Pitäisi hankkia lämppäri Jon 30neen. Webasto 2000 on ollut mielessä, mutta mahtaako teho riittää? Joissain ilmoituksissa lämppäriä kaupataan alle 9 metrisiin ja toisissa alle 10 metrisiin. Jonissa on kohtuullisen paljon lämmitettävää. Mitä lämmittimiä teillä on ja minkä kokoisissa veneissä? Riittääkö teho?
Lämppäri pikku Joniin
Jon30
65
827
Vastaukset
Meikän Jon 30:ssä on ikivanha, toissa keväänä perusteellisesti huollettu Thermon petroolilämppäri, joka kyllä lämmittää peräkajuutan todella tehokkaasti, mutta keulaan asti ei jaksa lämmintä ilmaa liikuttaa. Aika suoralta Wallas-kloonilta minun kokemattomiin silmiin tuo Thermo vaikuttaisi.
Sen verran vähän lämppärille ollut tarvetta, etten ole harkinnut Webastoa, tai vastaavaa.- reiska2K
Minulla on eläkkeellä oleva Thermo 2400 ja olen ymmärtänyt että se on tämän Wallaksen "entinen" nimi.
Varmuutta minulla ei asiasta ole, joten olisi hauska kuulla enemmän noiden historiasta, jos joku sattuisi niistä enemmän tietämään. - wallawallac
reiska2K kirjoitti:
Minulla on eläkkeellä oleva Thermo 2400 ja olen ymmärtänyt että se on tämän Wallaksen "entinen" nimi.
Varmuutta minulla ei asiasta ole, joten olisi hauska kuulla enemmän noiden historiasta, jos joku sattuisi niistä enemmän tietämään.Veneilevä keksijä Jorma Wallasvaara kehitti harastuksenaan Wallas-lämmittimet ja Wallas-Marinen jo myytyyään Wallac-yrityksensä ja siirryttyään eläkkeelle.
- Thermo_Wallas
reiska2K kirjoitti:
Minulla on eläkkeellä oleva Thermo 2400 ja olen ymmärtänyt että se on tämän Wallaksen "entinen" nimi.
Varmuutta minulla ei asiasta ole, joten olisi hauska kuulla enemmän noiden historiasta, jos joku sattuisi niistä enemmän tietämään.En aivan usko, että Thermo olisi ollut Wallaksen entinen nimi.
Itselläni oli eräässä 1980-luvun alkupuolen veneessä Thermo 2500. Sen valmistaja oli Volvo-Flygmotor AB. Volvo-Penta huolehti sekä lämmittimen että varaosien myynnistä.
Jos oikein muistan, Thermon poltin oli samanlainen kuin kotimaassa valmistetussa Wallaksessa. Wallas-lämppäri oli mielestäni markkinoilla jo ennen ruotsalaisvalmiteista Thermoa. Ehkä joku oikaisee, jos muistikuvani on väärä. Kyllä tuon kokoiseen veneeseen riittää parin kilowatin lämmitin. Webasto AT2000, Eberi airtronic D2, Wallas 22Dt, safire 2100, Planar 2D, on varmaan värisuora, josta kannattaa lähteä perkaamaan. Saksalaiset ja planar syö sähköä vähän enemmän, mutta puhaltaa enemmän, kotimaiset syö sähköä vähemmän - puhaltaa hieman vähemmän, mutta ovat hiljaisempia, Noin karkeasti laskettuna. Tuon kokoisessa veneessä ei tule ongelmia puhalluksen riittämättömyyden kanssa missään olosuhteissa
Wallaksella ja Thermolla oli yhteistä historiaa aikanaan, ei ne ole klooneja vaan osa taitaa olla tehty samalla liukuhihnallakin. Wallas käytti thermon poltinta alkuaikoina, mutta kehitti sittemmin omansa, joka on käytössä vielä tänäkin päivänä 1800:ssa ja 2400:ssa- peltiwallaksensynty
Thermo_Wallas kirjoitti:
En aivan usko, että Thermo olisi ollut Wallaksen entinen nimi.
Itselläni oli eräässä 1980-luvun alkupuolen veneessä Thermo 2500. Sen valmistaja oli Volvo-Flygmotor AB. Volvo-Penta huolehti sekä lämmittimen että varaosien myynnistä.
Jos oikein muistan, Thermon poltin oli samanlainen kuin kotimaassa valmistetussa Wallaksessa. Wallas-lämppäri oli mielestäni markkinoilla jo ennen ruotsalaisvalmiteista Thermoa. Ehkä joku oikaisee, jos muistikuvani on väärä.Wallaksella ei ollut edeltäjää. Wallasvaara kyllästyi koulunkäyntiin 16 vuotiaana, muutti töihin Ruotsiin ja kehitti tekstiiliteollisuudelle kosteudensäätäjän. Palattuaan Suomeen perusti hän v. 1950 Wallac Oy:n joka teki mm. viljasiilojen kosteus- ja lämpömittareita sekä radioaktiivisuutta mittaavia laitteita. Myytyään v. 1970 yrityksensä LKB-konsernille, veneilyä harrastanut Wallavaara kehitteli valopetroolikäyttöisen venelämmittimen josta tuli sittemmin perustamansa Wallas-Marinin Wallas-lämmitin.
Thermo_Wallas kirjoitti:
En aivan usko, että Thermo olisi ollut Wallaksen entinen nimi.
Itselläni oli eräässä 1980-luvun alkupuolen veneessä Thermo 2500. Sen valmistaja oli Volvo-Flygmotor AB. Volvo-Penta huolehti sekä lämmittimen että varaosien myynnistä.
Jos oikein muistan, Thermon poltin oli samanlainen kuin kotimaassa valmistetussa Wallaksessa. Wallas-lämppäri oli mielestäni markkinoilla jo ennen ruotsalaisvalmiteista Thermoa. Ehkä joku oikaisee, jos muistikuvani on väärä.En tiedä oliko ensin muna vai kana mutta Thermo 2500 ja Wallas 2000 ovat täysin identtisiä.
- kananmuna
sepe..teus kirjoitti:
En tiedä oliko ensin muna vai kana mutta Thermo 2500 ja Wallas 2000 ovat täysin identtisiä.
Kana tuli ensin
- viikon_vitsi
Muna makasi raukeana sängyllä ja siinä vieressä kana rauhattomana ja hermostuneena. No mikäs nyt on vikana? No kun muna tuli ennen kanaa...
- HymyileväHannes
Suosittelen Eberiä, nää valopetruska vehkeet pitäis kieltää lailla.
Kukaan fiksu ihminen halua läträtä valopetroolikannujen kanssa, koko vene menee pilalle siitä hajusta ja ovat tehottomia.
