Moi!
Alkoi kiinnostamaan että olenko ainoa kuka haluaa soittaa lapsille (4ja7-vuotiaat)kun ovat isällään käymässä? Eli myös lapset odottavat, että soitan heille yleensä kerran päivässä ja toivotan esim hyvää yötä ja kysyn kuulumisia. Luulin asian toimivan hyvin ja että se ei ketään häiritse varsinkin kun tällä 7-vuotiaalla on oma puhelin,mut taisin olla väärässä. Viimeeksi kun soitin tälle isommalla tytölle kuulin kuinka äitipuoli taustalta sanoi moneen kertaan että mitä varten soittelen sinne ja jaarittelen muka tyhjänoäiväisiä asioita!Suutuin tietysti asiasta koska eihän se sille naiselle luulisi kuuluvan pätkääkään jos omalle lapselleni soitan.Luulin naista hieman älykkäämmäksi, sillä hän on setään jo yli 40-vuotias ja lapsia löytyy häneltäkin ketkä vierailevat omalla isällään. Löytyykö muita keillä uudet kumppanit ovat noin omituisia ja puuttuvat asioihin mitkä eivät heille kuulu?
soitatteko lapsillenne heidän ollessa etävanhemmalla?
41
5102
Vastaukset
- juttu, mietityttää
Lapseni ovat samanikäisiä ja vierailevat etäisin ja uuden perheen luona. Tein itse saman virheen ja soittelin lapsilleni. Kunnes ex-mieheni kysyi minulta, enkö luota häneen isänä. Suutuin silmittömästi ja totesin, että saahan äiti soitella lapsilleen.
Mies onneksi osasi pysytellä rauhallisena ja aloitti kanssani keskustelun...
Loppujen lopuksi ja järjellä ajatellen. Teen vain hallaa "uuden" perheen tutustumiselle sekä myös lapsen tunne-elämälle isää kohtaan. Nimittäin, onko tarkoitus, ettei lapseni luota isän kykyyn hoitaa asioita ja saada heille turvallisuutta.
Tuo "äitipuoli" (ihana ihminen ja tulemme hyvin toimeen) oli ihmetellyt asiaa myöskin, mutta hän onneksi osasi olla puuttumatta. Nimittäin oma reaktioni olisi varmasti ollut samanlainen kuin sinulla; eihän se hänelle kuuluu.
On asioita, joissa täytyy opetella itsekin antamaan periksi. Kyllä lapset saa opetettua siihen, että odottavat äidin soittoa. Mutta yhtä hyvin, saa opetettua siihen, että isä on myös tärkeä ja se henkilö, johon turvataan silloin kuin siellä ollaan.
Kyllä ne uudet kumppanit ovat asianosaisia siinä vaiheessa, kun he ovat yhtä perhettä isän kanssa. Eivät he ja heidän viikonlopun huolenpitonsa äidin paikkaa vie. Äiti ja isä on olemassa erosta huolimatta, mutta lisäksi tulee muita aikuisia.
Osaammehan olla puolueettomia exiemme uusille kumppaneille, eli aikuisia erotilanteessa?- niiskuneiti2
Jäi mainitsematta että lasten isä soittaa myös lapsille päivittäin joskus jopa kahdesti. Osasyy siihen että itse haluan soittaa lapselleni hänen siellä ollessa on se, että isällä on alkoholiongelma ja melkein joka kerta tytön siellä ollessa hän on humalassa ja tämä uusi kumppani tai mummo joutuu huolehtimaan lapsestani.Nyt nämä vierailut ovat alkaneen mennä jo siihen suuntaan, että mummo ja uusikumppani kieltävät lastani soittamsta minulle ja kertomasta että isi on humalassa. Toissa vierailun yhteydessä tyttö sanoi isin ajaneen humalassa tyttö kyydissä mummolaan.2km matkan ja sitäkään ei minulle olisi saanut kertoa.Yhdellä vierailulla isi oli kolhinut naapurin autoa kun oli lähtenyt humalassa ajelemaan. Mietinkin tässä että onko minun enään edes pakko päästää lastani isän luo koska hän ei pysty yhtä viikonloppua olemaan selvinpäin,tuskin se on tarkoitus näissä etävanhempien viikonlopuissa ,että mummot ja uudet kumppanit hoitavat lapsen kun itse ei siihen pysty?
- soittelisin
niiskuneiti2 kirjoitti:
Jäi mainitsematta että lasten isä soittaa myös lapsille päivittäin joskus jopa kahdesti. Osasyy siihen että itse haluan soittaa lapselleni hänen siellä ollessa on se, että isällä on alkoholiongelma ja melkein joka kerta tytön siellä ollessa hän on humalassa ja tämä uusi kumppani tai mummo joutuu huolehtimaan lapsestani.Nyt nämä vierailut ovat alkaneen mennä jo siihen suuntaan, että mummo ja uusikumppani kieltävät lastani soittamsta minulle ja kertomasta että isi on humalassa. Toissa vierailun yhteydessä tyttö sanoi isin ajaneen humalassa tyttö kyydissä mummolaan.2km matkan ja sitäkään ei minulle olisi saanut kertoa.Yhdellä vierailulla isi oli kolhinut naapurin autoa kun oli lähtenyt humalassa ajelemaan. Mietinkin tässä että onko minun enään edes pakko päästää lastani isän luo koska hän ei pysty yhtä viikonloppua olemaan selvinpäin,tuskin se on tarkoitus näissä etävanhempien viikonlopuissa ,että mummot ja uudet kumppanit hoitavat lapsen kun itse ei siihen pysty?
Soita vaan lapselle.
Uusi kumppani ja mummo yrittävät peitellä exän alkoholiongelmaa. Siksi hän pystyykin jatkamaan alkoholismiaan ja ajelemaan kännissä lapsi kyydissä.
Kannattaisi ottaa yhteys lastenvalvojaan ja jutella siitä, onko järkevää laittaa lapsia tuollaiselle isälle.
Ennenpitkää voi olla edessä se, että lapset nousevat sinua vastaan, koska he kuuntelevat joka kerta mummon ja nyxän haukkumisia sinusta. Isä nostetaan jalustalle ja sinä olet se ilkimys ja inhottava tyyppi, lapsille annetaan tämmöinen kuva sinusta.
Itselläni oli samantyyppinen kuvio. Lapsista huolehti mummo, täti tai nyxä. Lasten isä oli alkoholisti, ja kaikki he tiesivät miten paljon hän ryyppäsi (salaa, pullot piilossa), minä vaan en tajunnut tilannetta.
Ei se kovin hyvää jälkeä lapsiin jättänyt.
Ja kotona sattui tilanteita, jotka tajusin vasta sitten kun minulle selvisi totuus isästä. Ei tee hyvää lapselle olla edes tapaamisella alkoholisti-isän luona. Kyseessä kun ei ole kuka tahansa naapurin setä, vaan oma isä. Siinä on ero.
