1. Tietokoneen rauta on alisteinen softalle.
Sen tarkoitus on ajaa sitä softaa ja valitaan softan mukaan.
2. Keskusmuistin hakuaika ei tule paljoa paranemaan.
Niissä laitteissa kun lasketaan latenssaja nanosekunteina niin voidaan laskea, että valonnopeus rajoittaa.
3. Prosessoritehon skaalautuvuudella on rajansa.
-Kaikkia algoritmeja ei voi rinnakkaistaa järkevästi tai ollenkaan.
-Kun rinnakkaistamista tehdään ja käynnistetään säikeitä, säikeiden käynnistäminen on suhteellisen hidasta.
Näistä syistä johtuen, frontend sovellus voi hyödyntää maksimissaan 8-16 ydintä. Backendiä sen sijaan voi skaalata lähes rajattomasti. Voi ostaa niin paljon ytimiä, nodeja, muistia jne. kuin vain haluaa.
4. Prosessorikapasiteetin täysi hyödyntäminen laskennassa edellyttää katkeamatonta tietovirtaa.
Hitaat tallennusjärjestelmät ja verkkoyhteydet tarkoittaa sitä, että prosessori odottaa uutta tietoa käsiteltäväksi joten tieto pitää olla muistissa. Käytännössä noin gigatavu muistia menee 1GHz CPU ytimen ruokkimiseen täydellä kapasiteetilla. Jokainen gigahertzi ja CPU ydin on kerroin muistille.
5. Prosessorilla harvemmin on merkitystä
On yleinen harhaluulo, että prosessori olisi yleisesti jotenkin merkittävä juttu. Todellisuudessa prosessorilla on merkitystä silloin kun lasketaan jotain ja laskentavauhdilla (Flops) on merkitystä. Useammin merkitsee kaista (esim. Mbit/s) verkon eri osien välillä tai tallennettaessa, tai tallennusjärjestelmän suorituskyky (Iops).
Sen tarkoitus on ajaa sitä softaa ja valitaan softan mukaan.
2. Keskusmuistin hakuaika ei tule paljoa paranemaan.
Niissä laitteissa kun lasketaan latenssaja nanosekunteina niin voidaan laskea, että valonnopeus rajoittaa.
3. Prosessoritehon skaalautuvuudella on rajansa.
-Kaikkia algoritmeja ei voi rinnakkaistaa järkevästi tai ollenkaan.
-Kun rinnakkaistamista tehdään ja käynnistetään säikeitä, säikeiden käynnistäminen on suhteellisen hidasta.
Näistä syistä johtuen, frontend sovellus voi hyödyntää maksimissaan 8-16 ydintä. Backendiä sen sijaan voi skaalata lähes rajattomasti. Voi ostaa niin paljon ytimiä, nodeja, muistia jne. kuin vain haluaa.
4. Prosessorikapasiteetin täysi hyödyntäminen laskennassa edellyttää katkeamatonta tietovirtaa.
Hitaat tallennusjärjestelmät ja verkkoyhteydet tarkoittaa sitä, että prosessori odottaa uutta tietoa käsiteltäväksi joten tieto pitää olla muistissa. Käytännössä noin gigatavu muistia menee 1GHz CPU ytimen ruokkimiseen täydellä kapasiteetilla. Jokainen gigahertzi ja CPU ydin on kerroin muistille.
5. Prosessorilla harvemmin on merkitystä
On yleinen harhaluulo, että prosessori olisi yleisesti jotenkin merkittävä juttu. Todellisuudessa prosessorilla on merkitystä silloin kun lasketaan jotain ja laskentavauhdilla (Flops) on merkitystä. Useammin merkitsee kaista (esim. Mbit/s) verkon eri osien välillä tai tallennettaessa, tai tallennusjärjestelmän suorituskyky (Iops).
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tämähän oli kuin suoraan Ostos-TV:stä. Paljon uskottavan kuulloista asiaa, jolla oli olevinaan perustelutkin, mutta käytännössä ei kuitenkaan paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa.
1) Raudassa on mikrokoodinsa ja käyttöjärjestelmä ei sen läpi pääse. Rauta siis tarjoaa tietyt palvelut softalle ja siihen on tyytyminen.
Käyttöjärjestelmä taas muodostaa oman kerroksensa raudan päälle, joka tarjoaa ohjelmille palveluita.
