kun nebulosa kertoo ettei vastusta metsästystä.
Hän kertoo fantasianaan suden lisäämisestä hirvikannan kurissapitäjänä.Siitä seuraa paradoksi,metsästyshän loppuisi.
Painotan vielä että susi ja hirvikanta eivät voi nykyoloissa olla tasapainossa.Tai kaikkien pitäisi muuttaa kaupunkiin ja jättää maaseutu autioksi.Sittenkin epäonnistuisi kun kaupunkeja on liian paljon.Jospa muutettaisiin venäjälle?
Hän kertoo fantasianaan suden lisäämisestä hirvikannan kurissapitäjänä.Siitä seuraa paradoksi,metsästyshän loppuisi.
Painotan vielä että susi ja hirvikanta eivät voi nykyoloissa olla tasapainossa.Tai kaikkien pitäisi muuttaa kaupunkiin ja jättää maaseutu autioksi.Sittenkin epäonnistuisi kun kaupunkeja on liian paljon.Jospa muutettaisiin venäjälle?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Susi ja hirvi eivät koskaan voi olla tasapainossa. Eikä luonnossa ole mitään vakaata tasapainoa. Kaikkien ns. saaliseläinten kannat vaihtelevat. Saalistajat eivät kantoja pysty pitämään vakaina. Vakautta ja tasapainoa luontoomme tuo nykyinen kestävään verotukseen perustuva metsästys.
tämähän on kuin olisin sen itse kirjoittanut.
Nebulosan kirjoituksissa on toinenkin asia mikä jää mulle epäselväksi.Hän pitää metsätaloutta kaikkein pahimpana asiana.Totta..mutta vain osin.
Hirvelle on ollut iso etu kun metsät eivät ole vanhoja.Ruokaa on yli tarpeen.Tästä se kannan ylikasvu on seurausta,päinvastoin nebulosan väitteitä metsästäjät pitävät sen kohtuurajoissa.
Häviäjinä on esim.metso.
Kanta ei kasva vaikka se on pääosin rauhoitettu.Eduskunnan viisaat rauhoittivat vielä kanahaukan.
Metsästäjät pitävät kantoja nimeenomaan tasapainossa.Kukapa metsästäjä haluaisi metson heikon kannan jatkuvan.Kyllä susikin voi luontoon kuulua,mutta jos koirat alkavat kadota, varsinkin pihoista,niin silloin siltä henki pois otettakoon.
varmaa, että hirvi ja susi voivat olla ekosysteemissä tasapainossa myös ilman ihmistä. Ne ovat olleet sitä ennen kun ihmistä lajina oli edes syntynyt.
Eivät tietenkään kahden lajin ekosysteeminä, eivätkä staattisina kantoina, vaan tuhansien lajien ekosysteemissä vaihtelevina kantoina.
Metsästäjät toisivat monimuotoisuutta ekosysteemiin, ja olisivat sen osa, jos systeemissä olisi jokin tehokas palautejärjestelmä myös metsästäjien kantoja säätelemässä. Sellaista ei kuitenkaan ole. Nykyisin metsästystä säädellään onneksi ulkopuolelta, joten entisaikojen järjetöntä lahtaamista ei ilmeisesti enään pääse käymään. Metsästäjät saaliinhimossaan eivät itse tähän säätelyyn kykenisi, mikä tuli selvästi esille joutsenen ja hallin metsästystä koskevassa keskustelussa.
Nykyisin metsästäjät tuovat tasaisen matalina pysyviä kantoja, mutta se ei ole sama asia kuin ekosysteemin vakaus.
Kielteinen suhtautuminen metsästykseen näkyy vievän jutut oudoille harhapoluille. Metsästäjät seuraavat jatkuvasti riistakantoja ja niiden perusteella tehdään esim. hirvien verotussuunnitelmat. Hirvien kanta ei omien sanojesikaan mukaan ole matala. Toisaalla väität metsästäjien pitävän kantaa liian korkeana.
Metsästäjien kantojen säätelyä en toivo minkään tahon ryhtyvän tekemään Etwaksen verran haisee moinen heittelysi jo. Vakaus hoituu saaliskiintiöiden kautta.
Kyllä susi ja hirvi tulevat toimeen ilman ihmistä. Mutta Suomessa hirvien hyvinvointi on ennätyksellistä, jos kannan vakautta pidetään mittarina. Tutkimuksissa ei suden ole todettu pystyvän säätelemään hirvikantaa.