2000 Eberi riittää mainiosti mainitsemaasi uppotukkiin.- Hymyile_vaan
, mutta Wallaksen korkki käy suoraan viiden litran petroolipöntöön ja kaiketi myös kymppiseen, joka ei mulle mahdu kaappiin. Lennossa en ole koittanut vaihtaa, mutta enpä astian vaihtoa kutsuisi läträämiseksi. Käy moka, jos letkusta menee tippa ohi.
Takalootassa asustaa peltiwallas, josta jo edellinen omistaja on purkanut salonkiin vievän putkiston turhana pois kun lämpö ei sinne asti ehdi. Nyt yli kymmenen vuotta salongin yläkaapissa on raksuttanut Sail 1800. Puhaltaa tarvittaessa piippuhyllylle ja salongin pöydän alle. Korvausilma tulee entisiä jälkiä pitkin takalootan venttiileistä ja osa kiertoilmana. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka voisi olla vessan kaapiston uhraaminen lämmittimelle ja tankki allaskaapin tai karttapöydän alle. Korvausilma vaikka vessan doradesta. Dieselinä tietysti voi halutessa käyttää koneen tankkia, jollei lotraa löpön kanssa:-)
Kun asukit eivät ole korstoja niin kevät ja syyskylmillä keulapunkassa ja kesäkuumalla, jos sellainen joskus sattuu takahytissä. Tällä virityksellä ongelma on paremminkin liika lämpö, kun säätövaraa on vain täysi- ja puoliteho... - montahyvää
Omissa veneissäni on ollut sekä petroolikäyttöisiä (Wallas 1800, Thermo, Safir , Taylors-kamiina) että dieselkäyttöisiä (Refleks-kamiina, Celsius keskuslämmitys, Webasto 2 eri kokoista) lämmittimiä. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Celsius-keskuslämmitin oli ehkä vaivattomin ja mukavin.
Kaikkein varmatoimisimmat olivat sähköttömät kamiinat. Suosittelen sellaista, jos suunnitelmissa on viettää pitkiä aikoja kylmillä leveysasteilla.
Tavanomaiseen purjehduskäyttöön petroolitoiminen puhallinlämmitin on aivan hyvä. En ymmärrä hymyilevänh:n provosoivaa valopetrolin sättimistä. (Itse päädyin jopa nestekaasun vaihtamisen petrooliin, koska nestekaasun saatavuus ei ollut itsestään selvyys kaikkialla maailmassa).
Tietysti on yksinkertaisempaa, jos veneessä on vain yhtä polttonestettä. Siksi Webasto tms. dieselkäyttöinen voi olla hyvä valinta.
Puhallinlämmitintä valitessa on hyvä ajatella sitäkin näkökohtaa, että myös pienitehoisella pärjää. Koko veneen lämpeneminen kuitenkin kestää hiukan kauemmin kuin tehokkaammalla lämppärillä. Lämpöputket on syytä eristää, jotta niistä tulee lämmintä ilmaa keulaan asti. Mulla on ollut 4 Wallasta, ja hyvin on lämpöä riittänyt. Valopetroolia tarvitaan veneessäni muutenkin, salonkia valaisee öljylamppu, ja koska valopetroli eli lamppuöljy on samaa tavaraa kuin sytytysneste, sillä sytytän myös grillin. Wallakset (ja Safiret) on hiljaisempia ja vähävirtaisempia kuin nuo autopuolen vehkeet Eber ja Webasto ja niiden pakoputki on kylmempi..
- qwqwd
montahyvää kirjoitti:
Omissa veneissäni on ollut sekä petroolikäyttöisiä (Wallas 1800, Thermo, Safir , Taylors-kamiina) että dieselkäyttöisiä (Refleks-kamiina, Celsius keskuslämmitys, Webasto 2 eri kokoista) lämmittimiä. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Celsius-keskuslämmitin oli ehkä vaivattomin ja mukavin.
Kaikkein varmatoimisimmat olivat sähköttömät kamiinat. Suosittelen sellaista, jos suunnitelmissa on viettää pitkiä aikoja kylmillä leveysasteilla.
Tavanomaiseen purjehduskäyttöön petroolitoiminen puhallinlämmitin on aivan hyvä. En ymmärrä hymyilevänh:n provosoivaa valopetrolin sättimistä. (Itse päädyin jopa nestekaasun vaihtamisen petrooliin, koska nestekaasun saatavuus ei ollut itsestään selvyys kaikkialla maailmassa).
Tietysti on yksinkertaisempaa, jos veneessä on vain yhtä polttonestettä. Siksi Webasto tms. dieselkäyttöinen voi olla hyvä valinta.
Puhallinlämmitintä valitessa on hyvä ajatella sitäkin näkökohtaa, että myös pienitehoisella pärjää. Koko veneen lämpeneminen kuitenkin kestää hiukan kauemmin kuin tehokkaammalla lämppärillä. Lämpöputket on syytä eristää, jotta niistä tulee lämmintä ilmaa keulaan asti.Olisi kiva kuulla tarkemmin eri lämmitintyyppien hyvistä ja huonoista puolista. Mitä huonoa on esim. Refleksissä?
Focus touko-lokakuu välisenä aikana Suomessa, ei Grönlannissa ;) - kamiinakokemuksia
qwqwd kirjoitti:
Olisi kiva kuulla tarkemmin eri lämmitintyyppien hyvistä ja huonoista puolista. Mitä huonoa on esim. Refleksissä?
Focus touko-lokakuu välisenä aikana Suomessa, ei Grönlannissa ;)Refleksin huono puoli oli sen herkkyys tuulelle. Joissakin tilanteissa tuuli osui savupiippuun aiheuttaen nokipöllähdyksiä purjeeseen ja kannelle. En tiedä olisiko savuhormi ollut liian lyhyt. Refleksin hyvä puoli oli, että sen saattoi pitää palamassa vaikka viikon yhteen menoon.
Alaskassa ja Japanissa veneellään talvehtinut suomalaispurjehtija taisi pitää kamiinan palamassa koko talven yhteen menoon.
Muistelen, että Mantan blogissakin olisi kerrottu jotain refleks-kokemuksia.
Taylorin petroolikaminan hyvä puoli on, ettei se savuta eikä ole herkkä vedolle. Savuhormi on pienikaliberinen. Huono puoli on, että painetankkiin voi joutua pumppaamaan lisää painetta 2-3 kertaa vrk:ssa liekin suuruudesta riippuen. Se myös suhisee jkv. Taylorin dieselkaminaa (jossa ei ole painetankkia) on kehuttu, mutta itselläni ei ole siitä kokemusta. qwqwd kirjoitti:
Olisi kiva kuulla tarkemmin eri lämmitintyyppien hyvistä ja huonoista puolista. Mitä huonoa on esim. Refleksissä?