2) Keskusmuistin suorituskyky voi parantua arkkitehtuuria muuttamalla (esimerkiksi siirtämällä keskusmuisti fyysisesti osaksi prosessoria jolloin muistiohjaintakin voidaan yksinkertaistaa), nostamalla sen kellotaajuutta ja alentamalla latenssia.
Miten kukakin sitten "paljon" määrittelee
"3. Prosessoritehon skaalautuvuudella on rajansa."
Tämä on niin suorittettavasta tehtävästä riippuvainen asia, että siihen ei yksiselitteistä vastausta ole. Joitakin asioita voi säikeistää, joitakin ei. Lisäksi ohjelmassa ei välttämättä ole kyse vain yhden asian prosessoinnista, jolloin esimerkiksi grafiikkaan liittyvät operaatiot voidaan suorittaa yhdessä paikassa, äänen käsittelyyn toisessa, ja tavallista laskentaa kolmannessa - kuten jo osittain tehdäänkin.
Kuvitellaanpa arkkitehtuuri, jossa CPU, GPU, muisti ovat fyysisesti samalla lastulla. Unohdetaan nykyiset nössöt DDR3-DDR5 muistit ja bittivirtojen juoksutus ympäri emolevyä sinne tänne. Prosessorien ja grafiikkasuorittimien suunnittelussa tärkeää on ajoitusten laskeminen, koska vaikka nopeus olisi lähellä valonnopeutta, prosessorissa jossa usean eri bittivirran pitää olla samaan aikaan samassa paikassa 5 miljardia kertaa sekunnissa, ei ole mahdollisuuksia kovin suuriin toleransseihin. Näiden lisäksi pitäisi vielä miettiä materiaaleja - mitä parempi johtavuus (=alhaisempi vastus), sitä lähemmäs komponentit voidaan pakata toisiinsa. Sitä voisiko jokin uusi materiaali samalla nopeuttaa transistorien reaktioaikaa ja mahdollistaa osaltaan yhä korkeampia kellotaajuuksia, en osaa sanoa.
"4. Prosessorikapasiteetin täysi hyödyntäminen laskennassa edellyttää katkeamatonta tietovirtaa."
Käytännössä tällainen on olennaista lähinnä vain eräajossa, kuten tieteellisessä laskennassa. Kotikäytössä tällä ei ole niinkään merkitystä, koska käytettävien ohjelmien tarvitsemien resurssien määrä elää koko ajan ohjelmaa suoritettaessa.
"Jokainen gigahertzi ja CPU ydin on kerroin muistille."
En ota kantaa eräajona suoritettaviin tehtäviin, mutta se mitä kotikäyttäjän pitää ymmärtää on lähinnä se, että 4Gt riittää peruskäyttöön juuri ja juuri, 8Gt on edullinen ja lähes kaikille riittävä määrä, 16Gt on useimmille jo tarpeettoman paljon mutta voi joissakin tilanteissa tuoda pientä suorituskykyhyötyä ja tätä suuremmat määrät ovat sitä varten jos tekee raskasta videomuokkausta.
"Hitaat tallennusjärjestelmät ja verkkoyhteydet tarkoittaa sitä, että prosessori odottaa uutta tietoa käsiteltäväksi joten tieto pitää olla muistissa."
Kerrohan esimerkki jostain asiasta, jota prosessoitaisiin yhtä aikaa kun sitä ladataan verkosta, mutta jonka voisi nopeammin ladata ensin muistiin ja sitten suorittaa.
"Todellisuudessa prosessorilla on merkitystä silloin kun lasketaan jotain ja laskentavauhdilla (Flops) on merkitystä."
Kaikkien ohjelmien suorittaminen ja skriptien ajaminen on laskemista tietokoneen näkökulmasta. Prosessori laskee kun käynnistät tietokoneen, avaat internetselaimen, avaat nettisivun, kirjoitat tekstinkäsittelyohjelmalla, selaat facebookkia, maksat laskuja, kirjoitat sähköpostia, pelaat pasianssia.
