Niin, kun tässä tulee seurailtua keskustelufoorumeita, en voi välttyä siltä tunteelta että vanhalla tavallisella filmipokkarilla saa keskimäärin paljon parempia kuvia kuin digipokkareilla. Tässä tarkoitan niitä, jotka ottavat kameran taskusta ja räpsäisevät kuvan automaatilla sen ihmeemmin manuaalisäädöistä tietämättä tai välittämättä. Ammattilaiset ja kuvaukseen perehtyneet asia erikseen, vaikka taitaa heidänkin kohdallaan väite päteä. Jos asia tosiaan on niin, että digillä hyvien kuvien todennäköisyys on huomattavasti pienempi, saattaisi olla parempi odottaa vaikka 5 vuotta jolloin digipokkareidenkin tekniikka on kehittynyt filmipokkareiden tasolle. Pointti nimittäin EI ole se, että "digillä voi kuvia räpsiä tuhottomasti ja sitten plokata niistä onnistuneet". Pointti mielestäni on se, että monasti kuvia ottaessa joku tilanne on jossain mielessä ainutlaatuinen, ja silloin kuvan tosiaan pitäisi onnistua. Tällainen tilanne ei siis ole vaikkapa kukkamaljakon kuvaaminen, jolloin on mahdollisuus sihdata kunnolla, säätää kameraa ja valaistusta jne.
Digikameroilla huonoja kuvia??
Siirrynkö filmiin
202725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jokainen saa vapaasti valita. =D
Itselläni on aivan toisenlaisia kokemuksia digikameroista.
Tämä nyt oli ihan selvä trolli koko aihe, mutta pakko oli silti vastata.
Kirjoituksesi on niin hölmöä, että sitä ei oikein edes viitsisi kommentoida.
Ei hyvien kuvien ottaminen tänä päivänä ole kiinni siitä, tallennetaanko kuva digitaalisesti vai filmille. Kummallakin kameratyypillä saa varmasti hyviä kuvia. Kummallakin kameratyypillä pätee sama tosiasia, mitä enemmän osaat ja tunnet kamerasi ominaisuudet, sitä suurempi osa kuvista on sellaisia, jollaisiksi kuvaaja ne tarkoitti.
Kummallakin kameratyypillä on satoja eri malleja lähtien muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin - ei näitä voi verrata.
Tosiasia kuitenkin on digikamerat tulevat valtaamaan markkinat ellei voi sanoa, että ovat jo sen tehneet. Myös ammattilaiset ovat siirtyneet digikameroihin poislukien ne, joiden kuvan kohteeseen liittyy sellaisia ominaisuuksi, joihin digikameroiden ominaisuudet eivät sovellu, esim. autourheilu.
Joka tapauksessa suosittelen sinulle, että siirryt kertakäyttöfilmikameroihin.
Mitäs siinä autourheilussa on erikoista jos ei digi siihen sovellu?
Turhaahan autourheilun kuvaaminen on, siihen digi sopiikin hyvin kun saa kuvat deletoida. Tarkennukset ym. on kunnon digikameroilla jo filmikameroiden luokkaa.
autourheilussa on hankala puolensa siinä jos kamerassa on viive ja lisäksi se että kuva pitää saada nopeasti kennolle/filmille, eli valotusajat, herkkyys, myös zoomi...kaikki tuollaiset, jos ne ei digissä ole kohdillaan on hankalaa kuvata jotain silmänräpäyksessä ohi kiitävää ralli- tms. autoa. Tätä mä luulen hänen tarkoittaneen.
Pokkari on pokkari oli se sitten filmi tai digisellainen.Filmipokkarillakin autourheilukuvaus on rajoitettua.
Digijärkkärit toimii jo senverran hyvin, että niillä autourheilunkin kuvaus pitäis onnistua.
