Tässä minun tarinani.Ala-astella minua ei kiusattu yhtään ja olin luokassa erittäin suosittu mutta en menestynyt yhtään.Yläasteelle tultuani seitsämännen luokan puolivälissä alettiin kiusaamaan hurjasti ja tuntui,että vaikka mitä sanoisi,niin siintä tulisi vittuilua.Kavereitakaan kun ei enää ollut,niin ajattelin,että tulevaisuuden oli pakko olla hyvä,joten alkasin lukemaan paljon ja koulu alkoi menemään hyvin ja aina,kun kiusattiin lisää, niin se antoi kokoajan enemmän motivaatiota opiskeluun,sitä kautta itsetunto parantui päivä päivältä enemmän.Nykyään kiusaajani huonopalkkaista työtä harjan varressa,jota itsekin varmasti tekisin,jollei minua olisi alettu kiusaamaan,siintä kiitos kiusaajille.Itse olen valmistumassa arvostettuun virkaan ja elämä hymyilee.Tässä yritän siestittää,että periksi ei saa antaa ja kannattaa ajatella positiivisesti,vaikka olisi asiat kuinka huonosti tahansa.Tämä oli tarinani,ottakaa opiskenne.Älkää välittäkö kirjoitusvirheistä.
Kiusaajista voi olla apuakin
Gilmour
6624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen täysin samaa mieltä kanssasi..
ei taida olla niitä ystäviä vieläkään.
kiusattu on ala-asteella, ylä-asteella ja itseluottamus menetetty. Kouluja käyty (lukio, ammattikorkea ja kohta korkeakoulu). Opiskelut tod. näk. sen kun jatkuu tekn. lisensiaatin opiskeluilla, kun tuo työpaikan ja jopa naisystävän saanti on ujouden takia vaikeaa. Kiusaajilla on perheet, asunnot ja työt, joten heillä se elämä hymyilee. Positiivisesti pitää kuitenkin ajatella, jos se joskus tärppäis...
Mä olin koko ala- ja yläasteen kiusattu. Olin tosi ujo, hiljainen ja en pukeutunut trendivaatteisiin kuten muut. Harrastin lisäksi ratsastusta ja olin pyöreä, siinä hyvät eväät kiusaamiselle! Mua haukuttiin joka ikinen päivä, ryhmätyötilanteissa syrjittiin, esitelmiä pitäessäni naurettiin tai muuten vaan puhuessani.. Jos joku moka oli tapahtunut, niin siitä tehtiin ihan hirveä numero ja mua syytettiin kaikesta. Yläasteella tilanne erityisesti paheni, pojat "hirnuivat" mulle, tietäen harrastuksestani, koulun suositut tytöt tuijottivat nenänvartta pitkin, kun mä saavuin paikalle verkkareissa ja hevosrepun kera, huusivat perään, että p*ska haisee.. Olin läski, ruma, pizzanaama, joskus ala-asteella vajaa jne.
Ysillä kyllästyin tilanteeseen ja aloin liikkumaan hevosharrastuksen ohessa lisää, kävin uimassa ja salilla, joita harrastan vielä tänä päivänä. Vähensin karkin ja roskaruoan syöntiä tuntuvasti. Paino putosi 15kg ja olin normaalimitoissa. Yhtäkkiä ysillä aloin myös liikkumaan vaatekaupoissa ja huomasin, ettei ne "trendikkäät" vaatteet olekaan niin tyhmän näköisiä ja nyt mahduinkin niihin! Sain uudesta ulkomuodostani paljon lisävoimaa ja kauan piilossa ollut todellinen luonteeni sai vihdoin tulla esiin. Lukioon mentäessä olin tosi arka, mutta kun tutustuin ihmisiin, sain lisäluottamusta itseeni. Olin lopulta oma itseni, uskalsin tuoda oman persoonani esiin eikä kukaan nauranut mun ajatuksille, harrastuksille.. Ja kaikki hyväksyivät - tai olivat hyväksymättä, kuitenkaan eivät sanoneet mitään mulle - mut.
Nykyisin mua ei ulkoisesti erottaisi kenestäkään muusta nuoresta naisesta. Ja ei välttämättä sisäisesti, olen oppinut olemaan sitä mitä olen, en teeskentele mitään muuta. Vaikka pieni ujous ja ajoittainen epävarmuus on edelleen jäljellejääneet arpeni. Kävin lukion, valmistuin ylioppilaaksi ja nykyisin opiskelen Tampereella Teknillisessä korkeakoulussa. Ja voiko koulukiusattu saada miestä/naista - kyllä voi. Itse olen nyt 3 vuotta ollut yhdessä mukavan miehen kanssa. Mies kertoi, että hän aikanaan ihastui mun "luonnonlapsityyliin", olen energinen, puhelias, samaan aikaan naisellinen ja "äijä" - pukeudun hvyinkin naisellisesti, mutta heitän ronskia läppää ja tykkään penkkiurheilusta, erityisesti lätkästä :) Mulla ei ole koskaan ollut ongelmia löytää poikaystäviä, vaikka koko yläasteaika ja osa lukiosta menikin itseni löytämiseen..
Kiusattuna oleminen voi opettaa taistelunhalua elämässä - tai sitten voi tuhota ihmisen kokonaan.. Mulla ilmeisesti kävi tuo ensimmäinen.
TSemppiä kaikille kiusatuille, olkaa oma itsenne ja älkää välittäkö ilkeistä puheista - vaikka se onkin vaikeaa, tiedän itsekin..
Toivottavasti et joudu tulevaisuuden virassasi kirjallisiin töihin.
tuo kiusaaminen vahvemman ja itsenäisemmän eikä enään välitä jos joku aukoo päätään.
teräväkielisemmän ja myös rohkeamman.