Tämän takia paljon skiptejä sisältävä internet-sivu aukeaa hitaammin hitaammalla prosessorilla kuin nopealla, vaikka nettiyhteyden nopeus olisi sama. Tämä ei toki poista nettiyhteyden merkitystä, jonka tehtävä on ladata raskas sivusto ensin koneelle. Nämä kaksi asiaa, prosessoriteho ja nettiyhteyden nopeus, eivät kilpaile keskenään tai sulje pois toisiaan, vaan niitä molempia tarvitaan.
Suorituskyvyltään hidas tietokone tuntuisi näppituntumalla aiheuttavan monenlaisiakin ongelmia, kuten olen joskus kirjoittanut.
fdsafdsa: "Tietokoneen hitaus tuntuu olevan itseään ruokkiva ominaisuus. Tehdään jokin asennus tai päivitys, kone ei suoriudu siitä ajoissa ja tulee time-out ja ohjelma tai päivitys jää puoliksi asennettuna, mutta time-outin takia järjestelmä ei ole kyennyt rekisteröimään, että osa asioista tehtiin jo tai käyttäjä on kyllästynyt ja katkaissut virrat väkisin. Sitten asennusta yritetään toisen kerran ja tulee taas time-out ja tätä sitten toistetaan kunnes joko annetaan periksi tai saadaan tuurilla asennus loppuun. Sitten bootataan kone ja sen seitsemän epäonnistunutta asennusta yrittää avata kirjastoja tai kytkeytyä serviceihin, jotka eivät sitten asentuneetkaan loppuun ja tuloksena on kone jonka käynnistyminen voi viedä minuutteja tai vartinkin. Sitten ajatellaan että on varmaan virus tarttunut tai ajetaan jotain ccleaneria tai systemboosteria ja ihmetellään kun ei vain tule kuntoon."
"tai tallennusjärjestelmän suorituskyky"
SSD all the way
"1) Raudassa on mikrokoodinsa ja käyttöjärjestelmä ei sen läpi pääse. Rauta siis tarjoaa tietyt palvelut softalle ja siihen on tyytyminen."
Väärin meni. Kyllä se on turing täydellinen se mikrokoodi.
"2) Keskusmuistin suorituskyky voi parantua arkkitehtuuria muuttamalla (esimerkiksi siirtämällä keskusmuisti fyysisesti osaksi prosessoria jolloin muistiohjaintakin voidaan yksinkertaistaa), nostamalla sen kellotaajuutta ja alentamalla latenssia."
Niin, muistia voi viedä lähemmäksi prosessoria. Kammat on muuten nyt jo todella lähellä. Kyse on siis etäisyydestä.
Samalle piirille ei oikein saa kun se piiri kasvaa muuten isoksi. Tietysti jos muistia on hyvin vähän niin sitten toki.
"Tämä on niin suorittettavasta tehtävästä riippuvainen asia, että siihen ei yksiselitteistä vastausta ole."
Edustasovelluksessa latensseilla on enemmän merkitystä kuin backendissä ja säikeiden luonti itsessään vie suhteellisen paljon aikaa joten niitä lyhytkestoisiin juttuihin kannata tehdä. 8-16 on maksimi edustasovelluksen CPU-ytimien hyödyntämiselle tästä syystä. Sen sijaan GPU:iden yksinkertaisempia ytimiä voidaan kyllä hyödyntää paljonkin tietynlaisissa helposti rinnakkaistuvissa operaatioissa.
"Kuvitellaanpa arkkitehtuuri, jossa CPU, GPU, muisti ovat fyysisesti samalla lastulla."
Käytännössä se ei mene ihan näin, koska lastuja ei voi tehdä mitään järjettömän isoja. Niiden kun pitää olla suunnilleen atomilleen virheettömiä ja täysin virheettömästi ei oikein saa tehty. Meni jo 90-luvulla sellaiseksi, että lastuille lisättiin laskentaytimiä yms. ja sitten ne missä oli toinen viallinen, myytiin halvempana versiona.
Mooren laki käytännössä määrittänyt sitä paljon lastulle voidaan integroida ja lopullisen rajoitteen tekee melko pitkälle Von Neumannin arkkitehtuuri.
"Käytännössä tällainen on olennaista lähinnä vain eräajossa, kuten tieteellisessä laskennassa. Kotikäytössä tällä ei ole niinkään merkitystä, koska käytettävien ohjelmien tarvitsemien resurssien määrä elää koko ajan ohjelmaa suoritettaessa."
