Jihadistit riehuu Hennalassa!!!

Videon lopussa esiintyvä mies on kusettanut 150 000 lahtelaiselta seurakunnalta ja papilta:

http://mvlehti.net/2015/09/26/sprn-riveista-paljastui-kovan-luokan-rikollinen-huijasi-seurakunnalta-ja-papilta-150-000-euroa/

Mistä nyt mellakoidaa? Mikä on aiheena?

http://mvlehti.net/2015/11/07/hennalassa-tapahtuu-taas-video/

Näköjään tämä paskasakki nakkelee roskatkin ikkunoista vaan ulos! Siellä meidän tulevaisuuden työvoimapulanpaikkaajat ja kulttuurinrikastajat roskaa ja riehuu!

No eipä ole paljon poliisinkaan käytöksessä hurraamista...

http://mvlehti.net/2015/11/07/mies-halusi-keskustella-vakuutuslaskustaan-poliisi-loi-rautoihin-video/

Ei oo viissin missään valtamediassa näkyny juttua tosta "justicesta" mitä vaativat :D niille raukoille on varmaan tarjottu taas pahaa ruokaa ja liian vähän rahaa..

Mikähän niillä nyt mahtaa olla huonosti? Ei oo saaneet pilpakkaa vokin vapaaehtosilta vissii. Eikä oo Suomen valtio antanu tarpeeks rahaa lähtee yöelämää hakee pilpakkaa??

VOimme laskea noita kustannuksia, mitä rättipäistä tulee...! Poliiseja on tällä viikolla ollut siellä joka päivä(!!!). Mennään useilla partioilla jne.

Alkaa todellakin olla mitta täynnä!!!

Suurempia mylläköitä tulossa. Nïn on käynyt esim. Helsingissä.

http://mvlehti.net/2015/09/19/tajukangas-suomeen-tulevat-kehitysmaalaiset-ovat-rosvonneet-kaiken-junista-matkallaan-pohjoiseen/

Tässä juttua mitä osa tekee matkalla. Tarvivat turvapaikkaa, mutta ei siltä näytä kun kantaväestö tarviikin sitä turvaa.

Hennalaan tulossa lisää matuja! Nytkin poliisi käy siellä jo useammankerran päivässä. Ja tahti taitaa vaan kiihtyä jatkossa. Mielenosoitukset alkavat olla lähes päivittäisiä, nykyään. Tulevaisuudessa niitä alkaa olla jokapäivä! Nyt alkaisi olla viimehetket pistää pakkokäännytykset voimaan.

Hennala alkaa kohta muistuttaa kaatopaikkaa. Hennala tuhottu vuodessa. Mielenosoitukset leviävät aivan varmasti kasarmialueen ulkopuolelle. Poliisi kohta aivan kusessa ja mahdottoman tehtävän edessä. Jne. Hennalan alueen asukkaana olen jo aivan kypsä paskapäihin.
http://mvlehti.net/2015/11/07/hennalassa-tapahtuu-taas-video/

Muslimit olivat raiskanneet 9-vuotiaan tytön ja kun poliisit olivat pidättäneet tekijät niin alkoi kaamea äbläwäbläys

Mitä ajattelet vtun suvakki kun sinun lapsesi raiskataan??????Jos se ei ole sinun lapsesi, niin ajatteletko sitä jollekkin muulle aiheuttamaasi tuskaa?

Onko tänään uutta?

On se vaan jännää miten unohtuu historiasta vastaavat tapaukset. Itse muistan 70-luvun alussa kun savolaiset ja kainuulaiset ja monilta muilta paikkalunnilta saapui väkeä tänne etelä-suomeen paremman elämän toivossa. No, sitten heitä varten rakennettiin kiinteistöjä että heidät voitiin majoittaa. Siellä sitten poliisipartiot oli jokapäiväinen näky selvittelemässä näitä yhteenottoja. Kuvitellaan nyt sitten että samaan asumisyhteisöön sijoitettaisiin helsinkiläiset, savolaiset, lappalaiset pohjanmaalaiset ja hämäläiset. Kuinkahan kauan siellä se auvoinen yhteiselo kukoistaisi...?