- Alannahi
Tavallisena viikonloppuna en soittele, ellei erityistä asiaa ole. Harvemmin on.
Niinä jouluaattoina soitan illalla, kun lapset ovat isällään.
En minäkään haluaisi isän soittelevan jatkuvasti tänne. Soittaapi silloin, kun on asoista sovittavaa. Lapset puolestaan kyllä soittelevat isälle. - kyllä..
Mie soittelen, joka päivä, joskus useamminkin.
Jos en soita, niin ainakin tekstiviestillä hyvät yöt toivotan.
Muutaman kerran olen jättänyt väliin, niin johan lapset soittavat, että kun et ole soittanut. Sama pätee toisin päin. Iskä soittelee ja jos ei ole hyvän yön soittoa kuulunut, niin lapsilla paha mieli, että miksihän ei iskä soittanut??
Lapset ovat minun ja exän yhteisiä ja meillä on minusta oikeus pitää niihin yhteyttä ja heillä meihin. Siihen ei ole oikeutta mielestäni puuttua kenelläkään muulla. Eikä se mielestäni häiritse muita, jos lapsi menee toiseen huoneeseen juttelemaan puhelimeen jomman kumman kanssa ja kertoo päivän tapahtumia.
Et silleen..soittelehan vain lapsillesi, eihän se sitä tarkoita, ettet luottaisi heisän isänsä kasvatusmenetelmiin. Minusta se antaa lapsillesi lisävarmuutta, että äiti välittää, kunhan ei liikaa "hössötä" syömisistä ja vaatteista. - hämmästynyt
Eihän tuollaista tarvi edes kysyy.
Tottakai äiti saa soitella lapsilleen milloin haluaa. Sitä ei kysellä isin uusilta ämmiltä eikä keltään. Kaikki jotka omista lapsistaan välittää, saavat lupaa kysymättä tehdä kuin parhaaksi näkee.
Outoahan se olisi, jos sä kysyisit siltä ämmältä satko omilles soitella?? huh huh!
Niil ei ole mitään sanomista sun lapsistas, ei mitään. - tytsy
Kasvatan ainakin omaa- ja lasten ikävää soittelemalla - luotan että lapsillani on exäni luona kaikki ok ja he saavat halutessaan aina soittaa minulle.
En pidä myöskään siitä jos exäni soittelisi tänne päivittäin...täälläkin pätee se että lapset saa soittaa isälleen aina kun haluaa..
Lastenvalvoja sanoi, että on aikuisen punnittavissa mitkä soitot on exältä tarpeellisia ja mitkä menee jo häiriköinniksi...eli puheluita ei tarvitse ottaa vastaan saati pyytää lasta joka kerta puhelimeen jos lapsella on esim. ruokailu yms. kesken... joka päivä soittelu kuulostaa jo siltä, että sinun pitää todistaa olevasi (ehkä itsellesi...exällesi?) hyvä äiti.. mitä varmaan oletkin ilman soitteluakin. ei lapset unohda muutamassa vuorokaudessa, että he ovat sinulle rakkaita:) - äitipuoli
Minä taasen olen ihmetellyt äitinä ja äitipuolena asiaa juuri toisinpäin. Nimittäin miehen ex ei koskaan soita tai kysy kuulumisia, vaikka lapsi olisi ollut meillä yli viikonkin...Itse en moiseen kyllä pystyisi. Ehkä tämä on luottamuslause miehelleni ja minulle, mutta kuitenkin...Mieheni keskustelee asiasta ja ehdottaa äidin ottavan yhteyttä, kun lapsi on seur kerran meillä pidempään.
- neljä
soitan lapsilleni aina joka päivä olivat he mun luona tai isällään. soitan töistä ja soitan kotoa jos he ovaat muualla.miksi muuttaisin tapojani.se on lasteni ja minun välinen asia.olisipa ihana jos isäkin joskus soittelis lapsilleen.............
- Varaäiti
Meillä miehen lapset (8 ja 9 v.) ovat käyneet tarkan säännöllisesti joka toinen viikonloppu jo neljä vuotta. Tänä vuonna lapset saivat omat kännykät ja niistä on lupa soittaa äidille aina kun siltä tuntuu. Lapset soittavat tai tekstaavat tosi harvoin, nyt jouluna enemmän, kun olivat meillä joulun.
Tähän asti menee hyvin. Mutta nyt ihan viime aikoina (pari kuukautta) äiti on alkanut soittelemaan lapsille heidän meillä ollessaan ja lähettelee aika paljon tekstareita. Ja valitettavasti se tuntuu häiritsevän lapsia. He pohtivat pitkin päivää, että "mitenköhän äiti pärjää ilman meitä, onkohan äidillä ihan kamala ikävä, jne..." Ja minusta vaikuttaa siltä, että lapset ovat jotenkin ahdistuneita ja huolestuneita äidin hyvinvoinnista ja se näkyy käytöksessä. Paljon selittämätöntä kiukuttelua ja ärtyisyyttä on meillä käsitelty viime aikoina.
Minusta olisi parempi, jos äidit näissä uusperhetapauksissa jättäisivät soittelun vähemmälle, jos kerran luottavat isän kykyyn hoitaa lapset. Lapsellehan voisi vaikka kertoa, että vaikka minä nyt yleensä soitan sinulle kahdesti päivässä, niin iskän luona olet ihan turvassa ilman soittoja ja isi sanoo sinulle hyvät yöt ja valvoo, että sinulla on kaikki hyvin.
Paljon lapsen hyvästä olosta etävanhemman luona riippuu lähivanhemman asenteesta ja käytöksestä. Käyttäkää lähivanhemmat valtaanne oikein ja ennen kaikkea lapsen hyväksi! - Äiti
Varaäiti kirjoitti:
Meillä miehen lapset (8 ja 9 v.) ovat käyneet tarkan säännöllisesti joka toinen viikonloppu jo neljä vuotta. Tänä vuonna lapset saivat omat kännykät ja niistä on lupa soittaa äidille aina kun siltä tuntuu. Lapset soittavat tai tekstaavat tosi harvoin, nyt jouluna enemmän, kun olivat meillä joulun.
Tähän asti menee hyvin. Mutta nyt ihan viime aikoina (pari kuukautta) äiti on alkanut soittelemaan lapsille heidän meillä ollessaan ja lähettelee aika paljon tekstareita. Ja valitettavasti se tuntuu häiritsevän lapsia. He pohtivat pitkin päivää, että "mitenköhän äiti pärjää ilman meitä, onkohan äidillä ihan kamala ikävä, jne..." Ja minusta vaikuttaa siltä, että lapset ovat jotenkin ahdistuneita ja huolestuneita äidin hyvinvoinnista ja se näkyy käytöksessä. Paljon selittämätöntä kiukuttelua ja ärtyisyyttä on meillä käsitelty viime aikoina.