Niin, ja silloin koko CPU:lla ei ole paljoakaan väliä kun se on suunnilleen on liikennepoliisina hoitaa sitä eventteihin vastaamista ja on sitten jotain tiedon kopiointia ja pakkausta.
"kotikäyttäjän pitää ymmärtää on lähinnä se, että 4Gt riittää peruskäyttöön juuri ja juuri"
Öö, ei. Puoli gigaakin riittää peruskäyttöön.
Tuo 4Gt on lähinnä sellainen Windows juttu eikä mikään yleinen asia. Itse suosittelin 7v sitten Windows Vista vehkeisiin sitä, että 64-bittinen prosessori ja 4Gt muistia. Se riittää sitten vanhoille Windows ohjelmille, uudemmille ohjelmille, vanhojen virtualisointiin VirtualPC:llä ja myös on resurssia siihen jos/kun data määrä kasvaa vuosien mittaan. Sama 4Gt pätee edelleen Windowsilla. Ja se 4Gt riittää oikeasti loistavasti kun on asianmukaisesti paimentanut vanhat sonnat pois.
"Kerrohan esimerkki jostain asiasta, jota prosessoitaisiin yhtä aikaa kun sitä ladataan verkosta, mutta jonka voisi nopeammin ladata ensin muistiin ja sitten suorittaa."
Pitää ajatella ennemmin niin, että jos muistia on vähän niin samaa tietoa joutuu hakemaan uudestaan verkosta tai kiintolevyltä ja sitä kun tulee paljon niin CPU sitten vaan odottelee. Eihän sillä sitten mitään väliä ole jos CPU on niin hidas, että sitä odotellaan.
"Kaikkien ohjelmien suorittaminen ja skriptien ajaminen on laskemista tietokoneen näkökulmasta."
Yleisesti siellä on event loop ja välillä kopioidaan tieto paikasta toiseen, kuitataan näppäimen painallus tai muuta vastaavaa. Nuo vie oikeasti aika häviävän vähän CPU aikaa. Enimmäkseen CPU on joutilaana ja hidastavana tekijänä on helpommin vähäiset IOPS:t.
Tähän CPU:n joutilaisuuteen perustuu aika pitkälti sekin, miksi virtualisointi on kova juttu, että laitetaankin samaan nodeen useampi kone.
Kyllähän se tiedetään, että Windowsilla riittää se mikä tahansa 64-bit prosessori peruskäytössä ihan hyvin, mitä olen suositellut viimeiset 7v. Teräväpiirtovideo voi vaatia vähän enemmän.
"Tämä ei toki poista nettiyhteyden merkitystä, jonka tehtävä on ladata raskas sivusto ensin koneelle."
Sitä koodia ajetaan jo ennen kuin on kaikki latautunut ja selaimet muuten lataavat taustalla säikeessä valmiiksi juttuja.
"Suorituskyvyltään hidas tietokone tuntuisi näppituntumalla aiheuttavan monenlaisiakin ongelmia, kuten olen joskus kirjoittanut."
Käytännössä ei jos käyttää kuten on tarkoitettukin käytettäväksi. Hitaan koneen voi tukehduttaa helpommin väärinkäyttämällä.
Oikein käyttämällä näin tapahdu vaan kuormitus jakautuu tasaisesti ja käyttöliittymä ei menetä responsiivisuuttaan.
"SSD all the way"
RAM on paljon nopeampi.
"Kyllä se on turing täydellinen se mikrokoodi."
Edelleenkin, yksinkertaistetusti, käyttöjärjestelmä näkee vain prosessorin tajoamat palvelut, eikä tiedä prosessorin rautatason toteutuksesta mitään.
"Samalle piirille ei oikein saa kun se piiri kasvaa muuten isoksi."
Niin, koska viivanleveys ja materiaali tulee pysymään nykyisenä ikuisesti? Muutenhan on mahdollista kutistaa osia (kuten tähänkin mennessä) ja saada mahtumaan samalle piirille. Lisäksi prosessorien fyysinen koko on vaihdellut eri toteutuksissa yhtä mittaa. Nykyäänkin Inteliltä löytyy malleja, joiden pinta-ala on varmaan puolet suurempi kuin yleisimmissä malleissa.
