Milloin rekyyli tulee?

Nän se on. Luoti viettää piipussa vain parisen millisekuntia. Rekyylivoima on melko suuri, mitta vaikutukseltaan lyhytaikainen.

54y5 kirjoitti:

Nän se on. Luoti viettää piipussa vain parisen millisekuntia. Rekyylivoima on melko suuri, mitta vaikutukseltaan lyhytaikainen.

Vaikuttaako sama voima ampujaan ja ammuttavaan, kun vähennetään ilmanvastuksen luotia hidastava voima? Noin ajatellen nimittäin suurempi voima kohdistuu ampujaan, mutta yleensä ammuttava kärsii kuitenkin enemmän. Käytännössä ampuja jää aina henkiin.

Jos on luotiliivit, niin ammuttavakin jää henkiin.

Etkös sinä ole joku kouluja käynyt? Muodostua, liikkua. Ovat oikeat muodot

45yy6 kirjoitti:

Jos on luotiliivit, niin ammuttavakin jää henkiin.

Tuo taas riippuu luotiliivien suojaustasosta ja käytetystä ammuksesta mikäli liiveihin ylipäätään osutaan sekä luonnollisesti siitä, osutaanko päin pleksiä eikä liiveihin.

Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?), skooppi mittasi rekyyliä ennen ja jälkeen triggausta (liipaisu=kuvan pysäytys). Liipaisu tapahtui hetkellä kun luoti tulee ulos piipusta (katkaisee tinalangan). Ennen triggausta ei mitään (mitattavissa olevaa) rekyylivoimaa, heti trig hetkestä lähtien suurinpiirtein em. kuvaajasi mukaiset voimat. Katsoin jätkien mittausjärjestelyä - hienoja kamoja ja kappaleita, olisko setä Samuli antanu. Mutta todellinen hetki jolloin luoti tulee ulos EI SELVIÄ varmuudella. Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta http://www.marlinowners.com/forum/45-70-govt/110623-help-settle-argument-about-recoil.html niin saatat vaikka ymmärtää asian.

soitis kirjoitti:

Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?), skooppi mittasi rekyyliä ennen ja jälkeen triggausta (liipaisu=kuvan pysäytys). Liipaisu tapahtui hetkellä kun luoti tulee ulos piipusta (katkaisee tinalangan). Ennen triggausta ei mitään (mitattavissa olevaa) rekyylivoimaa, heti trig hetkestä lähtien suurinpiirtein em. kuvaajasi mukaiset voimat. Katsoin jätkien mittausjärjestelyä - hienoja kamoja ja kappaleita, olisko setä Samuli antanu. Mutta todellinen hetki jolloin luoti tulee ulos EI SELVIÄ varmuudella. Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta http://www.marlinowners.com/forum/45-70-govt/110623-help-settle-argument-about-recoil.html niin saatat vaikka ymmärtää asian.

Lue lisää

Älä viitsi valehdella. Mikä sinulla oli mitta-anturina? Skooppisihan mittaa vain jännitettä ajan funktiona. Liipaisu ei muuten skoopissa ole kuvan pysäytys, vaan pyyhkäisyn startti. Jos sinulla on muistiskooppi, voit tallentaa singlepyyhkäisyn molemmille kanaville.
Newtonin liikelakien mukaan rekyyli tulee heti, kun luoti lähtee liikkeelle patruunapesästä. Asiasta on ihan turha vägätä. Jos pystyt osoittamaan jotain muuta, niin olet kumonnut yhden Newtonin liikelaista ja se on temppu se.

soitis kirjoitti:

Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?), skooppi mittasi rekyyliä ennen ja jälkeen triggausta (liipaisu=kuvan pysäytys). Liipaisu tapahtui hetkellä kun luoti tulee ulos piipusta (katkaisee tinalangan). Ennen triggausta ei mitään (mitattavissa olevaa) rekyylivoimaa, heti trig hetkestä lähtien suurinpiirtein em. kuvaajasi mukaiset voimat. Katsoin jätkien mittausjärjestelyä - hienoja kamoja ja kappaleita, olisko setä Samuli antanu. Mutta todellinen hetki jolloin luoti tulee ulos EI SELVIÄ varmuudella. Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta http://www.marlinowners.com/forum/45-70-govt/110623-help-settle-argument-about-recoil.html niin saatat vaikka ymmärtää asian.

Lue lisää

Mistä teitä oikein riittää?

Millä-muka-mittasit kirjoitti:

Älä viitsi valehdella. Mikä sinulla oli mitta-anturina? Skooppisihan mittaa vain jännitettä ajan funktiona. Liipaisu ei muuten skoopissa ole kuvan pysäytys, vaan pyyhkäisyn startti. Jos sinulla on muistiskooppi, voit tallentaa singlepyyhkäisyn molemmille kanaville.
Newtonin liikelakien mukaan rekyyli tulee heti, kun luoti lähtee liikkeelle patruunapesästä. Asiasta on ihan turha vägätä. Jos pystyt osoittamaan jotain muuta, niin olet kumonnut yhden Newtonin liikelaista ja se on temppu se.

Lue lisää

En yritä kumota Newtonin lakeja, kunnioitan häntä suuresti. Tässä asiassa kun vain on muita vaikuttavia asioita - Lue yo. linkki. Anturina oli suora liukupotikka (no jännitteellinen tietysti), riippuvan aseen rekyyli-liike teki jännitteenmuutoksen kiinteään potikkaan.
Asia ei ole tärkeä, mutta suomalaiset taitaakin olla aika pönttöjä.

Tässäkin yks kommentti jenkeistä:
One of my favorite shows is "Top Shot" where experts compete with lots of different weapons. They do a lot of slo-mo showing the bullets leaving the barrel and one thing that soon becomes obvious is that the bullet is ALWAYS, ALWAYS well away from the gun BEFORE it even begins to "kick". Same with semi-automatics; the slide doesn't even begin to move until the bullet is well on its way. So, with the exception of the aforementioned "anticipation", recoil or "kick" would have no effect on accuracy.

Good question, James.

Old Bill

soitis kirjoitti:

En yritä kumota Newtonin lakeja, kunnioitan häntä suuresti. Tässä asiassa kun vain on muita vaikuttavia asioita - Lue yo. linkki. Anturina oli suora liukupotikka (no jännitteellinen tietysti), riippuvan aseen rekyyli-liike teki jännitteenmuutoksen kiinteään potikkaan.
Asia ei ole tärkeä, mutta suomalaiset taitaakin olla aika pönttöjä.

Tässäkin yks kommentti jenkeistä:
One of my favorite shows is "Top Shot" where experts compete with lots of different weapons. They do a lot of slo-mo showing the bullets leaving the barrel and one thing that soon becomes obvious is that the bullet is ALWAYS, ALWAYS well away from the gun BEFORE it even begins to "kick". Same with semi-automatics; the slide doesn't even begin to move until the bullet is well on its way. So, with the exception of the aforementioned "anticipation", recoil or "kick" would have no effect on accuracy.

Good question, James.

Old Bill

Lue lisää

Voi poika parka. Nuo potikat antureina ovat sitä luokkaa, että nyt ainakin tiedän koko jutun olevan keksitty. Kuinka paljon uskot kivärin liikuttaneen potikkaa sinä aikana, kun luoti on ollut piipussa. Minä osaan suunnillen laskeakin sen, mutta osaatko sinä? Entä osaatko laskea sen viiveen, jonka potikka ja skoopin mittajohto (jossa on aina kapasitanssi rinnalla) aiheuttaa? Jos sinulla on jännitteellinen potikka ja skoopin koksikaapeli mittauspäänä, on sinulla RC piiri keulilla samalla kun yrität mitatat erittäin nopeaa muutosta.
Ja jenkitkö eivät osaa kirjoittaa paskaa. Asia on tarkasti selitetty siinä kommentissa, jossa esitettiin myös mittaustulosket ja se on esitetty oikein.

soitis kirjoitti:

Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?), skooppi mittasi rekyyliä ennen ja jälkeen triggausta (liipaisu=kuvan pysäytys). Liipaisu tapahtui hetkellä kun luoti tulee ulos piipusta (katkaisee tinalangan). Ennen triggausta ei mitään (mitattavissa olevaa) rekyylivoimaa, heti trig hetkestä lähtien suurinpiirtein em. kuvaajasi mukaiset voimat. Katsoin jätkien mittausjärjestelyä - hienoja kamoja ja kappaleita, olisko setä Samuli antanu. Mutta todellinen hetki jolloin luoti tulee ulos EI SELVIÄ varmuudella. Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta http://www.marlinowners.com/forum/45-70-govt/110623-help-settle-argument-about-recoil.html niin saatat vaikka ymmärtää asian.

Lue lisää

<<< Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?) >>>

Totean tähän vain, että tyhjät tynnyrit kolisee eniten. Kyllä skooppi tuli hyvin tutuksi aikoinaan jo ensimmäisen vuoden yliopisto-opinnoissa. Sinulle ei tainnut tulla, kun luulet skoopin aikapyyhkäisymoodia kuvan pysäytykseksi.

<<< Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta >>>

Minusta on erikoista, että Mensan jäsen ja teknikkomies viittaa satunnaisen nettikirjoittelijan horinoihin luotettavan lähteenä.