Minusta olisi parempi, jos äidit näissä uusperhetapauksissa jättäisivät soittelun vähemmälle, jos kerran luottavat isän kykyyn hoitaa lapset. Lapsellehan voisi vaikka kertoa, että vaikka minä nyt yleensä soitan sinulle kahdesti päivässä, niin iskän luona olet ihan turvassa ilman soittoja ja isi sanoo sinulle hyvät yöt ja valvoo, että sinulla on kaikki hyvin.
Paljon lapsen hyvästä olosta etävanhemman luona riippuu lähivanhemman asenteesta ja käytöksestä. Käyttäkää lähivanhemmat valtaanne oikein ja ennen kaikkea lapsen hyväksi!Tottakai äidin kannattaa ja täytyykin soitella! Äidin velvollisuus on myös huolehtia lapsistaan.
Minun eronnut tuttavani myös sanoi, että hän ei voisi nukkua, ellei soittelisi lapsilleen useammin päivässä, kun he ovat isän luona.
Lapset ovat ihmeissään olleet, ellei äiti heitä muistaisi päivän mittaan. Siksi heillä on myös omat kännykät, että voivat itsekin soitella äidille. Lapset soittelevat päivittäin myös isälle, ollessaan äidin luona.
En ymmärrä, miksi joku ulkopuolinen pakosta haluisi rajoittaa lasten yhteyden ottoja omiin vanhempiinsa, ja vielä ihminen, joille se ei kuulu! Se on taas sitä sotaa lasten äitiä vastaan. Yritetään häätää äiti pois lasten elämästä, ja toisin päin.
Kellään ei ole sanomista perheen välisistä asioiden hoidosta.
Lasten hyvä olo riippuu täysin hänen omien vanhempiensa tuesta, ei muiden.Ja siitä johtuvat ärtyneisyys, ulkopuolisten ihmisten puuttumisesta asioihin.
Myös äiti on ajan tasalla mitä lapsille kuuluu, jos joku isin uusi nainen sattuisi siellä kyläilemään. Että käytäntö toimii myös lapsille turvapuhelimena. - Heh
Äiti kirjoitti:
Tottakai äidin kannattaa ja täytyykin soitella! Äidin velvollisuus on myös huolehtia lapsistaan.
Minun eronnut tuttavani myös sanoi, että hän ei voisi nukkua, ellei soittelisi lapsilleen useammin päivässä, kun he ovat isän luona.
Lapset ovat ihmeissään olleet, ellei äiti heitä muistaisi päivän mittaan. Siksi heillä on myös omat kännykät, että voivat itsekin soitella äidille. Lapset soittelevat päivittäin myös isälle, ollessaan äidin luona.
En ymmärrä, miksi joku ulkopuolinen pakosta haluisi rajoittaa lasten yhteyden ottoja omiin vanhempiinsa, ja vielä ihminen, joille se ei kuulu! Se on taas sitä sotaa lasten äitiä vastaan. Yritetään häätää äiti pois lasten elämästä, ja toisin päin.
Kellään ei ole sanomista perheen välisistä asioiden hoidosta.
Lasten hyvä olo riippuu täysin hänen omien vanhempiensa tuesta, ei muiden.Ja siitä johtuvat ärtyneisyys, ulkopuolisten ihmisten puuttumisesta asioihin.
Myös äiti on ajan tasalla mitä lapsille kuuluu, jos joku isin uusi nainen sattuisi siellä kyläilemään. Että käytäntö toimii myös lapsille turvapuhelimena.taas katkera yh!!! Heh, heh, ähäkutti!
- Äiti
Heh kirjoitti:
taas katkera yh!!! Heh, heh, ähäkutti!
Ei ystäväni ole katkera, hän itse lähti siitä liitosta, kun mies oli saamataon nahjus.
Hän on fiksu, koska kuitenkin haluaa että lapset tapaavat isänsä ja tulevat tuntemaan hänet muutenkin kuin mielikuvissa.
Mutta pitää lapsistaan sen verran hyvää huolta, että on aina tavattavissa vaikka puhelimitse, kun lapset ovat nahjus isällään. Ties koska jättää lapset yksin tms. että on edes yksi aikuinen joka on turvana. - Nimim
Äiti kirjoitti:
Ei ystäväni ole katkera, hän itse lähti siitä liitosta, kun mies oli saamataon nahjus.
Hän on fiksu, koska kuitenkin haluaa että lapset tapaavat isänsä ja tulevat tuntemaan hänet muutenkin kuin mielikuvissa.
Mutta pitää lapsistaan sen verran hyvää huolta, että on aina tavattavissa vaikka puhelimitse, kun lapset ovat nahjus isällään. Ties koska jättää lapset yksin tms. että on edes yksi aikuinen joka on turvana.Puhut ulkopuolisesta... etköhän nyt itse ole koko jupakassa ulkopuolinen, kun kiven kovaanväität tapahtumat ystävälle" tapahtuviksi...
Ja mitä tulee kuvaamasi parisuhteeseen... se ex-muijahan siellä on se ulkopuolinen! Ei se uusi vaimo!
Ja todella, lapset tottuvat soitteluun vain jos heidät väkisin siihen totutetaan! - Äiti
Nimim kirjoitti:
Puhut ulkopuolisesta... etköhän nyt itse ole koko jupakassa ulkopuolinen, kun kiven kovaanväität tapahtumat ystävälle" tapahtuviksi...
Ja mitä tulee kuvaamasi parisuhteeseen... se ex-muijahan siellä on se ulkopuolinen! Ei se uusi vaimo!
Ja todella, lapset tottuvat soitteluun vain jos heidät väkisin siihen totutetaan!Kyllä, olen ulkopuolinen henkilö, mutta en ole koskaan sekaantunut heidän perhe-elämäänsä mitenkään neuvoa antavana, tai sanonut mitä pitää tehdä, tai mitä saa tehdä. ym. Olen tämän äidin lapsuuden ystävä, ja siksi varsin läheinen ystävä.
Ja mistäs uudesdta vaimosta sä höpiset? Nahjuksella ei ole kuin satunnaisia emäntiä, joita ei soisi ikinä lapsille esitellä! - Alannahi
Äiti kirjoitti:
Tottakai äidin kannattaa ja täytyykin soitella! Äidin velvollisuus on myös huolehtia lapsistaan.
Minun eronnut tuttavani myös sanoi, että hän ei voisi nukkua, ellei soittelisi lapsilleen useammin päivässä, kun he ovat isän luona.
Lapset ovat ihmeissään olleet, ellei äiti heitä muistaisi päivän mittaan. Siksi heillä on myös omat kännykät, että voivat itsekin soitella äidille. Lapset soittelevat päivittäin myös isälle, ollessaan äidin luona.