Samoin jos muistin nopeus kasvatetaan sopivaksi vs. prosessorin kellotaajuus, viiveet romahtavat ja taas suorituskyky paranee. Tuntematta Intelin ja AMD:n liikesalaisuuksia, en osaa sanoa kuinka paljon tällainen ratkaisu yksinkertaistaisi muistinkäsittelyä.
"Edustasovelluksessa latensseilla on enemmän merkitystä kuin backendissä"
Valtaosin kaikki muu paitsi eräajoina suoritettavat prosessit ovat käyttäjän silmien edessä ja viiveet ovat heti viiveitä, onpa kyseessä verkon päässä oleva palvelin tai koneessa pyörivä ohjelma. Käytännössä on lähestulkoon turha edes puhua mistään eräajotyylisistä suorituksista. Latenssilla on siis kotikäyttäjän näkökulmasta melkeinpä aina merkitystä.
"Käytännössä se ei mene ihan näin, koska lastuja ei voi tehdä mitään järjettömän isoja. Niiden kun pitää olla suunnilleen atomilleen virheettömiä"
a) fyysisen koon ei tarvitse kasvaa jos viivanleveyttä pienennetään, toisaalta se voi kasvaakin jonkin verran ilman että siitä olisi mitään haittaa. Lisäksi voidaan muuttaa arkkitehtuuria niin, että jos testausvaiheessa huomataan jonkin kohdan olevan rikki, korvataan rikkinäinen reitti toisella. Sitten on sekin vaihtoehto, että myydään eri hintaluokissa eri malleja Intel "3" voi olla esimerkiksi 4ytiminen prosessori, josta yksi ydin on rikki ja sitä markkinoidaan kolmeytimisenä jne. Eniten maksavat tietysti ne prosessorit, joissa kaikki ytimet ovat ehjiä ja virhettä ei tullut... ei mitään uutta.
b) Nykyisten 14nm prosessorien ei tarvitse vielä olla atomilleen virheettömiä ja sitten tullaan siihen, että onko syytä vaihtaa materiaalia paremmin sähköä johtavaan ja atomikooltaan pienempään. Tai sitten muutetaan arkkitehtuuria, eikä kasvateta kellotaajuuksia vaan lisätään sitä, paljonko prosessori tekee yhden kellosyklin aikana.
"Öö, ei. Puoli gigaakin riittää peruskäyttöön." "Tuo 4Gt on lähinnä sellainen Windows juttu"
Ubuntulle suositellaan 2Gt muistia. Windowskin sillä toimii, mutta 64bittiselle suosittelisin silti 4Gt.
Android-puhelimissa on yleensä n.2Gb työmuistia...
"Pitää ajatella ennemmin niin..."
Mutta et kuitenkaan keksinyt mitään tilannetta, jossa tämä varsinaisesti toteutuisi... Teoria ja käytäntö ovat välillä aivan eriasioita, ainakin käytännössä :)
Samoin jos käyttäisi esimerkkinä vaikka runsaasti kuvia sisältäviä nettisivuja (ettei tarvitse samoja kuvia montaa kertaa ladata), niin eihän tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä prosessorin kellotaajuus tai ytimien määrä on. Lisäksi aivan tavallisen kokoiseenkin (8Gt, vaikka olisi 8 ydintä @4.5GHz) muistiin mahtuu tuollaisia kuvia tuhoton määrä, eikä niitä yleensä montaa kertaa ladata. Alunperinkin on järkevämpää avata haluamansa kuva eri välilehteen, kuin avata kuva, sitten painaa Back-nappia, avata kuva, sitten painaa Back-nappia. Järkevällä käytössä siis säästää kaistaa enemmän kuin välimuistilla. Itse en anna selaimen tallentaa mitään kovalevylle, mutta käytän selainta järkevämmin.
Samoin välimuistia ei kannata käyttää missään tilausjärjestelmissä, on kyse sitten asiakkaan nettisivuista tai yrityksen sisäverkosta, jolla useampia käyttäjiä. Asiakas tulee ja kysyy jotain osaa, tarkastat saatavuuden, sitten asiakas kysyy toista osaa, kone lataa välimuistista vanhentunutta tietoa ja väität että tavaraa löytyy hyllystä, vaikka se on jo myyty. Eli käyttökelpoisia hyödyntämismahdollisuuksia on aika vähän.
"Yleisesti siellä on event loop..."
