Mikä on turvamarginaalisi?

Tilanteesta riippuen.
Silloin, kun olen lähdössä jonnekin, missä ei pysty lataamaan, niin puhelimessa on oltava täysi lataus. Muuten laitan kohtapuoliin sen jälkeen lataukseen, kun puhelin ilmoittaa, että on 20% jäljellä.
Bensaa tankkaan vain silloin, jos minua on kärrätty pitempiä matkoja ja ilmoitetaan, että kohta kävellään.

Toi 20% virrasta on kait tavallista, koska puhelin vinkaisee ja ilmoittaa. Minä laitan illalla lataukseen jos virta on alle 30%. Kun ollaan liikenteessä minä vinkaisen kun mittarin neula lähestyy neljännestankkia ja alan kulemma hengittään nopeesti ....Lutunen sanoo että voi voi vielä ajettais vaikka 150 kilsaa tällä tankilla ja mä sanon että jos jäädään ilmansoppaa niin sinä pukkaat, minä istun vain kyydissä.

Turvamarginaaleista lisää: mitä jääkaapistasi ei saa puuttua kun menet nukkkumaan illalla? Minulla se on kahvimaito.

Uudempien autojen tankkia ei saa päästää tyhjäksi, siitä voi tulla suurikin vahinko.

Puhelimen ja tabletin laitan joka ilta ennen nukkumaan menoa lataukseen. Tankin pyrin pitämään aina aika täynnä, mielellään vähintään puolessa tankissa, pidemmällä matkalla pysähdyn tankkaamaan yleensä viimeistään neljännestankin tietämillä. Sitä ei tiedä koskaan jos vaikka tulee öiseen aikaan äkkilähtö esim. sairaalaan. Kylällä yksitankkaus automaatti, jos se ei toimi, niin seuraava vasta 65 km päässä. Autossa aina pari seteliä automaatteja varten, yö aikaan en koskaan käytä korttia vieraalla paikkakunnalla.

Huomasin Suomessa käydessämme taas kerran että vanhemmat sukulaiseni tulevat hyvissä ajoissa tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Mieluummin varttia ennen kuin juuri ajallaan. Turvallisuusmarginaali kasvanut nuoruudesta?
Poikani lähtee junalle kuusi minuuttia ennen, pysäkki on 700 metrin päässä. Kuulemma ei ole koskaan myöhästynyt. Minä pidätän hengitystä sängyssä pitkälläni, aamupimeässä ja kuuntelen junan ääntä ja lasken että kerkisiköhän se.

Jokapäiväiset menee totuttuun tapaan ilman kummempia yllättävät tilanteet on erikseen kuten avainten jääminen sisälle varsin yöaikaan kun ei puhelinta mukana olet täysin ulkona.

Kyllä marginaalit menevät täysin tilanteen mukaan. Puhelimen pidän hyvässä latauksessa jotta virtaa riittää kun olen liikkeellä. Polttoainetta tankkaan niin, että ei matkalle jää. Yleensä pyrin ajamaan tankin melko tyhjiin, jolloin ei tarvitse tankata niin usein, mutta on poikkeuksia - esim jos kelit ovat sellaiset, että vetä kondensoituu, niin pidän tankin mieluummin täytenä. Jääkaapissa ei ole varamarginaaleja. Kun jokin on vähissä, lisään sen ostoslistalle ja seuraavalla kauppareissulla sitten täydentyy.

Eikös nuo ole itsestäänselvyyksiä, kukapa sitä tielle mielellään jää, ja on otettava huomioon mittarivirhe.
Oma turvamarginaali on , että maksan laskut etuajassa. Ja pussissa pitää olla paperrahaa sen verran, että sattu mitä tahansa, niin ei tarvii miettiä, mitä tehdä.
Kortti toimii, milloin toimii.

Minä taas löysin tietyn prosentuaalisen mallin mikä pitää minut turvallisena ja se on juuri tuo että neljännes jotain mitä tarvitsen aina olisi oltava varastossa. Aikaa, bensaa, virtaa, aamiaistarvikkeita (ei kauppaa lähellä, paitsi pikkanen hätävarakioski ja sekin aukeaa vasta kl. 11 aamulla.) Laskut maksan heti kunne tulee, aikaisemmin loggasin ne palkkaa seuraavalle päivälle, paitsi ne joissa oli 10 päivän maksuaika.

Saan paniikin jos kaikki jutut jäävät viime tippaan ja olennähnyt toistavasti unia siitä että on jouluaatto ja lahjojen osto kesken......

