Vieläkö kyseinen huotsikka on rekkamiesten suosiossa? Siellä ennew vanhaa ainakin istuttiin illat pitkät ja kerrattiin päivän keikat moneen kertaan ja kaffee kuppi kokoajan nokan alla. Oli se mukavaa aikaa se. Sora kanjat marisi pihamaalla jonnin joutavaa tunti kaupalla, kun me kuskit jauhettiin sisällä kahvilassa turpaa. Koko ajan puhuttiin kuormureista ja kuormien ajosta sekä tietysti iskettiin silmää mpaarim myyjäflikoille. Päntälän Seon lisäksi kovasti suosittu oli Perseön Kesoilin kahvila, siellä tuli muutaman kerran viikossa käytyä makkarapannulla ja tuplilla höyräreillä sekä heittämässä pari mojovaa rekkajuttua poikien kanssa ilmoille. Jumalauta perkele, oli se vaan kovaa aikaa se. Tuolla Perseön Sellillä kävi myös pari vanhempaa naista antamassa tavaraa meille sora rekan kuljettaja klopeille, silloin oli muukin kovaa, kun aika ja polvilumpiot.
Päntälän Gulffi?
soran_ajuri
961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muistan tuon ajan hyvin, kuormiahan kelkottiin aamun pikkutunneille asti tuolla Päntälän Essolla ja sitten taas lähdettiin ajoon. Kahvi pulla maksoi markan ja usein meni jopa kuusikin kahvikupposta siinä päivän kuormista jutellessa. Karskeimmat rahtisoramullit mylvien ja karjahdellen toimittelivat asiaansa ja ryystivät pikimustaa sumppia kitusiinsa. Kyllä ajamisesta juttua riittää, aina. Joka ilta sama juttu, ja aamulla taas virkkuna aju touhuihin, uusia kokemuksia keräämään. Sellasta oli se aika sillon siellä Päntälän Unkalla ja en tietä on tänään enää yhtä kiivas rahtimeininki siellä paarissa ku ennen.
Kyllähän tuolla Persiön ja Päntälän Unionilla käy aika kova rekkaliikenne tänäkin päivänä. Kuskit käyvät niissä ahmimassa makkarapannua tuplilla höyryillä ja ryystävät siinä sivussa kupin, kaks, kolme, neljäkin mustaakin mustempaa sumppia samalla jutellen ajuista. Kovaan ääneen ne siellä juttelevat, ihan tulee villi piisoni lauma mieleen. Noista huoltikoista ehkä tuo Persiön Kesoili on aavistuksen suositunpi, kuin Päntälän Neste? Molemmissa mukavia mpaarim myyjä flikkoja, jokka tykkäävät kovasta.
TUHMA-HULDA ja LÖYSÄ-TYYNE olivat myös Persiön Kesoililla.Oliko peräti töissä siellä.Mutta kovia aikoja ne oli,,ajua riitti.Kanjan moottorit pauhasivat läpi vuorokauden ympäriisä.kovia aikoja ,,kovia.oli ne juu.
Minum mielestä tällä hetkellä suosituin rekkam mpaari on Vurstilan kesoili. Siellä kaikki jannut odottelee kiilakeikkaa, kanikkojen maristessa jonninjoutavaa pihamaalla. Mpaarim myyjinähän siellä on märkähaara Toini ja takapillu Helvi ja molemmat antaa meille vanhemmille kuormien kelekkojille römpsää ja zyyrareikää. On se vaan niin mukavaa ryystää mustaa kaffetta ja iskee tarinaa kolleekoiden kanssa naisten ihailevien katseiden alla ja nappaa siinä sivussa lennosta kiila keikkaa.
Siellä kulffimpaarilla tuli vietettyä aikaa muinoin, taannoin 60 - 70 -luvuilla. Tunnelma oli katossa kun rahtimiehiä lipui sisään ja varsinkin kun sorajulleja lönnysteli paarin puolelle niin illan kiilmaksi oli siinä. Päivnä rahrit ja kuorman kelkonnat kerrattiin tasan tarkkaa kahveeve kupposten äärellä ja mylvien! Oli siinä pienelä pojalla ihmettelemistä kun oli patanokka kanjalla kiskastu kuorma johonko paikkaan minne ei edes autolla voia ajaal. Tai se että pyöree lamppusella leukku jyryllä oli menty kinttupolkua pitkin teli ylhäällä perille asti. Tai kun oli otettu päivänpäätös kännit tornivolvosssa seon takapihalla.
Juu ja hurjimmat karppaasit olivat menneet 88 kanjalla mutkasta tietä näkymättömiin.
Karvapersemullien ja kuorkkikojoottien ainut kemupaikka näillä mäkisillä lakeuksilla.
Missä päin Suomea sitten tuleekin liikuttua niin päntälän Kulffilla kyllä tulee aina poikettua.
Isotätini toimi muinoin Päntälän Gulffin vahtimestarina ja yleismiehenä, ns, jokapaikan höylänä. Taisipa jotkut peijakkaan rekkamullit höylätä eli vetästä viikseenkin isomummiani tuolla Päntälän SEOm paarilla. Siellähän oli rekkateroille omat tilat ja toimikos paikallinen Päntälän Ajumullit ry kin siellä? Saunatiloissa oli 20 pennin pajatso ja olut automaatti. Kaljapullo maksoi muistaakseni markan ja kaljaahan rahtimiehet joivat jo tuolloin hanakasti ja ajelivat sitten kaljapöhnissään kuormia. oli se kovaa aikaa, perkele.