Jos moottorit rikkoutuis ?!!

Ei lentokone tipu taivaalta kuin kivi muuta kuin siinä tapauksessa että ohjainpinnat tai siipi repaytyy irti tai vaurioituu toimintakelvottomaksi. Moottorin osuus ilmassa pysymiseen on hyvin pieni. Moottori vain työntää konetta eteen päin tai taakse päin. Moottori ei nosta konetta. Siivet kannattavat konetta ja niin kauan kuin riittävä ilmannopeus kyetään säilyttämään niin kone lentää. Nopeutta kyetään pitämään niin kauan kuin maa tulee vastaan.
Tällöin pilotti on vähentänyt nopeuden aivan minimiin millä kone juuri ja juuri pysyy ilmassa ja pieni nopeuden lasku saa koneen sakkaamaan, eli kone lopettaa lentämisen ja pyörät osuvat maahan, jos on tasainen kiitotie alla niin laskusta tulee normaali maahan tulo. Jos taas on puusto alla niin kone kärsii vaurioita ja joku kuole tai vammautuu mutta lasku on tapahtunut liittäen , ei putoamalla kuin ammuttu lintu. Lentokoneet tippuu hyvin harvoin, yleensä laskeudutaan joskus vain vähän kelvottoman maastoon , vuoren seinämä on huonoin vaihtoehto. Aavikko sopii oikein hyvin laskupaikaksi, myös iso tasainen pelto, tai tie.

On se kumma kun nykypäivänä ei voida keksiä pelastustoimia putoavalle koneelle. Pitäs noita varakonsteja ja turvatoimia olla löydettävissä.
Autoissakin on nykyään turvatyynyt ja turva korit. Pyöräilijätkin käyttävät kypärää ja niin edelleen. Aina löytyy keinoja vaikka mihin asiaan jos vain vähän viitsii.

turvallisesti maahan kirjoitti:

On se kumma kun nykypäivänä ei voida keksiä pelastustoimia putoavalle koneelle. Pitäs noita varakonsteja ja turvatoimia olla löydettävissä.
Autoissakin on nykyään turvatyynyt ja turva korit. Pyöräilijätkin käyttävät kypärää ja niin edelleen. Aina löytyy keinoja vaikka mihin asiaan jos vain vähän viitsii.

Lue lisää

on se kumma kun kaikki vaan jonkun toisen pitäis keksiä. mikset itte keksi niin sustakin tulee rikas ja kuuluisa eikä tartte enää urpeltaa.

ei pitäisi puhua paskaa asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään

DC-10-30 kirjoitti:

ei pitäisi puhua paskaa asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään

Tuossako oli kaikki mitä sinä asiasta osaat sanoa?

Jaa-a... minä en kutsuisi itseäni lentopelkoiseksi. Sen sijaan en pidä liikennekoneessa lentämisestä, koska koneessa istuu iso määrä muitakin ihmisiä. Ei vain kiinnosta joutua jonkun Petri Gerdtin aivopierun uhriksi, siksi minä en lennä jos ei ole ehdottoman pakko.

turvallisesti maahan kirjoitti:

On se kumma kun nykypäivänä ei voida keksiä pelastustoimia putoavalle koneelle. Pitäs noita varakonsteja ja turvatoimia olla löydettävissä.
Autoissakin on nykyään turvatyynyt ja turva korit. Pyöräilijätkin käyttävät kypärää ja niin edelleen. Aina löytyy keinoja vaikka mihin asiaan jos vain vähän viitsii.

Lue lisää

Millaisia pelastustoimia ajattelit ehdottaa? Matkustajakone on kevyt ja silti erittäin painava laite, jolla on putoamistilanteessa valtava massa ja suuri liike-energia. Tämä energia kuluu koneen muodonmuutokseen (osittain) silloin kun kone sattuu putoamaan hallitsemattomasti.

Koneisiin ei voida järjestää matkustajille laskuvarjoja, koska tilanteet joissa niistä olisi iloa ovat erittäin harvassa. Konetta ei voida myöskään rakentaa panssarivaunuksi käytännön syistä.

Sen sijaan lentoturvallisuutta voidaan aina kehittää niin, että onnettomuuksilta vältytään. Näin on myös pyritty tekemään. Ja moottorinsa menettänyt lentokone on purjekone, ei suinkaan kivi, kuten useat tuntuvat ajattelevan.

Johannes kirjoitti:

Jaa-a... minä en kutsuisi itseäni lentopelkoiseksi. Sen sijaan en pidä liikennekoneessa lentämisestä, koska koneessa istuu iso määrä muitakin ihmisiä. Ei vain kiinnosta joutua jonkun Petri Gerdtin aivopierun uhriksi, siksi minä en lennä jos ei ole ehdottoman pakko.