Focus touko-lokakuu välisenä aikana Suomessa, ei Grönlannissa ;)Tästä aiheesta riitää tarinaa aika paljonkin. Refleks on kyllä virraton laite, mutta noin pieneen veneeseen hieman hankala asentaa. Vaatii tilaa ympärilleen, pakoputkelle ja tietenkin kannelle vielä hormin läpivienti. Lämmittää vain ympäristönsä. Tietenkin jos rakentaa vesikierron, niin lämpöä saaa levitettyä. Hinta kokonaisuudelle tuplat pieneen ilmalämmittimeen verrattuna. Isommassa mittakaavassa toki toimii, jos ei tarvitse lämpötilan automaattista säätöä.
- seppomartti
kamiinakokemuksia kirjoitti:
Refleksin huono puoli oli sen herkkyys tuulelle. Joissakin tilanteissa tuuli osui savupiippuun aiheuttaen nokipöllähdyksiä purjeeseen ja kannelle. En tiedä olisiko savuhormi ollut liian lyhyt. Refleksin hyvä puoli oli, että sen saattoi pitää palamassa vaikka viikon yhteen menoon.
Alaskassa ja Japanissa veneellään talvehtinut suomalaispurjehtija taisi pitää kamiinan palamassa koko talven yhteen menoon.
Muistelen, että Mantan blogissakin olisi kerrottu jotain refleks-kokemuksia.
Taylorin petroolikaminan hyvä puoli on, ettei se savuta eikä ole herkkä vedolle. Savuhormi on pienikaliberinen. Huono puoli on, että painetankkiin voi joutua pumppaamaan lisää painetta 2-3 kertaa vrk:ssa liekin suuruudesta riippuen. Se myös suhisee jkv. Taylorin dieselkaminaa (jossa ei ole painetankkia) on kehuttu, mutta itselläni ei ole siitä kokemusta.Asensin yhteen veneeseeni Reflexkaminan enkä saanut toimimaan kuin ankkurissa. Mustia rasvaisia nokihiutaleita lenteli savupiipusta. Sotkivat valkean kannen ja purjeet. Kärsin kesän tai kaksi ja vaihdoin Wallakseen.
- Hyvävalinta
Webasto on hyvä ja tehokas. Varmasti riittää teho. Kauppaan vaan.
- 33jalkaa
Tuossa kokoluokassa 2000 riittää hyvin. Röörien suuntaaminen on tärkeämpi kysymys kuin tehon riittävyys.
- ytbcvhjk
Tästä edullinen lämppäri
https://autoterm.eu/ - Kfkd
Safiren ostin kesällä. Valitettavan huonot kokemukset, kun suostui toimimaan vain osateholla. Karsea vaiva ensin asentaa ahtaaseen veneeseen, sitten purkaa kaikki pois ja lähettää Turkuun korjattavaksi. Kohtajoutuu asentamaan uudestaan. Suosittelen eberiä tai webastoa.
- näitäsattuu
Niinpä. Mulla taas eberi oli ahtaassa paikassa peräkannen alla. Sekin oikutteli uutena. Piti irroittaa ja viedä takuukorjaukseen. Sitten se kyllä pelasi monta vuotta.
Kun vene vaihtui, hankin webaston. Se toimi keväällä hienosti. Syyspurjehduksen ensimmäisenä lokakuun kylmänä iltana se ei suostunut käynnistymään. Pumppu naksutti ja valot vilkkui, mutta ei vaan käynnistynyt. Ei vaikka panin moottorin käyntiin nostaakseni akkujännitettä. Arvaa harmittiko.
- samppars
Kannattaa eberin ja webaston kohdalla ainakin tarkistaa maadoitus, että on huolella hoidettu. Asian vierestä, mutta minulla on transiitissa eberi, ja se takkusi niin pe....sti. Tutkittiin akkuja ja vaihdettiin käytettiin eberi huollossa, ja vaikka mitä. Auton käydessä pelasi, mutta ei muuten. Kerran kun ei enää autokaan startannut, menin itse auton alle koputtamaan starttia, kun ajateltiin attä siinäpä on nyt kanssa vikaa. Naapuri starttasi ja kipinät vain sinkoilivat pälleni kun alla makailin. Tartti oli niin v....maisessa paikassa että sitä ei kukaan ollut viitsinyt tutkia. Maadoituksen kiristäminen, ja kaikki sähkömurheet katosivat. Joskus näinkin. Veneessä meillä on wallas, ja onhan se hivenen kesy, jos vertaa kiisseli lämppäreihin.
Tuo planar 44-d ei kyllä ole hinnalla pilattu, onko siitä porukoilla kuinka kokemusta. - Lämpöä
Kokemusta on samankokoisesta ja ikäisestä veneestä vastaavan tehoisella Eberillä varustettuna. Teho riitti ihan hyvin eikä syksylläkään tarvinnut palella - toki kaikki riippuu siitä, onko tarkoitus kuivatella höyryjä kesäyön jälkeen vai onko ajatus purjehtia jäämerelle.
Diesel lämppäreiden yksi ongelma on, että toimivat sitä paremmin, mitä kovemmalla teholla niitä polttaa (vähemmän nokeentumista). Siinä mielessä rekisterin alalaidasta valittu lämmitin voi olla jopa parempi kuin "ylitehoinen". - HymyileväHannes
Kamina ei lämmitä enää 2 metrin päässä, eikä lämpö siirry muihin tiloihin. Eberin polttoaineputki tulee asentaa niin, että se nousee koko matkalta tasaisesti, eikä naputa runkoon pumpunsykäyksiä.
Putket pitää olla eristettyjä ja mielummin isoja kuin sopivia, ettei synny vastusta. Yhden putken päähän ei sulkua!- näkökohtia
Jotenkin tuntuu, ettei HymyileväHannes ole ollut pitempiä aikoja kamiinalämmitteisessä veneessä. Lämpö kyllä siirtyy, mutta hitaammin kuin puhaltimella varustetuissa järjestelmissä. Käytännössä sen voi huomioida sytyttämällä kamiina hyvissä ajoin - paljon aikaisemmin kuin sen tekisi puhallinlämmittimellä.. Kamiinassa ei ole ongelma, koska sähköä ei kulu.
Eräällä myöhäisyksyn purjehduksella ulkolämpötila oli pakkasen puolella, alimmillaaan -6°. Veneessä sisällä lämpötila pysyi 20°:ssa sekä keulakajuutassa että salongissa. Turkkilevytkin ehtivät lämmetä, kun Taylorin pienikokoinen petroolikamiina oli ollut ympärivuorokautisesti käynnissä.