Toinen on sitten suden kohtalo. Sillä on koiraeläimen taudit. Ylitiheä kanta saattaa mennä hyvinkin nopeasti. Liekö Enon kapinen susi yksi varoitus. Susikanta näyttää tarvivan myös metsästyksen kautta tulevaa vakautta.
Joutsenen ja Hallin kannat kestäisivät jo hyvinkin metsästystä. Niiden elinehdoista minulla ei ole tietoa paljoa. Joutsen kyllä syrjäyttää pienillä lampivesillä muut vesilinnut. Liekö se sitten monimuotoisuutta vai mitä. Isommilla vesillä en ole havainnut suurta katoa sorsista. Joutsenen metsästys tuntuu vähän joutavalta. Kait niihin kohta joku lyöttymä tulee. En ymmärrä mitä monimuotoisuutta yhden lajin jatkuva paisuminen on.
kenenkään ryhtyvän sätelemään metsästäjien kantaa.
Totesin vain, että puheet metsästäjien olemisesta "osa luontoa", ovat pelkkää lööperiä niin kauan kun ihminen on tosiasiallisesti muta luontoa koskevista populaatiodynamiikan toimintamekanismeista täysin irrallaan.
Esität ikään kuin faktana, että joutsen syrjäyttää pienillä lammilla muut vesilinnut. Tämä on tyyppiesimerkki siitä, kuinka metsästäjien keskuudessa loputtomalla toistolla saadaan oma väki vakuuttuneeksi asiasta jossa ei ole mitään perää. Joutsen oli enne lähes täydellistä sukupuuttoon metsästämistä yleinen lintu koko Suomessa. Hävitetyn lajin tilalle ei tullut muita lajeja, vaan luonto ainoastaan köyhtyi joutsenen osalta. Kun joutsen on nyt palaamassa, ei se syrjäytä muita lajeja, vaan ainoastaan täyttää siltä tyhjäksi jääneen ekolokeron ja osaltaan jopa hyödyttää muita vesilintulajeja. Asia on useissa tutkimuksissa todettu, ja pitäisi tietysti jokaisen metsämiehen omien havaintojenkin mukaan olla päivänselvä asia. Jatkuvalla toistolla on kuitenkin saatu syntymään itsesuggestiivinen tila, jossa metsästäjät ovat sokeutuneet tosiasioille.
Olen joutsenen tulon nähnyt. Pieniltä muutaman hehtaarin vesiltä muut linnut kaikkoaa. Liekö ne sitten ennen olleet joutsenien valtakuntaa. Minä olen kokenut ne sorsavesinä.
niin käy että joutsene tultua muille lähtö valkenee.Kaunis ulkonäkö hämää,se on agressiivinen lintu.Varsinkin kyhmyjoutsen.
Mitä tulee aikaan jolloin oli lajirikkaus...katotaanko vaikka 20 000 tuhatta vuotta taaksepäin.Oho,olikin pari kilometriä paksusti jäätä.
Suomessa ei esiinny vaikkapa fasaania luonnostaan.Jokohan se nebulosa arvaa mitä seuraavaksi aion kysyä?Kyllä!ketkähän...kerro itse loppu,kun olet luontoasiantuntija.Joskus ehkä emme arvosta sitä...
Metsästäjä sadaan näkemään mitä halutaan.
Muista vesilinnuista tyhjentyneitä lampia eivät lintuharrastajat tai tutkijat löydä mistään, mutta metsästäjät löytävät niitä kaikkialta. Mistä luulet että tämä ristiriita voisi johtua? Itsekin olen seurannut varsin tiiviisti yhtä järvestä lähes irti kuroutunutta lahdelmaa, jossa joutsenet pesivät sulassa sovussa punasotkien, heinäsorsien, härkälintujen ja pikkulokkien kanssa. Sorsat uivat aivan pesäkummun tuntumassa, ja lähimpien pikkulokkien pesille on vain reilu 10 metriä, eivätkä joutsenet osoita mitään agressiivisuuden merkkejä
Linnut -lehden numerossa 1/2004 on yhteenveto aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja alkuperäisten tutkimusten lähdeviitteet. Kannattaa tutustua ja katsella ensi vuonna joutsenlampia avoimemmin silmin
että metsästäjien iloksi tuodut vieraslajit olisivat lisänneet luontomme monimuotoisuutta?
