Purjevenettä hankkimassa

Tp 52:ssa on pinnaohjaus. Uudet tasapainotetut peräsimet ei väännä liikaa pinnallakaan. Tasapainottamatonta varten tarvittaisiin kamalan pitkä pinna. Mulla on tasapainottamaton ja32 jalkaa. Pinna vibraa melko lailla etenkin koneajossa. Heti lähtee jyrkkään kaartoon kun päästää pinnasta irti...

Ulkomaan tarjontaa on katseltu, mutta kaupanteko etänä on liian extriimiä .
Miksi Bavaria on muita parempi, tai jopa ylivoimainen?

ei välttämättä Bava, esim tuossa hyvä...

http://www.blocket.se/helsingborg/Beneteau_Oceanis_Clipper_323_61514630.htm?ca=11&w=3

Purkkaria kirjoitti:

Ulkomaan tarjontaa on katseltu, mutta kaupanteko etänä on liian extriimiä .
Miksi Bavaria on muita parempi, tai jopa ylivoimainen?

Monet noista kriteereistä (hinta, tilavuus, erilliset tilat, ruori) toteutuu helpommin uudemmissa venemalleissa ja Bavaria ollut tässä suuntauksessa aikaisin liikkeellä. Tiedä sitten onko ylivoimaa...

Kerro kuitenkin, miksi ratti pitää olla, oli pinna kuinka paljon parempi tahansa?

Mieluiten iso ruoriratti. Se tuntuu ylväämmältä kuin pinna.

Ihan vaan pelkästään siksi, että en tahdo ohjata venettä pinnaa heiluttamalla.
Ruori, tai ratti on mun käteen vaan se sopivampi kapistus. Uudemmissa veneissä onneksi lähes poikkeuksetta on pinnasta luovuttu tässäkin kokoluokassa. Vanhemmissa tuntuu olevan paljon pinnaohjauksia.
Kummankaan ohjauksen paremmuudesta en osaa sanoa. Molemmat luultavasti toimivia, koska kumpaakin näkyy. Mun käteen ainut vaihtoehto on kaikesta huolimatta ohjauspyörä.

Purkkaria kirjoitti:

Ihan vaan pelkästään siksi, että en tahdo ohjata venettä pinnaa heiluttamalla.
Ruori, tai ratti on mun käteen vaan se sopivampi kapistus. Uudemmissa veneissä onneksi lähes poikkeuksetta on pinnasta luovuttu tässäkin kokoluokassa. Vanhemmissa tuntuu olevan paljon pinnaohjauksia.
Kummankaan ohjauksen paremmuudesta en osaa sanoa. Molemmat luultavasti toimivia, koska kumpaakin näkyy. Mun käteen ainut vaihtoehto on kaikesta huolimatta ohjauspyörä.

Lue lisää

Kummankaan paremmuudesta et osaa sanoa, mutta olet ehdoton perusratti. Vaimo osaa varmaan sitten valita samoin sisätilaratkaisut.

Ratti on OK tuon kokoluokan veneessä, jos vene on sille suunniteltu. Enemmän minua ihmetyttää rullaiso ja maston korkeus tuossa vaatimuslistalla. Rullaiso kaventaa valikoimaa todella paljon, varsinkin vähänkin vanhemmissa/halvemmissa veneissä. Noin pienissä veneissä rullamasto on Pohjoismaissa varsin harvinainen ja ne muutamat lienevät selvästi alle 10 vuotta vanhoja.

15 m on tietysti varsin tavallinen maston korkeus (merenpinnasta) ko. kokoluokassa, mutta onko tuolle vaatimukselle joku erityinen peruste kuten rajoittava silta. Yleensä sillat ovat 17-18 m korkuisia tai sitten reilusti matalampia. Noista ensimmäisistä kaikki tuon kokoiset mahtuvat ali.

Listalle kuuluu vielä tukeva kuppi-istuin kahdella pakaraimukupilla

Rullaiso ei ole vaatimuksena, mutta vaikuttaa erittäin kätevältä varusteelta etenkin aloittelevalle purjehtijalle. Purjeiden kanssa peuhaamisesta ei juurikaan ole kokemusta.
Maston korkeutta rajoittaa juurikin nuo sillat. Alituskorkeudet tällä suunnalla 16 metrin luokkaa, joten sen korkeammalla mastolla luultavasti turha yrittää.

Purkkaria kirjoitti:

Rullaiso ei ole vaatimuksena, mutta vaikuttaa erittäin kätevältä varusteelta etenkin aloittelevalle purjehtijalle. Purjeiden kanssa peuhaamisesta ei juurikaan ole kokemusta.
Maston korkeutta rajoittaa juurikin nuo sillat. Alituskorkeudet tällä suunnalla 16 metrin luokkaa, joten sen korkeammalla mastolla luultavasti turha yrittää.

Lue lisää

Rullaiso kuten kaikki asiat veneessä on kompromissi. Monissa veneissä rullaison sisäänrullaus on tarkkaa puuhaa, jottei purje rypisty niin paljon, että systeemi jumittuu. Isoissa purjeissa (yli 50 neliötä) kangasta on niin paljon, että puomille tulee iso kasa tavaraa viikattavaksi. Lisäksi puomi on tällaisissa veneissä usein melko korkealla kannen tasosta, joten rullaiso alkaa olla mukavampi. Pienissä veneissä puomi on yleensä alemmalla korkeudella.

Purkkaria kirjoitti:

Rullaiso ei ole vaatimuksena, mutta vaikuttaa erittäin kätevältä varusteelta etenkin aloittelevalle purjehtijalle. Purjeiden kanssa peuhaamisesta ei juurikaan ole kokemusta.
Maston korkeutta rajoittaa juurikin nuo sillat. Alituskorkeudet tällä suunnalla 16 metrin luokkaa, joten sen korkeammalla mastolla luultavasti turha yrittää.

Lue lisää

Rullaiso on sinänsä erittäin kätevä, muttei mielestäni tee aloittelijan kannalta erityisempää eroa, tavallisen isopurjeen käsittely ei ole olennaisesti hankalampaa. Olettaen, että käytössä on lazyjackit tai peräti puomiin kiinnittyvä purjesuoja, lazybag. Muussa tapauksessa purje helpostikin rojahtaa laskettaessa aika tavalla sivuun puomilta ja voi peittää melko tavalla näkyvyyttä ruorimieheltä, ennen kuin sen saa pakettiin.

Ai niin, unohdin. Yksi asuttavuuteen vaikuttava asia on perähytin korkeus istumalaatikon allaolevassa osassa. Esimerkiksi Bene 343 on tässä suhteessa tilavampi kuin Bavaria 37. Jokin 5-10 cm voi vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miten ahtaalta tai väljältä tila tuntuu nukkujasta, etenkin, jos hän haluaa yöllä könytä käymään pissalla eikä tahtoisi herätellä vieressä nukkuvaa.

10-14 kirjoitti:

Rullaiso on sinänsä erittäin kätevä, muttei mielestäni tee aloittelijan kannalta erityisempää eroa, tavallisen isopurjeen käsittely ei ole olennaisesti hankalampaa. Olettaen, että käytössä on lazyjackit tai peräti puomiin kiinnittyvä purjesuoja, lazybag. Muussa tapauksessa purje helpostikin rojahtaa laskettaessa aika tavalla sivuun puomilta ja voi peittää melko tavalla näkyvyyttä ruorimieheltä, ennen kuin sen saa pakettiin.

Lue lisää

Lazybag on epäilemättä hyvä olla myös siinä tapauksessa, ettei osaa solmuja, vai mitä?

;-)

LazybagAuttaa kirjoitti:

Lazybag on epäilemättä hyvä olla myös siinä tapauksessa, ettei osaa solmuja, vai mitä?

;-)

Tapa itsesi. Mitä pikemmin, sen parempi.

10-14 kirjoitti:

Tapa itsesi. Mitä pikemmin, sen parempi.

En osaa muuta kuin ratissa

10-14 kirjoitti:

Tapa itsesi. Mitä pikemmin, sen parempi.

Hyvä idea. Voisin vaikka hirttäytyä.

Neuvoisitko hirttosolmun.

Ai niin....

:-) ;-)

10-14 kirjoitti:

Rullaiso on sinänsä erittäin kätevä, muttei mielestäni tee aloittelijan kannalta erityisempää eroa, tavallisen isopurjeen käsittely ei ole olennaisesti hankalampaa. Olettaen, että käytössä on lazyjackit tai peräti puomiin kiinnittyvä purjesuoja, lazybag. Muussa tapauksessa purje helpostikin rojahtaa laskettaessa aika tavalla sivuun puomilta ja voi peittää melko tavalla näkyvyyttä ruorimieheltä, ennen kuin sen saa pakettiin.

Lue lisää

Taalintehtaalla mennä kesänä Alepan kuistilla naapuri vastasi puheluun .Hänen ystävä ei saanut rullaisoa ulos!!!Kaveri neuvoi,että rytkytä ja yritä saada se kieroilemalla ulos!!
Vähän myöhemmin hän vastasi kysymykseen...kun purje ei välillä rullaudu ...tässä tapauksessa puomin sisään...jos ei se mene sisään ja keli on kova,niin ammu haulikolle kappaleiksi...loppuu epämielyttävä veto...vähän se neuvoja oli toko pilkallinen.
Minä jaksan laskostaa ison...ei ooniin kiire,vaikka lujaa välillä mennäänkin:-)

Duunari123 kirjoitti:

Taalintehtaalla mennä kesänä Alepan kuistilla naapuri vastasi puheluun .Hänen ystävä ei saanut rullaisoa ulos!!!Kaveri neuvoi,että rytkytä ja yritä saada se kieroilemalla ulos!!
Vähän myöhemmin hän vastasi kysymykseen...kun purje ei välillä rullaudu ...tässä tapauksessa puomin sisään...jos ei se mene sisään ja keli on kova,niin ammu haulikolle kappaleiksi...loppuu epämielyttävä veto...vähän se neuvoja oli toko pilkallinen.
Minä jaksan laskostaa ison...ei ooniin kiire,vaikka lujaa välillä mennäänkin:-)

Lue lisää

Pari vuotta sitten syyspurjehduksella hakeuduin lähestyvän syysmyräkän takia Taalintehtaan suojaan. Myöhemmin satamaan saapui rullamastovene isopurje hurjasti paukkuen ja lepattaen. Purje oli jumittunut. Vene kiskottiin mastokraanan viereen ja kaksi venetelakan kaveria sai puuhailla pitkään ennenkuin onnistuivat saamaan jumittuneen rullamekanismin toimimaan. Toinen mies oli maston topissa, toinen alhaalla. Purje säilyi ehjänä.
Aikaisemmin näin vastaavan tapauksen Funchalin satamassa. Silloin isopurje ehti mennä kovassa tuulessa riekaleiksi ja lopulta se leikattiin puukolla irti.

Tietysti vahinkoja sattuu, yleensä vielä hankalassa paikassa, mutta niiden mahdollisuudet on hyvä tiedostaa. Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon!

Pari kertaa on kanssa omassa veneessä jumittunut rulla iso. Kummatkin omaa noloutta tosin. Toinen kerta samasta syystä kuin ensimmäinen mutta huomaamatta. Ei enää sen jälkeen kun oppi käyttämään oikein.

Purkkaria kirjoitti:

Ihan vaan pelkästään siksi, että en tahdo ohjata venettä pinnaa heiluttamalla.
Ruori, tai ratti on mun käteen vaan se sopivampi kapistus. Uudemmissa veneissä onneksi lähes poikkeuksetta on pinnasta luovuttu tässäkin kokoluokassa. Vanhemmissa tuntuu olevan paljon pinnaohjauksia.
Kummankaan ohjauksen paremmuudesta en osaa sanoa. Molemmat luultavasti toimivia, koska kumpaakin näkyy. Mun käteen ainut vaihtoehto on kaikesta huolimatta ohjauspyörä.

Lue lisää

Aivan kuten autoakaan ei ajeta rattia heiluttamalla kuten elokuvissa, ei venettäkään ajeta mitään heiluttelemalla. Ratin ja pinnan ero on siinä, että pinnassa käden ote on veneen suuntainen, ratissa poikittainen.

Teitävartenlöytyy kirjoitti:

Kummankaan paremmuudesta et osaa sanoa, mutta olet ehdoton perusratti. Vaimo osaa varmaan sitten valita samoin sisätilaratkaisut.

Ihmisillä on erillaisia mieltymyksiä ja kysyjä on ostamassa venettä omaan käyttöön, miksi tuputat omia näkemyksiäsi ja sitten närkästyt kun ne ei toiselle kelpaa?

purjeillavaimoottorilla kirjoitti:

Ihmisillä on erillaisia mieltymyksiä ja kysyjä on ostamassa venettä omaan käyttöön, miksi tuputat omia näkemyksiäsi ja sitten närkästyt kun ne ei toiselle kelpaa?

Jos on ensimmäistä purjevenettä ostamassa, onko oletettavaa, että mieltymykset pysyisivät samoina sen jälkeen, kun on eri vaihtoehtoja kokeillut? Ei omia mielikuvia kannata pitää tosina, ne ovat vain mielikuvia.

vain.mielikuvia kirjoitti:

Jos on ensimmäistä purjevenettä ostamassa, onko oletettavaa, että mieltymykset pysyisivät samoina sen jälkeen, kun on eri vaihtoehtoja kokeillut? Ei omia mielikuvia kannata pitää tosina, ne ovat vain mielikuvia.

Lue lisää

On se mieltymysten pysyminen ennallaan vähintään yhtä todennäköistä kuin se, että ne muuttuisivat sinun mieltymystesi suuntaan. Miksipä ei olisi?

ttetretretretret kirjoitti:

On se mieltymysten pysyminen ennallaan vähintään yhtä todennäköistä kuin se, että ne muuttuisivat sinun mieltymystesi suuntaan. Miksipä ei olisi?

Jos vaihtoehtoja on kaksi, on tietenkin yhtä todennäköistä, että mielikuvan mukainen on lähempänä todellisuutta kuin se toinen vaihtoehto. Mutta 50 %:n todennäköisyys tehdä virhe on kohtuuttoman iso.

Jos se toinen vaihtoehto olisi tässä tapauksessa totaalisen väärä, niin luuletko, että sellaisia valmistettaisiin? Ihan sama kun autoissa jotkut jäärät haluaa pitää "kotrollin" omissa näpeissään eivätkä halua edes harkita automaattia. Ihan varma on, että mikään foorumilla annettu mielipide ei asiaan tule vaikuttamaan eikä tarvitsekkaan.

purjeillavaimoottorilla kirjoitti:

Jos se toinen vaihtoehto olisi tässä tapauksessa totaalisen väärä, niin luuletko, että sellaisia valmistettaisiin? Ihan sama kun autoissa jotkut jäärät haluaa pitää "kotrollin" omissa näpeissään eivätkä halua edes harkita automaattia. Ihan varma on, että mikään foorumilla annettu mielipide ei asiaan tule vaikuttamaan eikä tarvitsekkaan.

Lue lisää

Ei tällä foorumilla kukaan ole yrittänytkään väittää yhtä ratkaisua toista paremmaksi. On vain kehotettu olemaan valamatta ennakkoluulon mukaista mielipidettä betoniin. Varsinkin, kun ennakkoluulon mukaisen ratkaisun istuttaminen sille epäsopivaan ympäristöön on selkeästi huono ratkaisu. Vähän kuin ehdottaisi laittamaan purjeveneeseen vain isomman moottorin, kun venettä hakeva kyselee nimenomaan moottorivenettä.

puurovelli kirjoitti:

Ei tällä foorumilla kukaan ole yrittänytkään väittää yhtä ratkaisua toista paremmaksi. On vain kehotettu olemaan valamatta ennakkoluulon mukaista mielipidettä betoniin. Varsinkin, kun ennakkoluulon mukaisen ratkaisun istuttaminen sille epäsopivaan ympäristöön on selkeästi huono ratkaisu. Vähän kuin ehdottaisi laittamaan purjeveneeseen vain isomman moottorin, kun venettä hakeva kyselee nimenomaan moottorivenettä.

Lue lisää

Mitä epäsopivaa on ruoriohjauksessa tai rullaisossa (ne olivat muistaakseni ne kritisoiduimmat reunaehdot)? Ei kumpikaan ole "selkeästi huono ratkaisu" veneessä.

ttetretretretret kirjoitti:

Mitä epäsopivaa on ruoriohjauksessa tai rullaisossa (ne olivat muistaakseni ne kritisoiduimmat reunaehdot)? Ei kumpikaan ole "selkeästi huono ratkaisu" veneessä.

Rattiohjaus pinnaohjaukselle tehdyssä istumalaatikossa on selkeästi huono ratkaisu. Ja siihen voi päätyä, kun pitää kiinni vaatimuksesta rattiohjaukseen. Muutenkin vaatimus rattiohjauksesta on vain oma mielikuva, joka voisi täysin mahdollisesti osoittautua aloittajan tapauksessa jopa vääräksi ratkaisuksi, tai ainakin aivan turhaksi rajoitteeksi.

Nämä on itse asiassa kerrottu jo moneen kertaan tässä ketjussa ylempänä ja alempana.

mitäkö.epäsopivaa kirjoitti:

Rattiohjaus pinnaohjaukselle tehdyssä istumalaatikossa on selkeästi huono ratkaisu. Ja siihen voi päätyä, kun pitää kiinni vaatimuksesta rattiohjaukseen. Muutenkin vaatimus rattiohjauksesta on vain oma mielikuva, joka voisi täysin mahdollisesti osoittautua aloittajan tapauksessa jopa vääräksi ratkaisuksi, tai ainakin aivan turhaksi rajoitteeksi.

