Mitä mun pitää tehä? Tiedän että olen syntynyt noidaksi, mutta haluun olla hindulainen ja vähän pelkään kaikkia maagisia juttuja vaikka olen yhtä sun toista harjoittanutki...
Kannattaako mun yrittää päästä eroon mun noitaluonteestani (josta tiedän etten pääse eroon) vai suosiolla hyväksyä se osaksi (suureksi osaksi) itseäni vaikka se mua pelottaakin?
Voiko noituus olla vaarallista?
Kannattaako mun yrittää päästä eroon mun noitaluonteestani (josta tiedän etten pääse eroon) vai suosiolla hyväksyä se osaksi (suureksi osaksi) itseäni vaikka se mua pelottaakin?
Voiko noituus olla vaarallista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kukaan ei voi päättää mikä olet puolestasi, ei edes menneisyys. Sinä teet tulevaisuutesi.
1) Et ole syntynyt noidaksi
2) Siis ryhdy hinduksi
3) Toivon että yrittäisit irtautua angstisista "olen erilainen kuin muut" teinifantasioistasi... Tuo kuulostaa mielenterveydelle vaaralliselta. Koitappas vaikka tehdä empiirinen koe tai kaksi "lahjoillasi", niin kuvitelmat särkyvät mukavasti...
Aloita vaikka hankkimalla ystäviä.
1. Miksi mä sitten olen syntynyt? Pelkäks lihapalaksi?
2. Aion ryhtyä hinduksi, mutta noita olen silti. Ei hindulaisuus mua muuta muuksi ku olen.
3. Sori vaan, mulla ei oo mitään sellasia teinifantasioita, tosin aiemmin mulla oli sellasia teinifantasioita että "olen samanlainen kuin muut" ja kaikintavoin yritin kiinnostua samoista jutuista ku muut mutta ei se vaan onnistunu. Ja yritin puhua kaikkee mikä ois muidenki mielestä puhumisen arvosta ja lukee korkeintaan jotain tylsiä kirjoja joitten päähenkilöt on tavallisia teinejä ja plaa plaa... Ja mua on aina pidetty ihan outona (siitä saa kuulla jatkuvasti) ja kaikkee ja ja.... Niin ja ei mua ookaan ikinä pietty mieleltäni terveenä, kun kukaan ei älyy mua (mutta olkoon älyämättä, mä viihdyn hyvin niinkin että älyän vain itse...). Tosin en mä oo oikeesti mielisairaskaan, vaan vähä erilainen, mistä saa kuulla ikäviä kommentteja.
En puhunut mistään lahjoista. Tarkoitan sillä että olen syntynyt noidaksi sitä että olen silleesti ihmeesti noita, sitä on tosi mahoton selittää, se on sellanen ihmeellinen... vaisto tai pelkkä tunne? Ja aina voi oppia. Joku voi olla seppä syntyessään, mutta ei silti omistaa mitään erityisiä kykyjä ennen ku opettelee. Sama koskee noitia. Ja oon jo kokeillu joitain juttuja. Muun muassa superkasvikykyä ja telepatiaa oon vähä harjotellu. Toi superkasvijuttu toimii kyllä paljo paremmin.
Niin ja sitte mä näen enneunia, tosin aika monet näkee...
Tiedoks muuten että mulla on ystäviä ihan riittämiin. Enkä mä kuiteskaan tykkää hirveesti muitten seurasta vaan oon pikemminki erakkotyyppi.
Miks mun pitäis tavallistaa itteni ku tavallisia on maailmassa liikaakin ja en vois olla oma itseni ja siitä vasta kärsisinki?
Noidat ei oo mitään spesiaalei ihme poikkeuksii, noidiks sanotaan toisaalta ihmisiä joissa tietyt taipumukset ilmenee ehkä voimakkaampina kuin keskiverto mutta varsinkin tyyppejä jotka haluu tosissaan opiskella, tietää ja taitaa sitä mitä noituuteen kuuluu, eli elämää.
Ja tottakai sulla on teinifantasioita, kukapa niistä olis tyysten vapautunu, kysy vaikka rödikseltä joka on palstan arkkinoita (jos on vielä läsnä), sehän tykkää toisinaankin käyttäytyy kuin pahin amisteini vaikka on reilusti nelikymppinen isäihminen.