Ruutikaasun paine aiheuttaa aseeseen yhtä suuren taaksepäin työntävän voiman kuin se aiheuttaa luotiin eteenpäin työntävän voiman. Tästä ystäväsi Mike näyttäisi olevan samaa mieltä. Miken neronleimaus on se, että piipussa etenevään luotiin kohdistuu kitka ja kitkan vastavoima on asetta eteenpäin työntävä voima. Tässäkin hän on oikeassa. Metsään menee kuitenkin siinä, että tämä kitkan vastavoima olisi yhtä suuri kuin asetta taaksepäin työntävä voima ja siksi voimat kumoaisivat toisensa. Näin on vain siinä tapauksessa, kun luoti ei liiku minnekään (= koko luotiin kohdistuva voima välittyy lepokitkan kautta asetta eteenpäin työntäväksi voimaksi). Aina, kun luoti on kiihtyvässä liikkeessä piipussa, nämä voimat eivät kumoa toisiaan. Nyt kun huomioidaan, että luodin kiihtyvyys on itse asiassa aika valtava, niin luotiin kohdistuvasta kokonaisvoimasta aseen piippuun välittyvä asetta eteenpäin työntävä komponentti on silloin olemattoman pieni.

Eli jos Miken höpinöistä korjataan tuo älytön oletus, niin hänkin on sitä mieltä, että ase kiihtyy aina taaksepäin kun luoti kiihtyy eteenpäin piipun sisällä.

Höpö-pöhö-höps kirjoitti:

Voi poika parka. Nuo potikat antureina ovat sitä luokkaa, että nyt ainakin tiedän koko jutun olevan keksitty. Kuinka paljon uskot kivärin liikuttaneen potikkaa sinä aikana, kun luoti on ollut piipussa. Minä osaan suunnillen laskeakin sen, mutta osaatko sinä? Entä osaatko laskea sen viiveen, jonka potikka ja skoopin mittajohto (jossa on aina kapasitanssi rinnalla) aiheuttaa? Jos sinulla on jännitteellinen potikka ja skoopin koksikaapeli mittauspäänä, on sinulla RC piiri keulilla samalla kun yrität mitatat erittäin nopeaa muutosta.
Ja jenkitkö eivät osaa kirjoittaa paskaa. Asia on tarkasti selitetty siinä kommentissa, jossa esitettiin myös mittaustulosket ja se on esitetty oikein.

Lue lisää

Ihan naurettava pölinä. Skoopin mittajohdon kapasitanssilla ei tosiaankaan ole noilla taajuuksilla mitään merkitystä. IDIOOTTI

Sä oot tosiaan tyhmä väitteinesi. Näkishän sen jo pulssimuodon vääristymisestä, jos kapasitanssilla olis jotain merkitystä. Ja vittu jos joku di on joskus kokeillu skooppia labroissa, mä oon mittaillu niillä jo 40 vuotta. Älä paperitiikeri ala mulle...

Hei dorka. Näissä mittauksissa liikutaan millisekuntien ajoissa. Mä mittailen nykyisin GHz taajuuksia - Eikä niilläkään mittajohdot juuri vaikuta. Tajuut sä. Tuhat kertaa nopeampia ilmiöitä.

"kuinka paljon luulet kiväärin liikuttaneen potikkaa sinä aika kun luoti on piipussa?" No helvetti just sen verran kun se on liikkunutkin. Et kai sä oo niitäkin idoiootteja, jotka väittää että siinä olis joku merkityksellinen viive. Viivettä voi olla sanotaan, enintään 1000m/s - ja paljonkohan sillä on merkitystä tässä? Ei paskan vertaa. Ja edelleen, kysymys oli siitä potkiiko ase ennen kun luoti on ulkona. EI! merkittävästi. Mua itkettää teidän tyhmyys. Eihän sillä osuis mihinkään jos se potkis merkittävän vertaa.

Triggaus/kuvan pysäytys... Teille maallikoille ihan sama, muuta en viitsi selittää.

soitis kirjoitti:

Hei dorka. Näissä mittauksissa liikutaan millisekuntien ajoissa. Mä mittailen nykyisin GHz taajuuksia - Eikä niilläkään mittajohdot juuri vaikuta. Tajuut sä. Tuhat kertaa nopeampia ilmiöitä.

Lue lisää

"Eikä niilläkään mittajohdot juuri vaikuta. Tajuut sä. Tuhat kertaa nopeampia ilmiöitä."
Jos mittaat gigaherzitaajuuksia ottamatta mittajohtojen vaimennusta huomioon, et edes tiedä, mitä mittaat. Kun mennään pariinkymmeneen gigaan, pitää tarkkuusmittauksissa ottaa jo liitinten "holkkuma" huomioon.
Mitä edellä oli kerrottu skoopin mittajohdoista, niin tietenkin skoopin inputin kapasitanssi pitää ottaa huomioon. Et kai mittaa skoopin koaksiaalimittapäällä kompensoimatta vääristymää.
"Triggaus/kuvan pysäytys... Teille maallikoille ihan sama, muuta en viitsi selittää"
Triggaus ei ole pysäytyskuva, vaan liipaisu, jolla skoopin vaakapoikkeustus kännistyy.
Olen opettanut Agilentin skooppien ja spektrianalysaattotrien käyttöä. En ole maallikko.

Mahtoiko mukaan hyötyä koulutuksesta? Siis muu kuin sinä?

nimimerkkitoinen kirjoitti:

Mahtoiko mukaan hyötyä koulutuksesta? Siis muu kuin sinä?

Uskoakseni kyllä. Koulutettavat olivat kaikki ammatilaisia ja melko kriittisiä koulutuksen suhteen. Jokaiselta kurssilta piti kerätä palaute sekä numeroarviointina, että korjausehdotuksina. Eri kurssien arvioinnit liikkuivat 3,8 - 4,1 välillä, kun asteikko oli 1 - 5. Pitäisin palautteita hyvinä.

soitis kirjoitti:

"kuinka paljon luulet kiväärin liikuttaneen potikkaa sinä aika kun luoti on piipussa?" No helvetti just sen verran kun se on liikkunutkin. Et kai sä oo niitäkin idoiootteja, jotka väittää että siinä olis joku merkityksellinen viive. Viivettä voi olla sanotaan, enintään 1000m/s - ja paljonkohan sillä on merkitystä tässä? Ei paskan vertaa. Ja edelleen, kysymys oli siitä potkiiko ase ennen kun luoti on ulkona. EI! merkittävästi. Mua itkettää teidän tyhmyys. Eihän sillä osuis mihinkään jos se potkis merkittävän vertaa.

Lue lisää

Arvoista teknikko soitis (äo 156). Miten selität seuraavan havaitun ilmiön.

Kohdistetaan kivääri vaikka 100 metriin tietylle patruunalle. Tämän jälkeen vaihdetaan patruunaksi sellainen, jossa on hieman raskaampi luoti. Raskaammalla luodilla on luonnollisesti myös hieman pienempi lähtönopeus.

Nyt samalla kohdistuksella ammutaan sataan metriin, niin ei tulekaa reikiä keskelle taulua, vaan iskemät ovat kympin yläpuolella. Ase ampuu raskaammalla luodilla yli.

Jos ase ei kokisi rekyyliä ammuksen ollessa piipussa, aseen pitäisi nyt ampua ali, koska hieman hitaammin etenevä luoti ehtii sadalla metrillä tippua hieman enemmän.

Mutta kun todellisuudessa ase kokee rekyylin jo luodin ollessa piipussa ja rekyyli ilmenee mm. piipun nousuna, saa raskaampi luoti piipun nousemaan enemmän laukauksen aikana ja ase ampuu yli.

Vastaavan ilmiön voi havaita vaihtamatta patruunaa, mutta kiinnittämällä aseeseen äänenvaimentimen. Vaimennin tuo massaa lisää aseen "keulaan" ja piipunnousu jää tämän vuoksi vähäisemmäksi. Ase ampuu vaimentimella hieman ali, jos se on kohdistettu ilman vaimenninta.

Mielestäni täysin kiistaton todiste siitä, että ase saa rekyylin jo luodin ollessa piipussa. Vai pystytkö selittämään tämän muuten? Sitähän minäkin. M.O.T.

soitis kirjoitti:

"kuinka paljon luulet kiväärin liikuttaneen potikkaa sinä aika kun luoti on piipussa?" No helvetti just sen verran kun se on liikkunutkin. Et kai sä oo niitäkin idoiootteja, jotka väittää että siinä olis joku merkityksellinen viive. Viivettä voi olla sanotaan, enintään 1000m/s - ja paljonkohan sillä on merkitystä tässä? Ei paskan vertaa. Ja edelleen, kysymys oli siitä potkiiko ase ennen kun luoti on ulkona. EI! merkittävästi. Mua itkettää teidän tyhmyys. Eihän sillä osuis mihinkään jos se potkis merkittävän vertaa.

Lue lisää

Mitähän nimimerkki soitis mahtaakaan tarkoittaa rekyylillä?
Tuossahan sotketaan aseenperän olkapäähän kohdistaman voiman ajankohta siihen ajankohtaan, jolloin ase lähtee taaksepäin. Nuo tapahtumat eivät tietenkään ole saman aikaiset. Olkapään pehmytkudosten puristuminen kestää oman aikansa ja aseenperän ja olkapään välinen voima kasvaa puristuman funktiona, aivan kuten jousenkin puristuessa tapahtuu. Luonnollisesti puristuma saavuttaa maksiminsa vasta sen jälkeen kun luoti on ehtinyt poistua piipusta, mutta aseen massakeskipiste lähtee taaksepäin jo selvästi aikaisemmin, eli heti kun luoti liikahtaa. Aseen perän liikahtuminen tapahtuu tietysti selvästi lyhyemmällä viiveellä, sillä äänen nopeus kiväärin valmistusmateriaaleissa on moninkertainen luodin maksiminopeuteen nähden.
Nuo käsitteet sotkemalla voikin sitten jatkaa kiistelyä siitä koska rekyyli vaikuttaa, mutta jatkakaa vain harjoituksia määrittelemättä käyttämiänne käsitteitä.

Onko rekyylin alkamisajankohta siis:
1) kun aseen mkp liikahtaa (eli ennen kuin luoti poistuu piipusta)
2) kun aseen perä liikahtaa (eli ennen kuin luoti poistuu piipusta)
3) kun aseen perän olkapäähän kohdistama voima saavuttaa maksiminsa (eli sen jälkeen kun luoti poistuu piipusta)
4) vai jotain ihan muuta?

