Olen tässä pohtinut, että lähtisinkö opiskelemaan sairaanhoitajaksi, kun sillä alalla kuulema tulavaisuudessa olisi työvoimapula. Mutta olen melko ujo ja hiljainen ihminen, joten sovellunko lainkaan alalle? Vaaditaanko koulutuksen aikana yltiöpäistä sosiaalisuutta vai sopiiko joukkoon hiljaisempikin persoona?
Lisäksi haluaisin tietää alan negatiivisista puolista. Mikä on ollut raskainta?
Lisäksi haluaisin tietää alan negatiivisista puolista. Mikä on ollut raskainta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tervetuloa ! Kyllä tänne kaikki persoonat mahtuu. Palkka on huono, joten tällä alalla ei työllä rikastu, hyvä jos tulee edes toimeen! Jos olet valmis kolmivuorotyöhön ja huonoon palkkaan, niin siitä vaan!!
Työvälineenä joudut kyllä käyttämään paljon omaa persoonallisuuttasi ja se on kuluttavinta. Lisäksi joudut jatkuvasti itse sietämään ja kestämään kaikenlaista saamatta itse mitään muutakuin haukut päälle ja todella huonon palkan koulutukseen ja vastuuseen sekä työmäärään nähden.Jatkuva sairauden ja kuoleman näkeminen vie elämästäsi ilon ja eritteiden kanssa läträäminen alkaa inhottaa ja vie itsetunnon. Olen ollut kohta 30v hoitoalalla. Itse en tätä alaa enää valitsisi, enkä suosittele muillekkaan. Kukaan normaalijärkinen ihminen ei ala sairaanhoitajaksi.
Jotenkin niin ihanasti osuit asian ytimeen, että eipä ole paljon lisättävää!! Jos haluaa harrastaa itsekidutusta, niin sairaanhoitajaksi vaan!!
tuomat kiitoskakut ja muut vastaavat.
Taitavat nuo haukkumiset ja muu negatiivinen jäädä pahemmin mieleen, vaikka valtaosa potilaista on varmaan erittäin kiitollisia päästessään paremmassa kunnossa kotiin.
Huom. Kaikki eivät pääse koskaan kotiin, vaan hiipuvat ja dementoituvat pitkäaikaisosastoilla. Tarkoitin nimenomaan tällaisia osastoja ja vanhustyötä ylläolevassa kommentissani. Vaikka tämäkin työ täytyy jonkun tehdä, niin en suosittele kenellekkään.
..varaudu siihen, että sinut kuitenkin työyhteisössä arvioidaan aivan muiden ominaisuuksiesi suhteen, kuin voisi kuvitella.Ei ole merkitystä ahkeruudellasi tai halustasi perehtyä osaston toimintaan ja tavoille. Merkitystä on sillä, kuinka hyvä vitsin veistelijä olet, oletko lihava vai laiha, osaatko puhua "mukavia" jne...Jos et ole joidenkin mielestä sopiva viihdyttäjä..sinut savustetaan ennenpitkää "kartanolle" ja lähdet vielä vapaaehtoisesti!!
Älä hakeudu hoitoalalle! Juuri kaltaistesi hiljaisten ja ujojen kilttien tyttöjen takia alan palkat ja työolot ovat surkeat.
Hoitoala on niille joilla on selkärankaa vaatia työhaastatteluissa kunnon palkkaa ja etuja jotta em. asiat saataisiin joskus kuntoon!
itse niin "selkärankainen",että olet neuvotellut oman palkkasi paremmaksi? Vaikutat olevan niitä jotka paljon puhuvat,mutta eivät itse tee asioiden hyväksi mitään!!
Täällä luonnetta kasvatetaan, jos mitä!! Selkään puukottajia nimittäin riittää. Jos alat hoitsuksi, niin älä suunnittele koko loppuikääsi olevasi tässä ammatissa. Tämä nimittäin syö ihmistä kaikinpuolin. Olisi varmasti vanhanakin mukava tuntea olevansa vielä selväjärkisten kirjoissa!!
Hoitoala on yksi parhaimmista valinnoista, jos haluaa työskennellä ihmisten kanssa ja TODELLA välittää lähimmäisistään. Ei tietenkään tarkoita ylitse ampuvaa empatian määrää, vaan kiinnostusta, mitä toiselle ihmiselle kuuluu. Itse olen lukenut lähihoitajaksi ja aloitan parin päivän päästä sairaanhoitaja opinnot - hyvillä mielin. Vaikka palkka ei paljon parane, saan uusia haasteita työhöni ja niitä kaipaankin! Rohkeasti vaan mukaan, ja jos päätös koulutuksen kesken ollessa tuntuukin väärältä, voi aina ottaa uuden askeleen ja yrittää toista alaa!
sairaanhoitajalle on tarjolla niin monia työpaikkoja, että löydät takuulla omasi. luonteesi voisi soveltua vaikkapa psykiatriselle puolelle. Kuten itsekin totesit töitä riittää saat valita työpaikkasi. Isompaa palkkaa saa ulkomailta esim norjassa 3700euroa/kk..
piirtää paljon ihmisiä, vaikka piirrustustaitosi vuoksi tahtoisit välttää ihmisten piitämistä. Piirrä myös aurinkoja, pupuja ja muuta lähinnä naivia röpellystä.
Testissä pyritään myös tarkistamaan kuinka täsmällisesti testattava noudattaa annettuja ohjeita, joten tee täsmälleen ohjeiden mukaan. Sairaanhoitoalalle pääsemiseen täytyy siis läpäistä nämä testit, joiden pätevyydestä on esitetty paljonkin kritiikkiä.