Lähes poikkeuksetta siirtoistutukset on tehty väärien tai puutteellisten tietojen varassa ja niistä on seurannut odottamattomia ongelmia alkuperäislajistolle.
Onneksi toiminta on nyt (toivottavasti lopullisesti) kielletty.
Minun näkemäni perustuvat omiin kokemuksiini. Sorsattomuuden olen todennut laikani avulla. Se löytää kaikki piileskelvätkin linnut. Ja kokemuksia on kymmeneltä vuodelta samalla metodilla. Sorsalle ei paljon kannata mennä joutsenen alkaessa pesiä pienemmillä vesillä. Löytyyhän niitä vesiä, nimettömänä ja nimimerkeille en niitä ala kumminkaan kertoa.
Niin ehkä se joutsen ei viitsi sorsaa pois ajaa mutta hanhi, joita muutenkin on vähän ei viihdy samalla lammella tai järvellä sen varmaan nebulosakin tietää lintuharrastajana. Hanhia on muutenkin vähän suomessa ja jos joutsenia on liikaa ei hanhet sitte viihdy enää suomessa. Ja se on kyllä ihan metsästyksen vastustajien ansiota kun hanhet suomesta loppuu...
Muutenkin taitaa nebulosalta mennä vähän puurot ja vellit sekasin kun välillä suosit metsästystä ja sitte seuraavassa hetkessä vastustat jyrkimmin ja kuitenkin puhut samasta asiasta. Koita päättää...
tarkoitinFasaani on lintu.Ilman metsästäjiä sitä ei olisi suomessa.Fasaanista ei ole ollut haittaa luonnolle.
Vastustajien häkeistä vapauttamista minkeistä on aiheutunut paikallisia ekokatasrofeja.
Moni muukin laji on paljon mestsästäjien hellässä hoivassa.Metsäkauris on juuri ja juuri toimeentuleva laji metsästäjien ansiosta.Nyt kanta on rikastunut.Kohta päästään herkuttelemaan kaurispaisteilla.
Vielä tulee piisami mieleen.Kerrohan nebbis loppu.
Nimimerkillä löytyy mistä vaan ja mitä vaan.
Sitten kun tehdään tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta, ei enää löydykään.
ja joutsenen suhteesta on tehty vielä julkaisematon tutkimus. Julkisuuteen tulleet ennakkotiedot ovat jälleen pettymys metsästäjille. Joutsen ei haittaa metsähanhen pesintää.
Minä en ole koskaan ollut periaatteessa metsästystä vastaan, mutta olen edelleenkin jyrkästi monia metsästykseen liittyviä ilmiöitä vastaan ja pidän metsästäjien määrää aivan liian suurena.
Lisäksi on minusta täysin aiheellista suhtautua hirven metsästykseen toisin kuin vaikkapa kanalintujen tai sorsien metsästykseen.
Asia eivät useinkaan ole yhtä yksinkertaisia kuin metsästäjät.
kuuluu Suomen luontoon yhtä paljin kuin kana tai papukaija. Suurta haittaa siitä ei ole, mutta sen puolustamisella on perusteltu alkuyperäisen lajistomme tappamista.
Piisami tuotiin turkiseläimeksi, ennen kuin havaittiin sen turkis melko arvottomaksi. Levitessään se kuitenkin tuhosi monen lintujärven ja lahden kasvillisuuden ja muutti alkuperäisen ekosysteemin perusteellisesti. Takuuvarmaa on , että samaa mokaa ei nykyisillä tiedoilla toistettaisi.
Niitä löytyy omakohtaisten kokemusten perusteella. Tutkimuksia tehdään ja tuloksetkin vaihtelevat.Kaikkia vesiä ja olosuhteita tuskin on tutkittu. Olen nähnyt joutsenia ja sorsia samassa vedessä. Mutta muutaman pienveden autioituminen ihmetyttää. En ole asiaa ennemmin ihmetellyt. Mutta pannaanpa toimeksi. Nebulosa kertonee mistä näitä tutkimustuloksia ja tutkimusten menetelmäkuvauksia voisi katsella.
mutta tulokset eivät merkittävästi vaihtele. Metsästäjien höpöjuttuja tukevaa tieteellistä tutkimusta ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Jos nouset tässä keskusteluketjussa muutaman portaan ylemmäksi, niin löydät alkuperäisten tutkimusten jäljille. Verkkolinkkejä en valitettavasti voi tarjota
Suhtaudun tutkimuksiin kunnioittavasti, vakavasti ja myös kriittisesti, samoin asiallisiin keskustelijoihin. Nebulosaa pyytäisin jättämään viesteistään joutavan vihjailun pois. Sellainen kielii asian loppumisesta.
joutavan vihjailun?
