Ihanat seropimme

tuli nyt ensimmäisenä yksi mielestäni positiivinen asia mieleeni. koiramme nimittäin osaa valita aina hyvän paikan ulostaa:) ihan totta, sitä harvoin tulee ajatelleeksi, mutta paljolta säästyy kun ei tarvitse kakkapusseja pitää mukana. koira menee ulostamaan puskien alle ja ojiin, ei ikinä liian näkyvälle paikalle. ketään eivät jätökset puskien alla ja ojien pohjilla kait häiritse:) käytös saattaa johtua siitä, että sen pentuna ollessa se vietiin tarpeilleen aina metsään kauas poluista ja pihoista.

Meidän haukku on tosiaan hyvin onnistunut yhdistelmä näistä kahdesta rodusta. Ulkomuoto kuin bokserilla, paitsi kuono ei ole niin ryppyinen (leveä kyllä) ja pilkkuja löytyy masusta, kaulalta ja tassuista. Hieno luonne, energinen ja omalla kainolla tavallaan sylikoira (kun muut ei näe). Kova oppimaan ja koirakoulussa viihtyy liiankin hyvin. Keväällä aijomme aloittaa agin, silloin haukku on jo 1 1/2 vuotias. Yksin ei oikein viihdy, mutta seurassa sitäkin paremmin. Ja pienet lapset viihtyvät hänen kanssaan ja koira heidän kanssaan, silmin nähden.

Että tällainen haukku meillä.

Berninpaimen/Kultainennoutaja uros 5v.

mun seropi on lhasa/cottoni/toyvillis-sekotus... pieni vielä, mutta älyttömän kovapäinen! kamalan energinen ja kexii itte ittelleen tekemistä, jos ei joku muu jaxa leikkiä (joskus se tekeminen ei kyllä kovin "sallittua" oo...). tosi hauskan näkönen, ei varmasti toista samanlaista tuu vastaan.. *nauraa* varmasti aletaan kaikenlaista harrastaan, qhan tuo tuosta vähän vanhenee.. :)

Minulla tanskandoggi/labradorinnoutaja 3 vuotias uros.
Harrastetaan hiljakseen raunioita ja vähäsen tottelevaisuutta. On helppo koulutettava ja muistaa asiat pitkään.
Erikoiskyvyiksi voisi mainita sen että on pohjattoman kärsivällinen lasten kanssa. On myös toiminut kissamme isäpuolena menestyksekkäästi, vaikkei suostukaan imettämään, kissan harmiksi.

Haluan kertoa nuorimmasta koirastani (Otosta) vielä sen, että se on kova poika lahjomaan minua =). Kun olen itse vaikkapa syömässä/napostelemassa herkkuja, Otto tuo minulle omia lelujaan syliini ("vaihdetaanko?"). Saman Otto tekee, jos sillä on tylsää ja minä olen nukkumassa - eikun kuolainen lelu minun naamaan vaan, niin jopas alkaa akka heräillä :D.

Leenu 9,5v (suomenlapinkoira-karjalankarhukoira-terrieri-partacollie):
Leenulla on uskomattoman tarkka kuulo. Äsken kun poikakaveri tuli kotiin, Leenu tunnisti hänen askeleet (useita sekunteja ennen kuin hän työnsi avaimen lukkoon) ja kiirehti ovelle. Eikä Leenu todellakaan koskaan turhaan juokse kuullessaan askeleita (ei hän välitä naapureista tai postin jakajista).
Sitten tuli mieleeni tapahtuma Leenun nuoruus ajoilta. Leenu on aina osoittanut olevansa erittäin älykäs likka (sen älyn hän käyttää tyystin omaksi hyödykseen). Elikäs: Asuimme maalla ja Leenu vieraili usein naapurissa isänsä luona. Yhtenä iltana äitini halusi Leenun jo sisälle ja lähti kävelemään tietä pitkin naapurille päin huudellen Leenua. Äitini ehti nähdä kuinka Leenu katosi naapurin pihasta metsään (ihan toiseen suuntaan kuin missä talomme oli) ja ajatteli suuttuneena että "no senkun menet sitten". Kun äitini meni tienpätkän takaisin kotiin, Leenu makasi rappusilla kuin olisi ollut syvässäkin unessa ja nousi venytellen sekä heilutti häntää kuin sanoen "kiva kun tulit kotiin, olen tässä vartioinut taloa koko päivän"...