Lähinnä tarkoitin ammattilehtikuvaajia... Urheilukuvaajat käyttävät lähes kaikki edelleen filmiä siitä syystä, että filmikamerat ovat niin paljon nopeampia (käynnistysviive sarjakuvaus). Esimerkkinä sivukuva ohiajavasta formulasta... ei onnistu digikameralla.
ole ajastasi jäljessä jo useita vuosia.
Minun ymmärtääkseni ammattilaisten digijärkkäreissä ei ole merkittävää laukaisuviivettä ja käytännössä kaikki lehtukuvaajat ovat nykyisin siirtyneet digiin.
Suljinajatkin ovat digissä nopeampia ja mahdollistaneet esimerkksi lintukuvauksessa luonnottoman näköiset täydellisesti pysähtyneet lentokuvat.
Ammattilehtikuvaajat käyttävät ehdottomasti digikameroita, Nikon D2H ja Canon D 1 Mk2 ovat todella nopeita.
Halvemmissakin digeissä, D 70 & D 20 laukaisuviiveet ovat olemattomia.Samoin käynnistyminen tapahtuu heti.
Jos ammattilaiset käyttäisivät filmiä niin sinunko myös pitäisi käyttää? Oletko siis ammattilainen. Kysymyksistäsi päätellen ole kehityskaaren toisessa päässä ja sinne ilmeisesti jäätkin.
Mitä viiveeseen tulee niin ensimmäisiä asioita mitä kuvauksen perusteissa opetetaan on se, että liikkuvaa kohdetta kuvattaessa sitä seurataan kameralla eikä odoteta että kuvattava on kohdalla. Ehkä on parempi, että seuraat toistaiseksi vain katseella mitä muut tekevät ja pyydät sitten 10-vuotis lahjaksi vaikkapa jonkin digin.
...sarjakuvausmahis mun digipokkarissa. Sillä voi ottaa vaikka sata kuvaa ja neljä viimeistä jää muistiin. Tai sit ottaa yhel painalluksella 10 kuvaa. Siinä oli muutama vaihtoehto. En ny muista mitkä ku en oo muita viel pahemmin käytelly...
Ja käynnistysviive on yksi sekunti. Ja sit senku laukoo...
Sehän riippuu täysin siitä, kuinka kovaa auto ajaa!!
Kyllä digikamerat ovat leikkikaluja.On niissä se hyvä puoli,että kuvat ovat sähköisessä muodossa ja niitä on helppo käsitellä ja varastoida.Ei tarvitse filmejä kehitellä.
Lomareissuille en ota mukaan digiä,vaan wanhan kunnon Zenit-kameran diafilmillä ladattuna.Sillä saa sentään kuvia,eikä mitään ressu-roskaa.
ovat vastaavan tasoisia filmikameroita huomattavasti kalliimpia. Eli jos sijoitat reippaasti rahaa, saat kyllä loistavaa jälkeä tekevän digikameran. Samalla rahalla saat silti paljon parempaa jälkeä tekevän filmikameran. Tulevaisuudessa tämää tulee varmasti menemään päinvastoin, kun digikamerat yleistyvät ja filmivehkeiden valmistaminen vähenee.
pokkarissa saadaan moninkertainen määrä
pixeleitä filmille verrattuna ulkomitoiltaan
samankokoiseen digikameraan.
Kuvan laatuun vaikuttaa myös se, että
pokkarin pixeleiden sijainti on satunnainen,
joten mitään reunaefektejä ei tarvise
suodatella.
Niin ja yksi tosiasia on, että melkoisen korkeatasoisia filmijärkkäreitä saa halvemmalla kuin digipokkareita.Sissään kun pistää kunnon diafilmiä, niin väittäisin kyllä päihittävän digipokkarin sekä väreissä että terävyydeessä, itseasiassa kuvat samaa tasoa kuin digijärkkäreillä.