No jos muu osa maasta kun Lahti on kehitysmaata niin kylläpä vaan sitten oli "vajakkeja". Olin jo silloin työelämässä ja tilanne oli se että niistä maakuntaantunkeutujista olisi ollut apu työvoimapulaan. Muutama älypää jopa rakensi kerrostaloasunnossa optimistijollan, mutta sen pois saamisessa asunnosta tulikin pienoinen pulma. Musta tuntuu että nää ilmaisuja "vajakki" ja "suvakki" käyttävät just näiden savolaisten ja kainuulaisten jälkeläiset.

Kohta löytyy pääkalloja lyhtypylväästä.

Oliko se taannoinen pidätys Jihadistin pidätys? Iltis tänään kertoo, että suomessakin yksi pidätys Jihadisti porukasta.

Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: mahtaako tyyppijaottelukaan olla ihan validi? vrt. EN wiki
Harhaluuloisuushäiriö on vakava psykoosisairaus (ICD-tautiluokitus F22.0). Harhaluuloisuushäiriöissä ilmenee yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan erilaisia harhaluuloja. Harhaluuloisuushäiriötä kutsutaan myös paranoiaksi tai paranoidiseksi psykoosiksi, mikä on hieman harhaanjohtava, koska häiriöiden oirekuva voi olla varsin monentyyppinen eikä suinkaan aina vainoamiseen liittyvä.

Ryhmä häiriöitä, joille on ominaista joko yhden ainoan harhaluulon tai toisiinsa liittyvien, tavallisesti jatkuvien ja joskus elinikäisten harhaluulojen kehittyminen. Harhaluulon tai harhaluulojen sisältö on hyvin vaihteleva. Usein ne ovat vainoavia, luultuun ruumiilliseen sairauteen liittyviä tai suuruusharhoja. Muuta psykopatologiaa ei yleensä esiinny; ajoittaiset masennusoireet ovat mahdollisia, ja haju- tai tuntoharhoja voi joissakin tapauksissa kehittyä.

Psykologisena ilmiönä toisia kohtaan ilmenevä epäluuloisuus on luonnollista. Paranoidisuus on tavallinen oire myös muissa mielenterveyshäiriöissä, kuten skitsofreniassa (paranoidinen skitsofrenia). Rajanveto epäluuloiseen persoonallisuuteen (ICD-tautiluokituksessa F60.0) on myös häilyvä.

Sisällysluettelo [piilota]
1 Tyypit
2 Diagnoosi
3 Esiintyvyys
4 Oireet
5 Hoito
6 Lähteet
6.1 Viitteet
7 Aiheesta muualla
Tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harhaluulon luonteen mukaan harhaluuloisuushäiriöt voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin:

vainoharhainen eli paranoidinen
mustasukkaisuusharhainen
erotomaanisesti harhainen
suuruusharhainen
somaattisharhainen.
Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diagnostiset kriteerit:

A. Esiintyy harhaluulo tai joukko toisiinsa liittyviä harhaluuloja, jotka ovat muita kuin tyypillisesti skitsofreenisiksi F20.0-20.3:n yleisissä kriteereissä G1.1, G1.b tai G1.d määritellyt (harhaluulot siis eivät ole täysin mahdottomia tai kulttuuriin sopimattomia). Tyypillisesti ne ovat vainoamis-, suuruus-, mustasukkaisuus- ja seksuaalisuusharhaluuloja tai luultuun ruumiilliseen sairauteen liittyviä harhaluuloja.

B. Kriteerin A mukainen harhaluulo (harhaluulot) on esiintynyt vähintään kolmen kuukauden ajan.

C. Skitsofrenian (F20.0-20.3) yleiset kriteerit eivät täyty.

D. Ei esiinny pitkäkestoisia aistiharhoja minkään aistin alueelta (saattaa kuitenkin esiintyä ohimeneviä tai ajoittaisia kuuloharhoja, jotka eivät ole kolmannessa persoonassa tai kommentoi jatkuvasti henkilöä).

E. Masennusoireita (tai jopa masennustila, F32) voi ajoittain esiintyä, edellyttäen, että harhaluuloja ilmenee myös silloin, kun mielialahäiriötä ei esiinny.

F. Ei ole näyttöä F00-F09:ssä luetellusta ensisijaisesta tai toissijaisesta elimellisestä mielenterveyshäiriöstä tai psykoaktiivisten aineiden käytöstä aiheutuvasta psykoottisesta häiriöstä (F1x.5).