"miksi virtualisointi on kova juttu"
Eiköhän se iso juttu ole skaalattavuus tarpeiden mukaan, mahdollisuus korvata kuollut tai kaatunut kone nopeasti uudella ja varmaan siellä se prosessointikapasiteetin hyödyntäminenkin on. Tämä on kuitenkin näitä palvelinpuolen asioita, eikä koske kotikäyttäjiä.
"Käytännössä ei jos käyttää kuten on tarkoitettukin käytettäväksi. "
Niin että mielestäsi ei ole tarkoitus asentaa mitään käyttöjärjestelmäpäivityksiä tai ainakaan isompia?
"Oikein käyttämällä näin tapahdu vaan kuormitus jakautuu tasaisesti"
Miten tietokone päivitetään oikein, niin että kuormitus jakaantuu tasaisesti?
"RAM on paljon nopeampi."
RAM on ihan paskaa vain L1 Cache on nopeaa.
"Event loop"
"kopioidaan tieto paikasta toiseen, kuitataan näppäimen painallus tai muuta vastaavaa. Nuo vie oikeasti aika häviävän vähän CPU aikaa."
Sinulla on hieman suppea käsitys siitä, mitä ohjelmat tekevät.
Ei laisinkaan. Tiedän aika tarkkaan mitä suurimmaksi osaksi tekevät.
Melko vähän sovelluksista siinä frontend puolella kaipaa niitä flopseja. Hyvänä esimerkkinä, että johan sitä mentiin 90-luvun puoliväliin ennen kuin FPU oli oikeasti joka paikassa...
"Niin, koska viivanleveys ja materiaali tulee pysymään nykyisenä ikuisesti?"
Se on kutistunut jonnekin vuoteen 2013 saakka Mooren lain mukaisesti mutta on nyt sitten hyytynyt.
"Lisäksi prosessorien fyysinen koko on vaihdellut eri toteutuksissa yhtä mittaa. Nykyäänkin Inteliltä löytyy malleja, joiden pinta-ala on varmaan puolet suurempi kuin yleisimmissä malleissa."
Jos piirin pinta-ala on 2x enemmän, sen valmistuskustannukset on enemmän kuin 2x. Siihen piikiekolle kun tulee virheitä, ja virhe kun osuu siihen siihen kohtaan mistä leikataan piiri niin tulee joko vähemmän ytimiä tms. kun tai sitten se menee kokonaisuudessaan jätteeksi. Mitään järjettömän isoja piirejä ei voi edes tehdä tästä syystä tehdä. On myös mahdollista, viivanleveyden kutistuessa on voinut virheiden määrä kiekolla kasvaa. Jättipiirien tekeminen voi siis olla hyvin kallista.
"Samoin jos muistin nopeus kasvatetaan sopivaksi vs. prosessorin kellotaajuus, viiveet romahtavat ja taas suorituskyky paranee."
Viiveet johtuvat aika pitkälti prosessorin ja muistin välisestä etäisyydestä. Viiveet voi kutistua jos keskusmuisteja tehdään vaikka vastaavalla tavalla kuin erillisten näytönohjaimien muistit, että tuodaan niitä muistipiirejä lähemmäksi. Toki tuo rajoittaa muistin määrää.
"Latenssilla on siis kotikäyttäjän näkökulmasta melkeinpä aina merkitystä."
Eli CPU:a ei oikein pysty hyödyntämään enemmän kuin 8-16 ydintä. Säikeiden tekeminen kun on hidasta.
"Ubuntulle suositellaan 2Gt muistia."
Niin? Debian 8 Xfce:lle riittää 512Mt. OpenBSD:n saa myös säädettyä tuohon muistimäärään.
Ubuntu ja Mac OS sitten tarvitsee sen 2Gt. Samoin Red Hat Enterprise 7/CentOS 7 tarvitsee 2Gt.
"Samoin jos käyttäisi esimerkkinä vaikka runsaasti kuvia sisältäviä nettisivuja (ettei tarvitse samoja kuvia montaa kertaa ladata), niin eihän tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä prosessorin kellotaajuus tai ytimien määrä on."
Ei tietenkään. Kyse olikin siitä, että jos halutaan ottaa CPU resurssista kaikki irti, eli CPU on käytännössä kaikenaikaa noin esim. n. 80% kuormalla niin CPU käytännössä ehtii prosessoida sille annetun datan.