Nämä on itse asiassa kerrottu jo moneen kertaan tässä ketjussa ylempänä ja alempana.

Lue lisää

Paskapuhetta. Tyypillistä puuvenepurjehtijoiden propagandaa. Purjehdus pitäisi kieltää ennen vuotta 1960 syntyneiltä ja/tai ennen vuotta 1990 aloittaneilta.

yt5rrrt534q543 kirjoitti:

Paskapuhetta. Tyypillistä puuvenepurjehtijoiden propagandaa. Purjehdus pitäisi kieltää ennen vuotta 1960 syntyneiltä ja/tai ennen vuotta 1990 aloittaneilta.

Oletkos kokeillut? Minä olen ja on paskamaista purjehtia, kun ergonomia on sieltä, mistä paska tulee. Olen kokeillut myös oikein tehdyn istumalaatikon rattiohjauksella sekä oikein tehdyn istumalaatikon pinnaohjauksella. Ne ovat molemmat oikein hyviä.

Ovatko 60-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ruumiinrakenteeltaan jotenkin aivan erilaisia kuin sitä vanhemmat? Se huono ergonomia on ihan yhtä huonoa omasta iästä ja veneen materiaalista riippumatta, eron täytyy siis olla vain syntymävuodesta jotenkin kiinni.

mikä.muuttunut kirjoitti:

Oletkos kokeillut? Minä olen ja on paskamaista purjehtia, kun ergonomia on sieltä, mistä paska tulee. Olen kokeillut myös oikein tehdyn istumalaatikon rattiohjauksella sekä oikein tehdyn istumalaatikon pinnaohjauksella. Ne ovat molemmat oikein hyviä.

Ovatko 60-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ruumiinrakenteeltaan jotenkin aivan erilaisia kuin sitä vanhemmat? Se huono ergonomia on ihan yhtä huonoa omasta iästä ja veneen materiaalista riippumatta, eron täytyy siis olla vain syntymävuodesta jotenkin kiinni.

Lue lisää

Kokeiltu on eikä mitään ongelmia. Opettele purjehtimaan. Ja muista, että vain runkkarit kilpailevat.

yt5rrrt534q54 kirjoitti:

Kokeiltu on eikä mitään ongelmia. Opettele purjehtimaan. Ja muista, että vain runkkarit kilpailevat.

Ahaa, matkaa siis voi purjehtia epämukavastikin. Ilmeisesti on kokeiltu vain yhdellä veneellä ilman vertailupohjaa. Minä paljon mieluummin sekä kisaan että purjehdin matkaa ihmistä varten tehdyillä välineillä.

Ergonomian jo edellä todettiin olevan riippumatonta purjehtijan iästä ja veneen materiaalista. Lisätään siihen, että se on riiippumatonta myös purhjehduksen tarkoituksesta.

Voin kyllä tulla opettamaan purjehdusta, osaan varmuudella sitä sinua paremmin. Pätee kilpa- ja matkapurjehdukseen niin saaristossa, avomerellä kuin valtamerelläkin. Itse asiassa valtamerellä ruorimiehen ergonomialla on kaikkein vähiten merkitystä, ei siellä kukaan käsin ohjaa.

mieluummin.mukavasti kirjoitti:

Ahaa, matkaa siis voi purjehtia epämukavastikin. Ilmeisesti on kokeiltu vain yhdellä veneellä ilman vertailupohjaa. Minä paljon mieluummin sekä kisaan että purjehdin matkaa ihmistä varten tehdyillä välineillä.

Ergonomian jo edellä todettiin olevan riippumatonta purjehtijan iästä ja veneen materiaalista. Lisätään siihen, että se on riiippumatonta myös purhjehduksen tarkoituksesta.

Voin kyllä tulla opettamaan purjehdusta, osaan varmuudella sitä sinua paremmin. Pätee kilpa- ja matkapurjehdukseen niin saaristossa, avomerellä kuin valtamerelläkin. Itse asiassa valtamerellä ruorimiehen ergonomialla on kaikkein vähiten merkitystä, ei siellä kukaan käsin ohjaa.

Lue lisää

Pinna on kaikissa olosuhteissa epämukavin ohjaustapa. Sitä on ihan mahdoton pidellä niin, että istuisi mukavasti suorassa ja vartaloa kiertämättä.

katse_eteen_päin kirjoitti:

Pinna on kaikissa olosuhteissa epämukavin ohjaustapa. Sitä on ihan mahdoton pidellä niin, että istuisi mukavasti suorassa ja vartaloa kiertämättä.

Kun vuorotellen ajaa pinnavenettä ja rattivenettä, voi varmuudella todeta edellä olevan epätotta. Molemmat ovat aivan yhtä mukavia, kunhan suunnittelu on tehty oikein.

ei_paremmuusjärjestystä kirjoitti:

Kun vuorotellen ajaa pinnavenettä ja rattivenettä, voi varmuudella todeta edellä olevan epätotta. Molemmat ovat aivan yhtä mukavia, kunhan suunnittelu on tehty oikein.

Missä pinnaveneessä pystyy istumaan mukavasti suorassa eteen (siis veneen kulkusuuntaan) katsoen? Ei ole vielä sellaista vastaan osunut. Käytännössä ne on aina suunniteltu niin, että pitää istua sivuittain, kylki kulkusuuntaan ja vääntää päätä/ylävartaloa kieroon, että näkisi, mihin on venettä ajamassa.

Katse_eteen_päin kirjoitti:

Missä pinnaveneessä pystyy istumaan mukavasti suorassa eteen (siis veneen kulkusuuntaan) katsoen? Ei ole vielä sellaista vastaan osunut. Käytännössä ne on aina suunniteltu niin, että pitää istua sivuittain, kylki kulkusuuntaan ja vääntää päätä/ylävartaloa kieroon, että näkisi, mihin on venettä ajamassa.

Lue lisää

No sama koskee kaikkia rattiveneitäkin ellei sitten ratti ole kaukana peräsimestä, kuten joissain moottoripursissa.

Omasta rattiveneestäni olen jättänyt ratin takana olevan penkin kotiin heti veneen hankitttuani. Ei tuolta näe mitään, ei siellä ole mukava istua veneen kallistuessa eikä sieltä yletä vinsseille, levengille eikä ison skuuttiin.

Joakim1 kirjoitti:

No sama koskee kaikkia rattiveneitäkin ellei sitten ratti ole kaukana peräsimestä, kuten joissain moottoripursissa.

Omasta rattiveneestäni olen jättänyt ratin takana olevan penkin kotiin heti veneen hankitttuani. Ei tuolta näe mitään, ei siellä ole mukava istua veneen kallistuessa eikä sieltä yletä vinsseille, levengille eikä ison skuuttiin.

Lue lisää

Täsmälleen noin se menee. Vain plattista ajellessa tai koneajossa luontainen paikka on seisoa ratin takana katse suoraan eteenpäin. Itse en tosin minuuttia kauempaa viitsi koneella ajaessa ratin takana toimettona seisoskella, autopilotti tehköön homman. Ratin takana oleva penkki on keskeltä koholla olevaa mallia ja sillä voi oikeasti istuakin, mutta vain sivulla. Korotetulla osalla istuen ei näe sen enempää purjeita kuin muita kulkijoitakaan, mittarilentoa en halua harrastaa, ellei siihen ole olosuhteiden takia tarvetta.

luussa.tai.leessä kirjoitti:

Täsmälleen noin se menee. Vain plattista ajellessa tai koneajossa luontainen paikka on seisoa ratin takana katse suoraan eteenpäin. Itse en tosin minuuttia kauempaa viitsi koneella ajaessa ratin takana toimettona seisoskella, autopilotti tehköön homman. Ratin takana oleva penkki on keskeltä koholla olevaa mallia ja sillä voi oikeasti istuakin, mutta vain sivulla. Korotetulla osalla istuen ei näe sen enempää purjeita kuin muita kulkijoitakaan, mittarilentoa en halua harrastaa, ellei siihen ole olosuhteiden takia tarvetta.

Lue lisää

Päinvastoin. Mukavin ja luontaisin ajoasento on aina se, jossa kropassa on vähiten kiertoa eli istuen tai seisten ruorin takana. Veneestä riippuu se, miten hyvä näkyvyys on istualtaan. Omassa veneessäni aika hyvä itselleni eli istuallani näen sprayhoodin ikkunoiden läpi ja seisaallani sprayhoodin yli. Vaimolle, joka on 10 cm lyhyempi, osuu sprayhood pahasti näkökenttään seistessä eli joutuu varvistamaan nähdäkseen sen yli; hän ajaakin aina istualtaan. Meidän veneessä on aika sopivasti kallistettu istumalaatikon pohjan reunat eli keskellä istuen suoraan eteenpäin katsoen saa hyvän tuen jaloilla lattiasta. Toinen vaihtoehto on sitten istua sivummallakin ja nojata peräkaiteen mutkaan.

Genuavinssit ovat käden ulottuvilla ruorimiehelle, ison skuutti pitää tietysti "vetää" sinne eli kietaista vapaan vinssin ympärille tai knaapiin, ettei se karkaa ulottuvilta silloin, kun sitä ei tarvitse kädessä. Levankivaunua ei tietysti yletä siirtämään, koska se on istumalaatikon etuosassa. Tästä en ole kuitenkaan havainnut olevan merkittävää ongelmaa, koska useimmiten sen voi antaa olla keskellä.

Ruori_tekee_aluksen kirjoitti:

Päinvastoin. Mukavin ja luontaisin ajoasento on aina se, jossa kropassa on vähiten kiertoa eli istuen tai seisten ruorin takana. Veneestä riippuu se, miten hyvä näkyvyys on istualtaan. Omassa veneessäni aika hyvä itselleni eli istuallani näen sprayhoodin ikkunoiden läpi ja seisaallani sprayhoodin yli. Vaimolle, joka on 10 cm lyhyempi, osuu sprayhood pahasti näkökenttään seistessä eli joutuu varvistamaan nähdäkseen sen yli; hän ajaakin aina istualtaan. Meidän veneessä on aika sopivasti kallistettu istumalaatikon pohjan reunat eli keskellä istuen suoraan eteenpäin katsoen saa hyvän tuen jaloilla lattiasta. Toinen vaihtoehto on sitten istua sivummallakin ja nojata peräkaiteen mutkaan.

Genuavinssit ovat käden ulottuvilla ruorimiehelle, ison skuutti pitää tietysti "vetää" sinne eli kietaista vapaan vinssin ympärille tai knaapiin, ettei se karkaa ulottuvilta silloin, kun sitä ei tarvitse kädessä. Levankivaunua ei tietysti yletä siirtämään, koska se on istumalaatikon etuosassa. Tästä en ole kuitenkaan havainnut olevan merkittävää ongelmaa, koska useimmiten sen voi antaa olla keskellä.

Lue lisää

Ilmeisesti sinulla on sitten vähintään kohtuullisen hyvin suunniteltu istumalaatikko ratille. Ja sellainenhan tietenkin toimii. Mutta aivan yhtä hyvin toimisi hyvin tehty pinnaohjaus. Toisaalta ajat kuitenkin enimmän aikaa puolisokeana vain sprayhoodin ikkunoiden huonon läpinäkyvyyden varassa.

Nimimerkkisi kertoo kuitenkin totuuden ajattelustasi eri ohjaustapojen välillä. Eli mielestäsi ratti on parempi, koska se nostattaa egoa.

On joskus vähän värieroja sisustuksessa. Joissakin on puuta matkivan melamiinin kuviointi pystyssä, joissakin vaakasuorassa. Muuten ne ovat kuin samalta tuotantohihnalta

Nykyisin monet lapset saavat ensikokemuksensa purjehtimisesta jollalla. Useat pursiseurat järjestävät lapsille ja nuorille optarikoulutusta, jolloin vanhempien ei tarvitse kustantaa jollan hankkimista. Lapsille pinnaohjaus on luonnollinen.

Vetosit lapsiin ja naisiin. Ehkä autoileville naisille pinna voikin olla aluksi yhtä outo kuin on sinullekin. Sama koskee kumiveneen perämoottorilla ajamista. Autoon tottuneen pitää miettiä, mihin suuntaan kahvaa käännetään. Ajatuksesi pinnaohjauksen hankaluudesta taitaa perustua autoilutottumukseesi ja liian vähäiseen kokemukseen pinnaohjauksesta.

Miksi sinä BörjeEsbo luulet autopilottien olevan "parempia", kun veneessä on ratti? Ehkä ajatuksesi harhautui siksi, että pinnapilotteja saa huomattavasti edullisemmin kuin halvimpia rattipilotteja. Järjestelmäpilotteja, joissa on erillinen sensori, säätö-, computer- ja työyksikkö, saa sekä pinna- että rattiveneisiin. Pinnaveneissä voidaan käyttää myös hydraulista työyksikköä (ks. esim. TransAtl.-yksinpurjehduskisiojen kalustoa).

Purjehdusharrastuksen aloittajan ei kannattaisi fiksoitua siihen, että ensiveneesä pitää olla ratti ja rullamasto. Sellaiset edellytykset supistavat vaihtoehtoja ja tekevät ensiveneestä huomattavasti kalliimman - kenties myös huonommin purjehtivan.

Tuon perusteella isommat jollat ovat 70-jalkaisia. Lapset pärjäävät oikein hyvin optarin pinnan kanssa, niin pojat kuin tytötkin. Missä iässä se pärjääminen loppuu? Ja peräsinakselille voi asentaa saman autopilotin riippumatta siitä, millä sitä akselia kannen yläpuolella käännellään. Miten jollaperäsin eroaa jostain muusta peräsimestä?

Aivan sama kuin väittäisi, että polkupyörässäkin pitää olla ratti, jotta kaikki voisivat sitä ajaa. Fillari on siitä hauska verrokki, että kääntyminen vaatii aina ensin vastaohjauksen, eli ensin ohjataan toiseen suuntaan kuin mihin ollaan kääntymässä.

tosibörje kirjoitti:

Tuon perusteella isommat jollat ovat 70-jalkaisia. Lapset pärjäävät oikein hyvin optarin pinnan kanssa, niin pojat kuin tytötkin. Missä iässä se pärjääminen loppuu? Ja peräsinakselille voi asentaa saman autopilotin riippumatta siitä, millä sitä akselia kannen yläpuolella käännellään. Miten jollaperäsin eroaa jostain muusta peräsimestä?

Aivan sama kuin väittäisi, että polkupyörässäkin pitää olla ratti, jotta kaikki voisivat sitä ajaa. Fillari on siitä hauska verrokki, että kääntyminen vaatii aina ensin vastaohjauksen, eli ensin ohjataan toiseen suuntaan kuin mihin ollaan kääntymässä.

Lue lisää

"Fillari on siitä hauska verrokki, että kääntyminen vaatii aina ensin vastaohjauksen, eli ensin ohjataan toiseen suuntaan kuin mihin ollaan kääntymässä."

Kumma väite. Kyllä minä ainakin olen aina saanut fillarin kääntymään ilman mitään "vastaohjausta". Tai sanotaan niin, että itse kääntyminen ei sitä vaadi, mutta joskus pitää saada kääntöympyrä isommaksi vaikkapa 90 asteen kadunkulmassa. Toinen vaihtoehto on tietysti hidastaa vauhtia, jolloin kyllä kääntyy ilman vastaohjausta.

Aina nämä tuntuu menevän näihin pinna/ruori väittelyihin. Jos ap tuntee olonsa turvallisemmaksi ruorin kanssa niin silloin ruori on paikkansa ansainnut. Itsellä ruori oli kanssa yksi kriteereistä alussa, päädyttiin kuitenkin pienempään aloitusveneeseen, jossa oli pinna. Nyt pinna taasen oli kriteerinä 30 veneeseen, niin asiat muuttuu kun pääsee asiaa kokeilemaan. Tutun ruorivenettä kokeiltaessa, tuli taasen vahingossa välillä käännettyä ruoria väärään suuntaan vanhasta pinna tottumuksesta.

Outoa provoilua, mutta koitan vastata asiallisesti. Meidän perheessä pinnaohjaus ei ole varsinkaan lapsille ollut mikään ongelma. Ei edes ennen jollalla harjoittelua.

Argumentti on yhtä avuton kuin väittäisi moottoripyörän kääntyvän paremmin ratilla. Vastaohjauksen merkitys muuten pätee siihenkin erinomaisesti ja sattumoisin se opetetaan moottoripyöräpoliiseille. Vaikka läheskään kaikki motoristit eivät sitä osaa, kuten eivät kaikki purjehtijatkaan ymmärrä miksi pinna on tiettyyn veneen kokoon asti parempi tapa ohjata. Eikä taatusti vähiten herkemmän tuntuman takia.

Sattumoisin paljon autoilleella vaimolla on ollut enemmän vaikeuksia pinnaohjaukseen tottumisessa, mutta edelleenkään vika ei ole ohjauksessa itsessään, vaan pinttyneissä tottumuksissa. Se on sitten jokaisen asia itse pohtia haluaako niistä opetella eroon. Se taitaa heijastua myös yleisemmin haluun oppia uutta läpi ikänsä.

