Ajattelinpa tänne tilittää, käy kätevän anonyymisti.
Ongelmana nainen, siis avopuolisoni. Suuttuu ihan älyttömistä asioista, saa kamalia raivareita tyyliin puolihullua kirkumista, uhkailuja, nimettelyä, alistamista, joskus jopa lyöntejä.
Tänään pari valiotekstaria:
- Mä vihaan sua niin paljon etten saa happea! Kuole kusipää!
- Jos olisin nähnyt sut olisi tullut pahaa jälkeä..
- Toivon että sun vanhempien talo sortuu ja ne menettää kaiken, sillä sinä olet ollut vain vaivaa ja kuluja. Et mitään muuta
Ei ihan normaalia. Mitä helvettiä tässä voi tehdä?
Ongelmana nainen, siis avopuolisoni. Suuttuu ihan älyttömistä asioista, saa kamalia raivareita tyyliin puolihullua kirkumista, uhkailuja, nimettelyä, alistamista, joskus jopa lyöntejä.
Tänään pari valiotekstaria:
- Mä vihaan sua niin paljon etten saa happea! Kuole kusipää!
- Jos olisin nähnyt sut olisi tullut pahaa jälkeä..
- Toivon että sun vanhempien talo sortuu ja ne menettää kaiken, sillä sinä olet ollut vain vaivaa ja kuluja. Et mitään muuta
Ei ihan normaalia. Mitä helvettiä tässä voi tehdä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
aika jatkaa matkaa, ei kenenkään tuollasta tarvi kuunnella. Tosin apuahan puolisosikin tarvis, ei ole terveen puhetta.
Tilanne on kaksijakoinen, koska parhaimmillaan aivan ihana ihminen, josta kaikki ystäväpiirisssäni pitävät, eikä kukaan todellakaan uskoisi tuollaista hänestä. Erittäin valovoimainen ja älykäs, hyvä ja tunnollinen työssään, hauska vapaa-ajalla. Ja sitten napsahtaa... Toisaalta käy vähän sääliksikin, koska eihän hän itsekään nauti tuollaisesta.
Mulla on aika pitkä pinna ja unohdan ja anteeksiannan nopeasti, joten olen yrittänyt ymmärtää ja pohtia syitä ja taustoja, mutta joskus se kuppi täyttyy itselläkin.
ajateltuani tota kirjoitustasi ja etenkin noita tekstaria, niin mitä ilmeisemmin sun kumppanilla on nyt kehitteillä jokin mielenhäiriö johon se tarvis kiireesti apua. Onko hänellä selkeesti luonne, käytös ja puheet muuttunu viime aikoina tai jotain muuta mihin olisit kiinnittäny huomioo. Sujuuko hänen työ entiseen malliin tai suhteet muihinkin ihmisiin. kyllä mä sinuna nyt tarkkaan miettisin että lähteäkö ihan oman turvallisuuen nimissä vai tukeako toista ja olla aina pikkusen varpaillaan. Olen samaa mieltä ton Minin kanssa että tilanne ei itsekseen varmasti parane.
Käytös on muuttunut sikäli, että pinna on todella äärimmäisen lyhyt verrattuna aikaisempaan, joskaan hän ei ole koskaan ollut mikään itsensä hallitsemisen mestari. Töissä kaikki ok. Mutta se, mikä minua pahiten häiritsee, on hänen täydellinen kykenemättömyytensä tuntea empatiaa, asettua toisen asemaan. Varsinkin, kun hän on pohjimmiltaan, sanoisinko, keskivertoa älykkäämpi.
kun usein nämä etenkin luonnehäiriöiset ihmiset onkin keskivertoa älykkäämpiä ja siksi esim. hoitoon menoa he voi lykätä loputtomiin hyvien puheenlahjojen ansiosta ja selityksillä. Se on juuri sitä taitavaa toisten ihmisten ohjailua, joita me "normaaliälyiset" ei hoksata. Tässä sulle suora lainaus netistä:
"Sosiopaatti on usein älykäs ja taitava henkilö, jonka todellisuudentaju on normaali tai normaalia parempi, sen sijaan hänen moraalin tajunsa on häiriytynyt ja hän käsittelee muita ihmisiä välineinä, kykenemättä eläytymään heidän tunteisiinsa tai välittämättä niistä, tai jopa kylmäverisesti käyttäen niitä hyväkseen."