Mut mitä helvettii on "superkasvikyky"? Uus termi ihan?
että pystyy mielellään vaikuttamaan kasvien kehitykseen. Siis se superkasvikyky...
Kiitti, annat mulle voimaa kun raivostutat mut ajatuksella että oon ihan tavallinen, nimittäin todellakaan EN ole. Mua on ala-asteella vältelty mielettömästi koska mä vaan olin "niin outo". Arvaa vaan saatko vähä kiehuun tolla oot ihan tavis höpötyksellä!! No onneks saan vihasta/raivosta vaan voimaa..
En meinaa että oisin erilainen just tän noitajutun vuoksi että oon noita, ENKÄ OO VÄITTÄNYT että noidat ois mitään poikkeuksia ja oon siks poikkeuksellinen!! Olen muulla tavalla (tätä varmaan mahdotonta selittää sulle tässä kun et tunne mua.). Kuten silleen että saan joskus jonku kiehuun raivosta ja huutaan kurkkusuorana että sä oot ihan outo(siis mä olen). Saan kuulla päivittäin poikkeuksellisuudestani ja kuten sanoin, ennen yritin melkeen väkisellä muuttaa itseni normaaliks ja oon ihan vasta oppinu nauttiin siitä etten ole normaali enkä muuksi muutu vaikka kuinka yrittäsin (siis mulla on poikkeuksellinen l.u.o.n.n.e!)
Ja mä kuulun niihin jotka haluu tosissaan opiskella, tietää ja taitaa elämää.
Niin ja mä en oo mikään teinikakara joka kylpee haaveissa: "Oisinpa mä noin laiha, oispa mulla noin isot rinnat, oisinpa mä prinsessa, osaisinpa mä lentää, oispa mulla maailman ihanin poikaystävä...."
Siis miks ihmeessä yrität melkeen PAKOTTAA mut tavalliseks? Se mun erilaisuuteni ei siis ole noituudessa. Vaikka ehkä vähä siinäki. Ku mulle on usein sanottu että mä oon kaikilla tavoilla ihan outo. Enkä nyt leuhki, se vaan on niin. Eikä todellakaan niin ihanaa ja helppoa ku kukaan ei ymmärrä. Onneks itte sentään.
Mä lähen erakoks.. Heippa.
Eiköhän hindulaisuudenkin piiristä hokkuspokkus-toimintaa löydy. Esim. fakiirit suorittavat aivan uskomattomia temppuja. Klassisin on se missä pillipiipari soitolla taikoo narun ylös korista suoraksi ja jäykäksi, pieni poika kiipeää narua ylös ja katoaa, ja sitten ruumiinosia tippuu sieltä jostain alas. - Tämmöinen vanha tarina jostain teosofisesta kirjasta tms. on jäänyt tuonne korvan taakse.
Muuuuuuutta eri asia sitten on, että kannattaako niitä maagisia juttuja pahemmin harrastella jos niitä koko ajan pelkää kuin surmansuuta konsanaan. No, ehkä jos nimenomaan aikoo karaista ja rohkaista itseään?
Ei ehkä kannata, mutta mä oon koko elämäni harrastanu kaikkia maagisia juttuja (tosin spiritismiin en enää koske!) enkä mä voi olla erossa niistä.. Ja on totta että hindulaisuudesta löytyy kaikkee sellasta... Mä kuitenki haluun tehdä kaikkee sellasia juttuja ja silleen enkä mä siis ihan oikeesti voi olla niistä erossa, mun on siis melkeen pakko... Mutta ei se toisaalta haittaa, aloin just pelätä vähemmän....
Tutkipa noita pelkojasi ihan tosissasi. Aloita vaikkapa siitä, mitkä ovat kulttuuripiirisi ehdollistumia pelkoja ja mitä todella pelkäät. Moinen selvitystyö voi kuulostaa helpolta, mutta ei ole sitä, vaan aikaa vievää ja opettavaista. Olit sitten noita, hindu, molempi tai ei kumpikaan.
Ihan hyvä ajatus. Uskon kyllä että useimmat noituuteen liittyvistä peloista johtuu ehkäpä spiritismistä (pitiki mennä pelaamaan, mun täytyy rangaista itseäni). Ja sitte kaikkien propagandakristittyjen puheista ja sitte vielä mulla on ihan kumma noitavaino pelko. Tosin sekinhän johtuu kristityistä..
Kiitti vinkistä. :)