BörjeEsbo taisi juuri näyttää meille esimerkkiä siitä, miten oppimattomuus korvataan asenteellisuudella. Ei ihan tavatonta sekään.

10-14 kirjoitti:

"Fillari on siitä hauska verrokki, että kääntyminen vaatii aina ensin vastaohjauksen, eli ensin ohjataan toiseen suuntaan kuin mihin ollaan kääntymässä."

Kumma väite. Kyllä minä ainakin olen aina saanut fillarin kääntymään ilman mitään "vastaohjausta". Tai sanotaan niin, että itse kääntyminen ei sitä vaadi, mutta joskus pitää saada kääntöympyrä isommaksi vaikkapa 90 asteen kadunkulmassa. Toinen vaihtoehto on tietysti hidastaa vauhtia, jolloin kyllä kääntyy ilman vastaohjausta.

Lue lisää

Vastaohjaus on niin luonnollinen osa pyöräilyä, ettet vain huomaa sitä. Se on välttämätön osa käännöksen alkua. Sen avulla siirretään renkaat painopisteeseen nähden tulevan kaarteen vaatiman kallistuksen mukaiseksi. Jos vain kääntäisit heti kaarteen suuntaan, renkaat olisivat sisäkaarteen puolella painopisteeseen nähden kaatuisit. Wikipediassa on aika hyvin havainnollistava kuvasarja: https://en.wikipedia.org/wiki/Countersteering

Vastasin espoonbörjelle jo turhallaennakkoluulolla pinnaa kohtaan. En halua kinastella siitä, mistä kukin tykkää.

Esitän toisen näkökohdan, joka perustuu omaan kokemukseen. Itselläni on ehtinyt olla neljä erilaista pinna- ja kolme rattiohjattua venettä. Pinnaohjauksessa ei ole kertaakaan ollut teknisiä vikoja. Rattiohjauksessa on tapahtunut ohjausmekanismin pettäminen kahdesti: ohjausvaijerin yllättävä katkeaminen kerran, yhden kerran kvadrantin löystyminen ja jumittuminen ohjausmekanismin tukirakenteisiin. Kumpikin näitä sattui kovassa tuulessa ja merenkäynnissä, jälkimmäinen yöllä Skagerrakilla (Skagenin sääaseman mittaama keskituuli oli W 20 m/s). Pinnaohjatulla veneelläni olen purjehtinut yhtä kovissa olosuhteissa.

Tietenkään pinnaohjaus ei ole kaikissa veneissä mahdollinen. Niissä, joissa se on valinnainen, sitä kannattaa harkita luotettavuuden kannalta. "Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon" pätee myös ruorilaitteistoon.

10-14 kirjoitti:

"Fillari on siitä hauska verrokki, että kääntyminen vaatii aina ensin vastaohjauksen, eli ensin ohjataan toiseen suuntaan kuin mihin ollaan kääntymässä."

Kumma väite. Kyllä minä ainakin olen aina saanut fillarin kääntymään ilman mitään "vastaohjausta". Tai sanotaan niin, että itse kääntyminen ei sitä vaadi, mutta joskus pitää saada kääntöympyrä isommaksi vaikkapa 90 asteen kadunkulmassa. Toinen vaihtoehto on tietysti hidastaa vauhtia, jolloin kyllä kääntyy ilman vastaohjausta.

Lue lisää

Polkupyöräilijät tekevät kääntyessään huomaamattoman vastaohjausliikkeen vaikka harva sitä edes tiedostaa. Raskaalla moottoripyörällä se on hyödyllinen ja ketteryyttä huomattavasti lisäävä apu kun tietää käyttää sitä, silti liike on niin pieni ettei sitä edes näe.

Joakim1 kirjoitti:

Vastaohjaus on niin luonnollinen osa pyöräilyä, ettet vain huomaa sitä. Se on välttämätön osa käännöksen alkua. Sen avulla siirretään renkaat painopisteeseen nähden tulevan kaarteen vaatiman kallistuksen mukaiseksi. Jos vain kääntäisit heti kaarteen suuntaan, renkaat olisivat sisäkaarteen puolella painopisteeseen nähden kaatuisit. Wikipediassa on aika hyvin havainnollistava kuvasarja: https://en.wikipedia.org/wiki/Countersteering

Lue lisää

Mennään jo veneilyaiheen ulkopuolelle, mutta kohtalaisen aktiivisesti pyöräilevänä kiinnitin huomiota tuohon vastaohjausjuttuun. En tunnista sellaista tekeväni, joten viikonlopun kauppareissuilla tarkkailin asiaa enkä edelleenkään huomannut mitään sentapaista. Tietenkään tämä ei ole tieteellinen tapa tutkia asiaa, koska seurasin asiaa tietoisesti ja olen saattanut toimia toisin kuin normaalisti. Pitäisi olla jokin liikeanturi- tms. systeemi eikä koehenkilö saisi tietää, mitä itse asiassa etsitään. Mutta kuvittelisin, että jos normaalisti tekisin vastaohjauksen, niin olisin kokenut jotain ongelmaa käännöksissä ollessani sitä tekemättä.

Tokihan silloin, kun ajaa tiukan käännöksen vaikka 90 asteen kadunkulmassa, yrittää laajentaa kääntöympyrää ajamalla ensin toiseen suuntaan. Mutta jos oikein ymmärsin, niin tämä ei ole se, mitä ajatte takaa vastaohjauksella.

veneilijä.fillaristi kirjoitti:

Mennään jo veneilyaiheen ulkopuolelle, mutta kohtalaisen aktiivisesti pyöräilevänä kiinnitin huomiota tuohon vastaohjausjuttuun. En tunnista sellaista tekeväni, joten viikonlopun kauppareissuilla tarkkailin asiaa enkä edelleenkään huomannut mitään sentapaista. Tietenkään tämä ei ole tieteellinen tapa tutkia asiaa, koska seurasin asiaa tietoisesti ja olen saattanut toimia toisin kuin normaalisti. Pitäisi olla jokin liikeanturi- tms. systeemi eikä koehenkilö saisi tietää, mitä itse asiassa etsitään. Mutta kuvittelisin, että jos normaalisti tekisin vastaohjauksen, niin olisin kokenut jotain ongelmaa käännöksissä ollessani sitä tekemättä.

Tokihan silloin, kun ajaa tiukan käännöksen vaikka 90 asteen kadunkulmassa, yrittää laajentaa kääntöympyrää ajamalla ensin toiseen suuntaan. Mutta jos oikein ymmärsin, niin tämä ei ole se, mitä ajatte takaa vastaohjauksella.

Lue lisää

Olen moottoripyöräilijänä käyttänyt tietoisesti vastaohjausta iät ja ajat. Normaalisti polkupyörällä ajaessani käytän mielestäni pääasiassa vartaloa kääntämiseen. Vastaohjausta en kokemuksesta huolimatta oikeastaan huomaa. Pitäisi varmaan ajaa kuin seipään nielleenä, vartalo pyörän kanssa samassa kulmassa maahan nähden. Polkupyörällä pitää ajaa minusta melko kovaa ennen kuin vastaohjausta tulee käytettyä tietoisesti.

veneilijä.fillaristi kirjoitti:

Mennään jo veneilyaiheen ulkopuolelle, mutta kohtalaisen aktiivisesti pyöräilevänä kiinnitin huomiota tuohon vastaohjausjuttuun. En tunnista sellaista tekeväni, joten viikonlopun kauppareissuilla tarkkailin asiaa enkä edelleenkään huomannut mitään sentapaista. Tietenkään tämä ei ole tieteellinen tapa tutkia asiaa, koska seurasin asiaa tietoisesti ja olen saattanut toimia toisin kuin normaalisti. Pitäisi olla jokin liikeanturi- tms. systeemi eikä koehenkilö saisi tietää, mitä itse asiassa etsitään. Mutta kuvittelisin, että jos normaalisti tekisin vastaohjauksen, niin olisin kokenut jotain ongelmaa käännöksissä ollessani sitä tekemättä.

Tokihan silloin, kun ajaa tiukan käännöksen vaikka 90 asteen kadunkulmassa, yrittää laajentaa kääntöympyrää ajamalla ensin toiseen suuntaan. Mutta jos oikein ymmärsin, niin tämä ei ole se, mitä ajatte takaa vastaohjauksella.

Lue lisää

Menee tietysti pahasti ohi, mutta tässä pari videota asiasta. Toisessa näytetään, miten moottoripyörä vastaohjaa automaattisesti kallistettaessa.
https://www.youtube.com/watch?v=C848R9xWrjc
https://www.youtube.com/watch?v=4PbmXxwKbmA

Polkupyörä tietysti kevyenä ohjautuu paremmin kallistamalla, mutta ei tankoa käännöksen suuntaan vääntämällä. Tai saathan kokeilla ajaa 20 km/h ja vääntää väkisin käännöksen suuntaan. Tuo on varsin yleinen syy kokemattomien vakaviin moottoripyöräonnettomuuksiin. Paniikissa väännetään tanko ja pyörä kääntyy eri suuntaan kuin oli tarkoitus tai kaatuu.

Tuo automaattinen vastaohjaus ja ylipäätänsä ajaminen ilman käsiä perustuu siihen, että polku- ja moottoripyörän geometria on suunniteltu itseoikeisevaksi. Kun vauhtia on tarpeeksi, pyörä ohjaa itsensä voimavektorin alle.

Tässä vielä yksi video:
https://www.youtube.com/watch?v=llRkf1fnNDM

Joakim1 kirjoitti:

Menee tietysti pahasti ohi, mutta tässä pari videota asiasta. Toisessa näytetään, miten moottoripyörä vastaohjaa automaattisesti kallistettaessa.
https://www.youtube.com/watch?v=C848R9xWrjc
https://www.youtube.com/watch?v=4PbmXxwKbmA

Polkupyörä tietysti kevyenä ohjautuu paremmin kallistamalla, mutta ei tankoa käännöksen suuntaan vääntämällä. Tai saathan kokeilla ajaa 20 km/h ja vääntää väkisin käännöksen suuntaan. Tuo on varsin yleinen syy kokemattomien vakaviin moottoripyöräonnettomuuksiin. Paniikissa väännetään tanko ja pyörä kääntyy eri suuntaan kuin oli tarkoitus tai kaatuu.

Tuo automaattinen vastaohjaus ja ylipäätänsä ajaminen ilman käsiä perustuu siihen, että polku- ja moottoripyörän geometria on suunniteltu itseoikeisevaksi. Kun vauhtia on tarpeeksi, pyörä ohjaa itsensä voimavektorin alle.

Tässä vielä yksi video:
https://www.youtube.com/watch?v=llRkf1fnNDM

Lue lisää

"saathan kokeilla ajaa 20 km/h ja vääntää väkisin käännöksen suuntaan. "

Tulikohan tuossa vastaus eri osapuolten väliseen erimielisyyteen? Sinä puhuit ajamisesta 20 km/h, luulen, että muut hiljaisemmista nopeuksista?

aitoja.ja.seipäitä kirjoitti:

"saathan kokeilla ajaa 20 km/h ja vääntää väkisin käännöksen suuntaan. "

Tulikohan tuossa vastaus eri osapuolten väliseen erimielisyyteen? Sinä puhuit ajamisesta 20 km/h, luulen, että muut hiljaisemmista nopeuksista?

Lue lisää

Tuskin on nopeudesta kiinni muu kuin vastaohjauksen suuruus. Sopii ajatella aivan itse, mitä tapahtuu, jos painopisteen ollessa suoraan pyörien yläpuolella tuotat pienen keskipakoisvoiman kääntämällä ohjaustankoa. Noita videoita, joissa hyvin selkeästi todistetaan vastaohjauksen tapahtuminen, on youtube väärällään. Juttuhan on jopa paljon helpompi ymmärtää kuin eteneminen tuulta nopeammin suoraan myötätuuleen.

kymmenen.tai.kolkyt kirjoitti:

Tuskin on nopeudesta kiinni muu kuin vastaohjauksen suuruus. Sopii ajatella aivan itse, mitä tapahtuu, jos painopisteen ollessa suoraan pyörien yläpuolella tuotat pienen keskipakoisvoiman kääntämällä ohjaustankoa. Noita videoita, joissa hyvin selkeästi todistetaan vastaohjauksen tapahtuminen, on youtube väärällään. Juttuhan on jopa paljon helpompi ymmärtää kuin eteneminen tuulta nopeammin suoraan myötätuuleen.

Lue lisää

sellaista voimaa, jota kutsutaan keskipakoisvoimaksi, ei ole olemassa. Tässä kohdassa pitää puhua massan hitaudesta, eli massa pyrkii jatkamaan liikettään. Mikä estää polkupyöräilijää siirtämästä painoaan pois pyörien päältä siten, että ohjaustankoa ei käännetä samalla? Kun tämä on tehty, alkaa pyörä kaatua eli saadaan sama tilanne aikaan kuin vastaohjauksella. Pyörä voidaan siis kääntää joko painopisteen siirrolla tai vastaohjauksella. Moottoripyörällä mutkatiellä pelkkä painon siirto on liian tehotonta, pyörä ei tottele kääntäjää. Vastaohjauksella moottoripyörä sen sijaan kääntyy hyvinkin tehokkaasti.

polkupyörällätöihin kirjoitti:

sellaista voimaa, jota kutsutaan keskipakoisvoimaksi, ei ole olemassa. Tässä kohdassa pitää puhua massan hitaudesta, eli massa pyrkii jatkamaan liikettään. Mikä estää polkupyöräilijää siirtämästä painoaan pois pyörien päältä siten, että ohjaustankoa ei käännetä samalla? Kun tämä on tehty, alkaa pyörä kaatua eli saadaan sama tilanne aikaan kuin vastaohjauksella. Pyörä voidaan siis kääntää joko painopisteen siirrolla tai vastaohjauksella. Moottoripyörällä mutkatiellä pelkkä painon siirto on liian tehotonta, pyörä ei tottele kääntäjää. Vastaohjauksella moottoripyörä sen sijaan kääntyy hyvinkin tehokkaasti.

Lue lisää

Keskipakoisvoima nyt on vain se kansankielinen ilmaisu, jonka jokainen ymmärtää. Massan hitaus taas vaikuttaa siten, että jos kallistat kroppaasi, kallistuu fillari allasi toiseen suuntaan. Joka ei usko siihen vastaohjaukseen, katselkoon kissavideoiden sijaan niitä vastaohjausvideoita. Se nyt vain tapahtuu täysin vaistovaraisesti ja tiedostamatta, sitä tarkoittaa polkupyörällä ajamisen oppiminen. Prätkällä sen vain voi tehdä tietoisesti korostaen.

mieti.uudestaan kirjoitti:

Keskipakoisvoima nyt on vain se kansankielinen ilmaisu, jonka jokainen ymmärtää. Massan hitaus taas vaikuttaa siten, että jos kallistat kroppaasi, kallistuu fillari allasi toiseen suuntaan. Joka ei usko siihen vastaohjaukseen, katselkoon kissavideoiden sijaan niitä vastaohjausvideoita. Se nyt vain tapahtuu täysin vaistovaraisesti ja tiedostamatta, sitä tarkoittaa polkupyörällä ajamisen oppiminen. Prätkällä sen vain voi tehdä tietoisesti korostaen.

Lue lisää

Testasin asian tänään. Pienintäkään vastaohjausliikettä tarvita ja vartalonkin liikkeet ovat hyvin pieniä, mutta asian tiedostaessaan selvästi havaittavat. Menin reilusti yli kahtakymppiä useita kertoja jyrkkään mutkaan, ei edelleen vähäisintäkään vastaohjausta. Polkupyörässä pienikin ohjauskulman muutos näkyy hyvin runkoputken ja etulokasuojan avulla. Tein saman myös aloittamalla vastaohjauksella. Kääntyminen muuttuu rajummaksi jo pienellä kulmalla. Lisäksi tuo liike tuntui muutenkin luonnottomalta.
Tulos oli täysin selvä: polkupyöräilijä käyttää ohjaukseen pääasiassa vartaloaan ja kääntää etupyörän vain aiottuun suuntaan.

Polkupyörällätöihin kirjoitti:

Testasin asian tänään. Pienintäkään vastaohjausliikettä tarvita ja vartalonkin liikkeet ovat hyvin pieniä, mutta asian tiedostaessaan selvästi havaittavat. Menin reilusti yli kahtakymppiä useita kertoja jyrkkään mutkaan, ei edelleen vähäisintäkään vastaohjausta. Polkupyörässä pienikin ohjauskulman muutos näkyy hyvin runkoputken ja etulokasuojan avulla. Tein saman myös aloittamalla vastaohjauksella. Kääntyminen muuttuu rajummaksi jo pienellä kulmalla. Lisäksi tuo liike tuntui muutenkin luonnottomalta.
Tulos oli täysin selvä: polkupyöräilijä käyttää ohjaukseen pääasiassa vartaloaan ja kääntää etupyörän vain aiottuun suuntaan.