Vanellus kirjoitti:

Arvoista teknikko soitis (äo 156). Miten selität seuraavan havaitun ilmiön.

Kohdistetaan kivääri vaikka 100 metriin tietylle patruunalle. Tämän jälkeen vaihdetaan patruunaksi sellainen, jossa on hieman raskaampi luoti. Raskaammalla luodilla on luonnollisesti myös hieman pienempi lähtönopeus.

Nyt samalla kohdistuksella ammutaan sataan metriin, niin ei tulekaa reikiä keskelle taulua, vaan iskemät ovat kympin yläpuolella. Ase ampuu raskaammalla luodilla yli.

Jos ase ei kokisi rekyyliä ammuksen ollessa piipussa, aseen pitäisi nyt ampua ali, koska hieman hitaammin etenevä luoti ehtii sadalla metrillä tippua hieman enemmän.

Mutta kun todellisuudessa ase kokee rekyylin jo luodin ollessa piipussa ja rekyyli ilmenee mm. piipun nousuna, saa raskaampi luoti piipun nousemaan enemmän laukauksen aikana ja ase ampuu yli.

Vastaavan ilmiön voi havaita vaihtamatta patruunaa, mutta kiinnittämällä aseeseen äänenvaimentimen. Vaimennin tuo massaa lisää aseen "keulaan" ja piipunnousu jää tämän vuoksi vähäisemmäksi. Ase ampuu vaimentimella hieman ali, jos se on kohdistettu ilman vaimenninta.

Mielestäni täysin kiistaton todiste siitä, että ase saa rekyylin jo luodin ollessa piipussa. Vai pystytkö selittämään tämän muuten? Sitähän minäkin. M.O.T.

Lue lisää

Hyvä Vanellus,
Funtsailin tätä vielä saunan lauteilla lauantaina – Siellä kun tulee usein hyviä ideoita. Keksin, että jos poistankin kaasusta tulevan potkun, ei jäljelle pitäisi minun mielestäni jäädä mitään potkua. Pohdittuani, päädyin muutaman mutkan kautta yksinkertaiseen 30 sentin kakkosnelos-palikkaan. 5 cm syvä reikä piipulle ja sen pohjalta 8 mm reiät ylös ja alas, tarkotus suunnata kaasupotku 90 astetta piipusta kahteen vastakkaiseen suuntaan (kumoavat toisensa)- Luoti kyllä iskeytyy palikkaan, mutta sehän tapahtuu vasta väittämänne rekyylin jälkeen. Ja eikun testaamaan 22:lla: Vapaana, äänenvaimentimella ja em. palikalla. Mittailin kuinka suuri liike tulee roikkuvaan aseeseen. 2 x toistetut tulokset liikkeille: Vapaa 43 mm, äänenvaimennin 29 mm ja em. ohjainpalikka 5 mm. Laitoin videot mittauksista Youtubeen. Vapaa: https://www.youtube.com/watch?v=fS4eAe_nkW8. Äänenvaimennin: https://www.youtube.com/watch?v=JT_TRZlQZls . Ohjainpalikka: https://www.youtube.com/watch?v=vEqbnaiMDJs . Kyllähän tätä voi kritisoida monella tapaa, mutta perusajatus tuli todistettua

Vanellus kirjoitti:

Arvoista teknikko soitis (äo 156). Miten selität seuraavan havaitun ilmiön.

Kohdistetaan kivääri vaikka 100 metriin tietylle patruunalle. Tämän jälkeen vaihdetaan patruunaksi sellainen, jossa on hieman raskaampi luoti. Raskaammalla luodilla on luonnollisesti myös hieman pienempi lähtönopeus.

Nyt samalla kohdistuksella ammutaan sataan metriin, niin ei tulekaa reikiä keskelle taulua, vaan iskemät ovat kympin yläpuolella. Ase ampuu raskaammalla luodilla yli.

Jos ase ei kokisi rekyyliä ammuksen ollessa piipussa, aseen pitäisi nyt ampua ali, koska hieman hitaammin etenevä luoti ehtii sadalla metrillä tippua hieman enemmän.

Mutta kun todellisuudessa ase kokee rekyylin jo luodin ollessa piipussa ja rekyyli ilmenee mm. piipun nousuna, saa raskaampi luoti piipun nousemaan enemmän laukauksen aikana ja ase ampuu yli.

Vastaavan ilmiön voi havaita vaihtamatta patruunaa, mutta kiinnittämällä aseeseen äänenvaimentimen. Vaimennin tuo massaa lisää aseen "keulaan" ja piipunnousu jää tämän vuoksi vähäisemmäksi. Ase ampuu vaimentimella hieman ali, jos se on kohdistettu ilman vaimenninta.

Mielestäni täysin kiistaton todiste siitä, että ase saa rekyylin jo luodin ollessa piipussa. Vai pystytkö selittämään tämän muuten? Sitähän minäkin. M.O.T.

Lue lisää

En pysty. Mutta kuten testailunikin osoitti, pääosa ( yli90%?) tulee kaasupotkusta

Siis mitä uutta tulit todistaneeksi? Tuo sama tieto on ollut palstalla jo tovin aikaa:

"Vielä video suujarrun ja äänenvaimentimen vaikutuksesta rekyyliin:"

https://www.youtube.com/watch?v=Hiju-bzvf34

soitis kirjoitti:

Hyvä Vanellus,
Funtsailin tätä vielä saunan lauteilla lauantaina – Siellä kun tulee usein hyviä ideoita. Keksin, että jos poistankin kaasusta tulevan potkun, ei jäljelle pitäisi minun mielestäni jäädä mitään potkua. Pohdittuani, päädyin muutaman mutkan kautta yksinkertaiseen 30 sentin kakkosnelos-palikkaan. 5 cm syvä reikä piipulle ja sen pohjalta 8 mm reiät ylös ja alas, tarkotus suunnata kaasupotku 90 astetta piipusta kahteen vastakkaiseen suuntaan (kumoavat toisensa)- Luoti kyllä iskeytyy palikkaan, mutta sehän tapahtuu vasta väittämänne rekyylin jälkeen. Ja eikun testaamaan 22:lla: Vapaana, äänenvaimentimella ja em. palikalla. Mittailin kuinka suuri liike tulee roikkuvaan aseeseen. 2 x toistetut tulokset liikkeille: Vapaa 43 mm, äänenvaimennin 29 mm ja em. ohjainpalikka 5 mm. Laitoin videot mittauksista Youtubeen. Vapaa: https://www.youtube.com/watch?v=fS4eAe_nkW8. Äänenvaimennin: https://www.youtube.com/watch?v=JT_TRZlQZls . Ohjainpalikka: https://www.youtube.com/watch?v=vEqbnaiMDJs . Kyllähän tätä voi kritisoida monella tapaa, mutta perusajatus tuli todistettua

Lue lisää

"Luoti kyllä iskeytyy palikkaan, mutta sehän tapahtuu vasta väittämänne rekyylin jälkeen."
Ja mitähän tuolla mahdatkaan tarkoittaa?
Uskotko tosiaan, että rekyyliin liittyy yksi ainoa ajanhetki?!?
Luoti iskeytyy palikkaan huomattavasti ennen kuin rekyylistä aiheutuva liike olisi loppunut ilman palikan olemassaoloa.
Liikematka jää siis palikan kanssa pienemmäksi, koska luodin osuminen palikkaan muuttaa ase palikka systeemin liikemäärää vastakkaiseen suuntaa kumoten koko rekyylin vaikutuksen.
Väitteesi :"pääosa ( yli90%?) tulee kaasupotkusta" on siis täyttä puppua eikä videosi todista väitettäsi ollenkaan.

JaTaaskoMuka kirjoitti:

"Luoti kyllä iskeytyy palikkaan, mutta sehän tapahtuu vasta väittämänne rekyylin jälkeen."
Ja mitähän tuolla mahdatkaan tarkoittaa?
Uskotko tosiaan, että rekyyliin liittyy yksi ainoa ajanhetki?!?
Luoti iskeytyy palikkaan huomattavasti ennen kuin rekyylistä aiheutuva liike olisi loppunut ilman palikan olemassaoloa.
Liikematka jää siis palikan kanssa pienemmäksi, koska luodin osuminen palikkaan muuttaa ase palikka systeemin liikemäärää vastakkaiseen suuntaa kumoten koko rekyylin vaikutuksen.
Väitteesi :"pääosa ( yli90%?) tulee kaasupotkusta" on siis täyttä puppua eikä videosi todista väitettäsi ollenkaan.

Lue lisää

Totta. Koeasetelmassa oli se vika, että palikka oli mekaanisesti kiinni aseessa, jolloin luodin iskuvoima pysäyttää rekyylin aseeseen aiheuttaman liikkeen.

Laskee kirjoitti:

Totta. Koeasetelmassa oli se vika, että palikka oli mekaanisesti kiinni aseessa, jolloin luodin iskuvoima pysäyttää rekyylin aseeseen aiheuttaman liikkeen.

Oikea tapa olisi ollut porata reikä myös luotia varten. Silloin olisi ollut kyse pelkästä aseen suujarrusta. Nyt oli kyse aseen ja maalin yhdistelmästä.

Huomautan_vain kirjoitti:

Oikea tapa olisi ollut porata reikä myös luotia varten. Silloin olisi ollut kyse pelkästä aseen suujarrusta. Nyt oli kyse aseen ja maalin yhdistelmästä.

Nyt taisi tulla lipsahdus. Silloinhan kaasutkin potkis, jota just piti testissä välttää.