En ymmärrä, miksi joku ulkopuolinen pakosta haluisi rajoittaa lasten yhteyden ottoja omiin vanhempiinsa, ja vielä ihminen, joille se ei kuulu! Se on taas sitä sotaa lasten äitiä vastaan. Yritetään häätää äiti pois lasten elämästä, ja toisin päin.
Kellään ei ole sanomista perheen välisistä asioiden hoidosta.
Lasten hyvä olo riippuu täysin hänen omien vanhempiensa tuesta, ei muiden.Ja siitä johtuvat ärtyneisyys, ulkopuolisten ihmisten puuttumisesta asioihin.
Myös äiti on ajan tasalla mitä lapsille kuuluu, jos joku isin uusi nainen sattuisi siellä kyläilemään. Että käytäntö toimii myös lapsille turvapuhelimena.Ei ne lapset äitiä viikonlopussa unohda, eikä viikonloppu ilman yhteydenottoa tarkoita sulkemista lapsenelämästä.
Lapsethan ovat luonasi kaiken muun ajan.
Suhteuttamista kehiin. - Varaäiti
Äiti kirjoitti:
Kyllä, olen ulkopuolinen henkilö, mutta en ole koskaan sekaantunut heidän perhe-elämäänsä mitenkään neuvoa antavana, tai sanonut mitä pitää tehdä, tai mitä saa tehdä. ym. Olen tämän äidin lapsuuden ystävä, ja siksi varsin läheinen ystävä.
Ja mistäs uudesdta vaimosta sä höpiset? Nahjuksella ei ole kuin satunnaisia emäntiä, joita ei soisi ikinä lapsille esitellä!Nyt pitää vissiin varaäitinä tarkentaa, mikä tuntuu häiritsevältä ja mikä ei.
Eli ensinnäkään minua ei isin uutena häiritse pätkääkään jos lapset ottavat yhteyttä äitiinsä. Sitä tapahtuu tosi harvoin, jouluna lapset tekstailivat päivittäin, kun halusivat tietää äidin joulunvieton vaiheita. Se on ihan ok minulle. Ja jos äitiä on ikävä, niin siitä vaan soittamaan. Koskaan eivät lapset ole esim. riitatilanteissa soittaneet äidilleen, vaikka saattavat uhkaillakin sillä. "Minäpä soitan äidille", no minun vastaukseni on aina, että soita vaan, niin kylläpä tiedät mitä äiti tästä on mieltä. Ja eipä ne lapset soita, kun tietävät itse tehneensä väärin.
Mutta nyt on äiti, ilmeisesti oman hankalan elämäntilanteensa (uusi mies lähti kävelemään) takia alkanut soitella ja tekstailla lapsille päivittäin. Soittojen ja viestien tyyli on: "äidillä on lapsia niin ikävä, pärjäättehän te nyt siellä, äiti tykkää teistä niin paljon, olisittepa jo kotona". Lapset itse ovat kertoneet ja näyttäneet meille noita viestejä. Sitten ovat tytöt huolissaan pitkin päivää: "Onkohan äiti kamalan yksinäinen, pärjääköhän äiti siellä ilman meitä, pitäisköhän meidän jo lähteä kotiin, kun äidillä on ikävä...".
Itsekin varmaan soittelisin, jos epäilisin, että lapset kärsivät huonosta hoidosta tai laiminlyönneistä. Mutta jos äiti kärsii yksinolosta, niin se ei ole oikea syy soitella. Eivät lapset ole kainalosauvoja, joihin äidillä on lupa tukeutua ja lapsilla on myös oikeus normaaliin rauhalliseen perhe-elämään iskän luona.
Lapset ovat ärtyisiä ja herkkiä riitelemään nykyään ja jatkuva puhe äidin asioista häiritsee meidän normaalia elämäämme. Näin se vaan on. Mies on hoitanut ja kasvattanut lapsia ihan mallikelpoisesti kaikki nämä vuodet ja meillä on mielestäni mennyt tosi hyvin keskenään. Olemme harkinneet, että kun tytöt vielä vähän kasvavat, niin saavat niin halutessaan asua meilläkin pitempiä aikoja. Mutta äidin käytös suututtaa ja häiritsee. Asiasta on varovasti ja nätisti sanottu, vastaukseksi tuli huutoa ja uhkailua, että voi ne lasten käynnit loppuakin. Me emme ole rikkaita, meillä ei ole varaa eikä haluakaan alkaa käymään huoltajuuskiistoja. Lapset niistä vain lopulta kärsisivät. Mutta miten saada äiti rauhoittumaan? - perheen äiti
Varaäiti kirjoitti:
Nyt pitää vissiin varaäitinä tarkentaa, mikä tuntuu häiritsevältä ja mikä ei.
Eli ensinnäkään minua ei isin uutena häiritse pätkääkään jos lapset ottavat yhteyttä äitiinsä. Sitä tapahtuu tosi harvoin, jouluna lapset tekstailivat päivittäin, kun halusivat tietää äidin joulunvieton vaiheita. Se on ihan ok minulle. Ja jos äitiä on ikävä, niin siitä vaan soittamaan. Koskaan eivät lapset ole esim. riitatilanteissa soittaneet äidilleen, vaikka saattavat uhkaillakin sillä. "Minäpä soitan äidille", no minun vastaukseni on aina, että soita vaan, niin kylläpä tiedät mitä äiti tästä on mieltä. Ja eipä ne lapset soita, kun tietävät itse tehneensä väärin.
Mutta nyt on äiti, ilmeisesti oman hankalan elämäntilanteensa (uusi mies lähti kävelemään) takia alkanut soitella ja tekstailla lapsille päivittäin. Soittojen ja viestien tyyli on: "äidillä on lapsia niin ikävä, pärjäättehän te nyt siellä, äiti tykkää teistä niin paljon, olisittepa jo kotona". Lapset itse ovat kertoneet ja näyttäneet meille noita viestejä. Sitten ovat tytöt huolissaan pitkin päivää: "Onkohan äiti kamalan yksinäinen, pärjääköhän äiti siellä ilman meitä, pitäisköhän meidän jo lähteä kotiin, kun äidillä on ikävä...".
Itsekin varmaan soittelisin, jos epäilisin, että lapset kärsivät huonosta hoidosta tai laiminlyönneistä. Mutta jos äiti kärsii yksinolosta, niin se ei ole oikea syy soitella. Eivät lapset ole kainalosauvoja, joihin äidillä on lupa tukeutua ja lapsilla on myös oikeus normaaliin rauhalliseen perhe-elämään iskän luona.
