Meitä on kolme sisarusta. Isämme hallinoimassa kuolinpesässä on kesämökki, jota me sisarukset käytämme. Kesät on jaettu niin, että jokaisella on 1kk käytössään ja kesän ulkopuolella keväisin ja syksyisin, paikkaa käyttää aina samat kaksi sisarusta. Nämä kaksi hoitavat talon kunnossapidon kaikkinensa, eli korjaa, rakentaa, huoltaa, maalaa ja hankki kaikki tontilla tarvittavat tavarat.
Kolmas sisaruksista, joka on ainoastaan kesäkuukautensa mökillä, ei osallistu mihinkään kunnossapitotoimiin tai laskuihin mitä paikan ylläpito vaatii. Hän on niinsanottu vapaamatkustaja.
Muutama vuosi sitten aloitettiin projekti vesiosuuskuntaan liittymiseksi. Aktiivisena projektissa ovat kaksi mökkiä enemmän käyttävää, kolmas osakas on lähinnä seurannut sivusta saaden kuitenkin jatkuvasti raportit asian etenemisestä. Tällä hetkellä, kun vedet on saatu tontin rajalle, on kolmas osakas herännyt asialle. Hänen mielestä paikka on kesäpaikka. Hänelle riittää kaivovesi ja puucee. Vedoten osakkuuteensa hän kieltää vesi- ja viemärivedot tontille.
Meitä kahta muuta osakasta ihmetyttää nyt tilanteessa kovasti se, voiko yksi osakas estää kesämökin päivityksen nykyaikaan. Kyseessä kun ei ole kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta, vaan päinvastoin. Lisäksi kuluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Mökkiä enemmän käyttävät suostuvat maksamaan kulut. Onko isällämme, joka on kuolinpesän haltija, mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Kolmas sisaruksista, joka on ainoastaan kesäkuukautensa mökillä, ei osallistu mihinkään kunnossapitotoimiin tai laskuihin mitä paikan ylläpito vaatii. Hän on niinsanottu vapaamatkustaja.
Muutama vuosi sitten aloitettiin projekti vesiosuuskuntaan liittymiseksi. Aktiivisena projektissa ovat kaksi mökkiä enemmän käyttävää, kolmas osakas on lähinnä seurannut sivusta saaden kuitenkin jatkuvasti raportit asian etenemisestä. Tällä hetkellä, kun vedet on saatu tontin rajalle, on kolmas osakas herännyt asialle. Hänen mielestä paikka on kesäpaikka. Hänelle riittää kaivovesi ja puucee. Vedoten osakkuuteensa hän kieltää vesi- ja viemärivedot tontille.
Meitä kahta muuta osakasta ihmetyttää nyt tilanteessa kovasti se, voiko yksi osakas estää kesämökin päivityksen nykyaikaan. Kyseessä kun ei ole kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta, vaan päinvastoin. Lisäksi kuluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Mökkiä enemmän käyttävät suostuvat maksamaan kulut. Onko isällämme, joka on kuolinpesän haltija, mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pesä voi tehdä ainoastaan yksimielisiä päätöksiä, eli yksikin erimielinen osakas estää päätöksenteon. Sellaisessa tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää pesän jako.
Itsellä hiukan vastaava tilanne kesämökin osalta. Jakamaton kuolinpesä on aina hankalaa hoitaa yhteistuumin niin kulujen kuin töiden tai käytön osalta. Yksi osakas haraa parannuksia vastaan koska niistä tulee kuluja joita hän ei halua maksaa. Käytöstä ja töistä on sentään pystytty hyvin sopimaan ilman erimielisyyksiä mutta mökistä aiheutuvat kulut on aina jonkinlainen erimielisyyttä aiheuttava. Varsinkin kun mökillä pitäisi tehdä isohko remontti, siihen ei yksi osakas suostu. Ikävää on se että mökin kunto menee hitaasti alaspäin jos remonttia ei tehdä ja samalla sen arvo laskee.
^^Onko isällämme, joka on kuolinpesän haltija, mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun.^^
Isä kuolinpesän hoitajana ei voi vaikuttaa asiaan muuten kuin kuolinpesän osakkaana. Asiat on sovittava yhdessä, ei enemmistöpäätöksellä.