Metsästäjien joutsenjuttuja tukevaa tutkimusta ei yksinkertaisesti ole olemassa. Satuja on helppo sepittää, mutta satuja ei voi tietenkään tutkimuksella näyttää toteen.
Ruraalilegendoina niitä voi kuitenkin siirtää sukupolvelta toiselle, ja niinhän metsästäjät tekevätkin. Tiedon puutteesta jatkuva satujen levittäminen ei voi johtua. 300000 metsästäjän joukosta löytyy varmasti useita kymmeniä yksilöitä, joilla on ns. tieteellinen maailmankuva. He voisivat halutessaan toimittaa tutkimusaineistoa metsästäjäjärjestöjen lehtiin ja verkkosivuille julkaistavaksi. Miksi näin ei ole tapahtunut, tai miksi juttuja ei ole julkaistu?
Metsästysrikoksia paljastuu jatkuvasti, vaikka niiden ilmitulo on erittäin epätodennäköistä.
Kainuusta ammuttuna löydettyistä kotkista oli vasta kokosivun juttu hesarissa. Siellä reviireillä jatkuvasti vaihtuvat aikuiset linnut kertovat järjestelmällisestä vainosta. Valkeakoskella löytyi sattumalta pakastimesta 16 rauhoitettua lintua. Mukana oli mm. useita ruskosuohaukkoja. Ahvenanmaalla ammuttiin merikotka pesään. Ihmistä on tänä syksynä ammuttu sekä sorsana että hirvenä. Ovatko nämä mielestäsi joutavaa vihjailua?
miksi et esittänyt myös, kuinka monta ihmistä on kuollut ja loukkaantunut (rullatuoliin) näiden riistaeläinten vuoksi.
Käy katsomassa hirvikolarissa vanhempansa menettäneitä itkeviä lapsia niin voi uskoa sinun ajattelevan kokonaisuutta, eikä pelkästään putkinäön perusteella luontoa.
Katkeran miehen päästelyä. Nebulosalla tuntuu olevan tosiaan isompaa hampaankolossa metsästäjiä vastaan. Löysää hieman, esiintymisesi alkaa olla trollauksen rajoilla. Yleistät jutuissasi kovasti. Satusetiä ja rikollisia taitaa olla ihan sama verta metsästäjissä kuin muissakin ihmisryhmissä.
Mutta vastaillaan kumminkin. Ei joutsenprobleemaa kovin isoksi ole metsästäjien keskuudessa koettu. Metsästäjä-lehdestä muistelen kyllä tutkimuksista lukeneeni. Sinänsä en usko mihinkään suorilta. Tutkimustuloksiin ja eritoten menetelmäkuvauksiin täytyy tutustua. Monenlaista ympyrää Suomesta löytyy ja isommilla vesillä olen nähnytkin joutsenten ja muiden olleen sulassa sovussa.
Jatkuvan mustamaalauksen lomassa on syytä tuoda esiin hieman toisenlaistakin tietoa. Ja nyt puhun nimenomaan tämän päivän metsästäjistä. Harrastajat ovat järjestäytyneet ja riistaa pyydetään kestävällä pohjalla. Mitään lajia ei metsästys tule Suomesta hävittämään. Ihmisen muu toiminta olosuhteita muuttamalla siihen syyllistyy. Metsästys päinvastoin on saalis- ja samalla petokantoja vakauttavaa toimintaa. Monia lajeja on nykymetsästyskulttuurin ansiosta palautettu luontoomme. Yksi hyötyjä on se joutsenkin.
Tämän kaiken mahdollistaa valtakunnallinen yhteistyöhön ja lainsäädäntöön perustuva toiminta. Verotus suunnitellaan jokavuotisten riista-arvioiden pohjalta. Salametsästys on vähentynyt metsästysseurojen valvomilla mailla. Hankalia alueita ovat isot valtion ja yritysten alueet, jotka eivät ole minkään paikallisen seuran valvonnassa. Siellä saattaa vallita vähän entisaikojen tyyppinen meininki.