Tietysti veneissäkin on eroja. Joissakin ei ole minkäänlaista lämpöeristystä. Seurauksena on veden tiivistymistä kylmille pinnoille. Jos lämpöeristys on hyvä, yllöpitolämmitykseen voi riittää yksi tai kaksi öljylamppua salongissa (muista tuuletus!). Alkulämmityksen voi tehdä vaikka puhallinlämittimellä. Puhallinlämmittimen sähkönkulutus on ongelma varsinkin pimeänä vuodenaikana, jolloin aurinkopaneelitkaan eivät varaa akkuja. - luukku-raollaan
näkökohtia kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, ettei HymyileväHannes ole ollut pitempiä aikoja kamiinalämmitteisessä veneessä. Lämpö kyllä siirtyy, mutta hitaammin kuin puhaltimella varustetuissa järjestelmissä. Käytännössä sen voi huomioida sytyttämällä kamiina hyvissä ajoin - paljon aikaisemmin kuin sen tekisi puhallinlämmittimellä.. Kamiinassa ei ole ongelma, koska sähköä ei kulu.
Eräällä myöhäisyksyn purjehduksella ulkolämpötila oli pakkasen puolella, alimmillaaan -6°. Veneessä sisällä lämpötila pysyi 20°:ssa sekä keulakajuutassa että salongissa. Turkkilevytkin ehtivät lämmetä, kun Taylorin pienikokoinen petroolikamiina oli ollut ympärivuorokautisesti käynnissä.
Tietysti veneissäkin on eroja. Joissakin ei ole minkäänlaista lämpöeristystä. Seurauksena on veden tiivistymistä kylmille pinnoille. Jos lämpöeristys on hyvä, yllöpitolämmitykseen voi riittää yksi tai kaksi öljylamppua salongissa (muista tuuletus!). Alkulämmityksen voi tehdä vaikka puhallinlämittimellä. Puhallinlämmittimen sähkönkulutus on ongelma varsinkin pimeänä vuodenaikana, jolloin aurinkopaneelitkaan eivät varaa akkuja.Lämpökynttilöitä tai öljylamppuja kannattaa aina muutenkin pitää ainakin varalla. Syksyllä huomasin lyhdyssä koko yön palavien parin hiukan isomman lämpökynttilän lämmittävän hämmästyttävän hyvin.
- Ssppss
luukku-raollaan kirjoitti:
Lämpökynttilöitä tai öljylamppuja kannattaa aina muutenkin pitää ainakin varalla. Syksyllä huomasin lyhdyssä koko yön palavien parin hiukan isomman lämpökynttilän lämmittävän hämmästyttävän hyvin.
Katso lämpömittarista paljonko kynttilä nostaa sisälämpötilaa. Vähemmän kuin 1 ihminen.
- kokeile_älä_selitä
Ssppss kirjoitti:
Katso lämpömittarista paljonko kynttilä nostaa sisälämpötilaa. Vähemmän kuin 1 ihminen.
Kynttilät kuivattivat myös ilmaa, luukku oli raollaan ja oli lämmin nukkua. Se kait on pääasia. Kokeilin väliin myös ilman kynttilöitä, ja oli kylmä. MOT.
- Kfkkd
Tässä on virhe. Muistele ala asteen kemiantunteja. Palamisreaktion kaavahan meni? Syntyy tietenkin hiilidioksidia ja vettä. Sitten kun se liekki ei saa kuitenkaan riittävästi happea tulee myös hiilimonoksidia. Toki tulee myös minimaalinen määrä lämpöä. Valitettavasti en halua lisätä veneeseeni 3 edellämainittua. Hiilidioksidi on inertti kaasu jota käytetään mm. teurastamoissa Sikojen tainnutuksessa ennen verien pistämistä. Häkä eli hiilimonoksidi taitaa olla kaikille tuttu. Vesi ei ole kovin kivaa veneen sisäpuolella. Pidän sen mielummin ulkona.
- kokeile_älä_selitä
Kfkkd kirjoitti:
Tässä on virhe. Muistele ala asteen kemiantunteja. Palamisreaktion kaavahan meni? Syntyy tietenkin hiilidioksidia ja vettä. Sitten kun se liekki ei saa kuitenkaan riittävästi happea tulee myös hiilimonoksidia. Toki tulee myös minimaalinen määrä lämpöä. Valitettavasti en halua lisätä veneeseeni 3 edellämainittua. Hiilidioksidi on inertti kaasu jota käytetään mm. teurastamoissa Sikojen tainnutuksessa ennen verien pistämistä. Häkä eli hiilimonoksidi taitaa olla kaikille tuttu. Vesi ei ole kovin kivaa veneen sisäpuolella. Pidän sen mielummin ulkona.
Luukku oli raollaan, ja lämpimämpi ilma sisällä siirsi kosteaa ilmaa ylös ja ulos kylmempään ulkoilmaan. Kumpi meistä oli siellä veneessä? Veneessä oli kynttilöiden palaessa lämmin. Käytin ensin neljä tuntia palavia lämpökynttilöitä lattialla lyhdyssä, kynttilöiden sammuessa tuli kylmä ja kosteus. Uusien kynttilöiden sytyttämisen jälkeen tuli taas lämmin ja kuiva. Myöhemmin käytin 8 tuntia palavia lämpökynttilöitä, joten lämmintä kuivaa riitti koko yöksi. MOT.
- Jfkkd
Olen kanssa kokeillut kynttilöitä ja öljylamppua. Karsea käry ja vettä sisätiloihin. Sama ongelma jos yrittää lämmittää kaasuliedellä. Tulipalo veneessä on on ehkä vaarallisinta mitä tiedän. Lasikuituveneeet palavat hetkessä. Kannattaa varmaan funtsia mitä riskeeraat kun poltat kynttilöitäsi veneessä. Oman veneen ja perheesi lisäksi tapat pahimassa tapauksessa monta naapuriveneilijää. Liekki leviää nopeasti täydessä satamassa.
Jfkkd kirjoitti:
Olen kanssa kokeillut kynttilöitä ja öljylamppua. Karsea käry ja vettä sisätiloihin. Sama ongelma jos yrittää lämmittää kaasuliedellä. Tulipalo veneessä on on ehkä vaarallisinta mitä tiedän. Lasikuituveneeet palavat hetkessä. Kannattaa varmaan funtsia mitä riskeeraat kun poltat kynttilöitäsi veneessä. Oman veneen ja perheesi lisäksi tapat pahimassa tapauksessa monta naapuriveneilijää. Liekki leviää nopeasti täydessä satamassa.