Lisää_ruutia kirjoitti:

Siis mitä uutta tulit todistaneeksi? Tuo sama tieto on ollut palstalla jo tovin aikaa:

"Vielä video suujarrun ja äänenvaimentimen vaikutuksesta rekyyliin:"

https://www.youtube.com/watch?v=Hiju-bzvf34

Lue lisää

No ei tuossa kyllä mitään kaasun suuntaajaa sivuille ole. Mikä juuri oli ideani pääsisältö. Jos joku keksii miten luoti päästetään menemään mutta kaasut ei, niin testaan kyllä.

soitis kirjoitti:

No ei tuossa kyllä mitään kaasun suuntaajaa sivuille ole. Mikä juuri oli ideani pääsisältö. Jos joku keksii miten luoti päästetään menemään mutta kaasut ei, niin testaan kyllä.

Lue lisää

Onko aseiden kanssa sohlaajille todellakin täysin tuntematon asia aseen suujarru ja sen toiminta? Suujarruhan tekee juuri toivotulla tavalla eli kaasujen pääosa purkautuu piipun sivulle.

Minkä takia luulet suujarruja kaiken kokoisiin piippuihin ja putkiin sitten asennetun?

soitis kirjoitti:

No ei tuossa kyllä mitään kaasun suuntaajaa sivuille ole. Mikä juuri oli ideani pääsisältö. Jos joku keksii miten luoti päästetään menemään mutta kaasut ei, niin testaan kyllä.

Lue lisää

Keksinkin sen itse http://kuvapilvi.fi/k/yvcJ.jpg. Krisoikaa ennen kun teen. Jousitetun tulpan nopeudesta se ei jää kiinni, jäykkä jousi ja nailontulppa. Vert. auton venttiilit.

soitis kirjoitti:

No ei tuossa kyllä mitään kaasun suuntaajaa sivuille ole. Mikä juuri oli ideani pääsisältö. Jos joku keksii miten luoti päästetään menemään mutta kaasut ei, niin testaan kyllä.

Lue lisää

Kaasut ovat siitä ovelia, että ne valitsevat pienimmän vastuksen tien. Siksi jos eteenpäin on vain pieni, luodin mentävä reikä ja sivulle suuremmat reiät, niin kaasut karkaavat pääosin isommista rei'istä. Ks. esimerkiksi suujarrua:

http://www.brownells.com/userdocs/products/p_860101228_1.jpg

soitis kirjoitti:

Keksinkin sen itse http://kuvapilvi.fi/k/yvcJ.jpg. Krisoikaa ennen kun teen. Jousitetun tulpan nopeudesta se ei jää kiinni, jäykkä jousi ja nailontulppa. Vert. auton venttiilit.

Lue lisää

Siis tämmönen suunnitelma https://www.youtube.com/watch?v=Uq0IYtf7kjA&feature=youtu.be. ok jep isommat reiät sivulle

soitis kirjoitti:

Hyvä Vanellus,
Funtsailin tätä vielä saunan lauteilla lauantaina – Siellä kun tulee usein hyviä ideoita. Keksin, että jos poistankin kaasusta tulevan potkun, ei jäljelle pitäisi minun mielestäni jäädä mitään potkua. Pohdittuani, päädyin muutaman mutkan kautta yksinkertaiseen 30 sentin kakkosnelos-palikkaan. 5 cm syvä reikä piipulle ja sen pohjalta 8 mm reiät ylös ja alas, tarkotus suunnata kaasupotku 90 astetta piipusta kahteen vastakkaiseen suuntaan (kumoavat toisensa)- Luoti kyllä iskeytyy palikkaan, mutta sehän tapahtuu vasta väittämänne rekyylin jälkeen. Ja eikun testaamaan 22:lla: Vapaana, äänenvaimentimella ja em. palikalla. Mittailin kuinka suuri liike tulee roikkuvaan aseeseen. 2 x toistetut tulokset liikkeille: Vapaa 43 mm, äänenvaimennin 29 mm ja em. ohjainpalikka 5 mm. Laitoin videot mittauksista Youtubeen. Vapaa: https://www.youtube.com/watch?v=fS4eAe_nkW8. Äänenvaimennin: https://www.youtube.com/watch?v=JT_TRZlQZls . Ohjainpalikka: https://www.youtube.com/watch?v=vEqbnaiMDJs . Kyllähän tätä voi kritisoida monella tapaa, mutta perusajatus tuli todistettua

Lue lisää

<<< Keksin, että jos poistankin kaasusta tulevan potkun, ei jäljelle pitäisi minun mielestäni jäädä mitään potkua. >>>

Näin juuri. Systeemiä, joka poistaa kaasuista tulevan potkun, kutsutaan suujarruksi. Eli jos suujarrullinen ase on rekyylitön, niin sitten olet oikeassa. Valitettavasti suujarrun rekyyliä pienentävä vaikutus on hyvin vähäinen, joten pääosa aseen "potkusta" ei voi johtua piipusta purkautuvista ruutikaasuista.

Laitetaan putkenpätkään keskelle hylsy, jossa on luoti molemmissa päissä ja välissä ruutia. Sytytetään ruuti vaikkapa sähkökipinällä. Luodit lähtevät vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella.

346y4 kirjoitti:

Laitetaan putkenpätkään keskelle hylsy, jossa on luoti molemmissa päissä ja välissä ruutia. Sytytetään ruuti vaikkapa sähkökipinällä. Luodit lähtevät vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella.

Lue lisää

Oho, oho. Tässähän vasta nero on!

soitis kirjoitti:

Oho, oho. Tässähän vasta nero on!

Vastauksesi kyllä kertoo omasta "neroudestasi" kaiken "346y4" kiteytti koko homman hienosti esimerkkiin josta olisi jo luullut homman sinullekkin viimeinkin avautuvan.

Ettei olisi ollut insinöörieversti, eikä kai silti pelkkää sisäballistiikkaa. Kovin suppea ala everstille. Tuntuisi olleen lisäksi puhtaasti asiantuntijatehtävä. Vaikea kuvitella, että silloinkaan everstinarvoinen mies olisi ollut tuollaisessa tehtävässä. Tietenkin siihen maailmanaikaan liika nesteballistiikalla kokeileminen saattoi aiheuttaa siirron "erityistehtäviin", eli suomeksi sanottuna hyllytyksen eläkkeellepääsyyn asti.

Silloin -70 luvulla ja vielä -80 luvullakin kaikki everstit olivat melko vanhoja miehiä. Nyt ne alkavat olla nuoria poikasia. Pitää oikein tihrustaa, ovatko napit tosiaan isoja. Vai olisikohan sitä itse vaan vanhentunut.

Muuten juttusi oli ihan oikein.

ei-asemies-EVP kirjoitti:

Ettei olisi ollut insinöörieversti, eikä kai silti pelkkää sisäballistiikkaa. Kovin suppea ala everstille. Tuntuisi olleen lisäksi puhtaasti asiantuntijatehtävä. Vaikea kuvitella, että silloinkaan everstinarvoinen mies olisi ollut tuollaisessa tehtävässä. Tietenkin siihen maailmanaikaan liika nesteballistiikalla kokeileminen saattoi aiheuttaa siirron "erityistehtäviin", eli suomeksi sanottuna hyllytyksen eläkkeellepääsyyn asti.

Silloin -70 luvulla ja vielä -80 luvullakin kaikki everstit olivat melko vanhoja miehiä. Nyt ne alkavat olla nuoria poikasia. Pitää oikein tihrustaa, ovatko napit tosiaan isoja. Vai olisikohan sitä itse vaan vanhentunut.

Muuten juttusi oli ihan oikein.

Lue lisää

Luulen, että oli insinöörieversti. Kyllä se sisäballistiikan virka oli olemassa: jotain muinaisia peruja, kuten hän itse mainitsi. Jotain hän puuhaili myös myös Ylöjärven yksikön, ohjuslaboratorion ja Valmetin asetuotannon (mm. rynnäkkökiväärit) kanssa.
[Nyt voinee jo paljastaa vanhoja sotasalaisuuksia. Suomi oli saanut Pariisin rauhansopimusta lievennettyä sen verran oli lupa hankkia ohjuksia; muistaakseni niitä oli kansainvälisissä tilastoissa 8 kpl. Ensimmäinen Viking-ohjus oli heti purettu ja katsottu, mitä se oli syönyt. Kuori oli labran nurkassa sisällään tukeva puupölkky, mutta ohjus ilmoitettu toimintakelpoisena muiden mukana.]

Näinhän tämä on, mutta aihe tulee jatkuvasti uusiksi esille kun on joitakin jotka ei millään tätä usko.

Aivan kuten itse totesit, et todellakaan ole ymmärtänyt aiheesta mitään .
Ruudin tai räjähdysaineen palamisella ei ole suoraa vaikutusta rekyyliin, kyseinen kemiallinen ilmiö aiheuttaa ainoastaan paineen nousun lämmön ja kaasun muodostuksen myötä. !
Niin kauan kun paine ei pääse purkautumaan mihinkään suuntaan , rekyyliä ei tietenkään synny, vasta kun luoti lähtee liikkeelle, painevaikutus vastakkaiseen suuntaan on Newtonin lain mukainen ja aiheuttaa rekyylin.
Jätä siis ne saivartelut asian vierestä ja keskity oleellisen, vaikka liikemäärän= impulssin olemukseen niin saatat jopa oivaltaa itse asian.
Rekyyli ei ala nallin räjähdyksestä vaan siitä kun luoti lähtee liikkeelle.