Lapset ovat ärtyisiä ja herkkiä riitelemään nykyään ja jatkuva puhe äidin asioista häiritsee meidän normaalia elämäämme. Näin se vaan on. Mies on hoitanut ja kasvattanut lapsia ihan mallikelpoisesti kaikki nämä vuodet ja meillä on mielestäni mennyt tosi hyvin keskenään. Olemme harkinneet, että kun tytöt vielä vähän kasvavat, niin saavat niin halutessaan asua meilläkin pitempiä aikoja. Mutta äidin käytös suututtaa ja häiritsee. Asiasta on varovasti ja nätisti sanottu, vastaukseksi tuli huutoa ja uhkailua, että voi ne lasten käynnit loppuakin. Me emme ole rikkaita, meillä ei ole varaa eikä haluakaan alkaa käymään huoltajuuskiistoja. Lapset niistä vain lopulta kärsisivät. Mutta miten saada äiti rauhoittumaan?Siinä taas yks katkera äitiä leikkivä immeinen. Yritä nyt löytää se oma elämä jostain äläkä syyttele lasten omaa äitiä kaikesta sinun omista ongelmista. Ellet muuten saa omasta elämästäsi kiinni, etsi pätevä ammattiauttaja.
- joopa joo
perheen äiti kirjoitti:
Siinä taas yks katkera äitiä leikkivä immeinen. Yritä nyt löytää se oma elämä jostain äläkä syyttele lasten omaa äitiä kaikesta sinun omista ongelmista. Ellet muuten saa omasta elämästäsi kiinni, etsi pätevä ammattiauttaja.
Eiköhän se äitiä leikkivä ole se, joka saattoilapsensa maailmaan, vaikka ei pystynyt heille tulevaisuutta tarjoamaankaan!
Monissa monissa tilanteissa "uusi äiti" on lapsille paljon parempi vaihtoehto kuin alkuperäinen. - Varaäiti
perheen äiti kirjoitti:
Siinä taas yks katkera äitiä leikkivä immeinen. Yritä nyt löytää se oma elämä jostain äläkä syyttele lasten omaa äitiä kaikesta sinun omista ongelmista. Ellet muuten saa omasta elämästäsi kiinni, etsi pätevä ammattiauttaja.
En ole katkera ollenkaan. Olen valinnut hienon miehen ja saanut kaupan päälle ihanat lapset. 4 vuotta on mennyt tosi hyvin, olen kiintynyt lapsiin ja uskoakseni myös he minuun. Lasten äidin kanssa suhde on ollut aina aika muodollinen, mutta ihan asiallinen. Tähän keskusteluun osallistuin, kun huomasin, että otsikko vastasi meidän viimeaikaisia ongelmiamme.
Toivon, että meillä elämä rauhoittuu, kun lasten äiti selviää uudesta erostaan. Mutta kaikille niille äideille, jotka lapsilleen kovasti soittelevat viikonloppuisin, toivoisin peiliin katsomista. Onhan soittelu asiasta ja tarpeellista? Tottakai asiasta pitää soittaa ja jos ei luota etän kykyyn hoitaa, niin varmasti haluaa lapsen vointia tarkistella. Mutta ilman mitään asiaa, vain omaa ikäväänsä tai pahaa oloaan lievittääkseen, ei kannattaisi soitella.
Lapsilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus rakentaa yhdessä etävanhemman ja uusioperheen kanssa oma suhde ja siihen ei välttämättä lähivanhemman kannata tulla mukaan, jos aikuisten välit eivät ole erityisen lämpimät ja läheiset. Lapsi ymmärtää ristiriidat ja epäluottamuksen ilmapiirin, vaikka ei niin hyvin osaisi sitä ilmaista sanoilla. Sellaista ilmapiiriä ei kannata tahallaan luoda, jos sitä ei ennestään ole olemassa. Vaikeinakin aikoina aikuisen ihmisen pitäisi kyetä katsomaan asioita myös muiden näkökulmasta. - perheenäiti
Varaäiti kirjoitti:
En ole katkera ollenkaan. Olen valinnut hienon miehen ja saanut kaupan päälle ihanat lapset. 4 vuotta on mennyt tosi hyvin, olen kiintynyt lapsiin ja uskoakseni myös he minuun. Lasten äidin kanssa suhde on ollut aina aika muodollinen, mutta ihan asiallinen. Tähän keskusteluun osallistuin, kun huomasin, että otsikko vastasi meidän viimeaikaisia ongelmiamme.
Toivon, että meillä elämä rauhoittuu, kun lasten äiti selviää uudesta erostaan. Mutta kaikille niille äideille, jotka lapsilleen kovasti soittelevat viikonloppuisin, toivoisin peiliin katsomista. Onhan soittelu asiasta ja tarpeellista? Tottakai asiasta pitää soittaa ja jos ei luota etän kykyyn hoitaa, niin varmasti haluaa lapsen vointia tarkistella. Mutta ilman mitään asiaa, vain omaa ikäväänsä tai pahaa oloaan lievittääkseen, ei kannattaisi soitella.
Lapsilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus rakentaa yhdessä etävanhemman ja uusioperheen kanssa oma suhde ja siihen ei välttämättä lähivanhemman kannata tulla mukaan, jos aikuisten välit eivät ole erityisen lämpimät ja läheiset. Lapsi ymmärtää ristiriidat ja epäluottamuksen ilmapiirin, vaikka ei niin hyvin osaisi sitä ilmaista sanoilla. Sellaista ilmapiiriä ei kannata tahallaan luoda, jos sitä ei ennestään ole olemassa. Vaikeinakin aikoina aikuisen ihmisen pitäisi kyetä katsomaan asioita myös muiden näkökulmasta.Kyllä lapsi sen ymmärtää jos joku vieras ihminen yrittää auttaa häntä unohtamaan oman äitinsä.
Kuule eiköhän se lapsen isä ole se joka tietää lapsensa asiat paremmin kuin kukaan vieras ihminen. Siihen on katkerien turha tulla väliin leikkimään muka kaikkitietävää, mikä on lapsen parhaaksi.
Kyllä se äiti ja isä sen tietää.
Katkera mikä katkera, suotta peität sitä itseltäs kun muut sen huomaa. - Varaäiti
perheenäiti kirjoitti:
Kyllä lapsi sen ymmärtää jos joku vieras ihminen yrittää auttaa häntä unohtamaan oman äitinsä.
Kuule eiköhän se lapsen isä ole se joka tietää lapsensa asiat paremmin kuin kukaan vieras ihminen. Siihen on katkerien turha tulla väliin leikkimään muka kaikkitietävää, mikä on lapsen parhaaksi.
Kyllä se äiti ja isä sen tietää.
Katkera mikä katkera, suotta peität sitä itseltäs kun muut sen huomaa.Turha kai sinulle on tätä jankata, mutta en ole katkera, enkä "yritä auttaa unohtamaan".
Toivoisin vain, että lapset saisivat olla ne pari päivää rauhassa ja turvallisin mielin isänsä kanssa. Meillä on hyvät olosuhteet lapsille, enkä toivo äidin ahdistuksen vaikeuttavan meidän kaikkien elämää. Jos asialle ei voisi mitään, niin hyväksyisin tilanteen. Mutta kun äiti voisi tarkastella aikuisesti ja kriittisesti omaa käytöstään.