Laitan joka ilta kännykän lataukseen. Aamulla sitten kelepaa nostaa puhelin korvaan ja ruveta praatailemaan.
Bensaa on aina tankissa huru mykket. Kun bensatankin mittari näyttää puolta tankkia tai pikkusen vähemmän, niin kurvaan hakemaan lisää bensaa.
Jääkaapissa pitää olla seuraavan päivän ruokatarpeet. Ellen sitten päätä ottaa valmista ruokaa pakastimesta.
Kahvia pitää olla AINA kaapissa. Olisi kauhistus, jos aamulla heräisin ja huomaisin, että kahvi on loppu. Se olisi maailmanloppu minulle.

Aloituksen ajatus ei ole tullut pikku mieleenikään.
Minulla ei koskaan ole ollut pakko-mielteitä.
Toivottavasti ei tule vanhanakaan.
Vaikka väittävät niitä tulevan aina.
Liekö sieltä on aloittaja etsinyt aiheensa.
Kuvansakin kun on laittanut suloisesta lapsestaan :)
Hali

2-4 sataa Euroa on aina lompsassa.
Tilillä on enemmän.
Kortit toimivat.
Merkintöjä ei ole ainakaan luotto-puolella.
Tankkaan missä sattuu, milloin sattuu.
Viimeistään kun palaa valo.
Hyllyllä on 10 prk. hernaria.
2pkt. Koulu-Näkkiä.
2pss. Manteli-lastuja.
Hernarit eivät ole unohtuneet hyllylle.
Ne ovat laiskan-miehen-päivään varattuja.

H.

Kyllä se on sopivan iso hajurako, tänään sen terkkarissa totesin. En vaan ilennyt istumapaikkaa vaihtaa, kun täti jutteli niin innokkaasti.

Kahvia ja kahvimaitoa täytyy aamuksi olla. Autoa en enää omista.
Kännykkä unohtuu välillä laukkuun. Välillä se jää aamulla kotiin, kun lähden töihin. Palatessani on usein jo sammunut. Kännykkä.

Puhelimen laturi aina mukana, kun useammaksi päiväksi lähden. Vilkaisen silloin tällöin, tolppa pari, kun jäljellä sitten lataan.
Läppärin söhköjohto myös aina mukana.
Tankkaan, kun tiedän, etten pääse enää seuraavaan etappiin ilman.
Empä noista ole ongelmaa itselleni tehnyt.
Otan kerran pari kuussa laskunipun viereeni ja laittelen eräpäiville kaikki koneelle, sieltä ne sitten hoituu ajallaan.
Kahvia on kyllä aina. Kerran kesällä ei ollutkaan, kun olin pari päivää kotona, no join teetä, kunnes kävin kaupassa. (Olin vienyt paketin mökille, ettei suotta laimistu, kun kotona ei käyttöö.)

Nämä jokapäiväiset turvamarginaalit nehän on itsestään selviä ei niitä tarvitse miettiä ne hoituu luonnostaan jollei ole demetoitunut mutta kun mennään vaikka kodin ulkopuolelle sitten joutuu olemaan tarkempi ja tilanteita kyllä löytyy vaikka kuinka ilman luettelematta.

Itsellä kerran muutama ensimmäinen lomapäivä mökillä pilalla....luulin jättäneeni silitysraudan päälle... kiireessä kun silittelin vaatteita.. Aika piinaavaa ...vaikka kuinka sanoi itselleen ..ei se jäänyt...pari päivää kului ...vasta sitten pääsin siitä ajatuksesta irti.
Kyllä sitä vielä kopeloi laukkunsa ennenkuin painaa oven kiinni...että onko avain..puhelin..lompakko..
Puhelimen ja tabletin lataus sitten kun ilmoittaa....tai huomaa että vähissä on.

Jaha, futsitaampa sitten. Puhelin noin 20% kun lävähtää ruutuun, pistän piuhanpäähän. Tosinopeasti latautuu puhelin. Valitettavasti tabletti kuolla kupsahtaa, ressukka, tuontuostakin. On joku kiinnostava juttu menossa ja ruutu pimenee, ei saisi mennä nollille,
vain pieni pistekukka pyörii viimeisillä voimillaan. Kauhean kauan kestää
tabletin lataus.
Auto, tankkaan kun merkkivalo syttyy, yleensä vasta sitten, poikkeuksiakin on.
Kameran akku pääsee ikävästi yllättämään joskus, joka käyttökerran jälkeen laturiin. Se on sitä että vähänväliä joku latautuu.
Kyllä sähkö tekee kauppansa.