Scanperissa polttelin oljylamppua niin etta se roikkui avonaisen kattoventtiilin alla. Noin toimien palokaasut poistuvat suoraan ulos ja sisalle jaa valo ja lamposateily. Tama tapa voimistaa ilmanvaihtoa merkittavasti ja riittaa pitamaan kosteuden poissa sisatiloista silloin kun varsinaista lammitysta ei muuten tarvita.
- kokeile_älä_selitä
Jfkkd kirjoitti:
Olen kanssa kokeillut kynttilöitä ja öljylamppua. Karsea käry ja vettä sisätiloihin. Sama ongelma jos yrittää lämmittää kaasuliedellä. Tulipalo veneessä on on ehkä vaarallisinta mitä tiedän. Lasikuituveneeet palavat hetkessä. Kannattaa varmaan funtsia mitä riskeeraat kun poltat kynttilöitäsi veneessä. Oman veneen ja perheesi lisäksi tapat pahimassa tapauksessa monta naapuriveneilijää. Liekki leviää nopeasti täydessä satamassa.
Ulosmenevälle virtaukselle pitää olla aukko katonrajassa, intiaanitkin jo lämmittivät tiipiitänsä avotulella ja ylhäällä oli poistoaukko. Se on perinteinen lämmitystapa. Minulla ei ollut yhtään käryä sisällä, ja kuiva ilma tuntui mukavan lämpimältä. Kynttilät olivat tukevassa ja leveässä suljetussa lyhdyssä lattialla, eikä yläpuolella ollut tavaraa joka olisi voinut pudota lyhdyn päälle, oli myös turvallista nukkua. MOT.
- tiivistettynä
Jfkkd kirjoitti:
Olen kanssa kokeillut kynttilöitä ja öljylamppua. Karsea käry ja vettä sisätiloihin. Sama ongelma jos yrittää lämmittää kaasuliedellä. Tulipalo veneessä on on ehkä vaarallisinta mitä tiedän. Lasikuituveneeet palavat hetkessä. Kannattaa varmaan funtsia mitä riskeeraat kun poltat kynttilöitäsi veneessä. Oman veneen ja perheesi lisäksi tapat pahimassa tapauksessa monta naapuriveneilijää. Liekki leviää nopeasti täydessä satamassa.
Aivan niin, jos niin hölmö olet että et ymmärrä että kosteudenkin pitää päästä lämmön viemänä ulos kattoreiästä niin juuri siksi olit silmät vuotaen "karseassa käryssä" ja märkänä polttamassa hiipuvaa savulamppuasi.
- itsekintuotatCO2
Kfkkd kirjoitti:
Tässä on virhe. Muistele ala asteen kemiantunteja. Palamisreaktion kaavahan meni? Syntyy tietenkin hiilidioksidia ja vettä. Sitten kun se liekki ei saa kuitenkaan riittävästi happea tulee myös hiilimonoksidia. Toki tulee myös minimaalinen määrä lämpöä. Valitettavasti en halua lisätä veneeseeni 3 edellämainittua. Hiilidioksidi on inertti kaasu jota käytetään mm. teurastamoissa Sikojen tainnutuksessa ennen verien pistämistä. Häkä eli hiilimonoksidi taitaa olla kaikille tuttu. Vesi ei ole kovin kivaa veneen sisäpuolella. Pidän sen mielummin ulkona.
Muistelit ala-asteen kemiantuntejasi ja totesit kynttilän palamisen tuottavan hiilidioksidia ja vettä.
Oletko ajatellut sen hiilidioksidin ja vesihöyryn määrä, jonka ihminen tuottaa hengittäessään? Hyttysetkin hakeutuvat veneeseesi sinun ja muiden veneessäolijoiden uloshengityksessä tuotettamaa hiilidioksidia seuraamalla! - tumpelotumppi
Ostin viime syksynä svb:stä varalämppäriksi 39e valopetroolilämmittimen jota pidetään kajuutan lattialla. On aivan erinomainen hinta- laatu suhteeltaan. En ota kantaa lisäsikö, vai vähensikö se kosteutta, mutta lokakuun loppupuolellakin sai pitää sisäänmenoluukkua auki läpi yön, sen verran hyvin se lämmitti. Veneeni on 33 jalkainen.
Hinnan puolestakin kallistuisin ehdottomasti tuollaiseen planar2D-lämmitimeen, niin ei lämppärin hintakaan ylittäisi veneen arvoa. Veneessä ei siis ole mitään vikaa - se vaan on jo vanha, mutta käyttökelpoinen.
- Jompe35
Safiren 2100 ehdottomasti. Vie vähän sähköä, on helppo asentaa ja huoltaa.
- Kölivinossa
Ääni safirelle myös. Mulla on 2400 d joka ottaa dieselin samasta tankista kun moottori ja kulutusta tuskin siinä huomaa.. muutenkaan ei ole tarvinnut ylimääräistä ajatusta uhrata laitteen toiminnalle. Enkä ole vielä joutunut huoltamaan, laite reilu 5 v vanha.
Kölivinossa kirjoitti:
Ääni safirelle myös. Mulla on 2400 d joka ottaa dieselin samasta tankista kun moottori ja kulutusta tuskin siinä huomaa.. muutenkaan ei ole tarvinnut ylimääräistä ajatusta uhrata laitteen toiminnalle. Enkä ole vielä joutunut huoltamaan, laite reilu 5 v vanha.
Parilla kaverilla oli Safiret - eipä ole enää, varaosien saatavuus jostain syystä todella heikkoa ! Tämä siis noiden kertoman pohjalta, miksi laitteet menivät vaihtoon.
- kuullostaaoudolta
Nuo varaosien saantiongelmat kyllä kuullostaa aika oudolta. Aikaisemmin oli lohjalla se kauppias, jonka sai ainoastaan puhelimella kiinni, ja saattoi olla vaikeaa. mutta nythän noita saa ihan verkosta ja useammasta paikasta ympäri suomea. Uudenmaan lämmittimestä olen ainakin itse tarvitsemani hakenut. 2400, ja 8 vuotta käytössä, kerran puhdistettiin poltin pari vuotta sitten.
Kymppimetrisessa oli Webasto 3500 ja sopiva siihen. 12 -metrisessa Webasto 5000 ja ok. Viisitonninen on sohvan selkanojan takana ja tuottaa lampoa ihan suoraan salonkiin sitakin kautta. 3500 oli avotilan tavarasailiossa ja siten osin haaskasi lampoa.
Turkin jos saat jotenkin eristettya niin auttaa paljon kevaisin kun merivesi on kylmaa. Keulakajuuttaan vieva ilmaputki olisi hyva eristaa, muuten ilma jaahtyy liikaa matkalla ja sita ilmaa ei muutenkaan niin pitkalle paljoa tule.
