Opiskelen liiketaloutta ja tuntuu siltä että työharjoittelupaikan saanti omalta alalta on liki mahdotonta. Käytännössä tradenomiopiskelijat kisaavat samoista paikoista merkonomi- ja ekonomiopiskelijoiden kanssa. Paikkoja ei vaan ole yksinkertaisesti tarpeeksi, ainakaan Satakunnan elinkeinoelämä ei tule työllistämään meitä. Eräiden tuntemieni opiskelijoiden opinnot pitkittyvät, koska he eivät ole löytäneet harjoittelupaikkaa. Osa opiskelijoista on lähtenyt kesäksi pääkaupunkiseudulle suorittamaan harjoitteluaan ja osa taas hyödyntää suhteita ja sukulainen on palkannut heidät paperilla. Korkeakoulupolitiikka ei toimi nykyisellään, hienolta kuulostavat juhlapuheet työelämän ja opiskelun yhdistämisestä ja erityisesti työelämän tarpeiden huomioonottamisesta ovat kuolleita kirjaimia erilaisten selvitystyöryhmien raporteissa. Mitä tapahtuu, kun työelämä ei tarvitse lisää korkeakoulutettuja nuoria?
Työharjoittelupaikan saanti
Satakuntalainen
6601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi sitten lähdit tekemään sitä hemmetin tradenomin tutkintoa? Oon lukenut vähän liikaa näitä juttuja. Ihmiset on niin ulkoapäinohjautuvia, syytetään korkeakoulupolitiikkaa omista valinnoista. Kai nyt itsekin olet kykenevä surffaamaan työllisyystilastoissa? Mikset sitten opiskele tavallista ammattitutkintoa itelles? Ei kukaan tässä maassa pakota ketään opiskelemaan korkeakoulututkintoa. Taidat vain olla niitä ihmisiä, jotka tekevät kaiken niin kuin muutkin.
Suomessa ei tarvita paljon ketään. Yli viis vuotta sitten ei tarvittu amiskalaisia, heitä notkui työttömänä kujilla ja kaduilla. Pohjoisessa osassa Suomea ei tarvita autopuolen immeisiä, ei kokkeja, partureita, ei ketään. Työttömiä on jo paljon muutenkin. Kuka elää kaupankassan palkalla Helsingissä tai lähihoitajan palkalla? töitä olisi Helsingissä, mutta köyhyysloukku odottaa satavarmasti.
Sairaanhoitajia, lähihoitajia, perushoitajia, lastentarhaopeja, sos.alan henkilöitä oli viis vuotta sitten työttömänä tuhatmäärin. Viidesosa sairaanhoitajista lähtee Norjaan, Englantiin ja Ruotsiin töihin, kun Suomesta irtoaa nykyäänkin huonosti palkattua pätkätyötä.
Suomessa ei vain ole työpaikkoja kaikille oli koulutus mikä hyvänsä. Insinöörejä koulutetaan liikaa, tradenomeja koulutetaan liikaa, sosionomeja koulutetaan liikaa, medianomeja koulutetaan liikaa jne. Mitäs alaa suosittelisit? eipä paljon jäljelle jää....
Jeps, näinhän se menee. Suomeen onkin muodostunut työttömien ammattiluokka, mutta missäs tuohon saisi koulutusta? Työllistymisnäkymät ainakin ovat erinomaiset!
Opiskelevana toivoisi tietenkin jonkinlaista säännöstelyä aloituspaikkoihin suhteessa markkinoiden työllisyystilanteeseen mutta minkäs teet kun jokainen haluaa kouluttautua mukaviin hommiin. Lisätään koulutusaikaa viidellä vuodella niin johan halukkaat karsiutuvat?
Melko harva etsii ammattia pelkästään työllisyysnäkymien suhteen vaan kyllä kiinnostus ohjaa kouluvalintaa melko pitkälle.
ei kai kukaan tässä vaiheessa enää kuvittele, että AMK-tutkinnolla noin keskimäärin työllistyttäisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin? Esimiehenä ei luonnollisesti voi olla 75% työllisistä, ja asiantuntijuus toki on aika laaja käsite. Todellisuudessa ennemminkin kyse on siitä, että entistä vaativammiksi muuttuneisiin suorittavan tason tehtäviin tarvitaan paljon ja edullista työvoimaa.
Ongelma harjoittelupaikoissa on ollut jo vuosia, eihän valtaosa harjoittele todellakaan missään vaativissa tehtävissä vaikka koulut periaatteessa niin edellyttävätkin, vaan aivan perustason toimisto- yms. työssä, pahimmassa tapauksessa jopa ns. liukuhihnalla.
Opiskelupaikkojen tiukan säännöstelyn lisäksi lääkkeenä toimisi myös opiskelun maksullisuus. Sailas on ollut kommenteissaan aivan oikeassa. Mutta eihän tätä yksilötasolla itkeskelijät ymmärrä. Opintojen taloudellisen vastuun siirtäminen yhteiskunnalta opiskelijalle itselleen ohjaisi taatusti niin opiskelupaikkojen kysyntää kuin tarjontaakin terveempään suuntaan. Toisekseen, Sailaksen esittämillä rahoitusmuodoilla ei ole mitään tekemistä esim. taloudellisen epätasa-arvoistamisen kanssa, vaikka asia pullamössöjen populistien suussa sellaiseksi mielellään halutaan vääntää.
- Opiskelu on investointi, jota on voitava rahoittaa lainanotolla, toteaa Sailas. Nimen omaan investointina etenkin korkeakouluopiskelu mielestäni pitääkin nähdä.
Halusimmepa tai emme ja opiskelijajärjestöjen yms. itkeskelystä huolimatta, olemme näiden rahoituskysymysten suhteen jääväämättä menossa jenkki- ja UK-tyyppiseen malliin tulevaisuudessa. Nykyiseen mallin Suomella ei tulevaisuudessa yksinkertaisesti ole enää varaa. Kehitys kulkee, halusimmepa tai emme, myö suuntaan jossa "korkea"kouluja ja -aloituspaikkoja voi sinänsä olla edellenkin paljon, mutta kuilu ns. hyvien ja heikompien koulujen välillä syvenee rajusti. Kilvassa menestysvät ne, joista työllistyy parhaiten.
Lukekaa myös tämä viestiketju
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=640&posting=22000000005965523
sanassa "vääjäämättä" kirjaimet j ja v väärässä järjestyksessä ed. viestissä.
tai no, ehkä voimme ajatella että kyse on myös jääväämisestä.
*Yrittäjille on edullista että suomessa on suuri korkeankoulutuksen reservi. Palkat voidaan kilpailuttaa alas ja valita päältä parhaat työntekijät.
*Suomalaiset haluavat olla trendikkäästi korkeakoulutettuja. Vaikka toivoisin ettei ihmisiä liikakoulutettaisi, on turha mennä ehdottamaan maksullisuutta opintopaikkaa hakeville.
*Työttömyyttä ei myöskään ratkaista muuttamalla opiskelu maksulliseksi. Työtä ei yksinkertaisesi ole kaikille. Tilanne muuttuu jatkuvasti pahemmaksi.
Kenties on aika hyväksyä ettei yksi akateeminen tutkinto ole enää mitään erikoista, vaan tietotaito on pystyttävä todistamaan referensseillä.