Lue lisää

Petri Gerd on kuollut. Miksi sekoitat hänet pierujuttuihisi?

kts youtube Gimli Glider. Siinä loppui polttoaine matkustajakoneesta ja lentokapteeni osasi entisenä purjelentäjänä tuoda iso jumbojetti turvallisesti maahan kymmenien kiloetrien päässä olevalle kentälle ilman moottoreita liitämällä.

turvallisesti maahan kirjoitti:

On se kumma kun nykypäivänä ei voida keksiä pelastustoimia putoavalle koneelle. Pitäs noita varakonsteja ja turvatoimia olla löydettävissä.
Autoissakin on nykyään turvatyynyt ja turva korit. Pyöräilijätkin käyttävät kypärää ja niin edelleen. Aina löytyy keinoja vaikka mihin asiaan jos vain vähän viitsii.

Lue lisää

Kukko tietää,,,,, kuuleppas et taida olla kovin erityisemmin perillä asioista saati lentämisestä ,, kun vertaat autoon , vaatimukset ovat toistaluokkaa , paino 350.000kg nopeus 900 km ,siihen tekniikka pysähtyy ,, se olis taidonnäyte,,,

turvallisesti maahan kirjoitti:

On se kumma kun nykypäivänä ei voida keksiä pelastustoimia putoavalle koneelle. Pitäs noita varakonsteja ja turvatoimia olla löydettävissä.
Autoissakin on nykyään turvatyynyt ja turva korit. Pyöräilijätkin käyttävät kypärää ja niin edelleen. Aina löytyy keinoja vaikka mihin asiaan jos vain vähän viitsii.

Lue lisää

No tämä johtuu yksin omaan siitä seikasta että matkustajilla on niin kiire.
800 km tunnissa lentävästä koneesta ei vain yksinkertaisesti voi loikata ulos laskuvatjolla.
On täysi työ hypätä koneesta joka lentää 300km/h .
Jos olisi mahdollista niin jokainen matkustaja puettaisiin laskuvarjoon.
Lentäminen huikean paljon turvallisempaa kuin autolla ajo.

Niissä on tyypistä riippuen neljäkin moottoria, huono tsäkä jos kaikki menee rikki samalla lennolla.

Niinkuin jotkut ovatkin sanoneet, lentokone liitää satoja kilometrejä jos kaikki moottorit sammuvat, ja lentoreitit ovat suunniteltu silleen että jos kaikki moottorit sammuvat lentokone pystyy liitämään turvallisesti lähimmälle varakentälle.

Airbusseilla kirjoitti:

Niissä on tyypistä riippuen neljäkin moottoria, huono tsäkä jos kaikki menee rikki samalla lennolla.

On sellaistakin tapahtunut. 24. kesäkuuta 1982 kun British Airwaysin lento BA009 kulki läpi tulivuorenpurkauksesta syntyneen tuhkapilven ja kaikki koneen neljä moottoria sammuivat. Tässä tapauksessa ne kuitenkin onnistuttiin käynnistämään uudelleen. Joitain hetkiä myöhemmin koneen ysi koneen moottoreista petti jälleen. Kone onnistui palaamaan Jakartaan.

Joskus toki käy niin, ettei paluu kentälle onnistu. Tästäkään huolimatta totaalinen tuho ei ole kirkossa kuulutettu. Hyviä esimerkkejä ovat SAS:n lento SK751, joka päättyi 27. joulukuuta 1991 pakkolaskuun siivistä irronneen jään jouduttua moottoreihin heti nousun jälkeen. Samankaltainen tapaus sattui New Yorkissa 15. tammikuuta, kun US Airwaysin Airbus törmäsi heti lähdön jälkeen hanhiin, jotka rikkoivat koneen molemman moottorit ja lentäjä teki onnistuneen pakkolaskun Hudson -jokeen. Molemmissa tapauksissa koneet olivat "lunastuskunnossa", mutta kuolonuhreilta vältyttiin.

Kiitos sulle hyvistä tiedoista !! :)

Millä perusteella liitolaskusta ei selviydy kukaan? Lennoilla on varmistettu turvallinen varalaskupaikka siinäkin tapauksessa, että moottorit tekevät tenän. Lentokone on suunniteltu lentämään - puhtaimmillaan ilman konevoimaa, ja ohjaaja on itse asiassa koneen lentoa häiritsevä tekijä - aerodynamiikan kannalta. Tässä ketjussa esitettiin useampi hätälasku, joista selvittiin suunnilleen säikähdyksellä.