"Samoin välimuistia ei kannata käyttää missään tilausjärjestelmissä, on kyse sitten asiakkaan nettisivuista tai yrityksen sisäverkosta, jolla useampia käyttäjiä. Asiakas tulee ja kysyy jotain osaa, tarkastat saatavuuden, sitten asiakas kysyy toista osaa, kone lataa välimuistista vanhentunutta tietoa ja väität että tavaraa löytyy hyllystä, vaikka se on jo myyty."
Ei se noin mene. Noita asioita voi kontrolloida että välimuistista ladataan käyttöliittymä ja staattiset elementit ja muuttuva tieto haetaan suoraan. Lisäksi tiedon vanhenemista välimuistissa voi kontrolloida.
"Niin että mielestäsi ei ole tarkoitus asentaa mitään käyttöjärjestelmäpäivityksiä tai ainakaan isompia?"
Toki. Eihän niistä mitään harmia ole. Kyllä niissä jumittavissa koneissa on vähän muusta asiasta kyse.
"RAM on ihan paskaa vain L1 Cache on nopeaa."
Sitä ei oikein saa gigoja.
M-Kar ensin: "Yleisesti siellä on event loop ja välillä kopioidaan tieto paikasta toiseen, kuitataan näppäimen painallus tai muuta vastaavaa. Nuo vie oikeasti aika häviävän vähän CPU aikaa."
M-Kar sitten: "Melko vähän sovelluksista siinä frontend puolella kaipaa niitä flopseja."
Sinun mielestäsi siis prosessoriaika = liukulukuoperaatioihin menevä aika?
Jos puhut IOPS:sta, niin et kai sekoita niin integer operationeihin?
"Se on kutistunut jonnekin vuoteen 2013 saakka Mooren lain mukaisesti mutta on nyt sitten hyytynyt."
Siksi kehitelläänkin uusia materiaaleja ja tekniikoita. Materiaalivaihtoehdoista yksi on grafeeni.
"Jos piirin pinta-ala on 2x enemmän, sen valmistuskustannukset on enemmän kuin 2x."
Core i5-750 Die size: 296 mm² (Lynnfield)
Core i5-3350P Die size: 133 mm² (Ivy Bridge)
Core i5-3570 Die size: 160 mm² (Ivy Bridge)
Core i5-4570R (Iris Pro) Die size: 264mm² 84mm²
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Intel_Core_i5_microprocessors
että ovat ne aiemminkin muuttuneet, jopa >2x
"Viiveet johtuvat aika pitkälti prosessorin ja muistin välisestä etäisyydestä"
Ymmärtääkseni tuo ei ole ainakaan olennaisin muuttuja, mutta en ole perehtynyt asiaan tarpeeksi ottaakseni kantaa.
"Toki tuo rajoittaa muistin määrää."
Kyllä muisti saadaan pakattua nykyistä pienempäänkin tilaan.
"Noita asioita voi kontrolloida että välimuistista ladataan käyttöliittymä ja staattiset elementit ja muuttuva tieto haetaan suoraan"
Pelkkä käyttöliittymä vie niin vähän tilaa, että ei siihe enempiä välimuisteja tarvita, se pysyy kyllä ihan työmuistissa. Lisäksi yleensä tuollaiset käyttöliittymät ovat jatkuvasti näkyvillä, eli ei niistä mennä edes pois.
"Kyllä niissä jumittavissa koneissa on vähän muusta asiasta kyse."
Käyhän tämän palstan listaa läpi ja katso, kuinka monella verrattain tehokkaan koneen omistajalla on ollut ongelmia päivitysten kanssa vs. tehottomien läppäreiden omistajien... Sama kuvio tuntuu jatkuvan kyllä näiden nettisivujen ulkopuolellakin.
"Sitä ei oikein saa gigoja"
Eikä RAMia saa satoja gigoja, eikä siihen saa kuluttajaraudassa tallennettua tietoja niin että ne säilyisivät uudelleenkäynnistyksen yli.
"että ovat ne aiemminkin muuttuneet, jopa >2x"
Niin, kyllä on mutta niin on myös hintalappu mikäli on koko piiri käytössä eikä ole ytimiä poistettu.
"Ymmärtääkseni tuo ei ole ainakaan olennaisin muuttuja, mutta en ole perehtynyt asiaan tarpeeksi ottaakseni kantaa."