Vahinkoja uskon tapahtuvan valistuksen ja pakollisen opiskelun takia paljon vähemmän. Ei metsästys ole välineistä huolimatta kovinkaan vaarallinen harrastus.
Muun riistan ohella petotutkimuskin käyttää valtakunnallisesti metsästäjien tarkkailun tuloksia. Ei sellaista maaston tuntevaa pysyvää organisaatiota hetkessää korvata millään.
Luonnonsuojelun nimissä tapahtuvaa metsästyksen vastustusta ihmettelenkin syvästi. Miettimisen paikka on mitä tapahtuu, jos metsästyskulttuurimme tuhotaan.
Panenpa tuohon osoitteita asioitten tautaksi. Metsästäjien organisaatiota ja toimintaa löytyy http://www.riista.fi/ , riistan ja kalantutkimusta voi ihmetellä http://www.rktl.fi/,
josta löytyy myös seurantatietoa http://www.rktl.fi/riista/seuranta/ .
keskustelua aiemmin niin tietäisit että olen esittänyt hirvikannan voimakasta karsimista metsästystä lisäämällä.
arvokas eläin kuin muutkin.Elä leiki jumalaa
mieli.Metsästää saa,mutta metsästäjiä ei saa olla.
Eläimiä saa metsästää,mutta niitä ei saa ampua,varsinkin jos ne kuolevat.
Sorsa on parempi kuin hirvi.
Sorsastus on turvallista,hirvenmetsästys ei.
Nebulosa on hyvä,metsästäjät eivät.
Diapam on parempi kuin aspiriini.
että ammuin peipposen vuonna -82 sen saavuttua keväällä suomeen.Teko tapahtui yksityisalueella pikaistuksissa ampuen pienoikiväärillä kuolettava osuma.Teko ei sinänsä aiheuttanut vahinkoa tai yleisen rauhan järkkymistä,mutta sen luonteen huomioon ottaen sitä on pidettävä tuomittavana.Teko ei tullut kuitenkaan ilmi iltapäivälehdistössä eikä muunkaan median kautta.Teko on jäänyt tuomitsematta ja rikoksena on se jo vanhentunut.Kerrottakoon tämä kuitenkin ettei jäisi metsästäjissä tapahtuva piilevä rikollisuus huomioimatta.
Olisikohan kuitenkin niin, että olet hieman herkkänahkainen omaan viiteryhmääsi kohdistuvalle arvostelulle?
Joutsenen suhteen metsästäjillä on lähes 100%:sti omassa porukassa kiertävään legendan mukainen usko, joka on tutkimuksilla osoitettu vääräksi. Tätä uskoahan sinäkin tarjosit tietona.
Nykyisin metsästäjien ei anneta hävittää yhtään lajia sukupuuttoon. Tästä ole kanssasi täysin samaa mieltä. Luontomme monimuotoisuutta metsästys kuitenkin vähentää pienentäen kymmenien lajien kantoja yhden lajin kustannuksella.
Edelleen tunnut arvostavan staattisia kantoja ekologisen kestävyyden mittarina. Eikö se ole juuri sitä "bambiluonnonsuojelua", josta mielestäni vielä hetki sitten arvostelit luonnonsuojelijoita.
En minä olisi hävittämässä metsästyskulttuuria kokonaisuudessaan. Siinä on kuitenkin osia, joita olisi syytä karsia voimakkaasti. Ennen kaikkea olisi hyvä, jos uusien metsästäjien rekrytointi lopetettaisi kokonaan. Eivät metsästäjät siitä loppuisi, mutta kanta voisi kohtuullistua. Jo lupaavasti ukkoutuneen harrastajajoukon olisi voinut antaa luontaisesti kutistua, eikä markkinoida harrastusta nuoremmille sukupolvilla.
Olenhan myös todennut, että nuoremmat metsästäjät ovat keskimäärin selkeästi asiallisempia kuin petovihan jo pikkupoikina omaksuneet, nyt äijäikään tulleet metsästäjät. "Jumala-syndroma" on tosin hyvin yleinen diagnoosi myös nuorempien metsästäjien keskuudessa.
yhtä arvokas eläin kuin muutkin. Suomen luontoon se ei kuulu, mutta kotieläimenä sitä voidaan toki pitää.