Lue lisää

Vastaohjausliikeellä tarkoitetaan kaksipyöräisen kaatamista mutkaan. Aavistuksenomainen kääntöliike väärään suuntaan kaataa pyörän vastakkaiseen suuntaan mutkaan. Fillaristi tekee sen mitättömän pienen vastaohjausliikkeen huomaamattaan siinä samalla kun hän siirtää vartalon painoaan mutkaan kallistaessaan. Ei sitä näe. Esim. kovassa vauhdissa kovaa vauhtia pyörivissä polkupyörän pyörissäkin on suuret hyrrävoimat jotka pyrkivät pitämään pyörän pystyssä. Silloin joudut siirtämään vartalon painoa reilusti mutkan puolelle ja samalla teet taas huomaamattasi sen vastaohjausliikkeen joka kaataa pyörän mutkaan. Jos haluat kokea vaikutuksen korostettuna, niin aja pystyssä suoraan ja käännä ohjaustanko reippaasti vasemmalle niin kaadut heti oikealle.

kaataa kirjoitti:

Vastaohjausliikeellä tarkoitetaan kaksipyöräisen kaatamista mutkaan. Aavistuksenomainen kääntöliike väärään suuntaan kaataa pyörän vastakkaiseen suuntaan mutkaan. Fillaristi tekee sen mitättömän pienen vastaohjausliikkeen huomaamattaan siinä samalla kun hän siirtää vartalon painoaan mutkaan kallistaessaan. Ei sitä näe. Esim. kovassa vauhdissa kovaa vauhtia pyörivissä polkupyörän pyörissäkin on suuret hyrrävoimat jotka pyrkivät pitämään pyörän pystyssä. Silloin joudut siirtämään vartalon painoa reilusti mutkan puolelle ja samalla teet taas huomaamattasi sen vastaohjausliikkeen joka kaataa pyörän mutkaan. Jos haluat kokea vaikutuksen korostettuna, niin aja pystyssä suoraan ja käännä ohjaustanko reippaasti vasemmalle niin kaadut heti oikealle.

Lue lisää

Olen katsonut noita videoita ja vastaohjauksen teoria on minulle ennestäänkin hyvin tuttua. Kaikesta muusta olenkin täysin samaa mieltä, paitsi tuosta ”huomaamattomasta vastaohjauksesta”. Sitä ei oikeasti tapahdu polkupyörällä. Painopisteen siirto tukipinnan päältä tapahtuu ainoastaan vartalolla, jolloin pyörä alkaa kaatua. Ohjauksella sisäkaarteeseen päin löydetään sopiva keskihakuisvoima. Jos polkupyöräilijä istuisi satulassa täysin jäykkänä, tarvittaisiin kääntymiseen vastaohjausta. Veikkaan ettei kukaan pyöräile sillä tavalla.

Polkupyörällätöihin kirjoitti:

Olen katsonut noita videoita ja vastaohjauksen teoria on minulle ennestäänkin hyvin tuttua. Kaikesta muusta olenkin täysin samaa mieltä, paitsi tuosta ”huomaamattomasta vastaohjauksesta”. Sitä ei oikeasti tapahdu polkupyörällä. Painopisteen siirto tukipinnan päältä tapahtuu ainoastaan vartalolla, jolloin pyörä alkaa kaatua. Ohjauksella sisäkaarteeseen päin löydetään sopiva keskihakuisvoima. Jos polkupyöräilijä istuisi satulassa täysin jäykkänä, tarvittaisiin kääntymiseen vastaohjausta. Veikkaan ettei kukaan pyöräile sillä tavalla.

Lue lisää

Polkupyörä kääntyy ihan hyvin ilman vastaohjausta.
https://m.youtube.com/watch?v=VXXAtvSc05k

Ison saa pidettyä kurissa lazyjackeilla, jotka sattumoisin omasta Jonistani aion keväällä ottaa pois. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, kun tuppaavat olemaan vain tiellä ja tuppaavat jumittamaan aina silloin, kun iso pitäisi saada rivakasti ylös.

bollox kirjoitti:

Ison saa pidettyä kurissa lazyjackeilla, jotka sattumoisin omasta Jonistani aion keväällä ottaa pois. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, kun tuppaavat olemaan vain tiellä ja tuppaavat jumittamaan aina silloin, kun iso pitäisi saada rivakasti ylös.

Lue lisää

Ennen kuin otat pois, kokeile vielä ison nostamista siten, että sen skuutti on kireällä ja puomi keskellä. Sitten vasta viimeiselle metrille löysäät skuuttia, tai vaihtoehtoisesti löysäät sitten kun viimeinenkin latanpää on lazyjackien ulkopuolella. Minulla on toiminut hyvin, ja ison nostossa eivät ole lazyjackit juurikaan haitanneet.

Pinna vai ratti on lähes yksinomaan istumalaatikon designista riippuva kysymys. Ainoa poikkeus on raaseri, jossa on hyvin leveä ja avoin istumalaatikko, sellaisessa voi olla pinna ja iso ratti vaihtoehtoina. Kaikissa muissa vain jompikumpi on käytännöllinen ratkaisu. Katso siis ensin, onko istumalaatikon layout mieleisesi. Tosin ilman purjehduskokemusta siinäkin voi tehdä virheratkaisun.

Rullaisossa on hyvä puoli että ison nostokynnys laskee sen helppouden vuoksi. Rullaisossa ei tarvise kääntyä vastatuuleen laskemiseksi tai nostamiseksi. Sisäänlaitossa tärkeää on että puomi on vaakatasossa ja että purje ei saa lepattaa. Joko köydellä tai tuulella pieni veto niin menee sisään hienosti.

KokeileVieläTätä kirjoitti:

Ennen kuin otat pois, kokeile vielä ison nostamista siten, että sen skuutti on kireällä ja puomi keskellä. Sitten vasta viimeiselle metrille löysäät skuuttia, tai vaihtoehtoisesti löysäät sitten kun viimeinenkin latanpää on lazyjackien ulkopuolella. Minulla on toiminut hyvin, ja ison nostossa eivät ole lazyjackit juurikaan haitanneet.

Lue lisää

Hyviä vinkkejä, kiitti. Ongelma on tosiaan lazyjackien takertuminen lattojen päihin. Täytyypä keväällä vielä kokeilla noilla sun neuvoilla, tosin Jonissa on niin pieni iso, ettei se pääse kovin pitkälle leviämään ilman apujakaan.

KokeileVieläTätä kirjoitti:

Ennen kuin otat pois, kokeile vielä ison nostamista siten, että sen skuutti on kireällä ja puomi keskellä. Sitten vasta viimeiselle metrille löysäät skuuttia, tai vaihtoehtoisesti löysäät sitten kun viimeinenkin latanpää on lazyjackien ulkopuolella. Minulla on toiminut hyvin, ja ison nostossa eivät ole lazyjackit juurikaan haitanneet.

Lue lisää

Pitääpä minunkin kokeilla tuota skuuttitemppua. Aina silloin tällöin nimittäin latanpäät ovat pyrkineet tarttumaan leisareihin, jos purje pääsee vähän heilahtelemaan nostossa (ja useinhan se pääsee), varsinkin jos autopilotti ajaa eikä vaimo.

bollox kirjoitti:

Hyviä vinkkejä, kiitti. Ongelma on tosiaan lazyjackien takertuminen lattojen päihin. Täytyypä keväällä vielä kokeilla noilla sun neuvoilla, tosin Jonissa on niin pieni iso, ettei se pääse kovin pitkälle leviämään ilman apujakaan.

Lue lisää

Itselläni on se kokemus, ettei edes kireällä oleva skuutti estä purjeen liehumista ja laiskajaakkoihin takertelua isopurjeen nostovaiheessa - ei varsinkaan, jos on aallokkoa ja tuulista. Kireä skuutti tietenkin vähentää puomin heilumista.

Oma ratkaisuni on ollut se, että ensinnäkin laiskajaakkojen yläplokeja ei pidä kiinnittää mastoon, vaan saalinkien keskikolmannekseen. Se antaa purjeelle enemmän tilaa. Plokien kautta liinat (narut) on johdettu puomin korkeudelle mastoknaapeihin.
Kun nostan ison sivuvastaisessa tuulessa, vedän leen puolen laiskajaakon reivikoukkuun noston ajaksi. Noston jälkeen palautan laiskajaakon paikalleen (ST-fallivinssi on mastossa, ei istuinlaatikossa).
Jos ison mastoliikissä ei ole muovisia ratsastajia, vaan on laakeroidut vaunut, venettä ei tarvitse kääntää vastatuuleen noston eikä purjeen laskun (tai reivauksen) ajaksi.
Laiskajaakkojen suurin hyöty on tilanteessa, jossa isopurje lasketaan kovassa tuulessa ja aallokossa. Ne myös estävät reivatun purjeen helmaosan lepattamista. Tietysti ilmankin laiskajaakkoja pärjää, mutta varsinkin yksinpurjehtijaa ne helpottavat.
Lazy bagsillä (onko jo keksitty suomennos?) on puomipeitteen funktio, jonka takia moni sen hankkii. Samat tarketumisasiat koskevat myös sen naruja.

Jon 30:ssä puomi on verraten lyhyt eikä isopurjekaan ole kovin suuri. Kannattaakin miettiä onko laiskajaakoista enemmän haittaa kuin hyötyä.

toinenkinvinkki kirjoitti:

Itselläni on se kokemus, ettei edes kireällä oleva skuutti estä purjeen liehumista ja laiskajaakkoihin takertelua isopurjeen nostovaiheessa - ei varsinkaan, jos on aallokkoa ja tuulista. Kireä skuutti tietenkin vähentää puomin heilumista.

Oma ratkaisuni on ollut se, että ensinnäkin laiskajaakkojen yläplokeja ei pidä kiinnittää mastoon, vaan saalinkien keskikolmannekseen. Se antaa purjeelle enemmän tilaa. Plokien kautta liinat (narut) on johdettu puomin korkeudelle mastoknaapeihin.
Kun nostan ison sivuvastaisessa tuulessa, vedän leen puolen laiskajaakon reivikoukkuun noston ajaksi. Noston jälkeen palautan laiskajaakon paikalleen (ST-fallivinssi on mastossa, ei istuinlaatikossa).
Jos ison mastoliikissä ei ole muovisia ratsastajia, vaan on laakeroidut vaunut, venettä ei tarvitse kääntää vastatuuleen noston eikä purjeen laskun (tai reivauksen) ajaksi.
Laiskajaakkojen suurin hyöty on tilanteessa, jossa isopurje lasketaan kovassa tuulessa ja aallokossa. Ne myös estävät reivatun purjeen helmaosan lepattamista. Tietysti ilmankin laiskajaakkoja pärjää, mutta varsinkin yksinpurjehtijaa ne helpottavat.
Lazy bagsillä (onko jo keksitty suomennos?) on puomipeitteen funktio, jonka takia moni sen hankkii. Samat tarketumisasiat koskevat myös sen naruja.

Jon 30:ssä puomi on verraten lyhyt eikä isopurjekaan ole kovin suuri. Kannattaakin miettiä onko laiskajaakoista enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lue lisää

Otin itse pois Balladista (puolitonnari) lazyjacksit ensimmäisen kauden jälkeen, niistä oli juurikin nähdäkseni enemmän hankaluutta kuin hyötyä. Toisaalta pohdin myös keulapurjeen rullalaitteen poistoa.

Olisko ne poistetut kenties kaupan. Me olemme kanssa uusina Balladisteina miettineet lazyjackien hankintaa, mutta jos löytyisi käytöstä poistetut olisi se varmaankin molemmille hyvä vaihtoehto. Rullan poisjättöä myös mietimme.

Albinisti kirjoitti:

Otin itse pois Balladista (puolitonnari) lazyjacksit ensimmäisen kauden jälkeen, niistä oli juurikin nähdäkseni enemmän hankaluutta kuin hyötyä. Toisaalta pohdin myös keulapurjeen rullalaitteen poistoa.

Lue lisää

Et ole ainoa, joka vakavissaan pohtii keulapurjeen rullalaiteen poistoa. Kun pitkällä purjehdusreissullani olin ankkurissa Bay of Island -lahdella (NZ) erään saaren suojassa, USA:n lipulla purjehtivan sisarveneen kippari souti jollallaan tervehtimään ja juttelemaan. Hänen kysymyksensä oli "etkö vieläkään aio luopua rullasta?". Yksinään purjehtineen jenkin rullamekanismi oli muutaman kerran temppuillut ja se oli riittänyt "once is enough"!
Itse en aino luopua genuarullasta, mutta omassa veneessäni onkin irroitettava kutteristaagi kryssifokkaa/myrskyfokkaa varten. Se toimii aina.

takaisinvanhaan kirjoitti:

Et ole ainoa, joka vakavissaan pohtii keulapurjeen rullalaiteen poistoa. Kun pitkällä purjehdusreissullani olin ankkurissa Bay of Island -lahdella (NZ) erään saaren suojassa, USA:n lipulla purjehtivan sisarveneen kippari souti jollallaan tervehtimään ja juttelemaan. Hänen kysymyksensä oli "etkö vieläkään aio luopua rullasta?". Yksinään purjehtineen jenkin rullamekanismi oli muutaman kerran temppuillut ja se oli riittänyt "once is enough"!
Itse en aino luopua genuarullasta, mutta omassa veneessäni onkin irroitettava kutteristaagi kryssifokkaa/myrskyfokkaa varten. Se toimii aina.

Lue lisää

Ja mitähän tekemistä jollain Tyynenmeren purjehduskokemuksilla on Itämeren kanssa? Vähän suhteellisuudentajua sentään peliin, kiitos!

Mitähän pahaa tuossa takaisin vanhaan kommentissa nyt sitten oli.
Itse olen aivan vihreä vielä tällä saralla ja sitä haluaa koittaa kaikenlaista mitä veneen mukana tuli. Siitä kai sitä oppii käyttämään eri variaatioita ja päättämään itse mikä tuntuu hyvältä omaan käyttöön. Pitkä on matka vielä isoille vesille, mutta ehkä sitten joskus kun taidot karttuu. Solmujahan tässä vasta opetellaan, ja kaiken maailman huoltoja vinsseille ja muille. tämähän on mielenkiintoista ja uuden opettelua.
Mukava on lukea isojen poikien kommentteja maailmalta (asiallisia), ja haaveilla joskus itse tekevänsä samoin.
Tänne kirjoittaa monenlaisista lähtökohdista olevia kavereita, aloittelijoita kuten itse ja konkareita maailmalta, eikö se ole rikkaus.
Kuitenkin jokainen tämän harrastuksen on jossakin elämän vaiheessa aloittanut ja ollut tässä samassa tilanteessa kuin itse nyt, elikkä liikkeelle juuri lähteneenä ja kovalla tiedon janolla ja innolla varustettuna. Toisten rahkeet riittävät pidemmälle kuin toisten.
Aina kannattaa haaveilla, mutta oleellista on ,että niitä haaveita yrittää myös toteuttaa.

rterwdfsfdfd kirjoitti:

Ja mitähän tekemistä jollain Tyynenmeren purjehduskokemuksilla on Itämeren kanssa? Vähän suhteellisuudentajua sentään peliin, kiitos!

Onko merkitystä sillä, millä merialueella ongelma rullan kanssa esiintyy? Ja ihan tiedoksesi, Uuden Seelannin vedet ovat jopa olosuhteiltaan saaristoiset.

Kyllä niitäkin veneitä on ollut ja on edelleen, joissa pinna ja ratti ovat vaihtoehtoja. Aikanaan S&S Swan 36 oli tästä esimerkki, vaikka sen sitlooda on nykykäsityksen mukaan aika kapea.
Nykyisistä leveäperäisistä tulee ensimmäisenä mieleen Pogo 40, RM 1260 ja RM:n pienemmät mallit sekä First 36,7. Niissä tilaaja valitsee haluaako pinnan vai ratin (tuplat). Jos veneellä on maahantuontifirma, voi olla että firma päättää kumpaa tuo maahan. Muistelen kuulleeni, että esim. First 36,7 olisi toimitettu USA:han ainoastaan rattiversiona.

valintaakinlöytyy kirjoitti:

Kyllä niitäkin veneitä on ollut ja on edelleen, joissa pinna ja ratti ovat vaihtoehtoja. Aikanaan S&S Swan 36 oli tästä esimerkki, vaikka sen sitlooda on nykykäsityksen mukaan aika kapea.
Nykyisistä leveäperäisistä tulee ensimmäisenä mieleen Pogo 40, RM 1260 ja RM:n pienemmät mallit sekä First 36,7. Niissä tilaaja valitsee haluaako pinnan vai ratin (tuplat). Jos veneellä on maahantuontifirma, voi olla että firma päättää kumpaa tuo maahan. Muistelen kuulleeni, että esim. First 36,7 olisi toimitettu USA:han ainoastaan rattiversiona.

Lue lisää

Kuten jo ylempänä mainittu, veneet joissa on leveä ja avoin istumalaatikko, toimivat sekä ratin että pinnan kanssa. Mutta silloin ratti suurihalkaisijainen ja osin istumalaatikon pohjaan upotettu. Kovin poikkeuksetta niitä veneitä pidetään hyvin kilpailullisina. Tai sitten leveyttä on niin paljon, että ratteja on kaksi. Kapean istumalaatikon pitää käytännössä olla T-mallinen, jotta rattiohjaus olisi mukava. Sen seurauksena penkit lyhentyvät, kuten seppomartti sanoi.

Kaikenlaisiin veneisiin on kyllä istutettu rattiohjauksia. Se ei tarkoita sitä, ratti siltikään olisi ollut niissä hyvä ratkaisu. Ei pinna ole sen parempi, jos istumalaatikko on ratille suunniteltu.

löytyy.kai kirjoitti:

Kuten jo ylempänä mainittu, veneet joissa on leveä ja avoin istumalaatikko, toimivat sekä ratin että pinnan kanssa. Mutta silloin ratti suurihalkaisijainen ja osin istumalaatikon pohjaan upotettu. Kovin poikkeuksetta niitä veneitä pidetään hyvin kilpailullisina. Tai sitten leveyttä on niin paljon, että ratteja on kaksi. Kapean istumalaatikon pitää käytännössä olla T-mallinen, jotta rattiohjaus olisi mukava. Sen seurauksena penkit lyhentyvät, kuten seppomartti sanoi.