Tätä diagnoosia ei voi asettaa, jos potilaalla on selviä ja jatkuvia kuuloharhoja. Sama koskee skitsofreenisiä oireita, kuten vaikutuselämyksiä ja huomattavaa tunteiden köyhtymistä, sekä selviä todisteita aivosairaudesta. Satunnaiset tai hetkelliset kuuloharhat eivät kuitenkaan sulje pois tätä diagnoosia, jos ne eivät ole tyypillisesti skitsofreenisiä ja muodostavat vain pienen osan kliinisestä kokonaiskuvasta ja etenkin, jos ne esiintyvät vanhahkoilla potilailla. Sairaus alkaa yleensä keski-iässä, mutta joskus, erityisesti kun on kyse uskomuksesta kehon epämuodostuneisuudesta, varhaisessa aikuisiässä. Harhaluulojen sisältö ja niiden puhkeaminen ovat usein yhteydessä henkilön elämäntilanteeseen, esimerkiksi vainoamisharhat vähemmistöjen jäsenillä. Suoraan harhaluulojärjestelmiin liittyviä toimia ja asenteita lukuun ottamatta, potilaan tunteet, puhe ja käyttäytyminen ovat normaaleja.

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harhaluuloisuushäiriö on melko harvinainen sairaus; arvioidaan, että n. 0,1–0,4 % väestöstä sairastaa sitä. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä, koska kyseessä on kapea-alainen häiriö, joka ei välttämättä vaikuta esim. työkykyyn, ja hoitoon hakeutuu ilmeisesti vain pienehkö osa potilaista. Se on tavallisin keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla ihmisillä[1]. Harhaluuloisuushäiriön diagnosoinnissa täytyy varmistua siitä, että kyse ei ole huomattavasti yleisemmästä skitsofreniasta, jota sairastaa n. 1 % väestöstä. Skitsofrenia puhkeaa tyypillisesti varhaisaikuisuudessa ja ennen keski-iän saavuttamista; sen sijaan harhaluuloisuushäiriötä esiintyy keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla ihmisillä. Varmaa käsitystä harhaluuloisuushäiriön etiologiasta ei ole olemassa: etiologiaan vaikuttanevat useat syytekijät[2].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaisen harhaluuloisuushäiriön tärkein oire on pysyvä harhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpin

Vainoharhaisuus
Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Vainoharhaisuus eli paranoidisuus on kohtuutonta levottomuutta tai pelkoa omasta hyvinvoinnista. Vainoharhaisuus saattaa olla kohtuutonta ja yltää psykoottisuuteen saakka. Paranoia sisältää vainokuvitelmia mahdollisesta uhasta tai salaliittoteorioista.

Sana paranoia on kreikkaa, ja tarkoittaa yksinkertaisesti 'mielettömyyttä' (para 'ulkopuolella', nous 'mieli'), ja tätä alkuperäistä merkitystä psykiatria käytti kuvaamaan harhakuvitelmaa (engl. delusion). Sanan merkitys on muuttunut lääketieteessä, ja tämän vuoksi sen käyttö saattaa vaihdella nykypsykiatriassa.

Paranoia on erotettava fobioista, jotka ovat itsepintaista tiettyjen tilanteiden, esineiden, eläinten, toimintojen tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Sitä vastoin vainoharhainen henkilö syyttää tai pelkää älykkäitä olentoja heidän tarkoituksenmukaisten toimiensa vuoksi. Paranoia pitää myös erottaa perustellusta epäluuloisuudesta, kun yksilö tuntee levottomuutta oman persoonansa, ammattinsa, sukupuolensa, rotunsa, poliittisen suuntaumuksensa, yhteiskuntaluokkansa tai muun ominaisuutensa takia eli kun pelkoon todella on aihetta.

Sisällysluettelo [piilota]
1 Käyttö psykiatriassa
1.1 Sairauksia, joissa esiintyy vainoharhaisuutta
2 Paranoia kuvattuna populaarikulttuurissa
3 Katso myös
Käyttö psykiatriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psykiatriassa Emil Kraepelin käytti termiä paranoia kuvaamaan mielisairautta, jossa harha on pohjana tai kaikkein huomattavimpana osana. Alkuperäisessä mielisairausluokittelussaan Kraepelin käytti termiä puhdas paranoia kuvatakseen tilaa, jossa harhaisuus on olemassa mutta sillä ei ole mitään näkyvää vaikutusta henkilön älylliseen kyvykkyyteen ja ilman mitään muita dementia praecoxin (myöh. skitsofrenian) oireita.

