juttujen perusteella mitä täällä näkyy, ei voi kenenkään persoonallisuudesta sanoa yhtään mitään, no arvella voi tietenkin. Toisaalta täällä kyllä näyttäisi olevan muutamia vakiokirjoittajia, niiden juttujen perusteella voi tietysti jo päätellä enemmänkin, kun oppii tunnistamaan.
KOSKA "USKOVAISUUDEN" NIMISSÄ OLET VAIVAUTUNUT KOPIOIMAAN KAIMANI TEKSTEJÄ NÄINKIN PALJON, TODISTELLAKSESI...MITÄ(?)
OLISI KRISTILLISTÄ KAAPUA KÄYTTÄVÄLLE KIRJOITTAJALLE SYYTÄ TÄSMENTÄÄ SUORAAN, KETÄ HENKILÖÄ NIMENOMAAN TARKOITAT JA PERUSTELUT SIIHEN, MITEN PÄÄDYT YLLÄ OLEVAN TEKSTISI PÄÄTELMIIN.!?
kansalainen
Kieltämättä KKO teki tuon romutustyön, josta puhut jo ties kuinka monennen kerran ja joka kerta yhtä sanoinkuvaamattoman kuvottavalla tavalla.
Tämä ei siis todellakaan ollut ainoa kerta lajisaan.
Todellakin, KKO on tehnyt kaikki nämä päätöksensä valtavan painostuksen alla, suomen poliitikkojen ja USAn lähetystön, sekä noottienkin saattelemana.
Luonnollisesti, koska KKO ei voi olla puolueellinen, ainakaan lain mukaan, se on aina ja joka kerran myös päätynyt poliitikkojemme, hallituksemme ja USAn sanelupolitiikan kannalle päätöksissään.
Senpä vuoksi ihmisoikeudet ja lasten oikeudet ovatkin maassamme olleet hubaa kamaa lähimmät kymmenen vuotta.
Käytännössähän lapsi itse ei voi omaa palauttamistaan estää millään muulla tavoin, kuin tekemällä itsemurhan. Silloinkin hänet kuitenkin palautetaan..., ruumisarkussa. Mutta, sen jälkeen ei enään lapsen tarvitse palata takaisin isänsä hakattavaksi, jos toisissa tapauksissa, pedofiili-isänsä nussittavaksi. Se on silloin ainakin varmaa se.