Tilanne on meille uusi, monta vuotta on mennyt tasaisesti ja hyvin. Siksi kai se tuntuukin niin kummalliselta. Jos alusta asti olisi ollut tällaista soittorumbaa, niin ehkä sitä sitten pitäisi normaalina. - perheenäiti
Varaäiti kirjoitti:
Turha kai sinulle on tätä jankata, mutta en ole katkera, enkä "yritä auttaa unohtamaan".
Toivoisin vain, että lapset saisivat olla ne pari päivää rauhassa ja turvallisin mielin isänsä kanssa. Meillä on hyvät olosuhteet lapsille, enkä toivo äidin ahdistuksen vaikeuttavan meidän kaikkien elämää. Jos asialle ei voisi mitään, niin hyväksyisin tilanteen. Mutta kun äiti voisi tarkastella aikuisesti ja kriittisesti omaa käytöstään.
Tilanne on meille uusi, monta vuotta on mennyt tasaisesti ja hyvin. Siksi kai se tuntuukin niin kummalliselta. Jos alusta asti olisi ollut tällaista soittorumbaa, niin ehkä sitä sitten pitäisi normaalina.Hetkinen, sanoitko että toivoisit lasten saavan olla edes pari päivää rauhassa?! Äidiltäkö??? Rauhassa sinun luonasi? Turvassa?
Jestas, mitä manipulointia heidän omaa äitiään vastaan! Ei ihme, että äiti lapsineen voi huonosti, kun sekopäät yrittävät epätoivoisesti tehdä tilaneesta lähes katastrofin!
Sun luonako lapsille on hyvät olosuhteet, ja oman äidin luona ei???
Sinä jos kukaan voisi tarkastella aikuisesti ja todella kriittisesti omaa käytöstäsi!! Hyvänen aika, tämä on aivan uskomatonta, miten sulla ajatukset harhailee.
Teet itsestäsi yli-ihmisen ja äidistä maan matosen!! - tytär
perheenäiti kirjoitti:
Hetkinen, sanoitko että toivoisit lasten saavan olla edes pari päivää rauhassa?! Äidiltäkö??? Rauhassa sinun luonasi? Turvassa?
Jestas, mitä manipulointia heidän omaa äitiään vastaan! Ei ihme, että äiti lapsineen voi huonosti, kun sekopäät yrittävät epätoivoisesti tehdä tilaneesta lähes katastrofin!
Sun luonako lapsille on hyvät olosuhteet, ja oman äidin luona ei???
Sinä jos kukaan voisi tarkastella aikuisesti ja todella kriittisesti omaa käytöstäsi!! Hyvänen aika, tämä on aivan uskomatonta, miten sulla ajatukset harhailee.
Teet itsestäsi yli-ihmisen ja äidistä maan matosen!!tulee mieleen että äiti soittaa ihan jostain muusta syystä kuin tyttären kuulumisia kyselläkseen... kyllä tytär soittelee jos on asiaa. antaisit edes pari päivää olla rauhassa kun taas kuitenkin näet joka päivä. Minä jos kuka tiedän mitä puhun.
- varamummo menopuoli???
tytär kirjoitti:
tulee mieleen että äiti soittaa ihan jostain muusta syystä kuin tyttären kuulumisia kyselläkseen... kyllä tytär soittelee jos on asiaa. antaisit edes pari päivää olla rauhassa kun taas kuitenkin näet joka päivä. Minä jos kuka tiedän mitä puhun.
Kuules jos noin häiriintynyt ihminen kuin tuo ns. varaäiti antaa ymmärtää, olis parempi et lapsi ei enää sinne menisi. Isän voi tavata muuallakin kuin varaperheensä luona.
- Alannahi
perheenäiti kirjoitti:
Hetkinen, sanoitko että toivoisit lasten saavan olla edes pari päivää rauhassa?! Äidiltäkö??? Rauhassa sinun luonasi? Turvassa?
Jestas, mitä manipulointia heidän omaa äitiään vastaan! Ei ihme, että äiti lapsineen voi huonosti, kun sekopäät yrittävät epätoivoisesti tehdä tilaneesta lähes katastrofin!
Sun luonako lapsille on hyvät olosuhteet, ja oman äidin luona ei???
Sinä jos kukaan voisi tarkastella aikuisesti ja todella kriittisesti omaa käytöstäsi!! Hyvänen aika, tämä on aivan uskomatonta, miten sulla ajatukset harhailee.
Teet itsestäsi yli-ihmisen ja äidistä maan matosen!!Sinä et nyt oikein näe metsää puilta.
Rauhassa oleminen oli hyvin kuvaava sana Varaäidiltä.
Heillähän lasten äiti soittelee ikäväänsä ja pahaaoloaan, ja lapset HUOLESTUVAT äidistä.
"voi voi jaksaakohan äiti nyt kun me ollaankin täällä, miten äidillä menee, pitääkö meidän mennä aiemmin kotiin, kun äidillä on paha olo?"
Tuo ei ole terveellistä. Olisi todellakin eri asia, jos äiti huolehtisi lapsista, ja lapset ikävöisivät pari päivää, mutta Varaäidin tarinansa holhoushommat ovat kääntyneet päälaelleen. Bioäiti ripustautuu ja pyrkii aiheuttamaan lapsille syyllisyyttä poissaolostaan.
Missään kohdassa ei sanottu, että äiti pitäisi unohtaa, vaan unohtaa vastuu äidin omista ongelmista. Ne ovat liian rankkoja lapsen kantaa.
Joten älä sekoita äidinrakkautta äidin ongelmiin.
Lapset eivät unohda äitiä kahdessa päivässä. Kertoo heikosta itsetunnosta tuollainen kuvitelma. Ei äiti lakkaa olemasta, vaikkei ripustaudu.
Terv. Alannahi, lähiäiti, vaimo, ex, etä-äp. - Timo 76
varamummo menopuoli??? kirjoitti:
Kuules jos noin häiriintynyt ihminen kuin tuo ns. varaäiti antaa ymmärtää, olis parempi et lapsi ei enää sinne menisi. Isän voi tavata muuallakin kuin varaperheensä luona.
Kyllä "varaäiti" ei tunnu yhtään olevan häiriintynyt. Päinvastoin, vastuulliselta ja kypsältä aikuiselta vaikuttaa. Kyllähän asia on niin, että vanhemman EI tule soittaa lapselle ja purkaa omaa pahaa oloa kertomalla kuinka hirveä ikävä on. Lapsi tuntee tästä syyllisyyttä ja saa pahan mielen.
Ei minunkaan lapsen äiti soittele tänne kertoakseen lapselle ikäväänsä. Ei, vaikka lapsi on täällä huomattavasti pidempään kuin sen viikonlopun. En myöskään minä soittele koko ajan lapsen ollessa äidillänsä.