Kamiinat on hyvia muuten, mutta kaikenlaiseen kuivaamiseen ilmapuhallinlampparit ovat taas parempia. Sita kuivattavaa kun tahtoo Suomen kesissa riittaa.- tarveratkaisee
ABF kirjoitti:
Kamina ja 30 ft. Jon ei ihan tunnu toimivalta ajatukselta muutenkaan.
Tunne on kyllä eri asia kuin kokemus! Itselläni on kamiina 33 ft veneessä. En vaihtaisi takaisin sähköriippuvuuteen. Kokemusta itselläni myös 28ft veneen kamiinasta, johon oli yhdistetty kiertovesilämmitys ja lämpöpatterit punkkien alle. Eräs tanskalainen purjehdustuttuni asensi 30ft Balladiinsa pienimmän Refleksin Huippuvuorten reissuaan varten. Veneessä oli ennestään Eberi, mutta hän tarvitsi sähköttömän lämmityksen veneessä asumista varten.
Kokemukseni on, että kamiina on erittäin toimiva ratkaisu myös 30-jalkaisten kokoluokassa varsinkin silloin, kun tarvitaan pitempiaikaista lämmitystä veneeseen. Satunnaisen lyhyaikaisen käyttöön kuten viileisiin kesäiltoihin tai satunnaisiin kevään/syksyn viikonloppupurjehduksiin puhallinlämmitin on ok (kunhan toimii). tarveratkaisee kirjoitti:
Tunne on kyllä eri asia kuin kokemus! Itselläni on kamiina 33 ft veneessä. En vaihtaisi takaisin sähköriippuvuuteen. Kokemusta itselläni myös 28ft veneen kamiinasta, johon oli yhdistetty kiertovesilämmitys ja lämpöpatterit punkkien alle. Eräs tanskalainen purjehdustuttuni asensi 30ft Balladiinsa pienimmän Refleksin Huippuvuorten reissuaan varten. Veneessä oli ennestään Eberi, mutta hän tarvitsi sähköttömän lämmityksen veneessä asumista varten.
Kokemukseni on, että kamiina on erittäin toimiva ratkaisu myös 30-jalkaisten kokoluokassa varsinkin silloin, kun tarvitaan pitempiaikaista lämmitystä veneeseen. Satunnaisen lyhyaikaisen käyttöön kuten viileisiin kesäiltoihin tai satunnaisiin kevään/syksyn viikonloppupurjehduksiin puhallinlämmitin on ok (kunhan toimii).Asun veneessa talven yli noin Etela-Suomen syyskuuta vastaavissa oloissa marinassa. Koko lammitystarpeen hoitaa Webasto, koska se pitaa myos sohvien alustat ym. kuivina toisin kuin yleisesti kaytettavat sahkopatterit. Naftaa paloi viime talvena illasta aamuun -kaytossa matalailla tehoilla noin 35 litraa / kk.
Kamiina on paras ratkaisu jos liikutaan kylmaan aikaan paljon ja yovytaan luonnonsatamissa. Se on monella tapaa sita parasta purjehdusta!
Pari vuotta sitten tein paasiaisen-vapun aikoihin kaksiviikkoisen Tukholman purjehduksen. Silloin Webasto oli paalla koko ajan kovalla teholla ja 140 litraa meni pelkastaan lammitykseen. Merivesi oli kylmimmillaan yksiasteista. Silloin kamiina olisi ollut paras ratkaisu. Kamiinaa voi kayttaa myos ruuantekoon, joten pisteet sille siitakin.- Kovialukemia
Ariel37 kirjoitti:
Asun veneessa talven yli noin Etela-Suomen syyskuuta vastaavissa oloissa marinassa. Koko lammitystarpeen hoitaa Webasto, koska se pitaa myos sohvien alustat ym. kuivina toisin kuin yleisesti kaytettavat sahkopatterit. Naftaa paloi viime talvena illasta aamuun -kaytossa matalailla tehoilla noin 35 litraa / kk.
Kamiina on paras ratkaisu jos liikutaan kylmaan aikaan paljon ja yovytaan luonnonsatamissa. Se on monella tapaa sita parasta purjehdusta!
Pari vuotta sitten tein paasiaisen-vapun aikoihin kaksiviikkoisen Tukholman purjehduksen. Silloin Webasto oli paalla koko ajan kovalla teholla ja 140 litraa meni pelkastaan lammitykseen. Merivesi oli kylmimmillaan yksiasteista. Silloin kamiina olisi ollut paras ratkaisu. Kamiinaa voi kayttaa myos ruuantekoon, joten pisteet sille siitakin.Kovia kulutuksia olet saanut. Minun 3500 webaston papruissa lukee kulutukseksi 2 desiä tunnissa max teholla. Jos tuon kertoo 24:llä niin vuorokausikulutus olisi vajaa viisi litraa. Kahden viikon max kulutus tämän mukaan olisi noin 70 litraa. Mikä webasto sinulla?
- samapatu
Kovialukemia kirjoitti:
Kovia kulutuksia olet saanut. Minun 3500 webaston papruissa lukee kulutukseksi 2 desiä tunnissa max teholla. Jos tuon kertoo 24:llä niin vuorokausikulutus olisi vajaa viisi litraa. Kahden viikon max kulutus tämän mukaan olisi noin 70 litraa. Mikä webasto sinulla?
5000 on malli ja 0,6 litraa tunnissa on kulutus kun joutuu paahtamaan taysilla. Se on normaalisti harvinainen tilanne ja omalta osaltani ohi iaksi.
Kovialukemia kirjoitti:
Kovia kulutuksia olet saanut. Minun 3500 webaston papruissa lukee kulutukseksi 2 desiä tunnissa max teholla. Jos tuon kertoo 24:llä niin vuorokausikulutus olisi vajaa viisi litraa. Kahden viikon max kulutus tämän mukaan olisi noin 70 litraa. Mikä webasto sinulla?
Ihan hienoa tietysti kun tosimiehet ympäri vuoden kaminalla . . . .
Edelleenkään normaali harrastajalle 30 ft. veneeseen kamine ei ole mitenkään järkevä ratkaisu.
Pthyi suolasta, tosimiehet ovat sitten luku sinäänsä, ne jotka suovät rautaa ja paskantavat kettinkiä.- Petroolihaisee
ABF kirjoitti:
Ihan hienoa tietysti kun tosimiehet ympäri vuoden kaminalla . . . .
Edelleenkään normaali harrastajalle 30 ft. veneeseen kamine ei ole mitenkään järkevä ratkaisu.