Kysymys on siis äitinne kuolinpesästä, jonka osakkaita ovat leski ja 3 lasta. Onko kiinteistön lainhuuto annettu molemmille vanhemmille? Jos se on vain isällä, hän yksin päättää nyt esillä olevista asioista, koska kiinteistö ei kuulu kuolinpesään.
Toki isä voi halutessaan testamentilla määrätä omistuksensa ko. kiinteistöstä lankeavan vain teille kahdelle lapselleen.
erk-ki, ymmärsitkö aloittajan kysymyksen?
Mitähän et itse ymmärtänyt?!
Ap:n kysymys on tässä. Luepa se ajatuksella, jospa se sinulle aukeaisi.
"Meitä kahta muuta osakasta ihmetyttää nyt tilanteessa kovasti se, voiko yksi osakas estää kesämökin päivityksen nykyaikaan. Onko isällämme, joka on kuolinpesän haltija, mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun."
Niin, kyllä aloittaja ihan selvästi puhuu kuolinpesän mökistä eikä isän mökistä. Jos mökki on kuolinpesän ja isä on kuolinpesän "haltija", niin silloin on kyse joko äidin yksin tai äidin ja isän yhdessä omistamasta mökistä. Jos mökki olisi isän omistuksessa yksin, ei sitä mikään kuolinpesä silloin omista, eikä siis ketään muita osakkaita mökissä olisikaan.
Niin, siis kyse on äidin jälkeensä jättämä omaisuus, jota ei aikoinaan jaettu eli kuolinpesä. Siihen kuuluu yhtenä osana mökki, jonka hän jo 1960-luvulla peri vanhemmiltaan. Tätä kuolinpesää hallinnoi isämme, jolla on oma mökkinsä, joka ei kuulu tähän ollenkaan.
Ongelma on se, että kuolinpesän mökkiä käyttävät perilliset eivät voi nykyaikaistaa mökkiä, koska yksi perillisistä ei sitä halua, vaikka ei joutuisi maksumieheksi ollenkaan. Kyse olisi mökin eli kuolinpesän arvonnoususta, eikä laskusta.
Koska kaksi uudistusta haluavaa perillistä ei yksikertaisesti ymmärrä tätä vastustamista aikovat he todennäköisesti toteuttaa suunnitelman kuulematta sen enempää vastustavaa perillistä. Onkohan näin radikaalista ratkaisusta kenelläkään kokemusta?
Kuolin pesää hallinoivan isämme roolia ihmettelen, kun hän ei saa asiassa tehdä päätöstä. Eikö hän kuitenkin vastaa meille (perillisille) kuolinpesän arvon säilymisestä?
^^Kuolin pesää hallinoivan isämme roolia ihmettelen^^
Mitähän tuolla hallinnoimisella tarkoitat? Millä perusteella isä hallinnoi vaimonsa kuolinpesää? Oliko hänelle testamentattu jäämistön hallintaoikeus?
Niinhän se aloittaja puhuu. Mutta täällä puhutaan vähän miten sattuu. Yleinen harhakäsitys on, että kuolinpesään kuuluu sekä vainajan että lesken omaisuus. Siksi kysyin tarkennusta siitä, mikä oli ap:n käsitys kuolinpesästä.
Jos hallinnoimisella viittaat PK 3:1a.1:n säännökseen ("Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."), niin tuo hallinnointihan loppuu siihen, että joku lapsista esittää jakovaatimuksen. Ei se myöskään voi sisältää peruskunnostukseen tai nykyaikaistamiseen tarkoittavia radikaaleja toimia - niistä tulee omistajien kanssa sopia.
Mutta jos nuo aikomanne toimet, jotka kiinteistön arvoa kohottavat, kustannuksitta kolmannelle omistajalle teette, niin tuskinpa siitä mitään sanktioita teille seuraa. Kiinteistövero tosin voi kohota hänenkin osuudeltaan. Lahjaverokin teoriassa - tuskin käytännössä - olisi mahdollinen.
Juuri näin, äidin jäämistö on jakamattomana isän hallinnassa. Kaiken lisäksi perunkirjoituksen yhteydessä rintaperilliset luopuivat jakovaatimuksesta. Siitä todisteena oleva allekirjoitettu sopimus pätenee tänä päivänäkin.
Pahoitteluni, että en osannut oikeita termejä, mutta taisipa asiat kuitenkin hiukan selkiintyä. Kiitos Erk-ki kirkastavista kommenteista.