Alkuperäisen luonnon hävitys fasaanin edun turvaamiseksi on perusteltua vain jos ei arvosta omaa luontoamme.
Miksi hirvikantaa pitää karsia voimakkaasti???
Kyllä minä olen metsästäjien puolesta vähän herkkänahkainen enkä pidä mielipiteittesi heittelystä besserwissertyyliin. Metsästyksen vastustukseen törmää kaikissa tiedotusvälineissä. Kovin älyllistä ja eettisen tarkastastelun kestävää se ei ole. Valitettavasti maailmaa johdetaan paljolti uakottamalla. Siksipä kyselen tarkennuksia.
Mistä olet saanut tulokset metsästäjien joutsensuhteeseen. Minä en tarjoile uskoa vaan omia havaintojani. Muitten metsästäjien keskuudessa olen tavannut yleisesti omistani poikkeavia käsityksiä. Metsästysmaillani kyllä omani suuntaisia.
Minkä lajien kantoja metsästys vähentää ja minkä kustannuksella ?
Taisitpa itse arvostaa vakautta monimuotoisuuden lisäävänä. Nimitetään sitä sitten miksi vaan.
Minä näen metsästyskulttuurin jatkumisen arvokkaana. Ja toivoisin sen tajuttavan koko EU:n tasolla. Meillä metsästys ei ole mikään rikkaiden huvittelumuoto vaan lähenee hienoja jokamiehenoikeuksiamme harrastusmahdollisuutena. Lisäksi ympäristön tunteva joukko tarjoaa ainutlaatuisen pohjan riistantutkimukselle ja olisi se laajennettavissa myös muitakin lajeja koskevaksi. Nuoriso on erittäin tervetullutta mukaan. Meidänkin hirviporukkaamme uhkaa seniilisoituminen ja kohta saadaan palkata hirvien poistajia.
Noita vihaluuloja olen tavannut yhden asian liikkeiden harrastajilla. Jumaluutta on turha sotka metsästykseen, itse tunnut kovin tietäväiseltä.
Vastauksia ja perusteluja päästelyysi jään odottelemaan.
Sanopa tekijä tai nimike millä löydän kirjastosta.
Bongarijulkaisut epäilyttää, kun näkyy täälläkin olevan kovin asenteellista homma.
luontoon jota arvostamme.
Lehti ei vain ollut aivan käden ulottuvilla.
Pöysä,H & Sorjonen, J 2000: Recolonization of breeding waterflow communities by the whoopper svan: vacant niches available. -Ecography 23:342-348
ihminen on hävittänyt sen luontaiset viholliset ja kattanut sille pusikoitumiseen johtaneella tuhometsätaloudella runsauttaan notkuvan ruokapöydän
Totta on hirvien parantuneet elinolot. Hirven vihollisten vähäisyys ei oikein riitä perusteluksi. Miksei valkohäntäkaurista saisi metsästää. Jonkunlaista itsesi määrittelemää "jumaluutta" haistan tässä lohtaa.
saa minun puolestani metsästää siinä kuin Helinäkeijuakin. Se on harmitonta urheilua, kunhan lajinmääritys vain osuu täydellisesti kohdalleen.
Myös valkohäntäpeuran voi minunpuolestani metsästää Suomesta vaikka sukupuuttoon. Se ei kuulu luontoomme, eikä sitä nykyisen tietämyksen valossa tänne tuotaisi.
Valkoperäistä tässä tarkoitetaan, pääsit keijulemaan. Tässä kohtaa hyväksyn perustelun logiikan. Ilmeisesti sama pätee Kanadanmajavaan,fasaaniin,piisamiin,minkkiin, yms.
Meilläpäin peura-, siis metsäpeurakolarit ovat kovasti lisineet. Kyllä niitäkin pitäisi vähentäää tai johonkin siirtää. Jokseenkin luonnoton on niitten määrä. Mikäpä lie Nebulosalta hirvenmetsästyksen siunaus, pätisikö vähän tähänkin elukkaan.