Pthyi suolasta, tosimiehet ovat sitten luku sinäänsä, ne jotka suovät rautaa ja paskantavat kettinkiä.Kamina on partiopojille kiva lelu, ei siitä veneenlämmittimeksi ole,
Kovialukemia kirjoitti:
Kovia kulutuksia olet saanut. Minun 3500 webaston papruissa lukee kulutukseksi 2 desiä tunnissa max teholla. Jos tuon kertoo 24:llä niin vuorokausikulutus olisi vajaa viisi litraa. Kahden viikon max kulutus tämän mukaan olisi noin 70 litraa. Mikä webasto sinulla?
Dieselistä saa "karkeasti" lämpötehoa 1Kw per desilitra per tunti, 3500 webaston kulutus on luokkaa neljä desiä tunnissa täysillä tehoilla. Osa menee putkesta taivaille, osa tulee sitten putken päästä. Kotimaisissa lämmittimissä teho ilmoitetaan palokammioon syötetyn polttoaineen määränä, jolloin putkesta tulee hieman vähemmän, joskin niiden lämmittimien hyötysuhde on hivenen parempi johtuen isommista lämmönvaihtimista ja kaksikerros pakoputkesta.
vanhami kirjoitti:
Dieselistä saa "karkeasti" lämpötehoa 1Kw per desilitra per tunti, 3500 webaston kulutus on luokkaa neljä desiä tunnissa täysillä tehoilla. Osa menee putkesta taivaille, osa tulee sitten putken päästä. Kotimaisissa lämmittimissä teho ilmoitetaan palokammioon syötetyn polttoaineen määränä, jolloin putkesta tulee hieman vähemmän, joskin niiden lämmittimien hyötysuhde on hivenen parempi johtuen isommista lämmönvaihtimista ja kaksikerros pakoputkesta.
Asiasta "kolmanteen". Eikö teillä ole jonkinmoista kokemusta myös Furuno - tutkista. Löytyykö malliin 1750 joltain 90-luvun alupuolelta - sen avoanteeniin jotain nykypäivän laitteistoa, tuo ..rkeleen putkikojeet heitän pihalle - ne näytöt siis.
ABF kirjoitti:
Asiasta "kolmanteen". Eikö teillä ole jonkinmoista kokemusta myös Furuno - tutkista. Löytyykö malliin 1750 joltain 90-luvun alupuolelta - sen avoanteeniin jotain nykypäivän laitteistoa, tuo ..rkeleen putkikojeet heitän pihalle - ne näytöt siis.
Juu, kyllä Furunoiden kanssa pelataan. Valitettavasti tuossa menee koko homma uusiksi. Vanhat analogiantennit ei enää käy nykyajan vehkeisiin. Joutuu uusimaan sekä antennin, että näytön. Jos haluaa avoantennin, niin palaa rahaa. Toki peruskäytössä tavallinen limppuantenni hoitaa tehtävänsä hyvin. Nykyään, kun karttakuva laitetaan usein sen tutkan kanssa samaan ruutuun, riittää vain tieto, onko siellä veden päällä kohde vai ei. Ennen tutkalla navigoitiin paljon enemmän.
vanhami kirjoitti:
Juu, kyllä Furunoiden kanssa pelataan. Valitettavasti tuossa menee koko homma uusiksi. Vanhat analogiantennit ei enää käy nykyajan vehkeisiin. Joutuu uusimaan sekä antennin, että näytön. Jos haluaa avoantennin, niin palaa rahaa. Toki peruskäytössä tavallinen limppuantenni hoitaa tehtävänsä hyvin. Nykyään, kun karttakuva laitetaan usein sen tutkan kanssa samaan ruutuun, riittää vain tieto, onko siellä veden päällä kohde vai ei. Ennen tutkalla navigoitiin paljon enemmän.
Sitä se mun uneni tiesi ;D Mutta kiitos tiedosta, niin vähän ajattelinkin. Tuossa tutkassakin kyllä jotai merkillisiä karttakortteja joita tungetaan sellaiseen "halvatun" häkkyrään. Noinkohan pitäisi tarkastella saisko sittenkin "kuvaa putkelle" ja upottaisi näytön sinne yläohjaamoon. . . . Uusi, vastaava maksaa luultavasti tuhansia ja tuhansia, ja minä kun en taida oikein harrastaa sellaista "tutkaveneilyä", eli pelkkä dippailulaite . . .
- Refleksillä
Petroolihaisee kirjoitti:
Kamina on partiopojille kiva lelu, ei siitä veneenlämmittimeksi ole,
Ai ei ole veneen lämmittimeksi? Mulla on ollut 38 jalkaisessa Reflex kamiina vesikierrolla jo 10 vuotta. En ole vielä havainnut, että siitä ei olisi lämmittimeksi. Vene veteen yleensä huhtikuun tokalla viiikolla ja ylös juuri ennen jäitä. Edelleen veneilykelit jatkuu ja kamina vesikierrolla tuo hiljaisesti tasaista lämpöä täysin ilman sähkönkulutusta. Ja lämmittää samalla lämpimän käyttöveden esim. luonnon satamissa. Lämmityspatteri myös punkkien alla, kuivattaa patjat ja lämmittää mukavasti. En vaihtaisi kaminaa pois ja seuraavaan veneeseenkin tulee kamiina vesikeskuslämmityksellä johon on liitetty myös lämmin käyttövesi. Ja kamiina toimii polttoöljyllä, hätätilanteessa dieselillä (hintakysymys).
Purjeven Manta on tälläkin hetkellä kylmissä oloissa Kap Hornin lähellä (kiersivät sen kolmisen viikkoa sitten). Ja kamiinalla lämmittävät venettä. Piippu vain sijoitettu vähän väärään paikkaan, etupurje haittaa siksi sen vetoa.
http://manta2013.blogspot.fi/
Pikkukamiinan saa kyllä Joniin, mutta jos sitä ei tarvitse kovin usein, ei kannattane rakentaa vesikeskuslämmitteiseksi.
- Eikävaraosiasaapuolassa
Walla kuluttaa vähän sähköä, koska sen puhallin on täysin alitehoinen .
Wallakseen voi laittaa välipuhaltimen pisimpään vetoon. Itse olin laiska ja laitoin Wallas 3200-asennukseeni vain puhalluksen salonkiin ja takahyttiin, ei keulahyttiin ollenkaan. Käytännössä lämpöä tulee tarpeeksi keulaankin, kunhan ei ole ovi kiinni. Veneessäni on muutaman sentin lämpöeristys, mikä auttaa asiaa. Hytittäinen termostaattiohjattu lämmitys olisi tietysti fiksu. Joskus joutuu nukkumaan aikamoisessa saunassa, jos veneessä on herkästi palelevaa porukkaa kun ei ole hytittäistä ohjausta. En tiedä, onko tuollainen puhallusvehkeissä tavanomainen tai miten se toteutettaisiin.