Ettei tuollaisella lausumalla (luovutaan jakovaateesta) perukirjassa ole käytännössä mitään merkitystä.
Kun lakiin on kirjattu perillisen oikeudesta vaata ja saada jako toteutettua milloin sen haluaa, niin tuo perukirjaan tehty merkintä osoittaa vain ja ainoastaan sen että sillä hetkellä ei kukaan vaatinut jakoa.
Aloittajalle heuttäisin kysymyksen, mitä itse tekisit tämän vastustajan housuissa?
Käytät mökkiä pienen ajan, muut käyttävät suurimman osan ajasta.
Olisitko valmis maksamaan mukavuutta lisäävistä investoinneista tasaosan josta hyötyvät eniiten toiset osakkaat?
Sivustakatsojana tulee mieleen että nämä 2 muuta osakasta suunnittelivat rahoittavansa oman mukavuutensa osin 3 kustannuksella.
Nyt olisi järkevinntä tehdä joko jako ja lunastaa tuo 3 ulos mökistä tai ostaa tuon 3 koko pesänosuus pois.
Tai tietenkin on sekin vaihtoehto että maksatte itse nuo kustannukset ja saatte ne joskus myöhemmin pois mökin myydessä.
Kaiken kaikkiaan olette aloittaneet projektin ilman päätöstä, silloin juridisestikkin maksajia ovat ne jotka kustannukset ovat aiheuttaneet.
Sitä, että sinä aloit puhumaan isän testamentista näille kahdelle muutosta haluavalle. Jos se kolmas on nyt kuolinpesän osakas, vaikkakin mahdollisen testamentin jälkeen pienemmällä osalla, niin hän on kuitenkin edelleen osakas ko. mökissä.
Et siis ymmärtänyt sitä, että vaikka isä ei muuten voi vaikuttaa siihen, tehdäänkö mökillä kahden lapsen haluavat muutostyöt, hän voi ehkä siihen vaikuttaa, jos on noiden kahden kannalla, kertomalla kolmannelle, että tämän vastahankaisuus tulee näkymään isän perinnön jakautumisessa. Helpompi tuo kolmas on sitten isän kuoltua lunastaa pois mökkiä omistamasta. Muuta vaikuttamiskeinoa isällä ei ole.
Luopumisella jakovaateesta on merkitystä ja se pätee myös tänä päivänä. Asia on tarkistettu.
Et ilmeisesti ole ymmärtänyt lukemaasi, vai oletko lukenut ollenkaan? Kaksi enemmän mökkiä käyttävää ovat valmiit rahoittamaan koko toimenpiteen, joten jos minä olisin tuo kolmas osakas, niin antaisin asian olla ja nauttisin lopputuloksesta. Elikkä kaksi osakasta rahoittaa mukavuuden, josta kolmas osakas nauttii maksamatta mitään. Tämän vuoksi mökin päivityksen kieltäminen vedoten osakkuuteen on vaikuttanut älyttömältä
Sen kun päsäytättä homman kunton ja kertokaa sille vastustavalle että haastakoot oikeuteen.
Olisi kiva nähdä millä syyllä lähtisi käräjöimään.
Mutta tuo väite jakamattomuudesta on puuta heinää, mistäs tuollainen väite on tarkastettu, Esson baarissa vai?
Jakovaateessa ei ole alunperinkään mitään aikarajaa, lisäksi lakiin on kirjattu oikeus vaatia jakoa.
Tuntuu aika erikoiselta että perukirjassa voidaan kirjata laillisesti sopimus siitä että luopuu perintökaaren oikeudesta pesän jakoon.
Jään mielenkiinnolla odottamaan perusteluja miten ja millaisella sopimuksella voidaan kaventaa perillisen oikeutta perintökaaren oikeuteen.
^^Tuntuu aika erikoiselta että perukirjassa voidaan kirjata laillisesti sopimus siitä että luopuu perintökaaren oikeudesta pesän jakoon.
Jään mielenkiinnolla odottamaan perusteluja miten ja millaisella sopimuksella voidaan kaventaa perillisen oikeutta perintökaaren oikeuteen.^^
Sinulle näyttää olevan tuntematon perintökaaren 24 luvussa säännelty sopimukseen perustuva kuolinpesän yhteishallinto.
24 LUKU
Sopimukseen perustuvasta kuolinpesän yhteishallinnosta
1 § 1 mom.
