Pystykauppa on tuonut puunkorjuuseen lähes uskomattoman taloudellisen sokeuden. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta.
Kustannusten minimointi ei viiteenkymmeneen vuoteen ole ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Tavoitteena on ollut korkea työn tuottavuus, mutta sitä ei mitata rahalla vaan työtunnin kuutiometreillä.
Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton 5-vuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.
Puunkorjuun tehokkuuden tavoite asetettiin kuutiometreinä. Sen tuloksia ovat raskaat metsäkoneet.
Työmäärän otti tehokkuuden tavoitteeksi maan johtavista metsänhoitajista koottu komitea vuonna 1961. Komitean pääsihteeri oli metsäntutkimuslaitoksen professori.
Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta, sillä maksaja - puunmyyjä - ei valinnut korjuu-urakoitsijaa työmäärän vaan kustannusten perusteella. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.
Metsäkoneet otettiin käyttöön mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsätraktoreiden työllistäminen. Metsäntutkija Matti Kärkkäinen kantoi vuonna 1983 huolta samasta asiasta. ”Metsätraktorin pääomakustannukset ovat niin korkeat, että se on pidettävä töissä, kun taas maataloustraktorin pääomakustannukset ovat niin vähäiset, että sitä voidaan seisottaa”.
Kustannuksissa metsäkone häviää metsävarustetulle maataloustraktorille, vaikka sen tuntituotos on korkeampi. Tehokkuuden mittaaminen työmäärällä ei ota huomioon metsäkoneen hinnan korkoja ja lyhennyksiä eikä lavettikuljetuksen ja puunhankintaorganisaation kustannuksia.
Maataloustraktorin metsäkäytön edullisuus selviää vain kilpailulla. Kilpailussa maataloustraktorin kustannuksia ovat traktorin metsäkäytöstä maatilayritykselle aiheutuvat lisäkustannukset. Traktorin kaikkia pääomakustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon, koska ne ovat kuluja ilman metsäkäyttöäkin. Taloustieteessä puhutaan rajakustannuksista. Niillä mitattuna maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta edullisempi.
Maataloustraktorin kannattaa varustaa hakkuulaitteella tai puunajon välineillä vain korjuun urakointiin, jossa on tarjolla riittävä vuotuinen työmäärä. Noin 5000 kuutiometrin työmäärä hakkuussa tai puunajossa, mikä edellyttäisi noin kolmen kuukauden työaikaa, voisi riittää peittämään urakoinnin kustannukset ja antamaan kohtuullisen nettotulon maatilayrittäjälle.
Suomessa on aika siirtyä pystykaupan korruptiosta sivistysmaan puukauppatapoihin. Metsäyhtiön korjuutyön myyminen pimeästi pimeällä hinnalla puukauppaan sidottuna tulee kieltää. Erillisissä korjuutyön kaupoissa metsäyhtiöt, mh.yhdistykset sekä maatila- ym. yrittäjät kilpailisivat maksajan - puun myyjän - suosiosta räätälöimällä korjuutyön juuri myyjän tarpeisiin. Myyjä voisi varata itselleen haluamansa osan korjuusta. Palvelujen hinta/laatu -suhde ratkaisisi puun myyjän valinnat.
Lauri Vaara
Puunkorjuussa väärä tehokkuus ja väärät koneet
21
117
Vastaukset
- 84477834oo
Lauri Vaaran kanssa viimeisen päälle samaa mieltä viimeisestä kappaleesta:
"Suomessa on aika siirtyä pystykaupan korruptiosta sivistysmaan puukauppatapoihin. Metsäyhtiön korjuutyön myyminen pimeästi pimeällä hinnalla puukauppaan sidottuna tulee kieltää. Erillisissä korjuutyön kaupoissa metsäyhtiöt, mh.yhdistykset sekä maatila- ym. yrittäjät kilpailisivat maksajan - puun myyjän - suosiosta räätälöimällä korjuutyön juuri myyjän tarpeisiin. Myyjä voisi varata itselleen haluamansa osan korjuusta. Palvelujen hinta/laatu -suhde ratkaisisi puun myyjän valinnat."
Ruotsissa on tämäkin asia paremmin. Metsissä huiskaa jos jonkinnäköistä konetta, ajopuolellakin aina mönkijöistä raskaisiin ajokoneisiin. Vaihtoehtoja siis sillä suunnalla on.