Joo. Voimalla on aina vastavoima, saman aikaisesti. Ei se luoti sieltä ilman voimaa lähde.

tuttuatuubaa kirjoitti:

Aivan kuten itse totesit, et todellakaan ole ymmärtänyt aiheesta mitään .
Ruudin tai räjähdysaineen palamisella ei ole suoraa vaikutusta rekyyliin, kyseinen kemiallinen ilmiö aiheuttaa ainoastaan paineen nousun lämmön ja kaasun muodostuksen myötä. !
Niin kauan kun paine ei pääse purkautumaan mihinkään suuntaan , rekyyliä ei tietenkään synny, vasta kun luoti lähtee liikkeelle, painevaikutus vastakkaiseen suuntaan on Newtonin lain mukainen ja aiheuttaa rekyylin.
Jätä siis ne saivartelut asian vierestä ja keskity oleellisen, vaikka liikemäärän= impulssin olemukseen niin saatat jopa oivaltaa itse asian.
Rekyyli ei ala nallin räjähdyksestä vaan siitä kun luoti lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Jees, nimim. tuttuatuubaa. Luodin liikkeellelähtemisen hetkellä nolla alkaa se impulssin säilymislaki. Se on tietenkin aina olemassa mutta erityisesti nyt siis pyssyn piipussa. Nallin räjähtäessä hetkellä nolla, alkaa vaikuttaa vaikeasti laskettavat termodynaamiset asiat, jotka siis suoraa vaikuttavat rekyyliin.
Näistä yksityiskohdista ei ap edes kysynyt mitään. Rekyyli alkaa heti nallin räjähtäessä!

tractor kirjoitti:

Jees, nimim. tuttuatuubaa. Luodin liikkeellelähtemisen hetkellä nolla alkaa se impulssin säilymislaki. Se on tietenkin aina olemassa mutta erityisesti nyt siis pyssyn piipussa. Nallin räjähtäessä hetkellä nolla, alkaa vaikuttaa vaikeasti laskettavat termodynaamiset asiat, jotka siis suoraa vaikuttavat rekyyliin.
Näistä yksityiskohdista ei ap edes kysynyt mitään. Rekyyli alkaa heti nallin räjähtäessä!

Lue lisää

Tarkkaan ottaen tietysti on noin. Nallin syttymisen aiheuttama kaasu lähtee liikkeelle, ja sen liikemäärän muutos aiheuttaa hyvin pienen rekyylin. Seuraavaksi sama tapahtuu ruudin osalta. Mutta varsinainen rekyyli todellakin alkaa vasta luodin lähtiessä liikkeelle.

tractor kirjoitti:

Jees, nimim. tuttuatuubaa. Luodin liikkeellelähtemisen hetkellä nolla alkaa se impulssin säilymislaki. Se on tietenkin aina olemassa mutta erityisesti nyt siis pyssyn piipussa. Nallin räjähtäessä hetkellä nolla, alkaa vaikuttaa vaikeasti laskettavat termodynaamiset asiat, jotka siis suoraa vaikuttavat rekyyliin.
Näistä yksityiskohdista ei ap edes kysynyt mitään. Rekyyli alkaa heti nallin räjähtäessä!

Lue lisää

Nallin syttyessä mikään kaasumäärä ei lähde mihinkään liikkeeseen, se laajenee samansuuruisena joka suuntaan ja reaktio etenee aineessa (räjähdysaineessa) nopeammin kuin paine-impulssi ja paine vaikuttaa samalla suuruudella joka suuntaan.
Rekyyli syntyy vasta kun tilavuus muuttuu, eli luoti lähtee liikkeelle.

Voi-hyvät-lapset kirjoitti:

Nallin syttyessä mikään kaasumäärä ei lähde mihinkään liikkeeseen, se laajenee samansuuruisena joka suuntaan ja reaktio etenee aineessa (räjähdysaineessa) nopeammin kuin paine-impulssi ja paine vaikuttaa samalla suuruudella joka suuntaan.
Rekyyli syntyy vasta kun tilavuus muuttuu, eli luoti lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Vai laajenee kaasu joka suuntaan? Miten se laajenee nallin kannan suuntaan, kun siellä on aseen lukon tukema metalli vastassa? Kyllä se pystyy laajenemaan vain eteenpäin, jolloin palaneen massan painopiste ja täten myös liikemäärä muuttuu. Tosin muutos on äärimmäisen nopea ja häviävän pieni ennen luodin liikkeellelähtöä, mutta periaatteistahan täällä intetään, ei reaalimaailmassa havaittavista ilmiöistä.

Että_näin_ikään kirjoitti:

Vai laajenee kaasu joka suuntaan? Miten se laajenee nallin kannan suuntaan, kun siellä on aseen lukon tukema metalli vastassa? Kyllä se pystyy laajenemaan vain eteenpäin, jolloin palaneen massan painopiste ja täten myös liikemäärä muuttuu. Tosin muutos on äärimmäisen nopea ja häviävän pieni ennen luodin liikkeellelähtöä, mutta periaatteistahan täällä intetään, ei reaalimaailmassa havaittavista ilmiöistä.

Lue lisää

Oletan että edellä kaasun laajeneminen tarkoitti syttymiskohdasta etenevää laajenemista, joka synnyttää sen paineiskun joka jatkaa reaktiota edelleen jne.
Nykyiset nitroselluruudit syttyvät pelkästä paineiskusta ja kun kuoren messinkiseoksessa paineaalto etenee lähes tuplasti nopeammin kuin selluloosa liuskeissa niin panoksen syttymispaikka tai - paikat saattavat olla lähes mielivaltaisia nopeuttaen paineen nousua .
Tietysti mielikuvitusta käyttäen voi väittää että syntyvän kaasun massa mahdollisesti liikkuessaan ennen luodin liikettä, voi synnyttää teoreettisen rekyylin, mutta tapahtuuko näin ja mihin suuntaan ?

Siitä kai kuitenkin ollaan samaa mieltä että kun luoti liikahtaa niin rekyyli on välitön ja jatkuu vielä kaasujen osalta sen jälkeenkin kun luoti liihottaa piipun ulkopuolella.

Niin-kai kirjoitti:

Oletan että edellä kaasun laajeneminen tarkoitti syttymiskohdasta etenevää laajenemista, joka synnyttää sen paineiskun joka jatkaa reaktiota edelleen jne.
Nykyiset nitroselluruudit syttyvät pelkästä paineiskusta ja kun kuoren messinkiseoksessa paineaalto etenee lähes tuplasti nopeammin kuin selluloosa liuskeissa niin panoksen syttymispaikka tai - paikat saattavat olla lähes mielivaltaisia nopeuttaen paineen nousua .
Tietysti mielikuvitusta käyttäen voi väittää että syntyvän kaasun massa mahdollisesti liikkuessaan ennen luodin liikettä, voi synnyttää teoreettisen rekyylin, mutta tapahtuuko näin ja mihin suuntaan ?

Siitä kai kuitenkin ollaan samaa mieltä että kun luoti liikahtaa niin rekyyli on välitön ja jatkuu vielä kaasujen osalta sen jälkeenkin kun luoti liihottaa piipun ulkopuolella.

Lue lisää

Totta kai olen kanssasi samaa mieltä, kun tilannetta tarkastellaan mitattavan reaalimaailman kannalta. Rekyyli ei voi edetä äänennopeutta nopeammin aseenkaan osissa. Kun tarkastellaan paineaaltoja palokaasuissa, niin liikemäärän muutoksiahan siellä tapahtuu, mikä tarkoittaa ainakin teoriassa rekyylin syntymistä. Mutta, kuten sanottu, näitä ei varmaan nähdä aseen runkoon kiinnitetyssä, nopeassakaan voima-anturissa.

Että_näin_ikään kirjoitti:

Vai laajenee kaasu joka suuntaan? Miten se laajenee nallin kannan suuntaan, kun siellä on aseen lukon tukema metalli vastassa? Kyllä se pystyy laajenemaan vain eteenpäin, jolloin palaneen massan painopiste ja täten myös liikemäärä muuttuu. Tosin muutos on äärimmäisen nopea ja häviävän pieni ennen luodin liikkeellelähtöä, mutta periaatteistahan täällä intetään, ei reaalimaailmassa havaittavista ilmiöistä.

Lue lisää

Kun tämä kerrran on mennyt hiusten halkomiseksi potenssii jotain tosi paljon niin kerrotaas sitten että aivan varmasti lukkokin joustaa taaksepäin ja patruunapesä myös laajenee...

Joopa. Kun esim. atomin elektroni siirtyy kuorelta toiselle, niin se lähettää fotonin (E=hf). Fotonillakin on liikemäärä (E/c). Vastaavasti atomiin kohdistuu rekyyi.

lo8kijuhy6ujper kirjoitti:

Kun tämä kerrran on mennyt hiusten halkomiseksi potenssii jotain tosi paljon niin kerrotaas sitten että aivan varmasti lukkokin joustaa taaksepäin ja patruunapesä myös laajenee...

Lue lisää

Kiinteässä aineessa, ainakin elastisella alueella impulssi etenee korkeintaan äänennopeudella. Jos rekyyli määritellään ammuttaessa aseesta ampujaan tai muuhun aseen tukeen kohdistuvaksi voimaksi, niin patruunapesässä liikemäärän muutosten aiheuttamat voimat siirtyvät aseessa juuri tällä nopeudella. Yleisimpien metallien tapauksessa tämä nopeus on noin 5 km/s.

Että_näin_ikään kirjoitti:

Kiinteässä aineessa, ainakin elastisella alueella impulssi etenee korkeintaan äänennopeudella. Jos rekyyli määritellään ammuttaessa aseesta ampujaan tai muuhun aseen tukeen kohdistuvaksi voimaksi, niin patruunapesässä liikemäärän muutosten aiheuttamat voimat siirtyvät aseessa juuri tällä nopeudella. Yleisimpien metallien tapauksessa tämä nopeus on noin 5 km/s.

Lue lisää

Miten šokkiaallon / iskuaallon etenemisnopeus.
Syntyy mm. ontelopanoksissa ym paineaaltojen törmäyksissä.