Sairaanhoitoalalle on päässyt minun kouluajoilta juuri ne pahimmat ja ilkeimmät koulukuisaajat, joten en ihmettele niitä negatiivisia kuvauksia mitä täällä on sairaanhoitajan työstä kerrottu.
Juuri ne potilaistaan huolehtivat sairaanhoitajat kokevat eniten painostusta työpaikallaan, sillä he eivät sovi "joukkoon" - heidän aikansa menee potilaiden hoitoon ja työn pääedellytys "ruskeakielinen kiipijäluonne" on jäänyt heille hiukan tuntemattomaksi.
..kiusaamisesta ensin työharjoittelupaikassa ja sitten vielä pitkä-aikaisessa kesätyöpaikassani. En tiedä mitä tekisin. Mietin yötkin läpeensä tätä asiaa, sillä minulla todella oli haave opiskella sairaanhoitajaksi mutta näin se vaan kariutui asioista, joihin en voinut mitenkään vaikuttaa. Olen juuri vähän hiljaisempi, kiltti luonne. En koskaan astu toisten varpaille. Ehkä siksi minua oli niin kiva kiusata..
Toisaalta sellaisiakin asioita pisti silmään, että kukaan siellä ei arvosta hoitajia, työtahti on hirvittävä ja unettomuus uhkaa vuorotyössä. Itseään ei oikein ehdi toteuttaa.. no eipä siellä sellaista mahdollisuutta edes ole.. kaikesta saa syyn niskoilleen, hoitaminen muuttuu kivantuntuisesta alusta ihan totaalisesti sellaiseksi, jossa ei jaksa antaa itsestään mitään, ei tunnu miltään, ei huvita sanoa mitään ylimääräistä lohduttavaa vaikka toinen sitä ilmiselvästi tarvitsisi. Työ on Todella rankkaa. Se on fyysistä, teknistä, vastuu ja paineet ihan kiitettävät ja palkaksi saa kieroilua, haukut, kiusamista ja muutaman sata euroa ehkä käteenkin.
En ymmärrä kuka tuosta nauttii. Eivät näytä pitempään alalla olleet nauttivan työstään. Aika loppuun kuluneilta saikkarit noin yleensä vaikuttavat. 27v ja pitäis olla jo ammatti, mutta kun en oikein jaksa.. en yksinkertaisesti pärjää siellä!
Hei kohtalotoveri!
Olen kokenut aivan saman kuin sinäkin.Omat odotukseni ja luuloni siaraanhoitajien etiikasta olivat liian ruusuiset. Hyviäkin tyyppejä sekaan mahtuu, mutta nämä pirullisimmat ja äänekkäimmät nousevat usein esiin massasta. Heitä ei voi kuin sääliä. Heidän elämänlaatunsa ei voi olla kovin kummoista, jos pääasiana on vain kollegoidensa, tai tulevien sellaisten mollaaminen,kiusaaminen,alistaminen ja/tai manipuloiminen.
Koita jaksaa kuitenkin loppuun,älä anna periksi!! Sairaanhoitajakoulutus on hyvä ponnahduslauta myös muuhun koulutukseen. Kaikki on mahdollista ja muista että elämä jatkuu myös koulun jälkeen!!
Hyvää jatkoa "Elämä se on kuin silkkiä vaan" tyyliin!!
Minä olen ollut 10 vuotta sairaanhoitaja. JO opiskeluaikana huomasin tehneeni virheen ammatinvalinnassa. Koulun kuitenkin kävin sinnikkäästi loppuun.
Olen työskennellyt 10 vuoden aikana vanhushuollossa, kuntoutuspuolella, kehitysvammapuolella, lastensairauksien puolella ja lääkärikeskuksessa. Silti en ole löytänyt omaa paikkaani, vaikka minulla vakituinen työpaikka onkin.
Työssäni olen nähnyt ilkeitä potilaita ja kauheita sairaanhoitajia. Lokaa on tullut päälle monesta suunnasta. Moni sairaanhoitaja on manipuloiva selkäänpuukottaja. Töitä saa tehdä kieli vyön alla, eikä ne tunnu koskaan tulevan siltikään valmiiksi.
Joten älä ihmeessä lähde opiskelemaan sairaanhoitajaksi, se ei todellakaan kannata. Työn takia, kun ei kannata terveyttään menettää!
Ja kun olet valmis sairaanhoitaja ja yrität pitää puolia sosiaali- ja terveysalan surkean perehdytyksen(joka ei muuten toimi ollenkaan - sairaanhoitajan oletetaan tietävän kaikki kaikesta kun on valmistunut koulunpenkiltä) takia, sinut voidaan leimata passiiviseksi työntekijäksi. Työntekijäksi, joka ei ole realistinen työhaastattelussa eikä osaa arvioida omia ammattitaitojaan, vaikka työnantajakin ajattelee vain että saadaampahan tähänkin sijaisuuteen vain joku tekijä.
Parhaiten sairaanhoitajana pärjäävät ihmiset, jotka osaavat jyrätä toiset alleen. Olen vasta ollut 2 vuotta valmiina sairaanhoitajana, mikä tuntuu minussa jo nyt uupumuksena huonojen työolosuhteiden takia. Opiskeluaikanani pohdin kovasti, että onko minusta todella kantamaan vastuuta toisen ihmisen terveydestä. Olin valmistuneena sairaanhoitaja avoin ja varma että toisiin sairaanhoitajiin voi luottaa työelämässä. Aina sain kuulla, että mitä pahaa hän ja hän oli minusta puhunut. Hoitoala on työpaikkakiusaajien unelma työpaikka - en muuta voi sanoa.
Todella väsynyt ihminen hoitoalalla! En suosittele kenellekään.