Kaikenlaisiin veneisiin on kyllä istutettu rattiohjauksia. Se ei tarkoita sitä, ratti siltikään olisi ollut niissä hyvä ratkaisu. Ei pinna ole sen parempi, jos istumalaatikko on ratille suunniteltu.

Lue lisää

Makuasioihin perustuvaa väittelyä ei kannata jatkaa. Sitä kai voi pitää tosiasiana, että pinna on yksinkertaisuutensa takia luotettavampi kuin rattimekanismi.

löytyy.kai kirjoitti:

Kuten jo ylempänä mainittu, veneet joissa on leveä ja avoin istumalaatikko, toimivat sekä ratin että pinnan kanssa. Mutta silloin ratti suurihalkaisijainen ja osin istumalaatikon pohjaan upotettu. Kovin poikkeuksetta niitä veneitä pidetään hyvin kilpailullisina. Tai sitten leveyttä on niin paljon, että ratteja on kaksi. Kapean istumalaatikon pitää käytännössä olla T-mallinen, jotta rattiohjaus olisi mukava. Sen seurauksena penkit lyhentyvät, kuten seppomartti sanoi.

Kaikenlaisiin veneisiin on kyllä istutettu rattiohjauksia. Se ei tarkoita sitä, ratti siltikään olisi ollut niissä hyvä ratkaisu. Ei pinna ole sen parempi, jos istumalaatikko on ratille suunniteltu.

Lue lisää

Tässä on yksi esimerkki, jossa istuinlaatikko on T-mallinen ja silti pinnaveneeksi suunniteltu:
http://cdn.streamlike.com/uc/getCode?swfskin=8&colorskin=361&player=3&code=1&controlbar=over&object=1&chapter=&subtitle=&mod1=22&bw_mode=1&med_id=1e3bdba95d9d0642&width=430&height=242

yksinkertaisin kirjoitti:

Makuasioihin perustuvaa väittelyä ei kannata jatkaa. Sitä kai voi pitää tosiasiana, että pinna on yksinkertaisuutensa takia luotettavampi kuin rattimekanismi.

Onkohan jotain tilastoa siitä kuinka usein rattiohjaus on pettänyt pinnan katkeamiseen verrattuna? Itse tiedän muutaman molempia Suomesta.

Rattiohjauksen pettäminen ei yleensä johda autopilotin toimimattomuuteen ja kaikissa rattiveneissä on varaohjausmahdollisuus pinnalla.

Pinnan katkeaminen taas johtaa useammin autopilotinkin menettämiseen ja varapinnan saaminen paikoilleen on yleensä erittäin paljon työläämpää kuin rattiohjauksen varaohjauksen pinnalla.

TIetysti jos molemmissa veneissä on kannen alle asennettu systeemipilotti, ei autopilotin osalta ole eroa. En tosin tiedä Suomesta kuin yksittäisiä veneitä, joissa olisi systeemipilotti ja pinnaohjaus.

vuodenvene2016 kirjoitti:

Tässä on yksi esimerkki, jossa istuinlaatikko on T-mallinen ja silti pinnaveneeksi suunniteltu:
http://cdn.streamlike.com/uc/getCode?swfskin=8&colorskin=361&player=3&code=1&controlbar=over&object=1&chapter=&subtitle=&mod1=22&bw_mode=1&med_id=1e3bdba95d9d0642&width=430&height=242

Lue lisää

Joo, Antilla 30:ssäkin on T, mutta Eikka kääntyisi haudassaan, jos joku pinnan muuksi vaihtaisi. Entä sitten, vain niitä säännön vahvistavia poikkeuksia.

Tuo sama kuolinpesän omistama ja ilmeisesti hunningolle päästetty Baltic 35 on ennenkin ollut keskusteluissa.
Itse en suosittelisi varsinkaan aloittajalle minkään kalliin raadon hankkimista enkä edes tuollaista barduudoista riippuvaista osatakilaa kuten B 35:ssä on. Ko vene voi olla hyvä hankinta henkilölle, jolla on kokemusta paitsi purjehduksesta myös vanhan veneen korjaamisesta (=kallis projekti). Jos vanhan veneen hankkii, kannattaa etsiä sellainen yksilö, joka on mahdollisimman hyvässä kunnossa ja varustus päivitetty. Jos ns. laatuveneen hp on poikkeuksellisen alhainen, siihen on aina joku syy. Niin varmasti tässäkin tapauksessa. Ammattilaisen tekemä kuntoarviointi maksaa, mutta se sijoitus kannattaa! Käytetyn veneen hinta olisi hyvä arvioida niin, että budjetti sisältää myös kaikki tarvittavat kunnostus- ja varustelukustannukset siihen asti, kun vene on kotisatamassa katsatettuna ja purjehdusvalmina. Ulkomailta ostaessa on hyvä miettiä myös säilytyksen/kuljetuksen kustannuksia, jos vene ei ole purjehduskunnossa tai vuodenaika ei sovi siirtopurjehdukseen. "Raadon" hp voi olla vasta esim. 30-60% kokonaiskustannuksista.

Erittäin hyvä kommentti, kannattaa todellakin realistisesti arvioida veneen kokonaishinta, vaikka sitä ei tarvitsekaan maksaa heti kokonaisuudessaan. Innostus, rahat tai terveys voi kadota kesken projektin, mikä keskeneräisen veneen arvo on tällöin.

Paljon hyviä kommentteja aiheen tiimoilta. Suuret kiitokset näistä!
Olen vanhojen moottoriveneiden kanssa paljon aikaani viettänyt, ja nyt ensisijaisesti etsinkin vähän uudempaa, ja ehdottomasti hyväkuntoista venettä. Suunniteltu hintaluokka alkaa kuitenkin olemaan jo sellainen, että kymppimetrisen hyväkuntoisen pitäisi tällä rahalla jo saada. Se on tietenkin eri asia että kannattaako sellaista rahasummaa ensimmäiseen purjeveneeseen laittaa, kun huomattavasti halvemmallakin purjehduksen makuun pääsisi. Toisaalta vanhemman ja huonokuntoisemman veneen kunnostukseen se hintojen erotus jo helposti hupenee, tai viimeistään siinä vaiheessa kun päättää vaihtaa vähän uudempaan, ja samalla parempaan.

En tiedä, mikä pani sinut valtisemaan nimimerkiksesi kateuden. Purjehdusharrastuksen aloittamiseen eikä muutenkaan oppimiseen ja osaamiseen normaalisti liity kateutta. Vai liittyykö sinun mielestäsi?
Itse suosittelen aloitukseen hakeutumista gastiksi kaverien veneisiin tai ilmoittautumista purjehduskursseille. "Junnuikäisille" on optarikursseja.

En usko, että ilman purjehduskokemusta kannataa haikailla purjeveneen vuokraamista. Onko käytännössä mahdollistakaan vuokrata venettä, jos ei ole minkäänlaista näyttöä osaamisesta?
Luulisin, että "ekaksi kaudeksi" ilman purhehtimisen perustaitoja "uudehkon veneen sopivalta alueelta" on huono ajatus.

Miksi asioista pitää aina tehdä niin vaikeita? Tuskin aloittaja haluaa monen vuoden moottoriveneilyn jälkeen pitää perheen kanssa välivuotta ja "yrittää päästä gastiksi" ja ehkä sitten seuraavana vuonna vuokrata venettä koemielessä.

Sen kun ostat sopivan paatin ja lähdet seilaamaan. Ei se vaikeaa ole.

Itse ostin ensimmäisen purjeveneeni (Sunwind 27) ilman, että olin ikinä aikaisemmin purjehtinut tai edes veneillyt.
Ensimmäisellä reissulla nostettiin jo spinnu ja samana kesänä purjehdittiin suoraan Kökarista Visbyyn ja takaisin.

Siitä sitä oppii, kun tekee vaan, että mitä huvittaa.

Siitävaan kirjoitti:

Miksi asioista pitää aina tehdä niin vaikeita? Tuskin aloittaja haluaa monen vuoden moottoriveneilyn jälkeen pitää perheen kanssa välivuotta ja "yrittää päästä gastiksi" ja ehkä sitten seuraavana vuonna vuokrata venettä koemielessä.

Sen kun ostat sopivan paatin ja lähdet seilaamaan. Ei se vaikeaa ole.

Itse ostin ensimmäisen purjeveneeni (Sunwind 27) ilman, että olin ikinä aikaisemmin purjehtinut tai edes veneillyt.
Ensimmäisellä reissulla nostettiin jo spinnu ja samana kesänä purjehdittiin suoraan Kökarista Visbyyn ja takaisin.

Siitä sitä oppii, kun tekee vaan, että mitä huvittaa.

Lue lisää

Juuri näin!

Purjehtimisessa ja purjeveneissä ei ole mitään mystistä. Eikä veneen kokokaan ole mikään kynnyskysymys: yhtälailla normaalijärkinen ihminen osaa seilata 25-, 30- tai vaikka 57-jalkaista. Tunnen paljon tavallisia ihmisiä, itseni mukaan lukien, joita kukaan ei koskaan ole opettanut purjehtimaan, ja niinpä nuo kaikki vain seilaavat, valtamerilläkin.

Kaiken maailman "osta ensin optari"- tai "pyri gastiksi vuokraveneeseen" -höpinät kannattaa unohtaa. Reippaasti vesille vain, kyllä se onnistuu!

En epäile hetkeäkään, etteikö hommaan oppeisi millä veneellä tahansa. Yritän vaan seuloa täältä vähän tietoa valintojen perustaksi, jotta saisin mahdollisimman hyvän veneen omiin tarpeisiini kerralla.

Sinä ja muutama muukin puolustaa sitkeästi omaa kantaansa, että purjehduksesta tietämättömän ja kokemattoman kannattaisi ensin vuokrata vene ja katsoa tykkääkö hommasta vai ei. Mistä ajattelette vuokraavanne? Jos vuokraat veneen Karibialta (jossa nyt on sesonki alkamassa) tai Euroopasta, vuokraaja edellyttää näyttöä osaamisesta. Kv.huviveneenkuljettajan todistus kelpaa näytöksi, mutta senkin hankkiminen edellyttää osaamista.

Jos suunnittelet vuokraamista kotimaasta, perehdypä ensin vuokrausehtoihin!
Siteeraan malliksi erään kotimaisen venevuokraamon ehdon:
"Veneen päällikön on kuitenkin omattava riittävä veneily-/purjehduskokemus hallitakseen vuokraamansa veneen kaikissa olosuhteissa lain ja asetusten edellytysten mukaan"

Keskustelun aloittajalla on moottorivene, jos oikein ymmärsin. Miksi pitäisi olla niin kiire purjeveneen ostamisessa, ettei ennen ostopäätöstä käsivi keväällä tai alkukesällä hankkimassa purjehduskokemusta kavereiden gastina tai vaikka purjehduskurssilla? Samalla tulisi käsitys siitä, mikä purjeveneessä on oleellista.

Olemme kyllä päässeet tutustumaan moniin veneseuramme veneisiin, ja kierrelleet muutamia myytävänä olevia veneitä. Jonkinlainen käsitys siis on jo muodostunut siitä, että mitä tarvitaan, ja halutaan.
Paremmat oleskelutilat on suurin syy veneen vaihtoon. Niitä on helppo arvioida kun veneessä käy tutustumassa. Suljettavat kajuutat löytyy jo nykyisestä veneestä, eikä niistä olla valmiita luopumaan. Maston korkeus määräytyy pääasiallisen veneilyalueen mukaan, kun alitettavana on siltoja. Rullaiso vaatimuksen olen jo mielessäni poistanut vaatimuslistalta, mutta luulisin et se olis ihan kiva täällä saaristossa... :) Ratti vaatimus taas on vaan omaa jääräpäisyyttä. Olen nähnyt useita ratilla varustettuja purjeveneitä, jossa ratti on ihan toimintakunnossa, eli ei se kovin huono valinta voi olla.

Vaikka saisinkin vuokrattua muutaman erilaisen veneen kesällä, olisi siihen lystiin kulunutt veneen hankintabudjetista jo runsaasti, ja todennäköisesti olisin tykästynyt siihen hienoimpaan ja kalleimpaan veneeseen, johon ei muutenkaan olisi varaa. :)

Kokenut kippari neuvoi että hanki sellainen vene mikä mielyttää silmää, ja mihin mahdutte hyvin. Vuosien purjehduskokemus sitten kertoo, että mitä veneeltä haluat.

Uudehko tunnettu venemerkki tuntuu tällähetkellä turvallisimmalta vaihtoehdolta. Käsitykseni mukaan niissä kaikissa on purjehdusominaisuudet jo riittävän hyvät, ja ne tuntuu oikean hintaisena menevän kaupaksikin, jos joskus päättää vaihtaa "pari jalkaa suurempaan", niinkuin lähes jokainen tuntemani veneen omistaja suunnittelee.

Koko miehistö mahtuisi oikein hyvin myös alle 10metrin veneeseen, mutta niinkuin sanottu, nyt etsitään kerralla vähän jopa liian suurta venettä, ettei heti vuoden kuluttua katsella nettiveneestä niitä paria lisäjalkaa.

Puutun yhteen detaljiin: suljettavat kajuutat. Tarkista myös onko tuuletusta. Yleensä ei ole. Tai kenties myöhemmin joudut keliin, että ei voi tuulettaa. Jos ei ole tuuletusta niin ei voi sulkeakaan koska ihminen kehittää kamalan kosteuden umpitilassa.
Meillä nukutaan kyllä ovet auki lähes aina, vaikka veneessä on ollut tosipaljon aivan vieraitakin.

Esim. se meitä todennäköisesti kokeneempi jenkkipurjehtija, jonka kerroin luopuneen rullapurjeista, oli osallistunut useisiin Sydney-Hobart kisoihin sekä silloisella että aikaisemmilla veneillään. Leskeksi jäätyään hän seilasi pallon ympäri yksinään (tapasimme NZ:ssa). Perustelu pistoolihakasilla varustettuihin keulapurjeisiin palaaminen oli toimintavarmuus. Se oli prioriteetti yksin seilatessa. Ymmärsin hänen kantansa. Ehkä joku muukin ajattelee samoin.

Seppomartti muisteli purjeiden vaihtoa avomerikisoissa. Sitähän se voi olla edelleenkin. Tiedän muutamia kisapurjehtijoita, joilla on tapana poistaa keularulla ja käyttää kisoissa foiliin vaihdettavia genuoita.

Matkapurjehduksessa perinteiset pistoolihakasilla varustetut keulapurjeet on eri asia kuten on tiheät purjevaihdotkin. Aika usein näkee kutteritakiloita, joissa keulastaagissa oleva genua otetaan alas ja kutteristaagin fokka nostetaan ylös, kun tuuli kovenee. Se on purjeiden vaihto ilman, että "vene on täynnä märkiä purjeita".

Onko tuossa skenaariossa siis tarkoitus säilyttää sitä toista keulapurjetta kannella? Eikö aallot osu siihen pahasti? Eikö myös vastakäännökset genualla mene vaikeaksi kutteristaagin ollessa tiellä. Ei tietysti haittaa isoilla vesilla, mutta Suomen saaristossa vastakäännöksiä tulee paljon.

Sepon lukuisat keulapurjeet olivat paljon enemmän tarpeen 70-luvun veneissä. Uusissa veneissä on yleensä vain fokka, joka on paljon isompi kuin aikanaan ja myös iso on selvästi isompi. Yhdellä keulapurjeella pärjää 0-10 m/s. Sen jälkeen voi sitten siirtyä huomattavasti pienempään ja isoilla vesillä syytä on vielä olla myrskyfokka. Rullalaite ei noista kuitenkaan kunnolla korvaa kuin yhden. Rullalaite on hyvä purjeen säilytyskeino, mutta reivauskeinona varsin huono avotuulia lukuunottamatta.

Joakim1 kirjoitti:

Onko tuossa skenaariossa siis tarkoitus säilyttää sitä toista keulapurjetta kannella? Eikö aallot osu siihen pahasti? Eikö myös vastakäännökset genualla mene vaikeaksi kutteristaagin ollessa tiellä. Ei tietysti haittaa isoilla vesilla, mutta Suomen saaristossa vastakäännöksiä tulee paljon.

Sepon lukuisat keulapurjeet olivat paljon enemmän tarpeen 70-luvun veneissä. Uusissa veneissä on yleensä vain fokka, joka on paljon isompi kuin aikanaan ja myös iso on selvästi isompi. Yhdellä keulapurjeella pärjää 0-10 m/s. Sen jälkeen voi sitten siirtyä huomattavasti pienempään ja isoilla vesillä syytä on vielä olla myrskyfokka. Rullalaite ei noista kuitenkaan kunnolla korvaa kuin yhden. Rullalaite on hyvä purjeen säilytyskeino, mutta reivauskeinona varsin huono avotuulia lukuunottamatta.