Ja vaikka kone menisi romuksi, niin harvemmin kaikki matkustajat kuolevat. Täystuhoja sattuu itse asiassa suhteellisen harvoin ja ne ovat liki kaikki joko matalalta sakkauksia tai sitten terroritekoja. Muutoin koneessa on aina mahdollisuus jäädä henkiin - ainakin teoreettinen mahdollisuus.

Johannes kirjoitti:

Millä perusteella liitolaskusta ei selviydy kukaan? Lennoilla on varmistettu turvallinen varalaskupaikka siinäkin tapauksessa, että moottorit tekevät tenän. Lentokone on suunniteltu lentämään - puhtaimmillaan ilman konevoimaa, ja ohjaaja on itse asiassa koneen lentoa häiritsevä tekijä - aerodynamiikan kannalta. Tässä ketjussa esitettiin useampi hätälasku, joista selvittiin suunnilleen säikähdyksellä.

Ja vaikka kone menisi romuksi, niin harvemmin kaikki matkustajat kuolevat. Täystuhoja sattuu itse asiassa suhteellisen harvoin ja ne ovat liki kaikki joko matalalta sakkauksia tai sitten terroritekoja. Muutoin koneessa on aina mahdollisuus jäädä henkiin - ainakin teoreettinen mahdollisuus.

Lue lisää

Jos JUMALA päättää tuhota jotain, niin se tuhoaa!!!

Saarnaaja62 kirjoitti:

Jos JUMALA päättää tuhota jotain, niin se tuhoaa!!!

Siis, jos mekaanikko tyrii kentällä, jonka seurauksena lentokoneen moottori ottaa ja rikkoutuu, niin siinä tapauksessa Jumala päätti, että koneen moottori rikkoutuu...selvähän se.
Ja ei. Oletetun Jumalan huseeraaminen ei vaikuta mitenkään lentokoneiden kohtaloihin. Kysymys on aina tapahtumien summasta, joka toisinaan päättyy surullisesti.

Venäjällä pudonneet Tupolevit tuhosi kaksi terroristinaista, ei suinkaan joku kiukkuinen Jumala.

Vai väitätkö, että tämä Jumala aiheutti myöskin 1900-luvun vakavimman meriturman, eli Estonian onnettomuuden? Kenties rämällä laivalla ei pitäisi seilata kelissä joka ylittää aluksen suunnitellut kestorajat... Kyseessä oli kapteenin ja komentosiltamiehistön karkea väärinarviointi, ei suinkaan Jumalan toiminta merellä.


Ehkäpä Jumala lensi WTC-torneihin kaapatut lennot syyskuun 11. päivä 2001? Ehei. Arabit niitä lensivät, joskin uskonnollisen kiihkon ajamina. Jumala oli jälleen kaukana tapahtumista, törmäyksestä eteenpäin loppu on puhtaasti fysiikkaa ja peliä aikaa vastaan.

johannes kirjoitti:

Siis, jos mekaanikko tyrii kentällä, jonka seurauksena lentokoneen moottori ottaa ja rikkoutuu, niin siinä tapauksessa Jumala päätti, että koneen moottori rikkoutuu...selvähän se.
Ja ei. Oletetun Jumalan huseeraaminen ei vaikuta mitenkään lentokoneiden kohtaloihin. Kysymys on aina tapahtumien summasta, joka toisinaan päättyy surullisesti.

Venäjällä pudonneet Tupolevit tuhosi kaksi terroristinaista, ei suinkaan joku kiukkuinen Jumala.

Vai väitätkö, että tämä Jumala aiheutti myöskin 1900-luvun vakavimman meriturman, eli Estonian onnettomuuden? Kenties rämällä laivalla ei pitäisi seilata kelissä joka ylittää aluksen suunnitellut kestorajat... Kyseessä oli kapteenin ja komentosiltamiehistön karkea väärinarviointi, ei suinkaan Jumalan toiminta merellä.


Ehkäpä Jumala lensi WTC-torneihin kaapatut lennot syyskuun 11. päivä 2001? Ehei. Arabit niitä lensivät, joskin uskonnollisen kiihkon ajamina. Jumala oli jälleen kaukana tapahtumista, törmäyksestä eteenpäin loppu on puhtaasti fysiikkaa ja peliä aikaa vastaan.

Lue lisää

Lentokoneessa moottorin rikkoutuminen on se kaikkein pienin ikävä.
Jonkin ojainpinnan nenetys tai hallinnan pettämittämien hyvin kiusallinen ja yleensä kukaan ei selviä hengissä, kuolema seuraa jo sinä hetkenä kun tietää kuolevansa.
Unohtakaa moottorit, ne eivät ole suurin uhka lennolla. Sensijaan järkensä menettänyt matkustaja on jo suuri ongelma.