"Jos osakkaat ovat tehneet sopimuksen siitä, että pesä on osakasten yhteiseksi eduksi jäävä jakamatta toistaiseksi tai määräajaksi, on pesän hallinnosta ja edustamisesta, jollei sopimuksesta muuta johdu, voimassa mitä 18 luvun 2 §:ssä on sanottu."
2 §
"Jollei sopimusta ole tehty määräajaksi, voi jokainen osakas milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Jos irtisanominen on tapahtunut, lakkaa sopimus, jollei siinä ole toisin määrätty, olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sama on laki, jos yhteishallinto, milloin sopimus on tehty määräajaksi, on jatkunut tämän ajan jälkeen."
4 § 1 mom.
"Jos eloonjäänyt puoliso, joka on ollut osallinen määräajaksi tehtyyn sopimukseen, vihitään uuteen avioliittoon tai osakas kuolee ja hänen jälkeensä jää pesän osakkaaksi joku, joka ei ole sopimukseen osallinen, lakkaa sopimus olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Milloin on alaikäisiä perillisiä, on noudatettava, mitä holhouslaissa on tällaisen tapauksen varalta säädetty."
5 §
"Jos on tehty sopimus yhteishallinnosta määräajaksi ja sen tekemiseen ratkaisevasti vaikuttaneissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos, tai jos muutoin on erityisiä syitä, voi oikeus osakkaan kanteesta julistaa sopimuksen lakanneeksi olemasta voimassa."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L24
Aika hyvä perintökaaren kohta jossa käsitellään ehtoja siitä kun on sovittu yhteishallinnosta.
Tosin edelleenkin jäi puuttumaan se lainkohta jossa todetaan että tuollaista sopimusta ei voi purkaa.
Kuten lakikin kertoo sopimuksen voi purkaa ja se alkaa a. heti jos sopimus ei ole määräaikainen b. 3kk kuluttua kun kyseessä on määräaikainen sopimus.
Eli sopimus siitä että pesää ei jaeta ei ole ikuinen vaan se on puerttavissa ja purkaminen astuu voimaan joko heti tai 3kk kuluttua,
Eli jään edelleen odottamaan sitä lakia joka määrää ettei jakamattomuussopimusta voi purkaa.
^^Kuten lakikin kertoo sopimuksen voi purkaa ja se alkaa a. heti jos sopimus ei ole määräaikainen b. 3kk kuluttua kun kyseessä on määräaikainen sopimus.^^
Ei laki tuollaista kerro. Luetun ymmärtämisen kyky on sinulla kovin heikko, kun et tätäkään käsittänyt: "Jollei sopimusta ole tehty määräajaksi, voi jokainen osakas milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Jos irtisanominen on tapahtunut, lakkaa sopimus, jollei siinä ole toisin määrätty, olemasta voimassa =>kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta<=." Siis a: Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa, jolloin se päättyy, ei heti, vaan kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Vielä heikommin sinulla meni b-kohdassa! Vastoin luuloasi määräajaksi tehty sopimus lähtökohtaisesti on sitova eikä irtisanottavissa tuona määräaikana. Kaksi poikkeusta löytyy, jolloin määräaikainen sopimus saattaa päättyä ennen määräajan täyttymistä. Ne on kerrottu edelle lainatuissa 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:ssä. Yritäpä vielä lukea ja ymmärtää paremmin!
No jokainen voi elellä omissa harhoissaan.
Jokaisella perillisellä on oikeus vaatia jakoa, ja se on lakiin kirjattu oikeus.
Laissa ei ole mainintaa että tästä voidaan sopia.
Yhteishallinnasta sekä hallinnasta yleensä voidaan sopia mutta ei siitä että poistetaan lakiin kirjattu oikeus.
Kannattaisi perehtyä pikkuisen lain tulkintoihin.
Mutta enpä ala enempää tinkaamaan.
Parempi onkin ettet enempää ala, kun tähänastinenkin tinkaamisesi osoittaa sinut täydelliseksi tumpeloksi, jolle lakiteksti on täyttä hepreaa.
Jos sen vastarannankiisken ei tarvitse osallistua kuluihin, ei häneltä myöskään tarvitse lupaa remonttiin kysyä. Vetäkää putket ja katsotaan mitä tapahtuu, mitä edes voisi tapahtua? Yksi vaihtoehto on että maksatte hänet ulos koko perinnöstä.