http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=syrjinnan-kielto
Syrjinnän kielto
2. artikla
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta
7. artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lainsuojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Mitä on syrjintä?
Ihmisoikeuksien universaalisuudesta (yleismaailmallisuudesta) seuraa, että ihmisoikeuksia loukataan aina, jos yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia. Syrjintää ei siis ole kaikki erilainen kohtelu, vaan erottelu, joka kohdistuu a) samassa asemassa oleviin ihmisiin b) ilman hyväksyttävää tarkoitusperää.
Samassa asemassa olevia ihmisiä ovat esimerkiksi työnhakijat, julkisten palvelujen käyttäjät tai asevelvolliset. Jos jonkin tällaisen henkilöryhmän sisällä tehdään erotteluja, niille on esitettävä ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä perustelu. Muutoin on kyse syrjinnästä. Sen sijaan syrjinnästä ei välttämättä ole kysymys, jos selvästi eri asemassa olevat ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi eri tavoin – esimerkiksi jos yliopistossa opiskelevan opintotuki on pienempi kuin samanikäisen työttömän henkilön saama työttömyysturva.
Erityisen herkästi erottelua pidetään syrjivänä, jos sen taustalla on syrjivä tarkoitusperä. Esimerkiksi ravintolan asiakkaiden erottelu ihonvärin perusteella tai työnhakijoiden karsinta sukupuolen perusteella ovat ilmeisiä syrjintätilanteita. Mutta myös erottelun syrjivä vaikutus ilman syrjivää tarkoitusperää voi muuttaa sen syrjinnäksi: esimerkiksi jos kauppaan tai ravintolaan on mahdoton päästä pyörätuolilla. Joskus käytetään termejä välitön ja välillinen syrjintä näiden tilanteiden erottamiseksi.
Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.
Syrjinnän kielto
2. artikla
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta
7. artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lainsuojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Mitä on syrjintä?
Ihmisoikeuksien universaalisuudesta (yleismaailmallisuudesta) seuraa, että ihmisoikeuksia loukataan aina, jos yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia. Syrjintää ei siis ole kaikki erilainen kohtelu, vaan erottelu, joka kohdistuu a) samassa asemassa oleviin ihmisiin b) ilman hyväksyttävää tarkoitusperää.
Samassa asemassa olevia ihmisiä ovat esimerkiksi työnhakijat, julkisten palvelujen käyttäjät tai asevelvolliset. Jos jonkin tällaisen henkilöryhmän sisällä tehdään erotteluja, niille on esitettävä ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä perustelu. Muutoin on kyse syrjinnästä. Sen sijaan syrjinnästä ei välttämättä ole kysymys, jos selvästi eri asemassa olevat ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi eri tavoin – esimerkiksi jos yliopistossa opiskelevan opintotuki on pienempi kuin samanikäisen työttömän henkilön saama työttömyysturva.
Erityisen herkästi erottelua pidetään syrjivänä, jos sen taustalla on syrjivä tarkoitusperä. Esimerkiksi ravintolan asiakkaiden erottelu ihonvärin perusteella tai työnhakijoiden karsinta sukupuolen perusteella ovat ilmeisiä syrjintätilanteita. Mutta myös erottelun syrjivä vaikutus ilman syrjivää tarkoitusperää voi muuttaa sen syrjinnäksi: esimerkiksi jos kauppaan tai ravintolaan on mahdoton päästä pyörätuolilla. Joskus käytetään termejä välitön ja välillinen syrjintä näiden tilanteiden erottamiseksi.
Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.