Että_näin_ikään kirjoitti:

Totta kai olen kanssasi samaa mieltä, kun tilannetta tarkastellaan mitattavan reaalimaailman kannalta. Rekyyli ei voi edetä äänennopeutta nopeammin aseenkaan osissa. Kun tarkastellaan paineaaltoja palokaasuissa, niin liikemäärän muutoksiahan siellä tapahtuu, mikä tarkoittaa ainakin teoriassa rekyylin syntymistä. Mutta, kuten sanottu, näitä ei varmaan nähdä aseen runkoon kiinnitetyssä, nopeassakaan voima-anturissa.

Lue lisää

Kyllä voi. Rekyylillä ei ole juurikaan tekemistä äänen nopeuden kanssa.

Turha asiasta on kiistellä, kun asiasta on olemassa mittauksin vahvistettua teoriaa:

http://www.saami.org/PubResources/GunRecoilFormulae.pdf

Näin ollen, kun luoti on kevyt ja nopea, kaasujen aiheuttaman rekyylin osuus on suurempi kuin painavan ja hitaan luodin tapauksessa, noin yleisenä toteamuksena.

Toisaalta luodin tarkkuuteen vaikuttaa vain se osuus rekyylistä, joka esiintyy luodin ollessa piipussa. Kaasujen aiheuttama rekyyli vaikuttaa – seuraavan laukauksen – tarkkuuteen vain itselataavissa tai sarjatulta ampuvissa aseissa, mutta tietysti sillä on vaikutuksensa ampumismukavuuteen kaikilla aseilla.

Vielä video suujarrun ja äänenvaimentimen vaikutuksesta rekyyliin:

https://www.youtube.com/watch?v=Hiju-bzvf34

Rekyyli on etenkin varsin raju, jos mälli lähtee aivan liian aikaisin. Silloin liipaisukynnystä kannattaa pyrkiä saada jäykemmäksi esimerkiksi etukäteisellä kylmäharjoittelulla.

Asiaa!

Palokaasujen purkautuminen piipun suusta luodin poistumisen jälkeen ei aiheuta rekyyliä enää juuri lainkaan. Rekyyli alkaa sillä hetkellä, kun laukaistu patruuna alkaa laajenemaan epäsymmetrisesti, eli luoti alkaa liikkua hylsystä rihloihin ja päättyy piipun ja patruunapesän palattua normaali-ilmakehän paineeseen.

Näköjään tarkkuusammuntaa voi harjoittaa, mahdollisesti jopa menestyksellä, ymmärtämättä ammunnan dynamiikasta ja ballistiikasta yhtään mitään.

Kollimaattori kirjoitti:

Palokaasujen purkautuminen piipun suusta luodin poistumisen jälkeen ei aiheuta rekyyliä enää juuri lainkaan. Rekyyli alkaa sillä hetkellä, kun laukaistu patruuna alkaa laajenemaan epäsymmetrisesti, eli luoti alkaa liikkua hylsystä rihloihin ja päättyy piipun ja patruunapesän palattua normaali-ilmakehän paineeseen.

Näköjään tarkkuusammuntaa voi harjoittaa, mahdollisesti jopa menestyksellä, ymmärtämättä ammunnan dynamiikasta ja ballistiikasta yhtään mitään.

Lue lisää

Kollimaattorille sen verran, että kaasujen aiheuttama rekyyli vaikuttaa yleensä vain vähän aseen osumatarkkuuteen, koska tällöin kaasujen rekyylin aiheuttaa luodin takana olevien kaasujen painopisteen siirtymä. Tämä siirtymä voi olla korkeintaan puolen piipun mitan suuruinen sinä aikana kun luoti on piipussa. Sitten kun kaasut karkaavat piipusta, on niiden aiheuttama rekyyli voi olla suurempi, mutta ne eivät enää vaikuta tarkuuteen, koska luoti on jo matkallaan.

Kaasujen aiheuttaman rekyylin suuruudesta saa kuvan, kun katsoo suujarrun vaikutusta rekyyliin:

https://www.youtube.com/watch?v=Hiju-bzvf34

T-välläri ei ilmeisesti ole koskaan yrittänyt kävellä vapaasti kelluvassa soutuveneessä? Tai hänellä on sellainen ihmevene, joka lähtee liikkeelle vasta kun hän on ehtinyt hypätä laiturille.

Meillä muilla on tosin sellaiset veneet, joissa yhteinen painopiste pyrkii säilyttämään paikkansa.

Aivan varmasti. Kun luoti lähtee etenemään piipussa, aseen rekyyli on taaksepäin. Kun luoti jumiutuu piippuun, rekyyli on eteenpäin. Näiden summa riittävän pitkänä aikajaksona on tietysti nolla.

Sama liikemääränmuutos siinä tapahtuu, vaikka nyt laukaistu luoti pysähtyisi piipun suuhun ylihuomenna. Liikemäärän muutoksen aikaansaama voima on tietenkin tässä tapauksessa häviävän vähäinen.

"Liikemäärän muutoksen aikaansaama voima on tietenkin tässä tapauksessa häviävän vähäinen."

No mikäs se sitten on se, joka on jotain muuta kuin "vähäinen"?

T-välläri kirjoitti:

"Liikemäärän muutoksen aikaansaama voima on tietenkin tässä tapauksessa häviävän vähäinen."

No mikäs se sitten on se, joka on jotain muuta kuin "vähäinen"?

Jotta voit arvioida itse, niin laitetaan yhtälö:

F • t = m • ∆v

Tämän mukaan voima on sitä pienempi, mitä pitemmässä ajassa liikemääränmuutos tapahtuu. Jos nyt raja-arvona ajatellaan, niin nollavoiman edellytyksenä on äärettömän pitkä aika muutokselle.

Miten tämä jo perusteiltaan vajavainen yhtälösi liittyy tässä ketjussa olevaan asiaan?

Mainittua kulmaa kutsutaan usein tukkikulmaksi. Aseen valmistaja valitsee tukkikulman "sopivaksi" huomioiden muun muassa:

pieni tukkikulma
- voimakas rekyyli-isku olkapäähän
- tähtäimien sijoittaminen vaikeaa = huono ampuma-asento
rekyylin aiheuttama vääntömomentti pieni

suuri tukkikulma
- tähtäimien sijoittaminen helpompaa = hyvä ampuma-asento
- rekyylin aiheuttama vääntömomentti suuri
pienempi rekyyli-isku olkapäähän
aseen ulkonäkö perinteisempi = tyytyväinen asiakas

Tuo rekyylin aiheuttama vääntömomentti piipun keskiakselin ja tukipisteen välillä ei juurikaan haittaa perinteisissä kertalaukausaseissa. Sarjatuliaseissa tilanne on toinen, ja varsinkin konekivääreissä piipun keskiakseli ja tukipiste ampujan olkapäähän sijaitsevat jopa samalla akselilla.

Samaan tavoitteeseen on tavoiteltu myös asemoimalla piippu lievästi alaviistoon tai suuntaamalla piipusta tulevat ruutikaasut purkautumaan ylöspäin.

Täh... Piti tietenkin olla: asemoimalla piippu lievästi YLÄviistoon

Olet nyt saavuttanut kai ensimmäisenä historiassa kiistämättömän todisteen siitä että Newton oli väärässä.
Tämä mullistaa tietenkin koko klassisen fysiikan perusteet, ellei saavutuksistasi löydy epätarkkuuksia tai mittausvirheitä joita tietenkään ei ole koska et ole edes vaivautunut analysoimaan tulostesi tarkkuutta.

Meillä ilmeisesti tulee taas yksi Nobelisti maahamme lisää, tutkimustuloksesi on siksi mullistava.

Emmä mittä nobelii täs kaippa. rekyylihetkke mää etsisi. ja Newton on oikeassa kaikessa sanomassaan. Mutta mikä tuossa testissäni menee väärin, kertoisitko sen?

soitis kirjoitti:

Emmä mittä nobelii täs kaippa. rekyylihetkke mää etsisi. ja Newton on oikeassa kaikessa sanomassaan. Mutta mikä tuossa testissäni menee väärin, kertoisitko sen?

Tuntematta paremmin mittauksesi olosuhteita oletan että tarkkuus on se joka tekee tuloksen luentaan virheen.
Aiemmin ketjussa on ansiokkaasti esitetty kuinka luodin ja savukaasujen aiheuttama rekyyli, tai niiden suhde , riippuu luodin massasta ja 22 cal luoti on niin kevyt suhteessa aseen painoon että se ei näy ruudussa , vasta kun savukaasujen huomattavasti suurempi vaikutus näkyy monitorisi janan taipumisena, vedät johtopäätöksen että aseen liike alkaa vasta siitä.

Menetelmäsi epätarkkuus antaa mahdollisuuden väärään tulkintaan, jota et ilmeisesti ole tullut edes ajatelleeksi.

soitis kirjoitti:

Emmä mittä nobelii täs kaippa. rekyylihetkke mää etsisi. ja Newton on oikeassa kaikessa sanomassaan. Mutta mikä tuossa testissäni menee väärin, kertoisitko sen?

<<< Mutta mikä tuossa testissäni menee väärin, kertoisitko sen? >>>

Laitteistosi tarkkuus ei nyt selvästikään riitä, koska et ole havainnut mitään rekyyliä ylipäätään!

Olet mitannut aseen paikkaa ajan funktiona(?). Havaintosi on tasaisesti nouseva suora, eli se, miten ase liikkuu tasaisella nopeudella taaksepäin kun siihen ei enää rekyylin jälkeen vaikuta mitään voimia.

Rekyylivaiheessa ase on kiihtyvässä liikkeessä eli rekyylivaiheen x(t)-kuvaajan on oltava nouseva käyrä, ei suora. Tätä ei havainnoissasi näy. Siis et pystynyt mittalaitteistollasi havaitsemaan rekyyliä lainkaan joten et tuon mittauksen perusteella voi sanoa rekyylistä yhtikäs mitään.