Joitakin lajeja näköjään pitää metsästää jumallajin hyvinvoinnin takia. Mutta kovasti alkaa tuntua, että metsästäjät ovatkin vain kassaroita.
ei kyllä vielä ole niin runsas, että sitä olisi tarpeen metsästää. Siirtoistutettu sitä jo on ainakin Suomenselän alueelle, ja sinne se lienee hyvin kotiutunutkin. Metäsäpeurahan kuuluu niihin lajeihin, joka on aikoinaan asuttanut koko maan ja metsästämällä hävitetty kokonaan eläimistöstämme.
Niitä kumminkin on paikallisesti. Totta on se peuran hävitys. Mutta korostan sen tapahtuneen vanhoina aikoina. Nyt laji on palautettu järjestyneen metsästyskulttuurin ja nimenomaan metsästäjien valvontaverkoston ansiosta. Kaatolupiakin jo myönnetään paikallisten rauhoittamiseksi ja käsikassarana pitäisi taas olla siinäkin. Koko maassa niitä ei liikaa ole mutta metsästysmaillamme riesaksi asti. Et ole oikein kertonut miksi hirviä pitäisi metsästää. Tähän lajiin luulottelen pätevän kumminkin saman vahinkologiikan ja siksi sen mainitsin.
Ja tässäkin vain yksi esimerkki, jonka takia voisi löysäillä metsästykenvastustuspipoa.
sinä nebulosa taidat olla niitä nuoria joita jokin vanhempi manipulaation ja aivopesun mestari on päässyt hulluttaan.Suomessa on metsästetty jo satojavuosia ennen ku tiedettiin sanaa metsästyksenvastustus.kyllä se on markkinatalous tuottavuuden kasvun ja maapallon saastumisen takia.Ilmastonmuutos tekee lopun ihmisestäkin tällä menolla.Hirmumyrskyt ja aasian kaltaiset tapahtumat liisääntyy ihmisen toimesta.Että kyllä metsästys on pieni paha.
Jospa opettelisit oikeinkirjoitusta, pelle!
en huomaa vieläkään virhettä.Taitaa puuttua piiperöpelle sanat vai mikä?
Piiperö on kahtia jakautunut persoona.Heistä on helppo kaivaa huono puoli esiin kansan naurettavaksi.
Nebulosan kanssa sanaillessa tuli mielen hauska piirre, kun piti ihmetellä pienpetokantoja. Kestävä metsästys pitää saaliskannat vakaana ja siitä hyötyvät sitten pedotkin. Mutta metsästäjät ovat laiminlyöneet jyrsijäkantojen sääntelyn. Nyt sopulit ja myyrät tulee ja menee ylitiheiden kantojen aiheuttamien tautien myötä. Ja niitä hyödyntävien pienpetojen perhesuunnittelu kärsii. Siinäpä sitä olisi monimuotoisuuden vakauden vaalijoille työsarkaa kerrakseen. Ei muuta kuin hiirennakkia ja muuta pyydystä hakkuuaukkoihin ja pellonpientareihin. Kehitysmaatofulle olisi oiva valkuaisen lähdekin tarjolla ja ihan ilmaista ekoloogisesti. Muistanpa lukeneeni Farley Mowati kirjasta Älä hukkaa hauku muutaman hiiriruokaohjeenkin. Tämä "susitutkija" huomasi myös eläinrasvan tarpeellisuuden ravinnossa ja hyödynsi hiirien sisäelimetkin.
Alkaa taas keskustelu menemään vähän niin ja näin. Yhteisymmärrykseen, jos sitä nyt kukaan edes hakee, tuskin päästään nimittelyllä ja syllistämisellä.
Ymmärrän Nebulan ajatuksenjuoksua johonkin rajaan saakka, mutta toisaalta välistä huokuu puhdas asenteellisuus ja kokemuksen puute.
Olisi kiva tietää mitä metsästäjät ja vihreät pitävät hyvänä riistanhoitona. Mikä on nykyisessä metsästäjäjohtoisessa riistanhoidossa hyvää ja mikä huonoa?
Epäilen, että varsinkin vihreät pitävät metsästäjiä kaksinaamaisina roistoina, kun ensin syötetään ja lihotetaan elukoita, taka-ajatuksena pistää lihat talteen.