Maistuu pikkuhiljaa sille, että hankintakaupat haluttaisiin pikkuhiljaa kriminalisoida kokonaan. Tämä on huolestuttavaa jos samaan yhtälöön saadaan ympättyä selluteollisuuden haave metsänomistajille asetettavista myymättömyyssanktioista ilman, että teollisuudelle asetetaan vastaavasti pakko-ostovelvoitteita. Käy kohta niin, että syrjäseuduilla huonohkoja maita omistava joutuu maksamaan kaikenkarvaisia lisämaksuja/ -veroja vaikka on aktiivisesti yrittänyt leimikoitaan ostajille tyrkyttää. Tästä uhkakuvasta voi olla seurauksena mainitunlaisten metsätilojen arvonromahdus.
Hankintapuun suosiminen ja korjuutyön avaaminen aidolle kilpailulle toisi maaseudulle työmahdollisuuksia. Tällä hetkellä kotikonnuillani on tilanne jo sen näköinen, että traktorimiehet ovat siirtymässä pikkuhiljaa mullan alle. Ei meinaa parinkymmenen kilometrin säteeltä löytää puunajajaa 50 - 100 kiinnon hankintaurakoille. - iäntuomaasokeutta
Aika ja kehitys menee eteenpäin mutta Lauri Vaara pysyy edelleen 1960-luvulla. Ja opit sieltä lapsuuden ja nuoruusvuosien ajoilta. Tohtorinväitöksen saa menemään läpi useammankin kerran kunhan se on tehty oikeaoppisesti, sisältö voi olla ihan puuta heinää.
- ownwfrjne
Upeaa 60-lukua kun nuffielt otti etupystyä ja pienten lasten isä jäi alle
Taas toisella konkelosta latva poikki ja murjoutui pahasti ja toisen konkelo paiskasi puun kylkeen ja henki pois. - tekevällesattuu
Varsinaisia ammattilaisia tainneet olla?
- fkfjhfhfdhd
tekevällesattuu kirjoitti:
Varsinaisia ammattilaisia tainneet olla?
Konkelo kaverit ihan metsureita ja puut kaatuneet myrskyssä sitten sikinsokin.Luntakin ennen toisella tavalla ja runnittamalla lukko päällä kuulemma juonnettiin pankolla ja keulimiseen "tottui".
- pvuu
Onhan tuossa paljon perääkin juuri ostofirmojen toiminnassa korjuun maksattamisella
puun myyjillä. Se olisikin helpommin hyväksyttävissä, jos pyöreän puun hinnat olisi
lähempänä tämänpäivän yleistä kustannus-ja hintatasoa.
Koska puusta ei ole pulaa nyt, hinta on olematon, mutta se johtaa pikkuhiljaa metsien
ränsistymiseen , korjuukulujen nousuun ja sitä kautta puuhuollon vaikeutumiseen.
Eh:n puun hinta on sitä luokkaa, että on usein kannattavampaa raivata puut lannoitteeksi ja odottaa leimikon järeytymistä.- josko.kertoisit
No mitkäs ne pyöreän puun hinnat sinun mielestä tänä päivänä sitten olisi?
- ollaanlähellä
Reaali hintoja ainakin 40% kuidulla ylös.
- pvuu
Puun hinnat on laskeneet n. puoleen 25-30 vuoden aikana. Nimellishinnat on samat kuin silloin eli reaalihinnat laskeneet saman verran kuin muu hintataso on noussut.
Nykyhinnat tällä hetkellä on sitten sen tasonkin alapuolella ; 5-15 €/m³.
Esim. tuontikuitupuun hinnat rajalla on olleet vuosikausia >20 €/m³ korkeampia,kuin
tienvarsihinnat Suomessa.- josko.kertoisit
Turhaa dipadaapaa kertoilla mitä on tapahtunut 25-30 vuoden aikana. Aina kun kysyy lukuja niin alkaa kissalla kuuman puurolautasen kiertely eikä tule yksiselitteistä vastausta.
Mikä se oikea €/m³ hinta sinun mielestä on tänä päivänä? Tähän jos vastaisit ihan yksiselitteisenä lukuna. Millä hinnalla olet valmis myymään? - Lue_vaikka_metsalehti
Onhan nuo hinnat ihan tarkasti selvitetty esim. Metsälehti Makasiini 6/2015. Kannattaa katsoa vaikka sieltä.
Esimerkkinä vaikkapa mäntykuidun kantohintakehitys: hinta vuonna 1995 oli vajaat 16 e/m3 ja vuonna 2014 edelleen sama vajaat 16 e/m3. Jos hinta vastaisi rahan arvon muutosta, kantohinnan pitäisi olla nyt 22 e/m3. Tilanne on ihan sama kuusen ja koivun kohdalla. Reaalihinnat ovat laskeneet 20 vuodessa reilut 35%. Osan selittää metsäyhtiöiden kartelli, mutta kyllä metsänomistajatkin saavat katsoa peiliin. Edunvalvontaa ei ole hoidettu lainkaan. - pvuu
josko.kertoisit kirjoitti:
Turhaa dipadaapaa kertoilla mitä on tapahtunut 25-30 vuoden aikana. Aina kun kysyy lukuja niin alkaa kissalla kuuman puurolautasen kiertely eikä tule yksiselitteistä vastausta.