- keskuslämmitysmukavin
Bossu kirjoitti:
Wallakseen voi laittaa välipuhaltimen pisimpään vetoon. Itse olin laiska ja laitoin Wallas 3200-asennukseeni vain puhalluksen salonkiin ja takahyttiin, ei keulahyttiin ollenkaan. Käytännössä lämpöä tulee tarpeeksi keulaankin, kunhan ei ole ovi kiinni. Veneessäni on muutaman sentin lämpöeristys, mikä auttaa asiaa. Hytittäinen termostaattiohjattu lämmitys olisi tietysti fiksu. Joskus joutuu nukkumaan aikamoisessa saunassa, jos veneessä on herkästi palelevaa porukkaa kun ei ole hytittäistä ohjausta. En tiedä, onko tuollainen puhallusvehkeissä tavanomainen tai miten se toteutettaisiin.
Noita monen suljetun makuutilan erityisongelmia ei ole Jon 30:ssä!
Jotta Bossun kuvaamilta harmeilta välttyy, kannattaa hankkia nestekierrolla vartustettu lämmitin. Puhallinlämmittimeen verrattuna on sekin mukava puoli, että myös veneen turkki (lattia) lämpenee. Lämpöpatterit voi sijoittaa punkkien läheisyyteen ja letkut turkkilevyjen alle (letkutkin lämmittävät!). Ainoa keskuslämmityksen haitta on hieman hitaampi alkulämmitys. Kestää jonkinaikaa ennenkuin pattereissa kiertävä glykoli on ehtinyt kuumentua.
Keskuslämmitysjärjestelmiä on mm. Webastolla. Pienin, johon olen tutustunut ja asentanut, oli ruotsalainen GeHå POD petroolikamiina lämpöpattereineen. Se toimi jopa ilman kiertovesipumppua (ilman sähkö), mutta n. 200mA pumppu nopeutti pattereiden lämpenemistä. Vene oli 28-jalkainen. - Ei_Monen
Suljetun makuutilan, mutta yhden. Takahytin avoimen näköiset kulkuaukot sulkeutuvat avaamalla kaapin ovet. Jon30 on tilavuudeltaan sen verran pieni ja hyvin lämpöeristetty, karneeraus ja korkkieriste sen ja laminaatin välissä, että vajaankin kahden kilowatin lämmitin riittää. Lämmön tasainen jako kuitenkin on ainakin hankala toteuttaa kun riittävän läpimittaisen ja lämmöneristetyn putken sijoittaminen noihin rakenteisiin on vähintäänkin haasteellista. Nesteen kanssa sitten helpommin, mutta silloin samoin kuin kamiinan kanssa tulee ihmetystä varsinkin kamiinan sijoituspaikalle - tai kukapa nykyään oikeastaan tarvitsee karttapöytää?! Tai lämmitintä ajatellen karttapöydän alakaappia...
- johonkin.muualle
Ei_Monen kirjoitti:
Suljetun makuutilan, mutta yhden. Takahytin avoimen näköiset kulkuaukot sulkeutuvat avaamalla kaapin ovet. Jon30 on tilavuudeltaan sen verran pieni ja hyvin lämpöeristetty, karneeraus ja korkkieriste sen ja laminaatin välissä, että vajaankin kahden kilowatin lämmitin riittää. Lämmön tasainen jako kuitenkin on ainakin hankala toteuttaa kun riittävän läpimittaisen ja lämmöneristetyn putken sijoittaminen noihin rakenteisiin on vähintäänkin haasteellista. Nesteen kanssa sitten helpommin, mutta silloin samoin kuin kamiinan kanssa tulee ihmetystä varsinkin kamiinan sijoituspaikalle - tai kukapa nykyään oikeastaan tarvitsee karttapöytää?! Tai lämmitintä ajatellen karttapöydän alakaappia...
Miksi ei tarvittaisi karttapöytää? Sehän on paitsi karttaa, myös kaikkea muuta varten, veneen "toimisto". Ja jos jostain veestä löytyy käyttämättömiä vetolaatikoita, joita yleensä karttapöydän alla on, niin onpa todellinen poikkeus. Ne laatikot ovat kuitenkin ovat kuitenkin parasta mahdollista säilytystilaa veneen parhaalla paikalla.
- Huutomerggi
Tämä Swanin lämppärinvaihdolla todella kiire!
http://www.nettivene.com/purjevene/swan/616947- äläsekoile
Kerro lisää. Miksi v. 2010 asennettu safire pitäisi kiireesti vaihtaa? Mulla on vanhempi ja toimii hyvin edelleenkin.
- hoihoihoihoi
hoihohohoihhohoii
- Lämpöä.laajalle
Veneeseeni ei saa millään mahdutettua lämmintä ilmaa puhaltavan lämmittimen paksuja puhallusletkuja perästä keulaan, mutta vesikeskuslämmityksen ohuet kupariputket saisi kyllä vedettyä keulahyttiin asti. Pystyykö Planarilla tms. lämmittämään vettä keskuslämmitykselle, vai onko ainoa vaihtoehto kamina vesikierukoineen?
Autotermin Binar 5s saadaan käymään ns. Jatkuvaa käyttöä, eli periaatteessa onnistuu
https://www.heater.fi/fi/binar-5s-diesellammitin-12v.html
Samoin onnistui eberin lämmittimellä. Onglema näissä on se, että niissä ei ole minkäänlaista termostaattiohjausta. Kun lämmitin laitetaan päälle se alkaa lämmittämään vettä noin 75 asteeseen, lähellä sitä tiputtaa puoleen ja about 80 asteessa sammuu.
No voihan sitten esimerkiksi eberiltä laittaa lämmittimen käynnistymään ja sammumaan ulkoisella bimetallitermostaatilla. Ongelmaksi tulee sitten katkokäynti joka vie paljon virtaa ja vähitellen nokeaa polttimen tukkoon.
Homma pitää tehdä sitten niin, että lämpö ajetaan lämmittimellä suoraan isompaan välisäiliöön, luokkaa 40-50 litraa ja lämpö otetaan sitten sieltä kiertoon. Tulee painoa kokoa ja hintaa. Isommassa veneessä onnistuu kyllä hyvin, ja tuollaisia toteutetaan kyllä paljon. Alle 12m veneissä ei ole vaan oikein jörkevä tehdä sitä noin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174196
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842469Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731607Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641177Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231157Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42902- 171894
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74873- 104870
Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72810