No hitto, kai se sitten oli tuuli kun asetta heilautti. Ja nuo 0, 2 ja 5 millisekuntia 20 % tarkkuudella ovat liian lähellä toisiaan jotta tarkkuus olisi riittävä. Kukaan meistä ei pysty sanomaan tässä tarvittavia voimia roikkuvan aseen heilauttamiseksi, tottahan se aluksi liikahtaa hyvin helposti, mutta jatkossa rekyylin pitää nostaakin sitä. Sanottakoon, että potikka on hyvin herkkäliikkeinen, mutta ase tavallaan roikkuu hieman sen varassa - kun se voima lähellä stabiilia on niin pieni. Eli pienikin voima saa käyrän nousuun. Minusta argumenttinne ovat kyllä aika heikkoja, en taida enää vaivata itseäni tällä asialla.

soitis kirjoitti:

No hitto, kai se sitten oli tuuli kun asetta heilautti. Ja nuo 0, 2 ja 5 millisekuntia 20 % tarkkuudella ovat liian lähellä toisiaan jotta tarkkuus olisi riittävä. Kukaan meistä ei pysty sanomaan tässä tarvittavia voimia roikkuvan aseen heilauttamiseksi, tottahan se aluksi liikahtaa hyvin helposti, mutta jatkossa rekyylin pitää nostaakin sitä. Sanottakoon, että potikka on hyvin herkkäliikkeinen, mutta ase tavallaan roikkuu hieman sen varassa - kun se voima lähellä stabiilia on niin pieni. Eli pienikin voima saa käyrän nousuun. Minusta argumenttinne ovat kyllä aika heikkoja, en taida enää vaivata itseäni tällä asialla.

Lue lisää

<<< No hitto, kai se sitten oli tuuli kun asetta heilautti >>>

En minä kiistä, etteikö aseen havaittu liike olisi seurausta rekyylistä. Kyllä ase liikkuu, mutta havainto osoittaa liikkeen tasaiseksi nopeudeksi. Liike on tasaista silloin, kun aseeseen ei kohdistu mitään voimia (Newton I). Olet havainnut vain rekyylin jälkäisen vakionopeuden, et varsinaista rekyyliä eli aseen kiihtymistä levosta loppunopeuteensa.

Meitä tämän keskustelun kannalta kiinnostaa se, milloin ase kiihtyy tuohon loppunopeuteensa. Alkaako kiihtyminen jo luodin ollessa piipussa? Tämä sinulta on jäänyt kokonaan havaitsematta ja kuitenkin luulet mittauksen osoittaneen asiasta jotain vaikka olet havainnut vain loppunopeuden. Et siis ikävä kyllä ymmärrä itse lainkaan mitä olet mittaillut ja tulkitset havaintoasi täysin väärin.

Pelkkä yläkoulutietämys riittäisi tämän asian ymmärtämiseen, mutta jos sitä ei sinulta löydy, niin en voi auttaa. Toki ymmärrän, että argumenttimme saattavat näennäisesti vaikuttaa heikoilta, jos itsellä ei ole edes 8-luokan fysiikka hallussa.

Vanellus kirjoitti:

<<< No hitto, kai se sitten oli tuuli kun asetta heilautti >>>

En minä kiistä, etteikö aseen havaittu liike olisi seurausta rekyylistä. Kyllä ase liikkuu, mutta havainto osoittaa liikkeen tasaiseksi nopeudeksi. Liike on tasaista silloin, kun aseeseen ei kohdistu mitään voimia (Newton I). Olet havainnut vain rekyylin jälkäisen vakionopeuden, et varsinaista rekyyliä eli aseen kiihtymistä levosta loppunopeuteensa.

Meitä tämän keskustelun kannalta kiinnostaa se, milloin ase kiihtyy tuohon loppunopeuteensa. Alkaako kiihtyminen jo luodin ollessa piipussa? Tämä sinulta on jäänyt kokonaan havaitsematta ja kuitenkin luulet mittauksen osoittaneen asiasta jotain vaikka olet havainnut vain loppunopeuden. Et siis ikävä kyllä ymmärrä itse lainkaan mitä olet mittaillut ja tulkitset havaintoasi täysin väärin.

Pelkkä yläkoulutietämys riittäisi tämän asian ymmärtämiseen, mutta jos sitä ei sinulta löydy, niin en voi auttaa. Toki ymmärrän, että argumenttimme saattavat näennäisesti vaikuttaa heikoilta, jos itsellä ei ole edes 8-luokan fysiikka hallussa.

Lue lisää

Näitä mittalaitteita on kehitetty muuallakin, ja tässä yksi ammatillisimmista tapauksista, josta on raportti saatavissa:

http://digitalcommons.calpoly.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1206&context=mesp

Kun tätä raporttia katselee, niin panee merkille, että on todellakin kyse nopeista ilmiöistä. Esimerkiksi 3000 fps luoti viihtyy 24 tuuman piipussa tasaisen kiihtyvyyden mallillakin laskettuna vain toista millisekuntia.

Kun tällaisia ilmiöitä yritetään mitata sähkömekaanisilla laitteilla, niin onnistumista voi ainakin epäillä. Raportin antureina on käytetty pietsoantureita, joiden aikavakiot ovat sitten aivan toisesta maailmasta. Myös suurnopeuskamera saattaisi kertoa asiasta jotakin...

Todellinen luodin kiihtyvyys noudattanee melko tarkasti piipussa vallitsevaa painetta, joka on myös erittäin nopeasti muuttuvaa laatua:

https://www.shootingsoftware.com/pressure.htm

Ottaisitte_selvää kirjoitti:

Näitä mittalaitteita on kehitetty muuallakin, ja tässä yksi ammatillisimmista tapauksista, josta on raportti saatavissa:

http://digitalcommons.calpoly.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1206&context=mesp

Kun tätä raporttia katselee, niin panee merkille, että on todellakin kyse nopeista ilmiöistä. Esimerkiksi 3000 fps luoti viihtyy 24 tuuman piipussa tasaisen kiihtyvyyden mallillakin laskettuna vain toista millisekuntia.

Kun tällaisia ilmiöitä yritetään mitata sähkömekaanisilla laitteilla, niin onnistumista voi ainakin epäillä. Raportin antureina on käytetty pietsoantureita, joiden aikavakiot ovat sitten aivan toisesta maailmasta. Myös suurnopeuskamera saattaisi kertoa asiasta jotakin...

Todellinen luodin kiihtyvyys noudattanee melko tarkasti piipussa vallitsevaa painetta, joka on myös erittäin nopeasti muuttuvaa laatua:

https://www.shootingsoftware.com/pressure.htm

Lue lisää

Jep, tiedän. Asevalmistajat tutkivat aseen rekyyliä nimenomaan pietsosähköisellä voima-anturilla. Tällaista mittaustulosta yritin teknikko soitiksellekin tarjota, mutta se ei kelvannut.

Mittaukset osoittavat, että rekyyli(voima) on suurimmillaan vielä ammuksen ollessa piipussa, mikä on toki jo teoreettiselta pohjalta täysin itsestäänselvyys.

Mutta kuten sanoit, tuollaiset mekaaniset purkkaviritelmät eivät todellakaan pysty havaitsemaan näin lyhytkestoisia ja nopeasti muuttuvia ilmiöitä.

"muutama älypää hieman yrittää fysiikan lakeja uusiksi kirjoittaa"

Parahin lkujyhtgr. Se olisi sinulla nyt näytön paikka. Perustele fysiikan lakeihin perustuen oma kantasi puheena olevaan asiaan.

KoiratHaukkuuJNE kirjoitti:

"muutama älypää hieman yrittää fysiikan lakeja uusiksi kirjoittaa"

Parahin lkujyhtgr. Se olisi sinulla nyt näytön paikka. Perustele fysiikan lakeihin perustuen oma kantasi puheena olevaan asiaan.

Lue lisää

Miksi minä -eikö todistustaakka ole yleensä niillä jotka esittävät jotain täysin aiemmin todistetusta ja yleisesti hyväksytyistä asioista poikkeavaa

Tuo Muropaketin juttusarjahan oli hieno. Haluaisin vielä nähdä testin jossa näytetään paremmin/tarkemmin iskurin lyöntihetki ja luodin ulostulohetki, sekä rekyylin aiheuttama liikkeen/voiman alkuhetki ampujaan (asia jota hain) - Eihän niistä ole hajuakaan muissa em. testailuissa (asiat voidaan todistaa ilman hienoja alumiinista jyrsittyjä kappaleitakin) . Siis paremmin kuin omani https://www.youtube.com/watch?v=Sm68-SrFWU4&feature=youtu.be. Selitystä - ihan kaikki eivät kuitenkaan osaa noita skooppikuvia tulkita : ylempi käppyrä: eka pykälä - iskuri lyö (nolla-hetki), toinen pykälä ylempänä - luoti tulee piipusta (katkaisee tinalangan =2 ms). Alempi käppyrä: ensin suoraa, sitten nouseva - siinä kohtaa ase alkaa liikkua taaksepäin (5 ms). Ja tarkkuudet ovat ihan riittäviä. Halusin vain selvittää alkuperäisen kysymyksen "Tuleeko potku ennen kun luoti on lähtenyt" Vastaus: EI - M.O.T.

Muuten hyvä, mutta aseen liikkeen mittaus kusee. Liike välitetään hieman mutkalla olevan rautalangan avulla säätövastukseen. Siinä on mekaanista viivettä. Viiveen voi mitata kopauttamalla vasaralla aseen piippuun, jossa on vastaavati iskuhetkeä mittaava lanka, joka maadoittuu piippuun jääjessään vasaran ja piipun väliin.

