Ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri on kytketty maalämpöpumpun lattialämmityspiiriin. Kesällä toimii hienosti kun ilmanvaihtokone ei ihmeemmin patteria tarvitse, mutta talvella lattialämmityskierrossa kiertävä vesi ei ole kuin satunnaisesti riittävän lämmintä ilmanvaihtokoneen tarpeisiin, joten ilmanvaihtokone lyö sähkötoimisen etuvastuksen herkästi päälle ja talvikauden sähkölaskut ovat sen vuoksi pilvissä. Onko tuolle ongelmalle kohtuukustannuksin tehtävissä mitään vai onko kyseessä maalämpö-ilmanvaihtokone-yhdistelmien yleinen "ominaisuus"?
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri
Swegon-Danfoss
71261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä kone on kyseessä? Joku kuutiokone varmaan tai sitten kohde on lapissa. Silloin ei oikein ole vaihtoehtoja kuin lisätä vesikieroinen (maapiiriin) etulämmityspatteri tai vaihtaa paremmalla lto:lla olevaan koneeseen. Täällä ei ollut tarvetta koko viime talvena jälkilämmitykselle kunnollisella pyöriväkennoisella koneella.
Swegon casa w130 ec
Eli on vastavirtakennolla. Tuo etulämmityksen käyttö johtuu kennon jäätymissuojasta ja sitä ei oikein voi ottaa pois tai kenno jäätyy. Energiatehokkain tapa on lisätä tuohon erillinen etulämmityspatteri maapiiriin ja poistaa vastuksen käyttö.
Ei ole maalämpö-ilmanvaihtokone-yhdistelmien yleinen "ominaisuus", mutta valitsemasi yhdistelmän kylläkin.
Kuutiokoneen jäteilman lämpötila ei saa painua pakkasille ja yleensä se pidetään yli 4 asteisena. Jälkilämmityspaterilla ei ole mitään tekemistä kyseisen asian kanssa, vaan etulämmityksellä. Koneessasi etulämmitys toimii sähköllä, eli luonnollisesti sähköä pakkasilla kuluu.
Jos koneeseesi saa etulämmityksen toimimaan patterilla, niin tämä on yksi vaihtoehto.
Sinänsä ihmettelen tällaisia monimutkaisia järjestelmiä ja kuinka paljon ihmiset haluavat niihin investoida. Tässä järjestelmässä tarvitaan jälkilämmityspatteri, etulämmityspatteri, noille putkivedot ja lisäksi viemäröinti. Yksinkertaisesti kallista ja vuotavia, tai vikaantuvia paikkoja löytyy. Jos tätä vertaa pyöriväkennoiseen koneeseen, niin nuo kaikki ovat turhia. Jälkilämmitys on ainoa mitä tarvitsee, jos asuu pohjoisessa. Muualla Suomessa jälkilämmitys on aika turha ja jos tuollainen on, niin kuluttaa vuodessa muutaman kympin.
Aivan laskuesimerkkinä. Jos sisälämpötila on 23 ja ulkona -22 astetta, niin pyöriväkennoisessa sisälle tulee 14 asteista ilmaa. Tuo saattaa aiheuttaa vetoa ja jos haluaa, niin jälkilämmitystä voi käyttää. Jos tulolämpötilan haluaa nostaa vaikka 17 asteeseen, niin lämpötilaa täytyy nostaa 3 astetta. Jos kone puhaltaa sisälle esim. 80 l/S, niin tehoa tarvitaan 300W. Rahana 4 s/h. Päivässä tekee 90 s ja jos kyseisiä pakkasia on vaikka pari viikkoa (mitä ei ollut viime talvena täällä yhtään) 12,5€. Kuinka monimutkaista ja kallista järjestelmää kannattaa nikkaroida kyseisen säästön takia?
Voisko nämä kiekkouskovoiset vetää vitun päähänsä ja suksia kuuseen!
Etuvastuksen tehtävä on estää LTO:n huurtuminen. Kun LTO:lle tulevaa ulkoilmaa lämmitetään sopivasti, poistoilman lämpötila ei mene pakkasen puolelle -> huurretta ei muodostu.
Meneehän siinä sähköä, mutta jos tätä ruvetaan itkemään, niin sitten pitäisi itkeä myös puhaltimien sähkönkulutusta. Tai sitä, että KAIKKI huurteenestoratkaisut heikentävät LTO:N hyötysuhdetta/lisäävät energiankulutusta. Tavalla tai toisella, koska ideana on juurikin nostaa jäteilman lämpötilaa niin, ettei huurretta muodostu.
Esilämmitys on huomattavasti fiksumpi tapa kuin yleisempi kikka - tulopuhaltimen pätkiminen ajoittain pois päältä. Tai se, että tuloilmavirta säädetään paljon poistoa pienemmäksi (mitä kiekkouskikset yleensä tuputtaa). Mikä on keskimäärin sama kuin pätkiä puhallinta päälle/pois...
Niin. Aloittajahan tätä "itki".
Oikeassa olet, että kaikki huurteenestot lisäävät energiankulutusta. Toisaalta energian hinta sitten voikin vaihdella riippuen kuinka se tuotetaan.
Tosin kiekkokoneet eivät tarvitse huurteenestoa, koska jäteilma voi painua reilusti pakkaselle ja sen ne tekevätkin talvella. Energiankulutuksessa on huomattava ero pakkasilla onko jäteilma 4 asteita, vai -17 asteista. Edellä mainitussa esimerkissä 80 l/s tuo tekee 2200W. Sen vertaaminen puhaltimien viemään sähköön (joka kuluu joka tapauksessa oli kone mikä tahansa) on aika onnahtava, koska puhaltimet viemät luokkaa 100W.
Oikeassa olet siinäkin, että pätkiminen on huonoin tapa pitää kenno sulana. Etuvastus, kuten aloittajalla, on huomattavasti fiksumpi.
Tulovirta yleensä säädetään hieman poistoa pienemmäksi sen vuoksi, että talo pysyy alipaineisena. Liika alipaine nyt sitten on vain liikaa jonka kaikki ymmärtänevät.
Omasta mielestäni etuvastuksillinen kuutiokone on aivan OK. Se, että siihen aletaan virittelemään patterivirityksiä ei taas oikein vaikuta fiksulta. Perustelut edellisessä viestissä.
Roottorillamennään...
Jälkilämmitin asetettu 19 asteeseen.
Kovilla pakkasilla kun tulisijalla nostetaan sisälämmöt 25 asteeseen ek jälkilämmitin edes mene päälle ja poisto on iloisesti pakkasella.