Lue lisää

Kutterissa jossa staagit on kiinteästi paikallaan (eikä kutteristaagi ole irroitettava) käytetään monasti yankee-tyyppistä korkeaa ja kapeaa purjetta etustaagissa. Se menee vastakäännöksissä helpommin kutteristaagin editse kuin genua. Sitäkin purjesettiä näkee, että keulastaagissa on rullalla genua, jota käytetään lähinnä avotuulissa. Luoviminen tapahtuu kutteripurjeella, staysaililla.
Ne joilla molemmat keulapurjeet on hakasilla, säilyttävät toista niistä kanneelle sidottuna silloin kun vain toinen on käytössä.

Omassa veneessäni on rullagenua ja irroitettava kutteristaagi. Kutteristaagi on paras ottaa pois tieltä alle 10 m/s tuulessa luoviessa. Yli 10 m/s tuulessa luoviminen on mukavinta, jos genua on rullattu sisään ja kryssifokka on nostettu välistaagiin.

Mitä parempi automaattiohjaus, sitä helpompi sillä on purjehtia yksin. Systeemipilotti, joka on kytketty suoraan peräsinakseliin, on ylivoimaisesti paras.

C1R kirjoitti:

Mitä parempi automaattiohjaus, sitä helpompi sillä on purjehtia yksin. Systeemipilotti, joka on kytketty suoraan peräsinakseliin, on ylivoimaisesti paras.

Automaattiohjaus on varuste, jonka voi hankkia mihin veneeseen tahansa. Miten se vaikuttaisi veneen valintaan? Tietenkin sellaiset varusteet, jotka käytetyssä veneessä on valmiina ja ovat hyvässä toimintakunnossa, ovat valinnassa pientä plussaa. Toisaalta 5 v. vanha elektroniikka, esim. tuulimittarit ja plotterit, voi olla myyjän mielestä plussaa, käytännössä ne eivät nosta veneen arvoa.

Mikä muuten on sellainen vene, joka ei ole yksin purjehdittavissa? Se kai on selvä, että mitä isompi vene sitä suuremmat voimat ja sitä isommat/kalliimmat vanhingot. Satamamanööverit yksin purjehtivalle aloittelijalle ovat riskialttiita. Siihen tietysti joku vastaa, että veneessä pitää olla keulapotkuri ;-)

Yksinpurjehduksessa on suuri etu jos pystyy kasittelemaan levankivaunun koysia, ison jalusta ja genoavinsseja ruorin takaa tai edes ruorin sivulta. Jos ison jalus on katolla, on avuksi jos ruorimiehen ulottuvilla on ylimaarainen vinssi johon johtaa istumalaatikon poikki ison jalus yksinpurjehduksessa.

Kaikenlainen liikkumistarve istumalaatikossa kannattaa minimoida, puhumattakaan tarpeista poistua laatikosta kannelle. Siten mahdollisuus saataa genoan jaluspisteen paikkaa istumalaatikosta on erinomainen asia kuin myos isopurjeen nostimen ja reivin johtamismahdollisuudet istumalaatikkoon.

Venemalleja joissa nama asiat toteutuvat en osaa haluamassasi luokassa sanoa, mutta naitakin asioita kannattaa pohtia.

Olet kartoittanut hyvin asumiseen liittyvia tarpeitasi ja lopulta ne ovatkin hyvin olennaisia asioita jotta veneesta voi nauttia pitkaan ilman vaihtotarpeita.

vanhaelektroniikka kirjoitti:

Automaattiohjaus on varuste, jonka voi hankkia mihin veneeseen tahansa. Miten se vaikuttaisi veneen valintaan? Tietenkin sellaiset varusteet, jotka käytetyssä veneessä on valmiina ja ovat hyvässä toimintakunnossa, ovat valinnassa pientä plussaa. Toisaalta 5 v. vanha elektroniikka, esim. tuulimittarit ja plotterit, voi olla myyjän mielestä plussaa, käytännössä ne eivät nosta veneen arvoa.

Mikä muuten on sellainen vene, joka ei ole yksin purjehdittavissa? Se kai on selvä, että mitä isompi vene sitä suuremmat voimat ja sitä isommat/kalliimmat vanhingot. Satamamanööverit yksin purjehtivalle aloittelijalle ovat riskialttiita. Siihen tietysti joku vastaa, että veneessä pitää olla keulapotkuri ;-)

Lue lisää

Siten tuo vaikuttaa veneen valintaan, että systeemipilotti on helpointa asentaa veneeseen, jossa peräsinakseli on näkyvissä kannen alla. Tämän ehdon täyttää aina rattivene, mutta harvemmin pinnavene. Yksinpurjehdus on sitä helpompaa, mitä vähemmän joutuu itse ohjaamaan venettä. Silloin voi keskittyä purjeiden säätämiseen ja navigointiin tehokkaammin koska voi vapaasti likkua ympäri istuinkaukaloa.

Ratin takaa voi ajaa seisten, mutta kuka nyt koko päivää seisoisi? Ei tainnut jäädä perusteluista jäljelle muuta kuin miehekkyys. Itse tosin tunnen menon miehekkäämmäksi, kun ohjaan veneistäni sitä, jossa on pinna. Tunne tulee kyllä siitä veneestä, ei ohjaustavasta.

Autopilotin kannalta on jo todettu olevan aivan sama, millä välineellä peräsinakselia käännetään. Ratilla ohjatessa taas balanssi on huonomman tuntuman takia useammin pielessä.

jokin.mättää kirjoitti:

Ratin takaa voi ajaa seisten, mutta kuka nyt koko päivää seisoisi? Ei tainnut jäädä perusteluista jäljelle muuta kuin miehekkyys. Itse tosin tunnen menon miehekkäämmäksi, kun ohjaan veneistäni sitä, jossa on pinna. Tunne tulee kyllä siitä veneestä, ei ohjaustavasta.

Autopilotin kannalta on jo todettu olevan aivan sama, millä välineellä peräsinakselia käännetään. Ratilla ohjatessa taas balanssi on huonomman tuntuman takia useammin pielessä.

Lue lisää

Kuka voisi olla eri mieltä! Viestiketjua lukiessani kummastuttaa, että purjeveneen hankinnassa ajattelun lähtökohta tuntuu useimmiten olevan mahdollisimman suuri sisätilavuus, asumismukavuus vierasvenesatamissa ja lyhyet päiväpurjehdukset niiden välillä. Purjehdusominaisuudet, merikelpoisuus ja merimukavuus, rakenteiden lujuus yms eivät taida kiinnostaa enemmistöä - puhumattakaan kisaveneeksi sopivuudesta.

Samoin mättää yksinpurjehdusominaisuuksien pohdiskelu jos aiheena on ensimmäisen purjeveneen hankinta. Ja ajatukset harhailevat rullaisossa , rullaitseskuuttaavassa ja miehekkääst ratin takana seisomisessa-10m veneessä!. Ei kai aloittaja aloita uraansa soolopurjehduksilla. Rullaiso on huono ajatus pikkuveneessä ja itseskuuttaavaa ei voi päättää ennen kuin takila on ratkennut.

No toi kisailu voidaan unohtaa kokonaan, mutta kuka tän palstan lukijoista osaa asiantuntevasti kommentoida erilaisten veneiden merikelpoisuuteen, merimukavuuteen, ja rakenteiden lujuuteen? Entäpä mitä on purjehdusominaisuudet??
En ole aloittamassa uraani soolopurjehduksilla. Minulla ei toistaiseksi ole viellä osaavaa miehistöä purjehduksen osalta, joten edes jotenkin yksin purjehdittavissa tarkoittaa sitä, että pärjään niitten rättien kanssa, vaikka muu miehistö saisikin totaalisen hermoromahduksen lajia harjoitellessa. :)

merenkulku_unohdettu kirjoitti:

Kuka voisi olla eri mieltä! Viestiketjua lukiessani kummastuttaa, että purjeveneen hankinnassa ajattelun lähtökohta tuntuu useimmiten olevan mahdollisimman suuri sisätilavuus, asumismukavuus vierasvenesatamissa ja lyhyet päiväpurjehdukset niiden välillä. Purjehdusominaisuudet, merikelpoisuus ja merimukavuus, rakenteiden lujuus yms eivät taida kiinnostaa enemmistöä - puhumattakaan kisaveneeksi sopivuudesta.

Lue lisää

Nooh, itse ainakin purjehdin seisten ison osan päivää. Ei tietenkään koko aikaa. Ja joo, sisätilat etc merkkaa viimekädessä suurimmalle osalle saaristoveneilyä harrastaville enemmän kuin purjehdusominaisuuksien viime kädessä melko marginaalinen ero. Varsinkin jos tarkoitus on liikkua perheen kanssa....

Ja mitä tulee yksinpurjehdittavuuteen: Yleensä perhepurjehduksen "kariutuminen" johtuu siitä, että kippari joka ei vielä osaa joutuu antamaan osaamattomalle miehistölle käskyjä joita sitten joudutaan koko ajan korjailemaan kun ohjeet ovat vääriä, epäselviä tai niitä ei osata tulkita. Siksi purjehdusta aloittaessa kannattaa olla sellainen vene jolla voi aluksi hoitaa asiat itse ennenkuin osallistuttaa muuta miehistöä...

Ja kyllähän veneeseen kuin veneeseen laittaa ties mitä autopilottia, mutta onhan se nyt älyttömän paljon helpompaa, että autopilotti on valmiina eikä tarvitse aloittaa 5k investoinnilla. Fakta nyt vain on, että systeemipilotteja ei juurikaan ole myynnissä olevissa pinnaveneissä asennettuina. Ja toisaalta jos on hakemassa 10m venettä vajaalla 60ke niin hakulistaan tulee lähinnä ruoriveneitä. Joitain urheilullisia ( ylihintaisia vanhoja veneitä) lukuunottamatta.

(Ja joo, nimimerkki on läppä. Neljästä omasta veneestä yksi on ruorilla, kaksi pinnalla ja moottorivene ratilla. Aloittelijalle tuohon kokoluokkaan suosittelisin kyllä ruoria. )

ruorisenollapitää kirjoitti:

Nooh, itse ainakin purjehdin seisten ison osan päivää. Ei tietenkään koko aikaa. Ja joo, sisätilat etc merkkaa viimekädessä suurimmalle osalle saaristoveneilyä harrastaville enemmän kuin purjehdusominaisuuksien viime kädessä melko marginaalinen ero. Varsinkin jos tarkoitus on liikkua perheen kanssa....

Ja mitä tulee yksinpurjehdittavuuteen: Yleensä perhepurjehduksen "kariutuminen" johtuu siitä, että kippari joka ei vielä osaa joutuu antamaan osaamattomalle miehistölle käskyjä joita sitten joudutaan koko ajan korjailemaan kun ohjeet ovat vääriä, epäselviä tai niitä ei osata tulkita. Siksi purjehdusta aloittaessa kannattaa olla sellainen vene jolla voi aluksi hoitaa asiat itse ennenkuin osallistuttaa muuta miehistöä...

Ja kyllähän veneeseen kuin veneeseen laittaa ties mitä autopilottia, mutta onhan se nyt älyttömän paljon helpompaa, että autopilotti on valmiina eikä tarvitse aloittaa 5k investoinnilla. Fakta nyt vain on, että systeemipilotteja ei juurikaan ole myynnissä olevissa pinnaveneissä asennettuina. Ja toisaalta jos on hakemassa 10m venettä vajaalla 60ke niin hakulistaan tulee lähinnä ruoriveneitä. Joitain urheilullisia ( ylihintaisia vanhoja veneitä) lukuunottamatta.

(Ja joo, nimimerkki on läppä. Neljästä omasta veneestä yksi on ruorilla, kaksi pinnalla ja moottorivene ratilla. Aloittelijalle tuohon kokoluokkaan suosittelisin kyllä ruoria. )

Lue lisää

En ota kantaa siihen, miten tykkäät seisoskella ratin takana tai mitä perhepurjehdukset “yleensä” ovat ja kuinka kukin ohjeistaa perhettään.

Makuasioiden sijaan ihmettelen autopilottikäsityksiäsi. Käytetyn veneen vanha systeemipilotti voi tarkoittaa sitä, että se vaatii päivitystä kuten kaikki muukin vanha elketroniikka. Raymarinen systeemipilotin päivityspaketti näyttää Marinean tarjouksessa olevan n. 2 k.
Uuden systeemipilotin hinta on aika edullinen päivityspakettiin verrattuna. Raymarine Evolution EV-200 lineaaripilotin näyttää saavan 2500 eurolla. Asennus ei ole vaikea tehdä itse. Miksi arvioit hinnaksi 5 k? Kysymyksessähän oli 10 metrin kokoluokka. Siihen ei tarvita hydraulista työyksikköä! Hintavertailussa on helppo huomata, että rattiveneiden autopilotit ovat selvästi kalliimpia kuin pinnaveneiden.

Jos hankkii pinnaohjatun veneen, jossa ei ole autopilottia, perhepurjehdukseen riittää aivan hyvin yksinkertainen ja muutaman satasen hintainen pinnapilotti, esim. Simrad TP20 (tai 32) tai Raymarine ST2000Plus.
Pinnaveneeseen sopiva Raymarinen Evolution EV-100 systeemipilotti maksaa n. 1300 e. Asennus on helpompi kuin rattiveneessä, koska ulkoinen työyksikkö liitetään pinnaan. (Tietysti, jos on joku erityinen tarve, pinnaveneeseenkin voi asentaa linear drive työyksikön peräsinakseliin kuten rattiveneneessä).

Ponttini on se, että käytettyä venettä ostaessa ei ole fiksua ihastua veneen elektroniikkavarustuksen määrään. Oleellisempi on valita sellainen yksilö, jonka kaikki rakenteet ovat ehjät, purjevarustus päivitetty, juokseva ja kiinteä takila kunnossa jne. Tietysti on pientä plussaa, jos veneessä on lisäksi päivitettyä elektroniikkaa. Vanha elektroniikka merkitsee usein purkamista ja vanhojen asennusjälkien paikkaamista. Mitä enemmän veneeseen on tehty erilaisia laiteasennuksia sitä enemmän siinä on reikiä ja jälkiä, usein myös korjausta vaativia sähköasennuksia.

merenkulku_unohdettu kirjoitti:

Kuka voisi olla eri mieltä! Viestiketjua lukiessani kummastuttaa, että purjeveneen hankinnassa ajattelun lähtökohta tuntuu useimmiten olevan mahdollisimman suuri sisätilavuus, asumismukavuus vierasvenesatamissa ja lyhyet päiväpurjehdukset niiden välillä. Purjehdusominaisuudet, merikelpoisuus ja merimukavuus, rakenteiden lujuus yms eivät taida kiinnostaa enemmistöä - puhumattakaan kisaveneeksi sopivuudesta.

Lue lisää

Miksi se kummastuttaa? Tuohan osoittaa, että enemmistö tunnistaa, mitkä ovat tärkeitä asioita perheen kanssa lomaa Suomen saaristossa ja Itämerellä viettäessä. 90% tjsp. matka-/retkiveneilystä on juuri sitä, että tehdään päivän aikana joki 20-30 mpk siirtymä satamasta toiseen. Suomenlahden ylitys on useimmille pisin avomerilegi. Joten mitä vikaa on siinä, että venettä valitessa painotetaan tällaisen veneilyn asettamia vaatimuksia?

Ja vielä enemmän voisi ihmetellä sitä, miksi sinua kummastuttaa, ettei sopivuus kisaveneeksi kiinnosta. Useimmat kun eivät ole kiinnostuneita kisaamisesta. Juttu on niin, että veneily, purjeveneilykin, on urheilua tai liikuntaa vain pienelle vähemmistölle, enemmistölle se on vapaa-ajanviettoa.

muistetaan_realismi kirjoitti:

Miksi se kummastuttaa? Tuohan osoittaa, että enemmistö tunnistaa, mitkä ovat tärkeitä asioita perheen kanssa lomaa Suomen saaristossa ja Itämerellä viettäessä. 90% tjsp. matka-/retkiveneilystä on juuri sitä, että tehdään päivän aikana joki 20-30 mpk siirtymä satamasta toiseen. Suomenlahden ylitys on useimmille pisin avomerilegi. Joten mitä vikaa on siinä, että venettä valitessa painotetaan tällaisen veneilyn asettamia vaatimuksia?

Ja vielä enemmän voisi ihmetellä sitä, miksi sinua kummastuttaa, ettei sopivuus kisaveneeksi kiinnosta. Useimmat kun eivät ole kiinnostuneita kisaamisesta. Juttu on niin, että veneily, purjeveneilykin, on urheilua tai liikuntaa vain pienelle vähemmistölle, enemmistölle se on vapaa-ajanviettoa.

Lue lisää

En tunne tilastojasi.
Näköjään olet samaa mieltä kanssani siitä, että käyttötarkoitus olisi syytä huomioida veneen valinnassa!

Se, joka aikoo tehdä "20-30 mpk siirtymiä satamasta toiseen" ja jonka pisin avomerimatka tulee olemaan Suomenlahden ylitys, valitsee tietenkin siihen käyttöön sopivan veneen. Varmaankin asumismukavuus satamaoloissa on silloin oleellisin ominaisuus.

Se, joka suunnittelee tekevänsä Itämeren ylityksiä tai tuntee kiinnostusta osallistua perheveneellään myös kilpapurjehduksiin, ei varmaankaan pidä satamaominaisuuksia ja mahdollisimman suurta sisätilavuutta ensisijaisina valintakriteereinä.