Tulen jopa itse usein ajatelleeksi tuota asiaa. Onko oikein syöttää ja hoitaa jäniksiä ja sen jälkeen pyytää samoja otuksia lähimaastosta? Toisaalta, helmikuun lopussa, kun metsästys loppuu, jatkan talviruokintaa edelleen. Mikään ei ole sen hienompaa kuin katsoa kevään ensimmäisen jänispoikueen pomppimista pellon reunalla. Mielessä ei käy koskaan metsästys. En ampuisi yhtään, vaikka laki kuinka sallisi. Samanlaista sympatiaa tunnen täysin rauhoitettuja eläimiä kohtaan. Mikään ei aja punatulkun tappamiseen.
Mielestäni koko joutsenenmetsästys otettiin esille turhan aikaisin. Tähän mennessä suuria ongelmia ei ole ollut, joten on aivan turha sohia ampiaispesää vallitsevan tilanteen aikaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jolloin keskustelu aiheesta on täysin ansaittua. Toistaiseksi täysin yliampuvaa. Itse toivon tilanteen pysyvän tällaisena.
Minkä vuoksi muuten aina otetaan susi/hirvi vertaus metsästyksestä puhuttaessa? Eikö muitakin lajeja ole?
Toisaalta rasittaa myös se, miksei ns. piipertäjiä kiinnosta pätkääkään kalojen kohtalo? Suomesta on järvitaimen ja -lohi tapettu käytännössä sukupuuttoon. Tilanne on täysin tiedostettu, siitä puhutaan, mutta siihen ei puututa. Samalla istutetaan jatkuvasti vierasperäistä kirjolohta, joka agressiivisena kalana häiritsee ja vahingoittaa taimenen jokipoikasia.
Miksi näin tehdään?
Raha ratkaisee, ei luontoarvot! Tämän törkeänä ilmentymänä on vielä C&R kalastus, joka antaa oikeutuksen uhanalaisen lajin pyytämiselle.
Joutavaltahan tuo jahnaus tuntuu. Asioilla on kumminkin aina puolensa. Hyvässä keskustelussa näen tarpeelliseksi unohtaa ennakkoluulot ja jääräpäisen taisteluasenteen. Se johtaa joutavaan vastapuolen mustamaalaukseen tason ja älyllisyyden kustannuksella. Toki terävät pistot elävöittävät ja ehkä tuovat uutta näkökulmaa asioihin.
Hyviä huomioita löytyi Juunakselta. Lohi ja taimen on uhrattu energian tuotolle. Ja bisnesmiehet myyvät elämyksiä kirjolohen muodossa. Voihan niitä lammikoihin laittaa mutta koskista pois. Joutavalta tuntuu lohenistutukset mereen. Kumminkin muutaman vielä muutaman vapaan joen kutuvaellus näyttää menevän halpamyyntitiskiin. C&R- homma on kyllä p:stä. Ei luonnon antimilla saa leikkiä.
En kannata kovasti ruokittavia riistoja. Tieten ruokintaan opetettuja voidaan huonoina talvina auttaakin. Eritoten vieraat lajit, jotka eivät täkäläisessä luonnossa selviydy muuten, saisivat hävitä.
Hirvi on näkynyt ja kuulunut viime aikoina. Onhan se nykyisin määrällisesti ylivoimaisesti merkittävin. Susi-ihmisethän ovat alkaneet mainostaa hirvikannan hoituvan susien avulla. Tutkimustiedon valossa se näyttää kyllä satuilulta.
Näissä jupinoissa koen tärkeäksi tiedon lisäämisen. Vähäinen tietämys takaa vaan ne jyrkimmät kannanotot. Mutta jospa pientä ajatuksentynkää kumminkin saisi ängettyä joskus.
ei tosiaankaan tarkoita että kala jäisi henkiin vapautuksen jälkeen.Se on usein niin hapoilla että jonkus ajan päästä se joutuu virran viemäksi.Kalat ovat usein vielä edellisenä päivänä uineet altaassa.
Sitten niitä ajelehtii alajuoksulle josta lokit keräävät ne pois.
Parempi olisi rajoittaa kalastusta mutta sittenhän luvat jäisivät myymättä.Istukas on kuitenkin halpa lupahintaan nähden että kuolleilla kaloilla ei ole väliä.
Tämän tietävät koko kalastusbisneksen ympärillä pyörivät.Ainut joka ei tiedä on varakas toimitusjohtaja joka päästää kalan takaisin ja luulee auttaneensa luontoa.No,tuleepahan lokit ruokittua.