Vaikka tämä skkooppiälykkömme onkin hieman väärässä lopullisten tulkintojensa kanssa niin skooppihan on ihan käypänen mittalaite tässä hommassa kunhan mittausjärjästelyissä ei ole huomauttamista ja pitääkin kysyä että mitenköhän ja millä itse ajattelit mittauksen järjestää?

lkujyhtgr kirjoitti:

Vaikka tämä skkooppiälykkömme onkin hieman väärässä lopullisten tulkintojensa kanssa niin skooppihan on ihan käypänen mittalaite tässä hommassa kunhan mittausjärjästelyissä ei ole huomauttamista ja pitääkin kysyä että mitenköhän ja millä itse ajattelit mittauksen järjestää?

Lue lisää

Vaikka et minulta kysynytkään, vastaan silti. Puristusvenymäliuskoilla tai pietsosähköisellä anturilla, jos voimakäyrä halutaan. Kiihtyvyysanturilla, jos kiihtyvyys tai siitä edelleen saatavat suureet riittävät.

Ei se, että kappaleeseen kohdistuvien rekyylivoimien summa jollakin aikajaksolla on nolla, suinkaan poista rekyyliä. Kuvaamasi tilanne nimittäin lähes toteutuu jousi-mäntätoimisissa ilmakiväärissä, jossa suhteellisen painava mäntä ensin kiihdyttää ja aiheuttaa rekyyliä taaksepäin. Sen jälkeen mäntä äkillisesti hidastuu ja aiheuttaa rekyyliä eteenpäin. Luodin ja ilman aiheuttama rekyyli on paljon vähäisempi.

Minulla on asiasta aivan tuoretta tietoa ja tuntemusta, koska kävin ampumassa juuri aamulla tuollaisella ilmakiväärillä, ja ase käyttäytyi juuri kertomallani tavalla.

Tuon teräspalloesimerkkisi toki uskon, mutta se vastaa aseessa tilannetta, jossa luoti ei liikkuisi mihinkään.

<<< Entäs jos ajatellaan, että kivääriin laitetaan niin pitkä piippu, että luoti ei tule ulos asti vaan pysähtyy piipun suulle.
...
Rekyyliä ei ole. >>>

Riippuu nyt taas siitä, mitä tarkoitat rekyylillä. Minusta on väärin sanoa, ettei tuollaisella aseella ole rekyyliä, koska myös tuollainen ase potkaisee. Asetta taaksepäin kiihdyttävä voima on edelleen olemassa, kun ruuti syttyy ja ammus lähtee kiihtymään. Niin kauan kun ammus kiihtyy eteenpäin, kiihtyy ase taaksepäin. Jossain vaiheessa tilanne muuttuu käänteiseksi: ammus saa kiihtyvyyden taaksepäin ja ase eteenpäin. Lopulta kumpikin pysähtyy. Alussa siis ampuja kokee terävän potkun taaksepäin ja lopuksi varsin pehmoisen ja pitkäkestoisen "potkun" eteenpäin.

<<< No, sitten tuo sama piippu katkaistaan metrin kohdalta, tapahtumat tuohon metriin asti ovat molemmissa tapauksissa ihan samat...ja lopun fiksuimmat saattavat ymmärtääkin. >>>

Juuri näin. Katkaistaan piippu, kun ammus on vielä kiihtyvässä liikkeessä. Kun ammus poistuu piipusta, niin kumpikin (sekä ammus että ase) jatkavat sillä samalla nopeudella omaan suuntaansa, johon ne olivat ehtineet ammuksen vielä ollessa piipussa kiihtyä. Yksinkertaista.

Testataanpa tilannetta koulufysiikan tyyliin: Mene seisomaan henkilövaalle mukanasi helposti nostettava, noin kymmenkiloinen kapine, jotta saadaan helpommin havaittavia eroja. Nosta kapinetta ylöspäin eri kiihtyvyyksillä ja havainnoi vaa'an lukemaa. Mitä havaitset? Mistä lukemien ero voisi aiheutua?

Ja näin taas ilmoittautui uusi "älykkö" .

Ahaa! Siis sinun jaloissasi on enemmän voimaa kuin käsissäsi. Jos käännyt toisinpäin, niin sitten tämä "ase" siis rekyloi eteenpäin. Ainakin sinun maailmassasi.

T-välläri kirjoitti:

Ahaa! Siis sinun jaloissasi on enemmän voimaa kuin käsissäsi. Jos käännyt toisinpäin, niin sitten tämä "ase" siis rekyloi eteenpäin. Ainakin sinun maailmassasi.

Oletko koskaan tullut ajatelleksi, että se luoti lähtee liikkeelle ja vieläpä kiihtyvällä vauhdilla? Ja vaikka se sitten jarruttaisikin pysähdyksiin, niin jälleen voima vaikuttaa, tosin toiseen suuntaan.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että jos mikään rakenteessa ei liiku, niin saa siellä sisällä rauhassa voimiaan pullistella.

Asiantuntijamme on tuossa edellä vakuuttanut, että jos mitään ei tule laukaisun jälkeen ulos, niin rekyyliä ei tapahdu, vaikka minkälaiset massat sitä ennen kiihtyisivät ties vaikka mihin suuntaan.

Jostakin syystä ilmakiväärin jousi-mäntäsysteemi täräyttää tyhjänäkin melkoisesti. Ehkäpä ilma-aseet eivät kuulu tähän rekyylittömään kategoriaan, vaikka luulisi, ettei ase tiedä, aiheuttaako voiman ruuti vai jousi?

Tuosta tulikin mieleen että mites massasulkuaseet toimisikaan jos fysiikan olisivatkin nämä neropatit kirjoittaneet.

Khtttio kirjoitti:

Tuosta tulikin mieleen että mites massasulkuaseet toimisikaan jos fysiikan olisivatkin nämä neropatit kirjoittaneet.

Aivan samalla tavalla, ehkä kuitenkin hieman harvempaan tahtiin. Massasulkuhan lähtisi vasta sitten liikkeelle, kun luoti ja kaasut ovat poistuneet piipusta...

iskurin massavoimat voidaan tasapainottaa niin että niistä ei synny rekyyliä, mutta liipaisinsormen veto voi aiheuttaa aseeseen rekyylin joka vaikuttaa jopa osumatarkkuuteen.

eipä-vaan kirjoitti:

iskurin massavoimat voidaan tasapainottaa niin että niistä ei synny rekyyliä, mutta liipaisinsormen veto voi aiheuttaa aseeseen rekyylin joka vaikuttaa jopa osumatarkkuuteen.

Lue lisää

En oikein usko liipaisinsormen aseeseen aiheuttamaan hitausvoimaan, sillä laukaistessa liipaisinta puristetaan eikä nykäistä. Tietysti voiman muuttuminen liipaisukynnyksen ylityksessä saattaa aiheuttaa aseessa heilahduksen, joka varmasti vaikuttaakin tarkkuuteen.

Niin PITÄISI puristaa eikä nykäistä -hommaa harjoiteltiin intissä laittamalla kolikko piipunpäähän ja se ei saanut tippua kun liipaisu tehtiin oikein, mutta kyllä se monella ensalkuun vaan tippui.

eipä-vaan kirjoitti:

iskurin massavoimat voidaan tasapainottaa niin että niistä ei synny rekyyliä, mutta liipaisinsormen veto voi aiheuttaa aseeseen rekyylin joka vaikuttaa jopa osumatarkkuuteen.

Lue lisää

Itseasiassa täydellinen tasapainottaminen on erittäin hankalaa ja onnistuu lähinnä vain sähkösytytteisillä latauksilla. Täydellinen tasapainottaminen vaatisi tavanomaisessa senkin, että kumotaan nalliin muodostettavan iskukolon vaikutus. Periaatteessa tuon voisi hoitaa lainaamalla energiaa joltain massalta, joka palauttaisi varastoidun energian vasta kun luoti on jo poistunut piipusta.

Ei siinä ole kyse muusta kuin siitä, että vastusvoiman takia tarvitaan suurempi paine luodin kiihdyttämiseen, mihin taas tarvitaan suurempaa ruuti- ja palamiskaasumäärää. Toisaalta ohivirtaus luodin etupuolelle on vähäisempi sovitteen ollessa tiukka.

Entä_sitten kirjoitti:

Ei siinä ole kyse muusta kuin siitä, että vastusvoiman takia tarvitaan suurempi paine luodin kiihdyttämiseen, mihin taas tarvitaan suurempaa ruuti- ja palamiskaasumäärää. Toisaalta ohivirtaus luodin etupuolelle on vähäisempi sovitteen ollessa tiukka.

Lue lisää

Luodin työntäminen ulos piipusta todellisella nopeudella antaisi varmaan aivan toisenlaisen kuvan vastusvoimista. Tosin tietysti hitausvoimat voisivat silloin tulla hallitseviksi.

Katselin tuossa muutamia tutkimustuloksia asiasta. Lyijy pehmenee melkoisesti piipun ja rihlojen aiheuttaman kitkalämmön takia. Samoin käy myös kuparille. Sen takia tuollainen staattinen testi ei anna oikeaa kuvaa tarvittavan voiman suuruudesta.

Lämmitä luoti ulkopinnaltaan pariin kolmeen sataan asteeseen ja tee sitten pikainen survaisu. Koko luotia ei pidä lämmittää, koska luodin lämpölaajeneminen pilaa tuloksen.

Ryhdytään inttämään uudelleen. Rekyyli ryhtyy kohdistumaan aseeseen heti, kun luoti tai jokin aseen mekanismi lähtee liikkeelle. Se taas, milloin ase näkyvästi heilahtaa on sitten toinen asia.

Eikö ota inttäminen tulta? Pitää varmaan herjata rajummin?

Miten olisi täysin idioottimaisen väitteen esittäminen?