Itse asiassa ei tarvita edes lentokenttää. Suora pätkä moottoritietä riittää hyvin, olkoonkin, että koneen siivet tulevat lyhenemään varmuudella.
Talvella suurempi aukea jään peittämä järvi riittää laskuun. Lentokenttä on ihannetilanne, muutoin on varauduttava maastolaskuihin. Ei mitenkään omituinen/uusi tilanne esim. purjelentäjille, jotka löytävät itsensä pellosta harvase kesäpäivä epäonnisen termiikin metsästyksen jälkeen.

johannes kirjoitti:

Itse asiassa ei tarvita edes lentokenttää. Suora pätkä moottoritietä riittää hyvin, olkoonkin, että koneen siivet tulevat lyhenemään varmuudella.
Talvella suurempi aukea jään peittämä järvi riittää laskuun. Lentokenttä on ihannetilanne, muutoin on varauduttava maastolaskuihin. Ei mitenkään omituinen/uusi tilanne esim. purjelentäjille, jotka löytävät itsensä pellosta harvase kesäpäivä epäonnisen termiikin metsästyksen jälkeen.

Lue lisää

Tuskinpa työntövoiman kadottua matkustajakone liitää nätisti maankamaralle. Matkustajakoneen massa huolehtii siittä että törmäys tapahtuu,-ja näin ollen surma on todennäköistä. Ainahan voi hyssytellä,, mutta totuus on hyvä kertoa pelkäävillekkin.
Hyvin harvoin käy kuiteski niin että tekniikka pettää. Joten ei kannata sen takia matkaa peruuttaa.

matkaaja kirjoitti:

Tuskinpa työntövoiman kadottua matkustajakone liitää nätisti maankamaralle. Matkustajakoneen massa huolehtii siittä että törmäys tapahtuu,-ja näin ollen surma on todennäköistä. Ainahan voi hyssytellä,, mutta totuus on hyvä kertoa pelkäävillekkin.
Hyvin harvoin käy kuiteski niin että tekniikka pettää. Joten ei kannata sen takia matkaa peruuttaa.

Lue lisää

Kyllä se kone liitää ilmankin moottoreita, joskin jyrkässä liu'ussa. Fysiikan lait lupaavat sen. Sitäpaitsi lentokoneen aerodynamiikka on suunniteltu siten, että kone lentää kyllä, ellei se sitten sakkaa nousun alkuvaiheesta molempien moottorien sammuttua.
Siinä rakkineessa on siivet, peräsimet ja slakka runko, sekä hydraulisesti toimivat ohjainpinnat. Mikään seikka ei tee lentokoneesta kiveä. Moottorinsa menettänyt liikennelentokone on purjekone. Eikö sen jo "Gimli Glider" opettanut?

johannes kirjoitti:

Kyllä se kone liitää ilmankin moottoreita, joskin jyrkässä liu'ussa. Fysiikan lait lupaavat sen. Sitäpaitsi lentokoneen aerodynamiikka on suunniteltu siten, että kone lentää kyllä, ellei se sitten sakkaa nousun alkuvaiheesta molempien moottorien sammuttua.
Siinä rakkineessa on siivet, peräsimet ja slakka runko, sekä hydraulisesti toimivat ohjainpinnat. Mikään seikka ei tee lentokoneesta kiveä. Moottorinsa menettänyt liikennelentokone on purjekone. Eikö sen jo "Gimli Glider" opettanut?

Lue lisää

Matkustajakoneet on suuniteltu työntövoimaan perustuen. Joten on ihan turha kuvitella että matkustajakone liitelee purjelennokin tapaan.
Eiköhän syöksyminen ala heti moottoreitten sammuttua. Liitää hetken mutta alkaa vauhdin loputtua syöksymään.
Hyvällä tuurilla ja taidolla voi koneen saada ehjänä maankamaralle. Mutta sekin vaatii että lasketumisalusta on sopivan pituinen ja tasainen.

matkaaja kirjoitti:

Matkustajakoneet on suuniteltu työntövoimaan perustuen. Joten on ihan turha kuvitella että matkustajakone liitelee purjelennokin tapaan.
Eiköhän syöksyminen ala heti moottoreitten sammuttua. Liitää hetken mutta alkaa vauhdin loputtua syöksymään.
Hyvällä tuurilla ja taidolla voi koneen saada ehjänä maankamaralle. Mutta sekin vaatii että lasketumisalusta on sopivan pituinen ja tasainen.