Hänen määritelmänsä mukaan uskomuksen ei tarvitse olla vainoava, jotta se voitaisiin luokitella paranoiaksi, joten suuri määrä harhaisia uskomuksia voi tulla luokitelluksi paranoiana. Esimerkiksi henkilö, joka uskoo olevansa merkittävä uskonnollinen henkilö, tulisi Kräpelinin määritelmän mukaan luokitella paranoiaksi.

Vaikkei puhtaan paranoian diagnoosia enää käytetä (sen tultua syrjäytetyksi diagnoosilla nimeltä harha-aistimusten häiriö), termiä käytetään kuvattaessa yleistä harhojen olemassaoloa, mieluummin kuin jonkin tietyn, vainoavan harhan, ja se elää edelleen paranoidisen skitsofrenian diagnoosina; tässä skitsofrenian tyypissä harhat ovat huomattavia.

Termin kliinistä määritelmää on käytetty kuvattaessa henkilöä, joka uskoo olevansa vainottu, ja on erotettu kaksi keskeistä tekijää:

Henkilö uskoo, että hänelle on tapahtumassa tai tulee tapahtumaan jonkinlainen onnettomuus.
Henkilö uskoo, että hänen vainoajansa tarkoituksena on vahingoittaa häntä.
Paranoia yhdistetään usein psyykkisiin sairauksiin, erityisesti skitsofreniaan, tosin lievempiä muotoja saattaa olla lähinnä ei-psykoottisissa diagnooseissa, kuten epäluuloinen persoonallisuushäiriö. Paranoia saattaa myös olla lääkkeiden tai piristävien lääkeaineiden (kuten kannabis, amfetamiini) sivuvaikutusta. Harhaluuloisuushäiriössä voi esiintyä vainoharhaisuutta.

Termin epäspesifisessä käytössä paranoiaharha tarkoittaa, että asianosaista seurataan, myrkytetään tai rakastetaan välimatkan päässä (kohteena usein kuuluisuus: tämä harhauskomus tunnetaan nimellä erotomania eli Clerambault'n oireyhtymä).

Muita yleisiä paranoian harhoja ovat uskomukset, että kyseisellä henkilöllä on kuviteltu sairaus tai loistartunta; että henkilöllä on jokin erityistehtävä tai hän on jumalan valitsema; että henkilön aivoihin on lisätty tai sieltä on poistettu tietoa; tai että henkilön toimintaa ohjailee jokin ulkoinen voima.

Sairauksia, joissa esiintyy vainoharhaisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavissa sairauksissa esiintyy vainoharhaisuutta:

Paranoidinen skitsofrenia: Tyypillisesti nuorella aikuisiällä, tyypillisimmillään 20-28-vuotiaana puhkeava psykoosi, joka on eräs skitsofrenian tyypeistä. Henkilö kärsii erityisesti vainoharhaisuudesta ja kuuloharhoista sekä esiintyy muita skitsofrenian oireita.
Vainoharhainen harhaluuloisuushäiriö: Myöhäisemmällä aikuisiällä, tyypillisesti yli 40-vuotiaana puhkeava psykoosi, jossa henkilö kärsii vainoharhaisuudesta, mutta ei esiinny skitsofrenian oireita. Tyypillinen puhkeamisikä on selvästi myöhempi kuin paranoidisen skitsofrenian puhkeamisikä.
Epäluuloinen persoonallisuushäiriö: Monenikäisillä esiintyvä, mutta tyypillisesti nuorella aikuisiällä puhkeava ei-psykoottinen häiriö, jossa henkilö ei menetä todellisuudentajuaan ja vainoharhaisuus on pikemminkin kuvailtavissa epäluuloisuudeksi ja epäluottamukseksi muita ihmisiä kohtaan.
Paranoia kuvattuna populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Populaarikulttuurissa paranoiaan liitetään usein

uskomus, että henkilöllä on jonkinlaisia er

Vihaisten rottamieskääpiöiden jengi????