Filmi aikaan ei keskusteltu tämmösillä foorumeilla, koska nettiä ei vielä silloin ollut, ja kun netti tuli niin ei sitä kukaan juurikaan aluksi käyttänyt, kun oli kallis ja hidas.
Sekä filmipokkarien kuvia näytettii vain sukulaisille jne... lähipiirille, joten kaikki niitä kohteliaasti kehuivat.
Mutta tosiasia on, et kotialbumi kuvat ovat parantuneet huimasti digikameroiden myötä, koska epäonnistuneet otokset poistetaan eikä laiteta albumiin sekä kameran laatukin on paljon parempa kuin parinkympin Anttilasta ostettu pokkari.
Lisäksi niillä filmipokkareilla kuvattiin negafilmiä, josta labra sitten vedosti pikkuruiset 10x15 cm paperikuvat. Vedostusvaiheessa korjailtiin niin valotusta kuin kuvien värejäkin. Eihän yksinkertaisimmissa pokkareissa ollut kuin kiinteätarkenteinen optiikka ja kiinteä valotusaika, jolloin kaikki pelasi negafilmin laajan valotusvaran ja vedostuslinjan korjailuautomatiikan varassa.
Nyt kuvaajat pääsevät ensi kertaa näkemään kuvat korjaamattomina sekä suuremmassa koossa. Saattaapa virheet näkyä "hieman" eri malliin, kun kuvaa tarkastellaan 100 % koossa tietokonenäytöllä, jolloin kuvasta näkyy vain pieni nurkka. Tämähän vastaa lähes metrisen vedoksen tiirailua yhtä läheltä.
Amatööritason diaskannerillani (Minolta Dimage III) saan kinosta 20 megan tiedostoja irti. Keskihintaisella pokkarilla (Olympus Mju 400) 4 miljoonaa pikseliä tuottaa megaisia tiedostoja. Jotain eroa siinä on ;-)
Taskussa aina ollut Minox on vaihtunut Olympukseen, mutta kaikki varsinaiset "suunnitellut" kuvat otan yhä kinolle. Kuulin huoltoliikkeeltä, että vanhoja harrastajia on palannut takaisin kinokokoon ja jonkin verran on tullut myös uusia kuvaajia, jotka ovat aloitelleet digillä.
Digikameroiden ongelma on siinä, että niissä voi liian helposti siirtyä automaattiasetuksesta manuaalille. Juuri siinä kohdassa kädettömän digikuvat menevät pilalle. Jos et malta olla räpläämättä säätöjä ennen kuin ymmärrät miten ne vaikuttavat lopputulokseen pysyttele filmipuolella - sielläkin mieluummin kertakäýttökameroissa. Niillä onnistut tietyissä olosuhteissa oikein hyvin.
Jos nykyaikaista digipokkaria verrataan filmipokkariin, niin hyvät naurut saa....
Otetaan esim. valovoima (eq. 38-115mm): pikkuiden digi x: f 2.8-4.9, filmipokkari x f 6.7-13.8.
Ehkä jokunen aukko eroa... Tarkkuudesta kommentoin... Konican zoomUp 70, filmikamerani tarkkuus vastaa suurennoksissa noin 2 mpix. Äiskällä oli joku Agfan kallis pokkari, tarkkuus vastasi noin 3-4 mpix A4-suurennoksissa.
Aloitin digikuvauksen 1,3 mpix Olympuksella. En palannut sen jälkeen filmiin, koska värientoisto oli todella hyvä, samoin valotus/valovoima. Toiset taas elvistelee filmiskannereilla, että sillä saa 20 megapixelin kuvia... mitä hyötyä siitä on, ellei putket ole Canonin L-sarjaa??? Suttua isossa koossa. Kun 6 mpix järkkärissä kuvanlaatu paranee huomattavasti L-sarjan putkilla.
Diafilmi ISO 100, Canon järkkäri ja L-sarjan putki... Siinä tapauksessa filmi voi voittaa digin aurinkoisessa säässä...