Lue lisää

Yritätkö esittää väitteen, että siivet eivät kanna konetta, vaan se aloittaa vauhdin "loputtua" syöksyn?

Ilmanopeus ei katoa mihinkään moottorien sammuttua, lentäjä huolehtii siitä, että koneen nopeus pysyy sakkausnopeuden yläpuolella ja siiven kohtauskulma sellaisena, että kone ei pääse sakkaamaan ilmavirtaan nähden väärän kohtauskulman takia. Siksihän liitäminen on liukua alaspäin suht suuressa kulmassa, että se nopeus säilytettäisiin. Saavutetaan nopeutta, uhrataan korkeutta.

Ja suuri matkustajakone on muuten moottorien sammuttua purjelentokone, joskin suuri ja raskas sellainen. Ei sillä termiikeissä enää ylöspäin pääse, mutta hallitusti alas pääsee. Voit todeta asian lukemalla esim. kertomuksen gimli gliderin alastulosta.

Taittele paperista lennokki ja heitä se kevyesti lentoon. Mitä tapahtuu? Aivan, kone ei suinkaan SYÖKSY mihinkään, vaan liitää hallitun kauniissa linjassa alas. Miksi näin? "Moottorin" työntövoima loppuu täsmälleen silloin kun päästät kätesi irti koneesta. Loppu on sitä aerodynamiikkaa...

johannes kirjoitti:

Yritätkö esittää väitteen, että siivet eivät kanna konetta, vaan se aloittaa vauhdin "loputtua" syöksyn?

Ilmanopeus ei katoa mihinkään moottorien sammuttua, lentäjä huolehtii siitä, että koneen nopeus pysyy sakkausnopeuden yläpuolella ja siiven kohtauskulma sellaisena, että kone ei pääse sakkaamaan ilmavirtaan nähden väärän kohtauskulman takia. Siksihän liitäminen on liukua alaspäin suht suuressa kulmassa, että se nopeus säilytettäisiin. Saavutetaan nopeutta, uhrataan korkeutta.

Ja suuri matkustajakone on muuten moottorien sammuttua purjelentokone, joskin suuri ja raskas sellainen. Ei sillä termiikeissä enää ylöspäin pääse, mutta hallitusti alas pääsee. Voit todeta asian lukemalla esim. kertomuksen gimli gliderin alastulosta.

Taittele paperista lennokki ja heitä se kevyesti lentoon. Mitä tapahtuu? Aivan, kone ei suinkaan SYÖKSY mihinkään, vaan liitää hallitun kauniissa linjassa alas. Miksi näin? "Moottorin" työntövoima loppuu täsmälleen silloin kun päästät kätesi irti koneesta. Loppu on sitä aerodynamiikkaa...

Lue lisää

Tottakai siivet kantaa jonkin verran konetta. Sehän selvä se! Mutta ongelmina on matkustajakoneella suuri ilmanvastus ja paino,, joten eiköhän vajoama ole jo syöksyn tapainen.
Alas tullaan ja nopeasti joka tapauksessa.

matkalainen kirjoitti:

Tottakai siivet kantaa jonkin verran konetta. Sehän selvä se! Mutta ongelmina on matkustajakoneella suuri ilmanvastus ja paino,, joten eiköhän vajoama ole jo syöksyn tapainen.
Alas tullaan ja nopeasti joka tapauksessa.

Lue lisää

No kyllähän esim. Air Transatin kone liiteli todistettavasti 200km moottorit sammuksissa, eikä suinkaan syöksynyt alas vaikka olikin iso ja painava kone...Jos kone on 11km korkeudessa, kestää tovin ennen kuin se sieltä alas tulee, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin...=)
Lisäksi, aina silloin tällöin kun kone lähestyy lentokenttää, ruuhkan takia kone joutuu välillä heittämään muutaman ylimääräisen kiekan, tällöin melkein aina moottorit laitetaan tyhjäkäynnille...eipä se kone tipu silloinkaan vaan se lentää..

lentää kirjoitti:

No kyllähän esim. Air Transatin kone liiteli todistettavasti 200km moottorit sammuksissa, eikä suinkaan syöksynyt alas vaikka olikin iso ja painava kone...Jos kone on 11km korkeudessa, kestää tovin ennen kuin se sieltä alas tulee, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin...=)
Lisäksi, aina silloin tällöin kun kone lähestyy lentokenttää, ruuhkan takia kone joutuu välillä heittämään muutaman ylimääräisen kiekan, tällöin melkein aina moottorit laitetaan tyhjäkäynnille...eipä se kone tipu silloinkaan vaan se lentää..