Ilmeisesti pieninä vähemmistöinä ovat ne, jotka haluavat tehdä kaukopurjehduksia tai joille kilpapurjehdus on ensijainen asia. Heidän valintanperusteensa ei ole sama kuin sinun "90% tjsp":lla.
En suinkaan väittänyt, että jokaisen tulisi veneen hankinnassa miettiä sen sopivuutta kisa- tai avomerikäyttöön.

Venevalmistajien business tietenkin kohdistuu suurimpiin kohderyhmiin. Luultavasti monet maksukykyiset ostajat haluavat kodinomaisia sisätiloja mukavuuksineen. Silti veneissä on suuria eroja kuten ostajissakin. "Jokaiselle löytyy jotakin".

jokaisellejotakin kirjoitti:

En tunne tilastojasi.
Näköjään olet samaa mieltä kanssani siitä, että käyttötarkoitus olisi syytä huomioida veneen valinnassa!

Se, joka aikoo tehdä "20-30 mpk siirtymiä satamasta toiseen" ja jonka pisin avomerimatka tulee olemaan Suomenlahden ylitys, valitsee tietenkin siihen käyttöön sopivan veneen. Varmaankin asumismukavuus satamaoloissa on silloin oleellisin ominaisuus.

Se, joka suunnittelee tekevänsä Itämeren ylityksiä tai tuntee kiinnostusta osallistua perheveneellään myös kilpapurjehduksiin, ei varmaankaan pidä satamaominaisuuksia ja mahdollisimman suurta sisätilavuutta ensisijaisina valintakriteereinä.

Ilmeisesti pieninä vähemmistöinä ovat ne, jotka haluavat tehdä kaukopurjehduksia tai joille kilpapurjehdus on ensijainen asia. Heidän valintanperusteensa ei ole sama kuin sinun "90% tjsp":lla.
En suinkaan väittänyt, että jokaisen tulisi veneen hankinnassa miettiä sen sopivuutta kisa- tai avomerikäyttöön.

Venevalmistajien business tietenkin kohdistuu suurimpiin kohderyhmiin. Luultavasti monet maksukykyiset ostajat haluavat kodinomaisia sisätiloja mukavuuksineen. Silti veneissä on suuria eroja kuten ostajissakin. "Jokaiselle löytyy jotakin".

Lue lisää

Kyllä, olen aivan samaa mieltä siitä, että käyttötarkoitus ratkaisee. Ihmettelin kummastustasi ihan siitä näkökulmasta, että uskon monikymmenvuotisen veneilyn tuoneen minulle jonkinmoisen tuntuman siihen, miten suomalainen veneilykansa veneilee. Ja kuten itsekin sanot, kaukopurjehdusten tekijät tai ensisijaisesti kilpailevat ovat pieni vähemmistö. Minusta ei siis ole kummallista, että ketjussa esiintyvät ensisijaisesti ne näkökohdat, jotka ovat tärkeitä sille "90%:lle tjsp." Kummallista olisi, jos kovasti painotettaisiin sen jäljelle jäävän 10% näkökulmaa.

Vaikka puhuin Suomenlahden ylityksestä, niin muistuttaisin siitä, että Itämeri on aika rajallisen kokoinen. Itämeren piirissä ei ole ainuttakaan paikkaa, jonka tavoittaminen edellyttäisi 24h ylittävää yhtämittaista purjehdusta, jos ei nimenomaan halua suunnitella reittiään sellaiseksi. Ja sitten vielä se näkökulma, että lomapurjehtijalla on yleensä vaihtoehtona odottaa päivä tai pari satamassa, jos sää on sellainen, että esimerkiksi kysymys varsinaisten meripunkkien olemassaolosta olisi merkityksellinen. Kilpaseeglaajallahan ei ole juuri vaihtoehtoja, Gotland Runt tai Suursaari Race lähtee joka tapauksessa ilmoitettuna päivänä ja kellonaikana, ellei nyt vallan hirmumyrsky iske maisemiin.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että ihmisen, joka aikoo veneillä Itämerellä perheen kanssa, ei oikeastaan tarvitse kovin paljoa painottaa niitä asioita, joiden sivuuttamista sinä kummastelit. Ja siksi minua kummastutti sinun kummastelusi :)

muistetaan_realismi kirjoitti:

Kyllä, olen aivan samaa mieltä siitä, että käyttötarkoitus ratkaisee. Ihmettelin kummastustasi ihan siitä näkökulmasta, että uskon monikymmenvuotisen veneilyn tuoneen minulle jonkinmoisen tuntuman siihen, miten suomalainen veneilykansa veneilee. Ja kuten itsekin sanot, kaukopurjehdusten tekijät tai ensisijaisesti kilpailevat ovat pieni vähemmistö. Minusta ei siis ole kummallista, että ketjussa esiintyvät ensisijaisesti ne näkökohdat, jotka ovat tärkeitä sille "90%:lle tjsp." Kummallista olisi, jos kovasti painotettaisiin sen jäljelle jäävän 10% näkökulmaa.

Vaikka puhuin Suomenlahden ylityksestä, niin muistuttaisin siitä, että Itämeri on aika rajallisen kokoinen. Itämeren piirissä ei ole ainuttakaan paikkaa, jonka tavoittaminen edellyttäisi 24h ylittävää yhtämittaista purjehdusta, jos ei nimenomaan halua suunnitella reittiään sellaiseksi. Ja sitten vielä se näkökulma, että lomapurjehtijalla on yleensä vaihtoehtona odottaa päivä tai pari satamassa, jos sää on sellainen, että esimerkiksi kysymys varsinaisten meripunkkien olemassaolosta olisi merkityksellinen. Kilpaseeglaajallahan ei ole juuri vaihtoehtoja, Gotland Runt tai Suursaari Race lähtee joka tapauksessa ilmoitettuna päivänä ja kellonaikana, ellei nyt vallan hirmumyrsky iske maisemiin.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että ihmisen, joka aikoo veneillä Itämerellä perheen kanssa, ei oikeastaan tarvitse kovin paljoa painottaa niitä asioita, joiden sivuuttamista sinä kummastelit. Ja siksi minua kummastutti sinun kummastelusi :)

Lue lisää

Sinun "10% näkökulmasi" voi yhtä hyvin olla sekin, että veneessä pitää olla esim kaksi ovella suljettavaa makuuhyttiä, rullamasto tms. Voi hyvin olla, että "90% jsp" ei pidä niitä valintakriteereinään harkitessaan minkä veneen valitsisi 60.000 euron budjetillaan.
"Itämeren rajallisesta koosta muistuttaminen" oli kai tarkoitettu vähättelyksi voidaksesi perustella merikelpoisuuden tarpeettomuutta veneen valinnassa.

En myöskään usko olevani ainoa, jonka kesäretken ensimmäinen avomerilegi on yli 24 h kestoinen. Omaksi rutiinikseni on tullut ylittää Itämeri kahdella tai kolmella legillä, esim. Hanko-Kalmar-Kiel. Muutenhan Itämerta kauempana ei juurikaan ehtisi seilata kesän aikana. Veneessäni on meripunkat ja pinnaohjaus, mutta ei rullamastoa ;-)

10prossannäkökulma kirjoitti:

Sinun "10% näkökulmasi" voi yhtä hyvin olla sekin, että veneessä pitää olla esim kaksi ovella suljettavaa makuuhyttiä, rullamasto tms. Voi hyvin olla, että "90% jsp" ei pidä niitä valintakriteereinään harkitessaan minkä veneen valitsisi 60.000 euron budjetillaan.
"Itämeren rajallisesta koosta muistuttaminen" oli kai tarkoitettu vähättelyksi voidaksesi perustella merikelpoisuuden tarpeettomuutta veneen valinnassa.

En myöskään usko olevani ainoa, jonka kesäretken ensimmäinen avomerilegi on yli 24 h kestoinen. Omaksi rutiinikseni on tullut ylittää Itämeri kahdella tai kolmella legillä, esim. Hanko-Kalmar-Kiel. Muutenhan Itämerta kauempana ei juurikaan ehtisi seilata kesän aikana. Veneessäni on meripunkat ja pinnaohjaus, mutta ei rullamastoa ;-)

Lue lisää

Et ehkä ole ainoa mutta olet hyvin selkeästi marginaalissa. Kyllä sinä sen itsekin varmasti tiedät. Vai yritätkö sanoa, että jokaisessa Itämeren ulkopuolella käymässäsi satamassa on aina ollut kymmeniä suomalaisveneitä?

Merikelpoisuuden käsite on liukuva, kuten tästäkin ketjusta huomaat. Ei ole perusteltua väittää, että vene olisi merikelpoinen vain, jos sitä voi pitää soveliaana esimerkiksi Atlantin ylitykseen. Meri se on Itämerikin.

muistetaan_realismi kirjoitti:

Et ehkä ole ainoa mutta olet hyvin selkeästi marginaalissa. Kyllä sinä sen itsekin varmasti tiedät. Vai yritätkö sanoa, että jokaisessa Itämeren ulkopuolella käymässäsi satamassa on aina ollut kymmeniä suomalaisveneitä?

Merikelpoisuuden käsite on liukuva, kuten tästäkin ketjusta huomaat. Ei ole perusteltua väittää, että vene olisi merikelpoinen vain, jos sitä voi pitää soveliaana esimerkiksi Atlantin ylitykseen. Meri se on Itämerikin.

Lue lisää

En viesteissäni maininnut Atlantin ylityksiä eikä tarkoitukseni ollut muutenkaan pottuilla. Turhaan fiksoiduit kritisoimaan "marginaalia", kun viittasin merikelpoisuuteen.

Jos merikelpoisuuskäsite on sinulle tai jollekin muulle jäänyt "liukuvaksi", suosittelen lueskelemaan C. A. Marchaj:n kuuluisaa kirjaa "Seaworthiness, The Forgotten Factor". Kirjassa on purjehtijalle tarpeellista perustietoa. Ehkä se on sinunkin kirjahyllyssäsi? Ellei ole, annapa vinkki joulupukille!

TheForgottenFactor kirjoitti:

En viesteissäni maininnut Atlantin ylityksiä eikä tarkoitukseni ollut muutenkaan pottuilla. Turhaan fiksoiduit kritisoimaan "marginaalia", kun viittasin merikelpoisuuteen.

Jos merikelpoisuuskäsite on sinulle tai jollekin muulle jäänyt "liukuvaksi", suosittelen lueskelemaan C. A. Marchaj:n kuuluisaa kirjaa "Seaworthiness, The Forgotten Factor". Kirjassa on purjehtijalle tarpeellista perustietoa. Ehkä se on sinunkin kirjahyllyssäsi? Ellei ole, annapa vinkki joulupukille!

Lue lisää

Onko nyt ymmärrettävä näistä kirjoituksista, ettei kaikki 10-metriset nykyaikaiset purjeveneet ole merikelpoisuudeltaan soveltuvia itämeren alueella tapahtuvaan "kesäpurjehdukseen"?

Merikelpoisuutta kirjoitti:

Onko nyt ymmärrettävä näistä kirjoituksista, ettei kaikki 10-metriset nykyaikaiset purjeveneet ole merikelpoisuudeltaan soveltuvia itämeren alueella tapahtuvaan "kesäpurjehdukseen"?

Lue lisää

Kesäpurjehdusten suosittuja kohteita Itämerellä ovat mm. Visby, Christiansö ja Bornholm.
Matkalla niihin tai takaisin on aika usein merenkäyntiä, jossa ehtii huomata miten vene käyttäytyy. Onko sisällä helppo liikkua, lämmittää ruokaa, voiko astiakaapin avata ilman tavaroiden putoilua, voiko punkassa levätä rentona (vaikka meritautisena) , onko vene suuntavakaa puuskissa, onko avotila suojainen, onko vene kallistusherkkä, onko kulku aallokossa vähän vai paljon ryskivää jne. "Seakindliness" liittyy merikelpoisuuteen siten, että veneen epämukavuus merenkäynnissä heikentää nopeasti miehistön jaksamista eli miehistön merikelpoisuutta. “Seakindliness” ei riipu pelkästään rungon muodosta, mitoista ja uppoamasta, vaan myös kansi- ja sisustusratkaisuista. Kaikki 10-metriset veneet eivät ole yhtä merikelpoisia. Kaikilla pystyy ylittämään Itämeren moneen kertaan ainakin, jos sää pysyy sopivana.
CE-luokitus ei kerro rakenteiden kestävyydestä eikä "merimukavuudesta", vaikka molemmat liittyvät merikelpoisuuteen. “Seakindliness = Property of a vessel which is well adapted to being handled safely at sea in heavy weather.”

Merikelpoisuutta kirjoitti:

Onko nyt ymmärrettävä näistä kirjoituksista, ettei kaikki 10-metriset nykyaikaiset purjeveneet ole merikelpoisuudeltaan soveltuvia itämeren alueella tapahtuvaan "kesäpurjehdukseen"?

Lue lisää

Ovat ne. Kysymys on siitä, että tuo kommentoimani kirjoittaja ei jostain syystä suostu tunnustamaan, että Itämeren olosuhteet ovat erilaiset kuin valtamerillä. Ei täällä ole tarpeellista, että vene on sovelias monta vuorokautta kestäviin avomerilegeihin, kun mihin tahansa kohteeseen pääsee sopivilla reitinvalinnoilla niin, ettei yhteen menoon tarvitse purjehtia kuin 10-12 h ja toisaalta suojasatama on aina enintään muutaman tunnin matkan päässä. Juuri sitä tarkoitin sanomalla, että merikelpoisuuden käsite on liukuva. Vene, joka on täysin merikelpoinen Itämerelle, ei välttämättä täytä samaa määritelmää, jos kriteeriksi asetetaan valtameripurjehdus. Merikelpoinen se silti on.

Ei niistä valtameriominaisuuksista tietysti suoranaista haittaakaan ole. Tai oikeastaan, voi ollakin. Perheen viihtyvyys on todennäköisesti parempi nykyaikaisessa cruiser-tyyppisessä veneessä, jossa on väljemmät sisätilat, tuplapunkat jne. Eli jos erehtyy valitsemaan veneen, joka on muotoiltu, sisustettu ja varustettu viimeisen päälle valtameriseilaukseen, niin perhe saattaa jo ensimmäisen kesäloman jälkeen sanoa "me ei tulla siihen ahtaaseen kiuluun enää ikinä!"

Kysymys on juuri siitä, että vene valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

muistetaan_realismi kirjoitti:

Ovat ne. Kysymys on siitä, että tuo kommentoimani kirjoittaja ei jostain syystä suostu tunnustamaan, että Itämeren olosuhteet ovat erilaiset kuin valtamerillä. Ei täällä ole tarpeellista, että vene on sovelias monta vuorokautta kestäviin avomerilegeihin, kun mihin tahansa kohteeseen pääsee sopivilla reitinvalinnoilla niin, ettei yhteen menoon tarvitse purjehtia kuin 10-12 h ja toisaalta suojasatama on aina enintään muutaman tunnin matkan päässä. Juuri sitä tarkoitin sanomalla, että merikelpoisuuden käsite on liukuva. Vene, joka on täysin merikelpoinen Itämerelle, ei välttämättä täytä samaa määritelmää, jos kriteeriksi asetetaan valtameripurjehdus. Merikelpoinen se silti on.

Ei niistä valtameriominaisuuksista tietysti suoranaista haittaakaan ole. Tai oikeastaan, voi ollakin. Perheen viihtyvyys on todennäköisesti parempi nykyaikaisessa cruiser-tyyppisessä veneessä, jossa on väljemmät sisätilat, tuplapunkat jne. Eli jos erehtyy valitsemaan veneen, joka on muotoiltu, sisustettu ja varustettu viimeisen päälle valtameriseilaukseen, niin perhe saattaa jo ensimmäisen kesäloman jälkeen sanoa "me ei tulla siihen ahtaaseen kiuluun enää ikinä!"

Kysymys on juuri siitä, että vene valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

Lue lisää

Käytät nimimerkkiä "muistetaan_realismi". Silti esität, että Itämerellä "suojasatama on aina enintään muutaman tunnin matkan päässä". Toivottavasti ensimmäistä purjevenettään suunnittelevat ovat realisteja eivätkä usko kuvitelmiin!

Kerropa, mikä suojasatama on enintään muutaman tunnin päässä, kun olet perheesi kanssa purjehdimassa vaikkapa Gdanskista Visbytä kohti ja puolimatkassa yllättää 18 - 20 m/s länsituuli. Mihin suojasatamaan pääset muutamassa tunnissa, jos veneesi ei olekaan siinä kelissä merikelpoinen? Yritätkö pyrkiä vastatuuleen, vaikka veneesi luovii huonosti vai ajeletko koneella jonnekin vai otatko riskin ja suuntaat leen rannikkoa kohti?
Otin esimerkin siksi, että todellisuudessa Itämerellä sattuu havereita merenkäynnin takia ja osasyy on veneissä. Eräs suomalaisvene oli kamppaillut vuorokauden ajan myrskyiseksi muuttuneessa kelissä Visbyn ja Hangon välillä. Koko miehistö evakuoitiin helikopterilla. Vhf-hätäviesti oli lähetetty, koska kippari oli kaatunut pahasti veneen väljissä sisätiloissa saaden avohaavan päähänsä. Vene löydettiin myöhemmin Viron rannikolta.

