Kiinnostaako sinua nykytanssi?
Pidätkö näitä nykytanssijoita taiteilijoina, tanssijoina vai tanssitaiteilijoina. Konservatoriotasoisen koulutuksen käyneet kutsuvat itseään tanssitaiteilijoiksi. Ovat niin ollakseen niin ollakseen.
Pidätkö näitä nykytanssijoita taiteilijoina, tanssijoina vai tanssitaiteilijoina. Konservatoriotasoisen koulutuksen käyneet kutsuvat itseään tanssitaiteilijoiksi. Ovat niin ollakseen niin ollakseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tanssi on omanlaisensa ilmaisumuoto joka ei heti aukene. Kevätuhria aikoinaan arvosteltiin kovasti. Ensi-ilta oli fiasko. Nykyään sitä pidetään erittäin merkityksellisenä teoksena. Ehkä jostain nykyisestäkin esityksestä tulee klassikko. Einstein on the Beach on hankala. Pidän Philip Glassin musiikista, mutta tuota en oikein jaksanut. Nykytanssin alle mahtuu monta eri tyylisuuntaa. Jos ei pidä yhdestä voi kokeilla jotain muuta tyylisuuntaa. Itse olen kyllä pitänyt esim Aurinkobaletin ja Tanssiteatteri Erin esityksistä. En tiedä onko koulutettu taiteilija parempi kuin itse oppinut. Itse olen enemmänkin oppinut kuin opetettu. Kaupunginteatterissa olen käynyt katsomassa monta huonoa näytelmää. Joukossa sellaisia joihin olen saanut ilmaisen lipun ja konjakit ja koettanut kestää istumassa lakalla ja hajusteilla yliannostuksen ottaneiden tätien seurassa.
Sitten näissä pikkuteattereissa istuu ainoastaan taiteilijoiden äitejä ja sukulaisia sekä toisia taiteilijoita.
Et varmaankaan ymmärtänyt kysymystäni eli miksi toiset konsan käyneet kutsuvat itseään tanssitaiteilijoiksi ja toiset vaatimattomammin tanssijoiksi. Ovatko nämä muka olevinaan jotain parempaa nämä tanssitaiteilijat? Muutama vuosi koulutusta ja ollaan niin fiiniä niin fiiniä. Heti koulutuksen jälkeen parikymppisenä.
Esimerkiksi Virpi Pahkisen tanssin seuraaminen on suurta nautintoa ja ihan kaupunginteatterissa. Kaikki katoaa ympäriltä, kun saa olla mukana hänen tanssiaan seuraamassa. sama miltä haisee tai istuuko vieressä täti tai vanha ukko. Mutta joskus on kiusallista seurata joidenkin keskenkasvuisten tanssitaiteilijoiden räpellystä, josta ei ota selvää. Ja katsomossa taputtavat taiteilijoiden äidit ja mummot. Alan aina seuraamaan näitä mummoja, jotka taputtavat tyttärilleen (useimmiten) rystyset verillä. Naurettavaa touhua ja kovin harvoin kaupunginteatterissa. Ei ainakaan suurella näyttämöllä. Nykyisin tunkevat toisten tanssitaiteilijoiden koteihin vetämään esityksenä. Jotenkin naurettavaa, että tuollaisille esityksille annetaan apurahoja.