Lue lisää

..niinkun yleensä..? ja sitten kone vaan liitää lentälle..

NiCHolaZ kirjoitti:

..niinkun yleensä..? ja sitten kone vaan liitää lentälle..

Taas täällä käydään tätä samaa keskustelua mitä oli jo aikaisemminkin jossain. Se aerodynamiikan ihmeellinen maailma... Eli lentomatkustaja, joka aiheen ilmeisesti aloitti, ei syytä huoleen että lentokoneesta sammuisi molemmat moottorit matkan aikana, teoriassa mahdollista mutta käytännössä äärimmäisen epätodennäköistä.

Ja ei se lentokone ole mikään kivi, mikä massansa vuoksi syöksyisi alas työntövoiman loputtua. Siivet yksinkertaisesti pitävät lentokonetta ilmassa ilmavirtauksen synnyttämän alipaineen ja ylipaineen vuoksi. Moottorit synnyttävät työntövoiman jolla kone kiitää ilmojen halki 800km/h. Jos kummatkin moottorit sammutettaisiin ilmassa niin ei sieltä tulla alas kuin kivi. Ei se vauhti niin vaan putoa ilmassa kun jotkut luulisi, todellisuudessa ilmanvastus kasvaa mitä alemmas mennään ja myös lentokoneen nopeus kasvaa alaspäin mentäessä. Tämän takia usein lähestytään moottorit tyhjäkäynnillä ja vauhtia hidastetaan laskusiivekkeillä.
Joku viittasi siihen että matkustajakoneiden ongelma on massa. Mitä suurempi ja painavampi on kone, sen suuremmat ovat myös siivet. Painolaskelmat tehdään aina hyvin tarkkaan reitistä, polttoainemääristä ja hyötykuormasta perustuen.
Matkustajakoneen siivet kantavat yli kaksi kertaa koneen rakenteellisen maksimipainon.

Miko kirjoitti:

Taas täällä käydään tätä samaa keskustelua mitä oli jo aikaisemminkin jossain. Se aerodynamiikan ihmeellinen maailma... Eli lentomatkustaja, joka aiheen ilmeisesti aloitti, ei syytä huoleen että lentokoneesta sammuisi molemmat moottorit matkan aikana, teoriassa mahdollista mutta käytännössä äärimmäisen epätodennäköistä.

Ja ei se lentokone ole mikään kivi, mikä massansa vuoksi syöksyisi alas työntövoiman loputtua. Siivet yksinkertaisesti pitävät lentokonetta ilmassa ilmavirtauksen synnyttämän alipaineen ja ylipaineen vuoksi. Moottorit synnyttävät työntövoiman jolla kone kiitää ilmojen halki 800km/h. Jos kummatkin moottorit sammutettaisiin ilmassa niin ei sieltä tulla alas kuin kivi. Ei se vauhti niin vaan putoa ilmassa kun jotkut luulisi, todellisuudessa ilmanvastus kasvaa mitä alemmas mennään ja myös lentokoneen nopeus kasvaa alaspäin mentäessä. Tämän takia usein lähestytään moottorit tyhjäkäynnillä ja vauhtia hidastetaan laskusiivekkeillä.
Joku viittasi siihen että matkustajakoneiden ongelma on massa. Mitä suurempi ja painavampi on kone, sen suuremmat ovat myös siivet. Painolaskelmat tehdään aina hyvin tarkkaan reitistä, polttoainemääristä ja hyötykuormasta perustuen.
Matkustajakoneen siivet kantavat yli kaksi kertaa koneen rakenteellisen maksimipainon.

Lue lisää

Joillakin idiooteilla tuntuu vain olevan pakonomainen tarve _USKOA_ , että matkustajakoneet putoavat kuin kivi taivaalta heti kun moottorit lakkaavat toimimasta. Kysymyksessä on sitkeä stereotypia, joka johtuu suoraan sanoen HENKISESTÄ LAISKUUDESTA, eli ei jakseta tutustua oikeasti lentokoneen aerodynamiikkaan ja ilmailutekniikkaan. Joillekin Lento-onnettomuusleffat tuntuvat olevan todellisuutta. Ikään kuin 747 putoaisi poikkeuksetta taivaalta, jos ei nyt muuten niin hullun Venäläisen tiputtamana.
Lakatkaa ihmiset katsomasta niitä katastrorileffoja ja lukekaa mieluummin faktaa.

huoh kirjoitti:

Joillakin idiooteilla tuntuu vain olevan pakonomainen tarve _USKOA_ , että matkustajakoneet putoavat kuin kivi taivaalta heti kun moottorit lakkaavat toimimasta. Kysymyksessä on sitkeä stereotypia, joka johtuu suoraan sanoen HENKISESTÄ LAISKUUDESTA, eli ei jakseta tutustua oikeasti lentokoneen aerodynamiikkaan ja ilmailutekniikkaan. Joillekin Lento-onnettomuusleffat tuntuvat olevan todellisuutta. Ikään kuin 747 putoaisi poikkeuksetta taivaalta, jos ei nyt muuten niin hullun Venäläisen tiputtamana.
Lakatkaa ihmiset katsomasta niitä katastrorileffoja ja lukekaa mieluummin faktaa.