Tottakai lapselle saa soittaa ja kysellä kuulumisia, mutta ei siinä tarvitse ryhtyä omaa ikäväänsä vuodattamaan. Kyllä se ikävä helpottaa jo ihan normaalilla puhelullakin. Se, että vuodattaa ikäväänsä lapselle, kertoo jo jostain muusta kuin "normaalista" ikävästä.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja kummankin vanhemman luona on syytä olla tietty rauha sille omalle perhe-elämälle. - Varaäiti
perheenäiti kirjoitti:
Hetkinen, sanoitko että toivoisit lasten saavan olla edes pari päivää rauhassa?! Äidiltäkö??? Rauhassa sinun luonasi? Turvassa?
Jestas, mitä manipulointia heidän omaa äitiään vastaan! Ei ihme, että äiti lapsineen voi huonosti, kun sekopäät yrittävät epätoivoisesti tehdä tilaneesta lähes katastrofin!
Sun luonako lapsille on hyvät olosuhteet, ja oman äidin luona ei???
Sinä jos kukaan voisi tarkastella aikuisesti ja todella kriittisesti omaa käytöstäsi!! Hyvänen aika, tämä on aivan uskomatonta, miten sulla ajatukset harhailee.
Teet itsestäsi yli-ihmisen ja äidistä maan matosen!!No tulipas täyslaidallinen, eipä kyllä vissiin puhuta ihan samalla kielellä.
Rauhassa ja turvassa myös isän luona, sitä tarkoitan. En tiedä lasten kotioloista niin paljon, että voisin sanoa ovatko he turvallisin mielin siellä, mutta oletan että ovat. Ainakin ihan näihin viimeisiin "levottomiin" aikoihin asti ovat olleet ihan tasapainoisen oloisia.
Niinkuin kerroin, tytöt ovat näitä puhelujen ja viestien sisältöjä meille ihan oma-aloitteisesti kertoneet. Ja niiden sävy on minusta sellainen, että lapset niiden takia hätääntyvät ja pohtivat kovasti, että selviääkö äiti ilman heitä. Ja siitä tulee lapselle turvaton olo.
Onneksi täytyy sanoa, että enemmänkin meidän tapauksessamme äiti purkaa omaa pahaaoloaan lapsille, eikä onneksi kyseenalaista lasten pärjäämistä isän kanssa. Yhtäkaikki, soittelu ja tekstittely häiritsee meidän muutenkin lyhyttä aikaamme lasten kanssa ja toivoisin, että se loppuisi. Vaan miten sen äidille saisi sanottua nätisti? Onko kellään vinkkejä?
Kaikille lähiäideille toivoisin paljon harkintaa sydämeen. Itse olen tullut kuvioihin vasta mieheni eron jälkeen, en ole siis "narttu, joka miehen vei". Olenpahan vaan tavallinen ihmisnainen, joka sopii tälle miehelle puolisoksi paremmin kuin edellinen nainen sopi. Sellaista elämä on, eikä meidän varaäitien olemassaolo varmaankaan ole saatanasta kotoisin, vaikka joskus näillä palstoilla sellainen käsitys tuntuu vallitsevan. Itse olen iloinen, että sain miehen mukana suloisia tyttöjä elämääni ilahduttamaan ja näille tytöille haluan kaikkea hyvää. - Alannahi
Varaäiti kirjoitti:
No tulipas täyslaidallinen, eipä kyllä vissiin puhuta ihan samalla kielellä.
Rauhassa ja turvassa myös isän luona, sitä tarkoitan. En tiedä lasten kotioloista niin paljon, että voisin sanoa ovatko he turvallisin mielin siellä, mutta oletan että ovat. Ainakin ihan näihin viimeisiin "levottomiin" aikoihin asti ovat olleet ihan tasapainoisen oloisia.
Niinkuin kerroin, tytöt ovat näitä puhelujen ja viestien sisältöjä meille ihan oma-aloitteisesti kertoneet. Ja niiden sävy on minusta sellainen, että lapset niiden takia hätääntyvät ja pohtivat kovasti, että selviääkö äiti ilman heitä. Ja siitä tulee lapselle turvaton olo.
Onneksi täytyy sanoa, että enemmänkin meidän tapauksessamme äiti purkaa omaa pahaaoloaan lapsille, eikä onneksi kyseenalaista lasten pärjäämistä isän kanssa. Yhtäkaikki, soittelu ja tekstittely häiritsee meidän muutenkin lyhyttä aikaamme lasten kanssa ja toivoisin, että se loppuisi. Vaan miten sen äidille saisi sanottua nätisti? Onko kellään vinkkejä?
Kaikille lähiäideille toivoisin paljon harkintaa sydämeen. Itse olen tullut kuvioihin vasta mieheni eron jälkeen, en ole siis "narttu, joka miehen vei". Olenpahan vaan tavallinen ihmisnainen, joka sopii tälle miehelle puolisoksi paremmin kuin edellinen nainen sopi. Sellaista elämä on, eikä meidän varaäitien olemassaolo varmaankaan ole saatanasta kotoisin, vaikka joskus näillä palstoilla sellainen käsitys tuntuu vallitsevan. Itse olen iloinen, että sain miehen mukana suloisia tyttöjä elämääni ilahduttamaan ja näille tytöille haluan kaikkea hyvää.Osaltaan vaikuttaa, että ihmiset ovat täällä hypänneet silmillesi jo pelkästään nimerkin vuoksi.
Jostain ihmeen syystä termistöt tuntuvat aiheuttavan palkokasvuston yhteen jos toiseenkin nenuun. Ei hjummarra tämä täällä.
Mutta. Jos lähiäidin soittelu on tosiaan jo selkeästi lapsia ahdistavaa, keinoja on vielä. Kieltää ei voi. Hän on lasten äiti, ja voit olla varma, että arvostelu ei mene läpi, eikä perusteluja ymmärretä. Ihmiset ovat vähän sellaisia.
Riippumatta siiten taas siitä mitkä perhesuhteet ovat.
Oliko niin, että teillä on lapsilla omat puhelimet?
Eihän puhelinta tarvitse kokoaikaa vahdata. Sen voi laittaa kiinni, äänettömälle tai vaikka unohtaa äidin luo.
Puhelut menkään isän kautta, joka voi yrittää kevyesti jutella, että joo hyvin menee, lapset pihalla tai saunassa, katsovat videota, naapurissa. yms. jolloin äiti saa muka tarvitsemansa varmistuksen isän kautta, muttei pääse ripustautumaan lapsiin. - Varaäiti
Alannahi kirjoitti:
Osaltaan vaikuttaa, että ihmiset ovat täällä hypänneet silmillesi jo pelkästään nimerkin vuoksi.
Jostain ihmeen syystä termistöt tuntuvat aiheuttavan palkokasvuston yhteen jos toiseenkin nenuun. Ei hjummarra tämä täällä.