On siinä varmasti muitakin mutta kun se signaali kulkee nanosekunnissa siellä piuhoissa parikymmentä senttiä niin huomataan, että tuota joutuu huomioimaan.
"Pelkkä käyttöliittymä vie niin vähän tilaa, että ei siihe enempiä välimuisteja tarvita, se pysyy kyllä ihan työmuistissa."
Tietokoneesta sammutetaan sähköt välillä ja voi käyttöliittymä viedä myös paljon, esim. parisataa megaa jos on vaikka joku peli.
"Käyhän tämän palstan listaa läpi ja katso, kuinka monella verrattain tehokkaan koneen omistajalla on ollut ongelmia päivitysten kanssa vs. tehottomien läppäreiden omistajien..."
Kyse on siitä, että väärinkäyttämällä saa tehottomamman koneen tukkoon helpommin mutta se ei tarkoita sitä, että teho ei riittäisi.
"Eikä RAMia saa satoja gigoja, eikä siihen saa kuluttajaraudassa tallennettua tietoja niin että ne säilyisivät uudelleenkäynnistyksen yli."
RAM:a taitaa saada jotain 1,5-2 teratavua nykyään parhaimmillaan per node. Ja juuri itse sanoit, että et tallenna esim. niitä väliaikaistiedostoja että tiedot eivät säily uudelleenkäynnistyksen yli.
""että ovat ne aiemminkin muuttuneet, jopa >2x"
Niin, kyllä on mutta niin on myös hintalappu mikäli on koko piiri käytössä eikä ole ytimiä poistettu."
i5:t ovat maksaneet koko ajan suunnilleen saman verran, eikä hinta ole seurannut die sizea.
"Tietokoneesta sammutetaan sähköt välillä ja voi käyttöliittymä viedä myös paljon, esim. parisataa megaa jos on vaikka joku peli."
Käyttöliittymän lataaminen kerran, kun tietokone käynnistetään, on yleensä aika pieni asia. En pelaa selainpelejä, joten niihin en ota kantaa.
"Kyse on siitä, että väärinkäyttämällä saa tehottomamman koneen tukkoon helpommin mutta se ei tarkoita sitä, että teho ei riittäisi."
On se edelleen mahdollista, että tekemällä oikeinkin päivitys voi aiheuttaa time-outin jos koneella tekee jotain päivityksen aikana. Itse en tosin tee mitään kun kone asentaa päivityksiä.
"RAM:a taitaa saada jotain 1,5-2 teratavua nykyään parhaimmillaan per node."
fdsafdsa: "eikä siihen saa kuluttajaraudassa...." siis _kuluttajaraudassa_
" Ja juuri itse sanoit, että et tallenna esim. niitä väliaikaistiedostoja että tiedot eivät säily uudelleenkäynnistyksen yli."
Poistuvat heti kun sammutan selaimen.
"Sinun mielestäsi siis prosessoriaika = liukulukuoperaatioihin menevä aika?"
Käytännössä joo. Sitä kun on ostanut jollekin muistimäärälle kokoonpanon niin tässä oleva prossuaika on kyllä käytännössä riittänyt siihen kaikkeen datankäsittelyyn yleensä miten päin vain. Aina kun on halunnut suuremman muistiavaruuden, on joutunut vähän enemmän maksamaan siitä prosessoristakin.
Sitten kun oikeasti tarvitsee laskentatehoa niin Flops ollut ihan hyvä mittari sille.
"Jos puhut IOPS:sta, niin et kai sekoita niin integer operationeihin?"
IOPS on input/output per second, eli monta kertaa sekunnissa voi vaikka avata jonkun tiedoston ja lukea sieltä jotain.
"Poistuvat heti kun sammutan selaimen."
Eli käyttöliittymät lataa sitten hitaasti.
"Käyttöliittymän lataaminen kerran, kun tietokone käynnistetään, on yleensä aika pieni asia."
Johan sitä jo pelkkä Facebook lataa muutaman megan.. Itselläni onkin giga SSD:tä varattuna cacheksi niin toimii sovellukset sitten nopeasti.
"siis _kuluttajaraudassa_"
Joo, teratavut menee kyllä yli kuluttajankukkaron, mutta esim. 128 gigaa varmaan jo onnistuu.