Lue lisää

Niin ja on niitäkin idiootteja jotka luulee että matkustajakone liitää kuin purjelennokit, sitähän ne eivät tee.
En ole nähnyt yhtään matkustajakonetta kentällä joka olis naruilla kuumailmapallojen tapaan kiinitetty. Kyllä matkustajakoneet maasta lähtee ja saapuu alas,- ainoastaan moottoreittensa turvin!!.

matkaaja kirjoitti:

Niin ja on niitäkin idiootteja jotka luulee että matkustajakone liitää kuin purjelennokit, sitähän ne eivät tee.
En ole nähnyt yhtään matkustajakonetta kentällä joka olis naruilla kuumailmapallojen tapaan kiinitetty. Kyllä matkustajakoneet maasta lähtee ja saapuu alas,- ainoastaan moottoreittensa turvin!!.

Lue lisää

No mitäs jos vaikka seuraavan kerran, kun lennät kuuntele käyvätkö moottorit, kun kone laskeutuu, 30min ennen laskeutumista ---> lasku, voi olla jossain vaiheessa aika hiljaista, koska moottorit ovat tyhjäkäynnillä. Veikkaanpa, että koneesi ei tipu!;)

matkaaja kirjoitti:

Niin ja on niitäkin idiootteja jotka luulee että matkustajakone liitää kuin purjelennokit, sitähän ne eivät tee.
En ole nähnyt yhtään matkustajakonetta kentällä joka olis naruilla kuumailmapallojen tapaan kiinitetty. Kyllä matkustajakoneet maasta lähtee ja saapuu alas,- ainoastaan moottoreittensa turvin!!.

Lue lisää

Eli jos oletetaan että matkalentokorkeudessa moottorit sammutetaan niin silloin tullaan tietenkin alaspäin, eihän se sitä korkeutta pysty säilyttämään. Tässä yhteydessä puhutaan vajoamisesta. Vajoamisnopeutta voidaan säädellä eri tavoin koneen asennon ja instrumenttien avulla. Matkustajana on turha huolehtia moottorien sammumisesta kesken matkanteon, niin ei käy ;)

Siivet on rakennettu kantamaan konetta, siivillä lentokone lentää. Moottoreita tarvitaan tietysti lentoonlähdössä ja lennolla työntövoiman antamiseen. Siivissä virtaava ilma synnyttää nostovoiman. Laskeutuessa työntövoimaa ei niinkään tarvita kun tullaan alaspäin ja vauhtia hidastetaan. Sen jälkeen kun kone on laskettu kiitoradalle tarvitaan taas moottoreita ns. reverssijarrutukseen, jolloin moottoreiden virtaus käänetään osaksi eteenpäin ja koneen vauhti hidastuu. Sitten reverssit suljetaan ja jarrutus jatkuu pyörillä.

Itse lentokoneen lentämiseen vaikuttaa neljä tekijää jotka ovat riippuvaisia toisistaan;
koneen paino eli massa, siiven nostovoima, moottorin työntövoima ja liikettä vastustava voima eli vastus...

Miko kirjoitti:

Eli jos oletetaan että matkalentokorkeudessa moottorit sammutetaan niin silloin tullaan tietenkin alaspäin, eihän se sitä korkeutta pysty säilyttämään. Tässä yhteydessä puhutaan vajoamisesta. Vajoamisnopeutta voidaan säädellä eri tavoin koneen asennon ja instrumenttien avulla. Matkustajana on turha huolehtia moottorien sammumisesta kesken matkanteon, niin ei käy ;)

Siivet on rakennettu kantamaan konetta, siivillä lentokone lentää. Moottoreita tarvitaan tietysti lentoonlähdössä ja lennolla työntövoiman antamiseen. Siivissä virtaava ilma synnyttää nostovoiman. Laskeutuessa työntövoimaa ei niinkään tarvita kun tullaan alaspäin ja vauhtia hidastetaan. Sen jälkeen kun kone on laskettu kiitoradalle tarvitaan taas moottoreita ns. reverssijarrutukseen, jolloin moottoreiden virtaus käänetään osaksi eteenpäin ja koneen vauhti hidastuu. Sitten reverssit suljetaan ja jarrutus jatkuu pyörillä.