...van kun kotiovi naksahtaa perässä kiinni niin muuttuu tuo hurmuri hirviöksi. tulee pahasti turpiin.joskus kättä pidemmällä.osaa matkia inhimillisiä tunteita matkien muita.huippuälykäs, mutta minä näin hänen läpi lopussa janäin itsetunnottoman ja pelokkaan pikkupojan. hän on nyt narkkari ja asiansa ovat sekaisin.koditon..mutta etsii yhä uutta elättäjää ja kotia jossa voi asua loisien.
Puukottaa sut vielä kun nukut.
Lääkkeet ja terapia auttaa mutta eivät ne ihmeitä tee.
Jo pelkästään kertomasi perusteeella pystyn suosittelemaan pikaista uudelleenjärjestelyä suhteellenne.
alias asosiaalinen käytöshäiriö.mä kärsin 12 vuotta kun en uskaltanut lähteä tappouhkausten takia. varsinkin, kun hän uhkasi tappa äitini ja yhteisen lapsemme. lähestymiskielto ja muutto hesaan ja lakiteitse hankittu yksinhuoltajuus lopulta auttoi. nyt olen ollut jo 2 ja puol vuotta turvassa.tiedän hänen olevan vankilassa nyt.
Tuota, miksiköhän alkujaan olet alkanut edes seurustelemaan tuollaisen ihmisen kanssa?
Ovatko nuo raivokohtaukset ym. ilmenneet vasta kun olitte muuttaneet yhteen?
Pahentuneet pikkuhiljaa viimeisen puolen vuoden aikana. Tottakai sitä joskus proppu palaa ja se on inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta nuo tekstarit olivat uusi aluevaltaus: Astuimme oudolle maaperälle. :(
Isäni entinen vaimo kärsi samanoloisista oireista. Paiskoi lopuksi taulut seinältä kappaleiksi (jotka isäni oli maalannut). Sitten yritti oven takaa isän tullessa sisälle kajauttaa hiilihangolla aivot pihalle. Isä näki onneksi varjon ja sai hiilihangosta käsin kiinni. Työkaveritkin olivat tätä ennen jo hienovaraisesti varoitelleet, että tajuaako isä missä mennään. Tilanne ei tuosta parane, varmasti! Nosta kytkintä niin pian kuin mahdollista. Sinua varten on joku toinen sukulaissielu.
muttei mielestäni oikea ratkaisu ole lähtö, vaikka sellaisia neuvoja saat. Mikäli tunteita on ja haluat/jaksat yrittää, miksette lähtisi hakemaan apua jostain? Varmasti avopuolisósi itsekin kärsii tilanteesta, älykkäänä ymmärtää toimivansa omituisesti?
Ei, ei todellakaan kuulosta normaalilta, maallikon on kuitenkin vaikea tehdä diagnooseja. Ehkäpä itse haet apua/neuvoja jostain ( jos avovaimosi ei heti innostu ), netistäkin löytyy jostain lääkäripalstoja, joista voi kysellä asiantuntijan näkemyksiä.
älä vaan jää kuten minä jäin. riittääkö sinulle sellainen joka joutuu valehtelemaan että rakastaa. rakastaisi varmasti jos voisi. ikävä kyllä se on syntymävika. sellaiseksi ei kasveta.eikä siitä voi parantua. ainahan ne on ekan puol vuotta ihan tavallisen oloisia mut kokoajan ei jaksa näytellä. puuttuu kaikki lämpimät tunteet muita kohtaan. mutta itseensä heillä on kaikki tunteet. mieti mitä hän HYÖTYY suhteestanne.
Hän tietää sinun hyväksyvän käyttäytymistään. Jos tietäisi ettet siedä moista paskanjauhantaa, niin ei tekisi niin. Olet mukautunut liikaa tilanteeseen ja siedät häneltä kaikkea paskaa. Kerro hänelle, että et ole likakaivo vaan ihminen jolle ei voi suoltaa ihan mitä tahansa sontaa kun vain siltä tuntuu.
Tee selväksi raja minkä yli ei ole sopivaa mennä. Riitoja tulee aina, mutta nekin hoidetaan asiallisesti jos on kyse ns. fiksuista ihmisistä.