Rintasyöpäleikkausten yhteydessä puhutaan marginaalirajasta. Se on alue syöpälöydöksen ympärillä. Alue on puhdas jos siitä ei löydy syöpäsolujen jämiä.

Autoilla on turvallisinta ajaa tankki tyhjäksi, sitten tietää bensan loppuneen. Kolmioita ja hätävilkuttavia näkyy tämän tästäkin. Eipä ole huvittavampaa näkyä kuin nuorehko mies 1 1/2 litran Cocispullo bensakanistrina. Bensattomia naisiakin näkee ja se ei ole syy pysähtyä.
Autoilijoilla turvaväli tuntuu olevan melkein kiinni takapuskurissa. Naisiin turvaväli on nainen 2 - 5 metriä takana. Heitä näkyy iltakävelemässä.
Puhelimissani akut kestävät 2 viikkoa, 3 - 4 viikkoa ja 2 kuukautta. Paniikki ja pakkomielteet ovat täysin vieraita käsitteitä meikäläisen laarissa. Jos talo syttyy palamaan, kyllä palokunta huolehtii ulosheittämisestä tavalla tai toisella. Saatanpa itsekin olla aloitteellinen jos sänky on tulessa. Ei pidä hötkyillä, kaikkiin asioihin on järkiperäinen selvyys.

Kun puhelin tööttää virran vähyyden merkiksi. Sittenkään en aina laita sitä lataukseen vaan käytän täysin tyhjäksi.

Bensan suhteen olen varovaisempi. Eniten kilometrejä kertyy Seutulan reisuista. Edestakainen matka noin 500km. Menomatkalla pidän huolen, ettei ainakaan yöllä palatessa tarvitse tankata.

Hyvä miettiä noita marginaaleja, kännykän käytän melkein aina tyhjäksi. Sitten saa aina miettiä sitä pin koodiaan. Olen kuullut, että se on akulle parempi että ajetaan ihan tyhjäksi kuin täytetään vähän väliä.
Kännykkä on käteni jatke jatkuvasti, päivisin voin joutua käyttämään sitä nopeasti ja yksin asuessa muutoin se on iso turvallisuustekijä.
Bensatankki on aina melkein täynnä. Halvat bensat tankkaan hyvissä ajoin.
Huushollini vara-avaimia on varmassa paikassa ja sukulaisilla melkein naapurissa.
Ruokaa on aina jemmassa, joskus huvittaa käydä kerran viikossa tai harvemminkin kaupassa. Pakastin on hyvä apulainen siinä suhteessa.
Sähkökatkosten varalle täytyy löytyä tulitikkuja ja kynttilöitä, tähän aikaan vuodesta niitä löytyy muutenkin.
Palohälyttimet ja vaahtosammutinkin ovat ajan tasalla ja olen jopa testannut että osaan sammutinta käyttää.
Tärkeät puhelin numerot löytyvät helposti muualtakin kuin kännykästä.
Laskujani en pyörittele, käyn vain hyväksymässä heti kun ilmoitus tulee.
Rahaa ei ole koskaan rahapussissa, onneksi nykyään parkkimaksunkin voi maksaa kortilla.
Talosta löytyy aina myös viinaa, asekaapista haulikko ja sängyn alta kirves...ei vaikkaan.

Hella sekä upouusi moccamaster varustettu automaattikatkaisulla, halpakin vielä oli 99€, puhun keittimestä.

Vara-avainta tarvii varmaan alkaa taas jemmaan jonnekin mutta ei kukkaruukun alle ulkorapulle eikä ovimaton alle myöskään....Pieni vaara tosin että tänne kukaan tuntematon yrittäisi sisälle vaikka ovi olisi lukitsematta muutaman tunnin tai vaikkapa yön yli.
Kirveitä ja rautakankia jne. on riittämiin, mutta mieluummin työkaluvajassa kuin sängyn alla....jenkeissä nukuin kyllä pesäpallomaila sängyn alla, mutta täällä en tunne että olisi tarvetta.
Viinaa on aina talossa whiskyn, viinin ja oluen muodossa; ei meillä janoon kukaan kuole, mutta taas ei ketään ämpäriin myös hukuteta.

Oliskohan aika alkaa tekemään niitä hoitotestamentteja ja viimeistä tahtoa.....niin olisi sekin asia hoidettu.