Mikä se oikea €/m³ hinta sinun mielestä on tänä päivänä? Tähän jos vastaisit ihan yksiselitteisenä lukuna. Millä hinnalla olet valmis myymään?Luku- ja laskutaitoinen voisi päätellä helposti mikä hinta tulisi olla, mutta
väännetään vielä rautakangesta ; tienvarsihinnan pitäisi olla kuitupuulla
muutaman euron alle sen mitä yhtiöt maksavat tuontipuusta eikä ~ puolet
siitä hinnasta. Kantohinta 20-30 €/m3. - mökin.äijä
pvuu kirjoitti:
Luku- ja laskutaitoinen voisi päätellä helposti mikä hinta tulisi olla, mutta
väännetään vielä rautakangesta ; tienvarsihinnan pitäisi olla kuitupuulla
muutaman euron alle sen mitä yhtiöt maksavat tuontipuusta eikä ~ puolet
siitä hinnasta. Kantohinta 20-30 €/m3.Mikä ihmeen tienvarsihinta?
- 67793456
mökin.äijä kirjoitti:
Mikä ihmeen tienvarsihinta?
Eiköhän tunari/ mökin.pirttipekka ole esiintynyt jo tarpeeksi. Mene nukkumaan mökeltäjä. On aika hyvin säästynyt tämä palsta kaltaisiltasi tähän asti.
- maajussi65
Ap. Kirjoitukseen lisäisin vielä puunhinnoittelusta seuraavan. Selluteollisuuden kiinteät kustannukset ovat niin suuret, että tuotantoa kannattaa pyörittää normaalin koron aikoina aina tukkipuun ja hiukan sitä korkeammalla puun hinnalla, joten meillä kuitupuun hinta on todella surkea verrattuna teollisuuden puutekustannukseen.
- sepelaajokaosaa
Jaa,a. Metsäteollisuus on onnistunut lisäämään kannattavuuttaan kuin tyhjästä ?..lähes 50% . Miten tämä on mahdollista ? No tietenkin kuiduttamalla. Kun hakkuumäärästä menee kuiduksi yleensä lähes 50% usein enemmänkin niin tällä. Pistetään tukkeja kuidun hinnalla! Se on ansaitsematonta arvonnousua.
Mitähän verottaja sanoisi jos metsänomistajat pystyisivät verotuksessaan hyödyntämään kannattavuutta arvottomalla arvonnousulla ? - tukitraktorit
Kilpailua vääristää myös se, että maataloustraktorit on usein ostettu yhteiskunnan maksamia tukia käyttäen. Metsäkoneyrittäjät joutuvat puolestaan hankkimaan kalustonsa markkinaehtoisella rahoituksella. Eli kilpailutilanne ei ole missään määrin reilu.
- virkamiespäätöksellä
Ei vääristä. Rattorin ostoon ei saa tukea.
- tukitraktorit
virkamiespäätöksellä kirjoitti:
Ei vääristä. Rattorin ostoon ei saa tukea.
Niin no eihän niitä tukirahoja ole tietysti erikseen korvamerkitty mihinkään, vaan sehän on maanviljelijän oma asia kuinka ne käyttää.
Tavan untamo jos ostaa normaalitraktorin, niin silloin se rahoitetaan tietysti samoin kuin oikea metsäkonekin. Mutta jos ammatikseen urakoi metsiä, niin silloin on kyllä oikeat kustomoidut koneet tehokkaampia mitä nämä yleismallin höylät. Risusavotat tietysti eri juttu.
- eiooppakko
Onko pakko , pakko myydä metsää jossei halua ? ei oo pakko. Minä ainakaan en myy.
- Korruptiopois
Lauri Vaaran kirjoitus on rehellinen totuuden pystykaupoista kertova. Korjuukustannukset maksatetaan metsänomistajalla aina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??
On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt51512858Nyt ahdistaa
Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että3498444Valkeakosken tappo
"Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k387450Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-353252915-vuotiaan ruumis valkeakoskella
Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on62274Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!
Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w91967Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘951703Kuka oli tekijä?
Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso221520Keski-ikäinen nainen raiskasi miehen
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010451173.html Ei olisi varmasti kymmenen vuotta nuorempana tarvinnut pakottaa.1921510Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-1881343