Kerro hänelle asiallisesti, mutta vakuuttavasti seuraavalla kerralla näyttäväsi ääliöviestit kaikille tuttaville ja sukulaisille.
Pitämällä asian salassa tavallaan hyväksyt äälöviestit ja annat hänelle rohkeutta sanoa mitä sylki suuhun tuo. Rajansa kaikella.
pelasta tai pelastaudu ,oma perheesi on kaikkein tärkein. psykopaatti haluaa hallita muita pakkomielteenomaisesti. tavalla jos toisella. uhkailemalla ,väkivallalla ,,provosoimalla,ja käyttämällä, kaikkia madollisia keinoja kaihtamatta. olet sitten kuka tahansa perheenjäsen tai sukulainen.
nyt menee, paheneeko tilanne nopeasti vai pysyy ennallaan? Miten itse jaksat ja suhtaudut asiaan?
Kiitos kysymästä. Erosimme. Mutta eihän sekään kivuttomasti käynyt. Neiti tuli hakemaan tavaroitaan, meinasi paiskata television lattiaan, sanoi toivovansa minun tekevän itsemurhan (kaikki tämä kurkku suorana huutaen)ja kun pyysin häntä poistumaan, soitti poliisille ja kertoi kirkkain silmin, kuinka en päästä hän pois asunnosta vaan olen väkivaltainen ja hän soittaa apua käsi verta vuotavana.
Hyvä tarina paitsi etten koskenut häneen. Onneksi poliisi pyysi myös minua puhelimeen ja saatoin selittää tilanteen. Mutta olihan show!!
Tosin eihän tuo käytös tyhjästä tule. Viime ajat olen käyttänyt miettien, mitä helvettiä olen tehnyt? Onko syy käytökseen minun?
..syyllisty samaan kuin naiset jotka antavat väkivaltaisille ukoille vielä mahdollisuuden ja syyllistävät itseään!
minun tilanteeni oli exän kanssa tismalleen sama, poikkeuksena että siitä tuli vieläkin sairaampi ja koska meillä on lapsi pitkitin lähtöä omien voimavarjeni äärirajoille.
nykyään se on alkoholisoitunut enemmän ja enemmän ja katselen milloin haen yksinhuoltajuutta! hitto mikä sota taas tulossa!
pyri olemaan mahdollisimman vähän exäsi kanssa tekemisissä, jos teillä ei ole lapsia eksytä se kokonaan elämästäsi!
ihan vaan kokemuksesta viisastuneena!
exäsi tarvitsee ammattiapua, mutta ei tuosta silti parane moneen vuoteen vaikka tajuaisi itse oman tilanteensa ja haluaisi muuttua!
myös sinä tarvitset apua vähintäänkin ystäviltä koska tuo on erittäin kova kokemus myös sinulle!
älä vähättele sitä tai sinusta tulee yhtä elämänhaluton, yksinäinen, itsetunnoton ja väsynyt kuin minusta!
ongelmasi on kuitenkin tässä mielenvikaisten ja juoppojen luvatussa maassa yleisempi kuin luuletkaan ja kahden tervepäisen liitto on se paljon puhuttu lottovoitto!
että eteen päin sano mannerheim! paskat on pudotettava rattailta niin helpolta kuin se muiden sanomana kuulostaakin mutta se sinun on tajuttava!
teit varmasti oikean päätöksen. Kokemuksesta tiedän, että ero ei ole koskaan helppo, vaikka syyt olisi selkeät. Aika kuitenkin tekee tehtävänsä. Ja kuten tuossa eräs nimimerkki kehotti, kannattaa todellakin pysytellä erossa ex:stä, koskaan kun ei tiedä mitä näiden ihmisten päässä liikkuu.
Kevät on tulossa pikku hiljaa ja uarinko taas alkaa paistamaan varmasti sinunkin mielessäsi. Halauksia!!
sinä et varmasti ole syyllinen ex:si käytökseen. Sen pohtimiseen älä energiaasi kuluta vaan huomiseen ajatteluun. Jos jossain on syy niin ne juontaa jonnekin paljon kauemmas. Surullista on että näillekkin ihmisille olisi apua satavissa, vaan eivät koe olevansa sairaita, siksi onki paras pysyä poissa heidän tieltään.