Mutta. Jos lähiäidin soittelu on tosiaan jo selkeästi lapsia ahdistavaa, keinoja on vielä. Kieltää ei voi. Hän on lasten äiti, ja voit olla varma, että arvostelu ei mene läpi, eikä perusteluja ymmärretä. Ihmiset ovat vähän sellaisia.
Riippumatta siiten taas siitä mitkä perhesuhteet ovat.
Oliko niin, että teillä on lapsilla omat puhelimet?
Eihän puhelinta tarvitse kokoaikaa vahdata. Sen voi laittaa kiinni, äänettömälle tai vaikka unohtaa äidin luo.
Puhelut menkään isän kautta, joka voi yrittää kevyesti jutella, että joo hyvin menee, lapset pihalla tai saunassa, katsovat videota, naapurissa. yms. jolloin äiti saa muka tarvitsemansa varmistuksen isän kautta, muttei pääse ripustautumaan lapsiin.Joo, huvittaa, kun tuo "varaäiti" on lasten oma termi sille, mikä minä olen. Kysyttiin sitä kerran, tytöt ehdottivat ensin äitipuolta, mutta kun sanoin olevani kokonainen ihminen, niin toinen sanoi, että "ole sitten varaäiti!" Toki se on vaan termi, mua puhutellaan etunimeltä muuten. Ja kyllä minä ja varmaan muutkin tuon termin tunnusmerkit täytetään: kun ei äiti ole täällä, niin minähän se iskän kanssa pyyhin pyllyn, niistän nenän, huolehdin ruoan ja vaatteet, kuulustelen läksyt, letitän hiukset ja jaan ilot ja huolet ja pistän riidat poikki. En ole näitä kantanut kohdussani, mutta rakkauden määrä on silti valtava ja vastuuni tunnen.
Kiitos vinkeistä, yritetäänpä pistää ne puhelimet vaikka äänettömälle välillä, niin jospa se tilanne siitä rauhoittuisi. Ja meillä varmaan rauhoittuu sitten, kun äiti toipuu erostaan ja vahvistuu, kyllä hän varmaan taas raiteilleen palaa. - Alannahi
Varaäiti kirjoitti:
Joo, huvittaa, kun tuo "varaäiti" on lasten oma termi sille, mikä minä olen. Kysyttiin sitä kerran, tytöt ehdottivat ensin äitipuolta, mutta kun sanoin olevani kokonainen ihminen, niin toinen sanoi, että "ole sitten varaäiti!" Toki se on vaan termi, mua puhutellaan etunimeltä muuten. Ja kyllä minä ja varmaan muutkin tuon termin tunnusmerkit täytetään: kun ei äiti ole täällä, niin minähän se iskän kanssa pyyhin pyllyn, niistän nenän, huolehdin ruoan ja vaatteet, kuulustelen läksyt, letitän hiukset ja jaan ilot ja huolet ja pistän riidat poikki. En ole näitä kantanut kohdussani, mutta rakkauden määrä on silti valtava ja vastuuni tunnen.
Kiitos vinkeistä, yritetäänpä pistää ne puhelimet vaikka äänettömälle välillä, niin jospa se tilanne siitä rauhoittuisi. Ja meillä varmaan rauhoittuu sitten, kun äiti toipuu erostaan ja vahvistuu, kyllä hän varmaan taas raiteilleen palaa.Hyvä termi se on ei siinä mitään.
On minulla itsellänikin ollut varaäitejä, (vaikka olen kasvanut yrinperheessä), varasisko, varaserkkuja ja varakummeja.
Huomautukseni lähinnä pyrki selventämään, että jotkut tuntuu hikeentyneen pelkästään tuosta "varaäiti"-nikistä. Mikä taas on ihan turhaa mielestäni.
Toivottavasti teillä "rauhoittuu".
- Titta
antaa lasten soitella jos on jotain asiaa. Tulee väkisinkin mieleen että exän täytyy tarkistaa että miten isillä ja uudella nyt menee.
- Nimim
Totta puhut! Ja lapsethan tottuu soitteluun vai jos heidät siihen nimenomaan totutetaan.
En ymmärrä miksei lapsia voisi jättää rauhaan?!? Tuollainen soittelu on psykologista sodankäyntiä entisen kumppanin uutta puolisoa kohtaan. Tavoitteena rikkoa kaikkien osapuolien välit!
- peppi
hei!mulla on 5wee tyttö ja kyllä soitan tytölle joka päivä kun hän on isillä ainakin hyvönyön toivotukset. Ei kyl pitäs äitipuolella olla tohon asiaan sanomista mitään...
- tiia
äitipuolella mitään sanomista olekkaan. tulee vain väkisin mieleen että soittelet ihan jostain muusta syystä kuin kuulumisia kyselläksesi.... antaisit tytön soittaa sinulle kun siltä tuntuu.
- äiti
Tiedän lasten olevan hyvässä hoidossa isällään eikä ole tarvetta tehdä tarkastus soittoja, soitto tulee lapsilta/isältä jos on tärkeää asiaa. Nautin omasta ajasta ja teen omia asioita, ehdimme lasten kanssa vaihtaa kuulumiset heidän tullessa kotiin.
- äitipuoli
Lapsi on 2 viikkoa meillä kuukaudessa. Äiti soittaa tosi harvoin lapselle, sen ollessa meillä. Isä taas soittaa lapselle harvase päivä, kun se on äidillä. Sillä on niin ikävä sitä lasta. Tai sitten lapsi kyllä soittaa äidillä ollessaan isälle harvase ilta...joten kylläpä nuo yhteyttä pitävät lähes joka päivä kuukauden aikana. Joskus se ottaa niin pattiin, kun haluaisi unohtaa sen etälapsen olemassaolon..mutta ei niin ei..tätä on vaan kestettävä.
- Anonyymi
Lapsen äiti esteli tapaamisia ja yhteydenpitoa isään sekä ajeli Helsingissä päiväkotiin humalassa lasta hakemaan. Päiväkoti teki lasun.
Äiti sai kenkää virastaan. Äiti sai lisäksi tuomion tapaamisoikeuden täytöntöönpanomääräyksen.
Ihan perus kiusaajaäityli Suomessa..
Nyt toimii. - Anonyymi
En soita, nautin olostani ilman lapsia, saan tehdä mitä tykkään.
Heidän isänsä hoitaa lapset ihan yhtä hyvin, kun minäkin.- Anonyymi
Hienoa, kypsää puhetta ja järkevää vanhemmuutta, toisen lasten vanhemman kunnioitusta - olisi Raision "lastensuojelijoilla" ja vieraannutttaja äidillä paljon opittavaa sinusta-vanhemmuudestasi
- Anonyymi
En soita. Osaavat kyllä jo itse soittaa jos tulee asiaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 771545
Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee71518- 871426
Mitä ajattelit hänestä
Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen851155Mietitkö tosissasi..
..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole3896- 64856
- 74805
- 52787
Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"
Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol140738- 79694