Määrittely toisesta laista?

Aika yleistä lainsäädännössä on, että käytetään erikseen määrittelemättä käsitettä, joka on jo määritelty muualla lainsäädännössä. Usein tuohon muun lain määritelmään viitataan toisesa laissa, mutta ei suinkaan aina. Ja pääperiaate tosiaan on, että jos jossakin laissa on tietty käsite määritelty, ja samaa käsitettä käytetään toisessa laissa sitä sen kummemmin määrittelemättä, sovelletaan sitä muussa laissa jo olevaa määritelmää. Esimerkkejä tästä olisi useitakin, mutta mainitsen nyt vain yhden eli "kuluttajan" käsitteen. Se on määritelty vain kuluttajansuojalaissa, mutta samaa käsitettä käytetään lukuisissa muissakin laeissa (esim. asuntokauppalaki, maakaari, tuotevastuulaki, tuoteturvallisuuslaki, kiinteistönvälitystä koskeva lainsäädäntö ym. ym. ) Kaikissa näissä laeissa kuluttajan käsitteellä on sama sisältö ja merkitys kuin kuluttajansuojalaissa siinä olevan määritelmään mukaisesti.

on_ja_on kirjoitti:

Aika yleistä lainsäädännössä on, että käytetään erikseen määrittelemättä käsitettä, joka on jo määritelty muualla lainsäädännössä. Usein tuohon muun lain määritelmään viitataan toisesa laissa, mutta ei suinkaan aina. Ja pääperiaate tosiaan on, että jos jossakin laissa on tietty käsite määritelty, ja samaa käsitettä käytetään toisessa laissa sitä sen kummemmin määrittelemättä, sovelletaan sitä muussa laissa jo olevaa määritelmää. Esimerkkejä tästä olisi useitakin, mutta mainitsen nyt vain yhden eli "kuluttajan" käsitteen. Se on määritelty vain kuluttajansuojalaissa, mutta samaa käsitettä käytetään lukuisissa muissakin laeissa (esim. asuntokauppalaki, maakaari, tuotevastuulaki, tuoteturvallisuuslaki, kiinteistönvälitystä koskeva lainsäädäntö ym. ym. ) Kaikissa näissä laeissa kuluttajan käsitteellä on sama sisältö ja merkitys kuin kuluttajansuojalaissa siinä olevan määritelmään mukaisesti.

Nyt meni vähän metsään.

Asuntokauppalaissa määritellään käsite kuluttaja (1:3). Maakaari ja tuotevastuulaki eivät käytä termiä kuluttaja. Ainoa missä meni oikein, oli tuoteturvallisuuslaki (kaikkea kiinteistönvälitystä koskevaa lainsäädäntöä en jaksa kahlata). Siellä todellakin käytetään termiä kuluttaja sitä tarkemmin määrittelemättä, mutta asiayhteydestä on helppo päätellä, että kuluttajansuojalaki käy määritelmän hakulähteeksi.

Pääsääntöisesti määritelmät ovat lakikohtaisia. Sikäli kun jotain käsitettä ei tietyssä laissa määritellä, voidaan tukea hakea muista laeista. Mitä etäämmälle kyseisen termin määrittelevän lain aihepiiristä mennään, sitä ontommaksi vertailu käy.

Sen lisäksi on termejä, jotka merkitsevät eri asioita eri laeissa, ja ne on määritelty lakikohtaisesti eri tavalla. Tällöin määritelmän lainaaminen jonnekin ihan toisaalle on melkoisen arvelluttavaa, ja lainaamisen peruste juuri jostain tietystä laista täytyy selvittää aika hyvin.

Ja lsitten lyhensit sen houperkul:iksi?
Nerokasta. Mutta miksi jätit 15 merkin tilan käyttämättä?

Ehei. Katsos työ on niin leppoisaa, että samalla, kun laskuttaa asiakkaalta 300 euroa tunti, ehtii tehdä kaikenlaista tällaistakin.