Itse lentokoneen lentämiseen vaikuttaa neljä tekijää jotka ovat riippuvaisia toisistaan;
koneen paino eli massa, siiven nostovoima, moottorin työntövoima ja liikettä vastustava voima eli vastus...

Lue lisää

Jokaisella lennolla tulee todistetuksi, että kone liitää. Suihkukoneet liitävät matkalentokorkeudelta lentokentälle tyhjäkäynnillä. Liitosuhde on noin 1:15-20
Liukukulma on noin 3 astetta, joten ei koneet todellakaan syöksy.
Tehoja tarvitaan ainoastaan lennon loppuvaiheissa kumoamaan laskutelineen ja laippojen aiheuttama suuri vastus.
Jos moottoritehoa ei olisi, onnistuisi lasku silti, mutta se täytyisi tehdä loppuvaiheessa hieman jyrkemmällä kulmalla.
Kone pysäytetään pääasiassa pyöräjarruilla.

jtm kirjoitti:

Jokaisella lennolla tulee todistetuksi, että kone liitää. Suihkukoneet liitävät matkalentokorkeudelta lentokentälle tyhjäkäynnillä. Liitosuhde on noin 1:15-20
Liukukulma on noin 3 astetta, joten ei koneet todellakaan syöksy.
Tehoja tarvitaan ainoastaan lennon loppuvaiheissa kumoamaan laskutelineen ja laippojen aiheuttama suuri vastus.
Jos moottoritehoa ei olisi, onnistuisi lasku silti, mutta se täytyisi tehdä loppuvaiheessa hieman jyrkemmällä kulmalla.
Kone pysäytetään pääasiassa pyöräjarruilla.

Lue lisää

Juurikin näin. Yksi syy myös miksi laskua ei tehdä tyhjäkäynnillä on se, ettei suihkumoottorin kierroksia voi nostaa kovin nopeasti, jottei ahdin sakkaa. Tämän vuoksi moottoreissa on jonkun verran kierroksia laskussa siltä varalta, että jostain syystä pitäisi keskeyttää lasku ja tehdä ylösveto. Tällöin moottoreista saadaan täydet tehot nopeammin, kun niitä ei tarvitse tyhjäkäynniltä asti kiihdyttää.

slx kirjoitti:

Juurikin näin. Yksi syy myös miksi laskua ei tehdä tyhjäkäynnillä on se, ettei suihkumoottorin kierroksia voi nostaa kovin nopeasti, jottei ahdin sakkaa. Tämän vuoksi moottoreissa on jonkun verran kierroksia laskussa siltä varalta, että jostain syystä pitäisi keskeyttää lasku ja tehdä ylösveto. Tällöin moottoreista saadaan täydet tehot nopeammin, kun niitä ei tarvitse tyhjäkäynniltä asti kiihdyttää.

Lue lisää

Sukkula tulee liitämällä kentälle, ei moottoreita lainkaan ja kookaskin on.

Vertaa kirjoitti:

Sukkula tulee liitämällä kentälle, ei moottoreita lainkaan ja kookaskin on.

Juu sukkulan tuo alas tietokone kokonaisuudessaan, jotta lasku onnistuu kerralla. Sukkula ei tee ylösvetoa jos lähestyminen ei onnistu kunnolla, vaan laskuun mennään kaikesta huolimatta.

...että liitäis niillä siiven "nysillä", mutta nyt kyllä on asiasta todella tietävien heitettävä kommenttia palstalle. Ei niiden, jotka vain "luulevat" tietävänsä asiasta! Joku lennon ammattilainen tai vastaava.

Asia on näin, kukaan ei tajua eikä tiedä mitä tapahtui, taju lähtee sillä sinunaaman sekunnilla kun paine katoaa koneesta, kaikki irtain imeytyy tulleesta reiästä taivaalle ja mtkähtää maahan.
Jos kone katkeaa kukaan ei tiedä koneen katkenneen , eikä sen jälkeisestä ajasta yhtään mitään. Matka ikuisuuteen on alkanut.

Älä höpötä omiasi, potkurikone AN2 minimi lentonopeus on 50km/ h siitä selviää pelkällä säikähdyksellä. Venäjällä on ruuma täytetty lehmillä ja he tekevät laskuja maastoon joka ainoa päivä, eikä kukaan kuole. Moottoria tarvitaan vain viemään kone taivaalle, alastulo hoituu ilman moottoria aivan hyvin, pehmeästi ja hallitusti.