Haluat sitkeästi puhua valtameriominaisuuksista. Miksi? Tunnen kyllä valtameripurjehdusta Atlantin ylitysteni ja yhden pallonkiertoni kokemuksella enkä ole sotkenut valtameriasioita tähän keskusteluun. En väheksy enkä liioittele Itämeren olosuhteita ja merikelpoisuusvaatimuksia.
Mitä tässä pitäisi "tunnustaa"? Mielestäni veneen valinnassa pitäisi koettaa tunnistaa ne asiat, jotka ovat avomerellä huonoja ominaisuuksia - mikäli joskus aikoo purjehtia muitakin avomerietappeja kuin Ahvenanmeren tai Suomenlahden yli. Hyvä vene saaristossa ei välttämättä ole mukava/turvallinen avomerellä.

Se onko oma venevalinta sittenkään ollut hyvä omiin purjehduksiin ja purjehdussuunnitelmiin, selviää yleensä vasta muutaman käyttövuoden jälkeen. Sitäkään ei voi ratkaista kysymällä keksustelufoorumilta.

vielätämänkerran kirjoitti:

Käytät nimimerkkiä "muistetaan_realismi". Silti esität, että Itämerellä "suojasatama on aina enintään muutaman tunnin matkan päässä". Toivottavasti ensimmäistä purjevenettään suunnittelevat ovat realisteja eivätkä usko kuvitelmiin!

Kerropa, mikä suojasatama on enintään muutaman tunnin päässä, kun olet perheesi kanssa purjehdimassa vaikkapa Gdanskista Visbytä kohti ja puolimatkassa yllättää 18 - 20 m/s länsituuli. Mihin suojasatamaan pääset muutamassa tunnissa, jos veneesi ei olekaan siinä kelissä merikelpoinen? Yritätkö pyrkiä vastatuuleen, vaikka veneesi luovii huonosti vai ajeletko koneella jonnekin vai otatko riskin ja suuntaat leen rannikkoa kohti?
Otin esimerkin siksi, että todellisuudessa Itämerellä sattuu havereita merenkäynnin takia ja osasyy on veneissä. Eräs suomalaisvene oli kamppaillut vuorokauden ajan myrskyiseksi muuttuneessa kelissä Visbyn ja Hangon välillä. Koko miehistö evakuoitiin helikopterilla. Vhf-hätäviesti oli lähetetty, koska kippari oli kaatunut pahasti veneen väljissä sisätiloissa saaden avohaavan päähänsä. Vene löydettiin myöhemmin Viron rannikolta.

Haluat sitkeästi puhua valtameriominaisuuksista. Miksi? Tunnen kyllä valtameripurjehdusta Atlantin ylitysteni ja yhden pallonkiertoni kokemuksella enkä ole sotkenut valtameriasioita tähän keskusteluun. En väheksy enkä liioittele Itämeren olosuhteita ja merikelpoisuusvaatimuksia.
Mitä tässä pitäisi "tunnustaa"? Mielestäni veneen valinnassa pitäisi koettaa tunnistaa ne asiat, jotka ovat avomerellä huonoja ominaisuuksia - mikäli joskus aikoo purjehtia muitakin avomerietappeja kuin Ahvenanmeren tai Suomenlahden yli. Hyvä vene saaristossa ei välttämättä ole mukava/turvallinen avomerellä.

Se onko oma venevalinta sittenkään ollut hyvä omiin purjehduksiin ja purjehdussuunnitelmiin, selviää yleensä vasta muutaman käyttövuoden jälkeen. Sitäkään ei voi ratkaista kysymällä keksustelufoorumilta.

Lue lisää

"puolimatkassa yllättää 18 - 20 m/s länsituuli."

Miten niin "yllättää"? Ei todellakaan ole realistinen skenaario, että Itämerellä joutuisi tuolla tavoin yllätetyksi, jos vähänkään on seurannut säätiedotuksia. Enintään äkillinen ukkosrintama voi pyyhkäistä yli, siinäkin ihan hyvä ratkaisu on ottaa rätit alas ja pidellä kiinni.

Tuosta sinun esimerkistäsi voi todeta, että vene oli hylätty suotta.

Komppaan täysin tuota realismi-nimimerkkiä: Itämeri on eri juttu kuin Atlantti. Täällä ei tarvitse hankkia ja varustaa venettä sen mukaan, että raju myrsky saattaisi yllättää. Se kun ei yllätä. Ihan toinen juttu on seilata vesillä, joilla lähin satama on vuorokausien matkan päässä hyvissäkin olosuhteissa.

Sääpalvelut.käytössä kirjoitti:

"puolimatkassa yllättää 18 - 20 m/s länsituuli."

Miten niin "yllättää"? Ei todellakaan ole realistinen skenaario, että Itämerellä joutuisi tuolla tavoin yllätetyksi, jos vähänkään on seurannut säätiedotuksia. Enintään äkillinen ukkosrintama voi pyyhkäistä yli, siinäkin ihan hyvä ratkaisu on ottaa rätit alas ja pidellä kiinni.

Tuosta sinun esimerkistäsi voi todeta, että vene oli hylätty suotta.

Komppaan täysin tuota realismi-nimimerkkiä: Itämeri on eri juttu kuin Atlantti. Täällä ei tarvitse hankkia ja varustaa venettä sen mukaan, että raju myrsky saattaisi yllättää. Se kun ei yllätä. Ihan toinen juttu on seilata vesillä, joilla lähin satama on vuorokausien matkan päässä hyvissäkin olosuhteissa.

Lue lisää

Olet oikeassa, että varsinkin 24 h ennusteet ovat osuvia. Parhaimmillaan tuuliennusteiden osuvuus on kesäisten korkeapaineiden aikana.
Nopeasti liikkuvat matalapaneet ja säärintamat sen sijaan ovat vaikeammin ennustettavia. Siksi ne aiheuttavat yllätyksiä. Ukkosrintamakaan ei aina "pyyhkäise nopeasti yli". En usko, että metereologit ovat eri mieltä.

Kesä-heinäkuussa koko Etelä-Itämeri kuului matalapaineen alueeseen. Tanskalaisen DMI:n klo 0545 sääennusteen ja navtexin seuraavaan pvään asti oli odotettavissa 10-12 m/s. Tuuli yltyikin jo iltapäivästä alkaen 18-20 m:iin/s. Ensimmäiset "kuling-varningit" annettiin klo 1745 . Sää siis huononi n. 6 tuntia lähdön jälkeen. Tuuli heikkeni 10-15 m:iin/s vasta seuraavan vrk:n kuluessa.

DMI:n meriennusteet ovat yleensä osuvia - jopa 5 vrk merisään ennusteet silloin kun on korkeapaineita. Purjehtiessa ennusteet on kuultavissa taajuudella 243 kHz, niinkuin Etelä-Itämerta kokeneina tietysti tiedättekin.
Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "Kuling" (14-17 m/s) tai "hård kuling" (17-20 m/s) on tietenkin mukavampi viettää satamassa kuin avomerellä. Yllätyksiä sattuu, vaikka väitätte toista.

En tiedä mitä tarkoitat "rajulla myrskyllä". Suomessa puhutaan myrskystä, kun 10 min. keskituuli on 21-32 m/s. Tanskassa 21-24 m/s on “stormende kuling” ja Ruotsissa “halv storm”. Myrsky on Tanskan, Norjan ja Saksan säätiedoissa 25 – 32 m/s (kuten se on myös Atlantilla ja muilla valtamerillä). Hirmumyrskyn raja on yli 32 m/s.

Komppaa ketä haluat, mutta en ole koskaan väittänyt valtameriä ja veneiden valtamerivaatimuksia samoiksi kuin Itämerta. En verrannut valtameriveneitä enkä -varustusta Itämerellä tarvittavaan. Älkää viitsikö sotkea!

ennusteetjayllätykset kirjoitti:

Olet oikeassa, että varsinkin 24 h ennusteet ovat osuvia. Parhaimmillaan tuuliennusteiden osuvuus on kesäisten korkeapaineiden aikana.
Nopeasti liikkuvat matalapaneet ja säärintamat sen sijaan ovat vaikeammin ennustettavia. Siksi ne aiheuttavat yllätyksiä. Ukkosrintamakaan ei aina "pyyhkäise nopeasti yli". En usko, että metereologit ovat eri mieltä.

Kesä-heinäkuussa koko Etelä-Itämeri kuului matalapaineen alueeseen. Tanskalaisen DMI:n klo 0545 sääennusteen ja navtexin seuraavaan pvään asti oli odotettavissa 10-12 m/s. Tuuli yltyikin jo iltapäivästä alkaen 18-20 m:iin/s. Ensimmäiset "kuling-varningit" annettiin klo 1745 . Sää siis huononi n. 6 tuntia lähdön jälkeen. Tuuli heikkeni 10-15 m:iin/s vasta seuraavan vrk:n kuluessa.

DMI:n meriennusteet ovat yleensä osuvia - jopa 5 vrk merisään ennusteet silloin kun on korkeapaineita. Purjehtiessa ennusteet on kuultavissa taajuudella 243 kHz, niinkuin Etelä-Itämerta kokeneina tietysti tiedättekin.
Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "Kuling" (14-17 m/s) tai "hård kuling" (17-20 m/s) on tietenkin mukavampi viettää satamassa kuin avomerellä. Yllätyksiä sattuu, vaikka väitätte toista.

En tiedä mitä tarkoitat "rajulla myrskyllä". Suomessa puhutaan myrskystä, kun 10 min. keskituuli on 21-32 m/s. Tanskassa 21-24 m/s on “stormende kuling” ja Ruotsissa “halv storm”. Myrsky on Tanskan, Norjan ja Saksan säätiedoissa 25 – 32 m/s (kuten se on myös Atlantilla ja muilla valtamerillä). Hirmumyrskyn raja on yli 32 m/s.

Komppaa ketä haluat, mutta en ole koskaan väittänyt valtameriä ja veneiden valtamerivaatimuksia samoiksi kuin Itämerta. En verrannut valtameriveneitä enkä -varustusta Itämerellä tarvittavaan. Älkää viitsikö sotkea!

Lue lisää

"Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "

Minä väitän, että normaali perheen kanssa purjehtiva ei lähde merelle kaksinumeroiseen tuuleen, vaikka se sinun mielestäsi olisi miten "hyvä purjehdustuuli".

En muuten minä ainakaan tiennyt tuota "243 kHz", vaikka olen Saksassa asti seilannut. Minä katson säätiedot netistä ja arvioin sen perusteella, lähdetäänkö vai pidetäänkö satamapäivä.

Bavariaristi kirjoitti:

"Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "

Minä väitän, että normaali perheen kanssa purjehtiva ei lähde merelle kaksinumeroiseen tuuleen, vaikka se sinun mielestäsi olisi miten "hyvä purjehdustuuli".

En muuten minä ainakaan tiennyt tuota "243 kHz", vaikka olen Saksassa asti seilannut. Minä katson säätiedot netistä ja arvioin sen perusteella, lähdetäänkö vai pidetäänkö satamapäivä.

Lue lisää

Itselläni on nettiyhteys ainoastaan satamissa, joissa on Wi-Fi.

DMI:n merisää lähetettiin muutaman vuoden ajan FM-aseminen kautta, kunnes merenkulkijoiden toivomuksesta Tanskan Radio palautti pitkäaaltolähetyksensä ko taajuudella DMI säätiedotuksia varten. Muuta ohjelmaa asema ei lähetä. Lähetys käynnistyy väliaikamerkillä, jota toistetaan 10 min ajan ennen aikamerkkiä ja säätietoja. Lähetysajat ovat 0545, 1145, 1745 ja 2245. Viiden vrk merisää on ainoastaan 1145 ja 1745. Tanskan kieltä on aika helppo ymmärtää, koska tiedotukset luetaan selkeästi ja hitaasti. 243 kHz kuuluvuusalue kattaa paitsi eteläisen Itämeren myös koko Pohjanmeren alueen. DMI ei lähetä merisäätä FM-asemien kautta.

Suosittelen kuuntelemaan, jos taas ensi kesänä purjehdit Saksaan ja takaisin!
Itse purjehdin vuosittain Pohjanmerellä, toisinaan kauempana. Minulle 10-12 m/s avotuuli on hieno purjehdustuuli, toivottu.

Bavariaristi kirjoitti:

"Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "

Minä väitän, että normaali perheen kanssa purjehtiva ei lähde merelle kaksinumeroiseen tuuleen, vaikka se sinun mielestäsi olisi miten "hyvä purjehdustuuli".

En muuten minä ainakaan tiennyt tuota "243 kHz", vaikka olen Saksassa asti seilannut. Minä katson säätiedot netistä ja arvioin sen perusteella, lähdetäänkö vai pidetäänkö satamapäivä.

Lue lisää

Mikä on "normaali perheen kanssa purjehtiva"? Eihän vaimo edes huomaa kaksinumeroista tuulta, kun se on avotuuli. Kryssistä niissä oloissa kyllä tulee noottia, eikä sitä missään tapauksessa mukavaksi voi itsekään sanoa.

hyvä_tuuli kirjoitti:

Mikä on "normaali perheen kanssa purjehtiva"? Eihän vaimo edes huomaa kaksinumeroista tuulta, kun se on avotuuli. Kryssistä niissä oloissa kyllä tulee noottia, eikä sitä missään tapauksessa mukavaksi voi itsekään sanoa.

Lue lisää

"Normaali perheen kanssa purjehtiva" kattaa about 90% purjeveneen omistajista Suomessa. Seilataan vaimon/miehen ja 0-2 lapsen kanssa. Joskus ehkä kaveripariskunta tai lasten kavereita mukana. Mene katsomaan vierassatamiin kesällä, niin huomaat.
Seilataan, kun on kivaa ja tehdään jotain muuta, kun on kova tuuli ja aallokko. Ja kyllä 10-12 m/s avotuulikin jo sen verran veneessä tuntuu, että vaimo alkaa siitä herkästi vähän sanoa.

Bavariaristi kirjoitti:

"Normaali perheen kanssa purjehtiva" kattaa about 90% purjeveneen omistajista Suomessa. Seilataan vaimon/miehen ja 0-2 lapsen kanssa. Joskus ehkä kaveripariskunta tai lasten kavereita mukana. Mene katsomaan vierassatamiin kesällä, niin huomaat.
Seilataan, kun on kivaa ja tehdään jotain muuta, kun on kova tuuli ja aallokko. Ja kyllä 10-12 m/s avotuulikin jo sen verran veneessä tuntuu, että vaimo alkaa siitä herkästi vähän sanoa.

Lue lisää

Voi hyvinkin pitää paikkansa, että enemmistö vierassatamien veneistä on sellaisia, jonka miehistö on pariskunta tai perhe.

En tiedä oletko huomannut tämän ilmiön koskevan vierassatamia myös Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa, Englannissa..Perheveneiden perälipuista voi huomata monia eri kansallisuuksia, kun ollaan kotisaariston vierassatamia kauempana. Mitä päätelmiä "about 90%"-arviostasi voi tehdä? Ei ainakaan sitä, että kaikilla on sama mielipide kuin itselläsi!

Kukin tietysti päättää mikä sää on omaan purjehdukseen sopiva. Eroja on siinäkin, että jotkut ajalevat koneella siinä kelissä, joissa jotkut toiset ajavat spinnulla. Kukin saa nauttia purjehduksesta omalla tavallaan. Miksi pitäisi tehdä niinkuin sinä pidät "normaalina"? Varmaankin olet tehnyt itsellesi oivallisen venevalinnan, joka sopii omiin tarpeisiisi. Joku toinen ehkä nauttii eri asioista ja kenties valitsee erilaisen veneen.

mitkäihmeennormit kirjoitti:

Voi hyvinkin pitää paikkansa, että enemmistö vierassatamien veneistä on sellaisia, jonka miehistö on pariskunta tai perhe.

En tiedä oletko huomannut tämän ilmiön koskevan vierassatamia myös Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa, Englannissa..Perheveneiden perälipuista voi huomata monia eri kansallisuuksia, kun ollaan kotisaariston vierassatamia kauempana. Mitä päätelmiä "about 90%"-arviostasi voi tehdä? Ei ainakaan sitä, että kaikilla on sama mielipide kuin itselläsi!

Kukin tietysti päättää mikä sää on omaan purjehdukseen sopiva. Eroja on siinäkin, että jotkut ajalevat koneella siinä kelissä, joissa jotkut toiset ajavat spinnulla. Kukin saa nauttia purjehduksesta omalla tavallaan. Miksi pitäisi tehdä niinkuin sinä pidät "normaalina"? Varmaankin olet tehnyt itsellesi oivallisen venevalinnan, joka sopii omiin tarpeisiisi. Joku toinen ehkä nauttii eri asioista ja kenties valitsee erilaisen veneen.

Lue lisää

Minä näen tämän keskustelutilanteen täysin päinvastoin kuin sinä. En ole väittänyt, että KAIKKIEN tarvitsisi toimia kuten arvioin enemmistön tekevät tai että KAIKKIEN tarpeet olisivat samat kuin enemmistöllä. Minun nähdäkseni kuitenkin se vähemmistö yrittää tässä tuputtaa omia näkemyksiään ainoiksi oikeiksi ja väittää, ettei keskustelun aloittaja ymmärrä, mitä tarvitsee tai haluaa. He (hän?) dissaavat aloittajan vaatimuslistaa.

Minusta aloittaja vaikuttaa listansa perusteella nimenomaan siihen "valtavirtaan" kuuluvalta, joihin minäkin viittasin kirjoittaessani normaaleista perheen kanssa purjehtijoista. Siksi minusta on vastenmielistä, että jotkut yrittävät tuputtaa hänelle sellaista veneajattelua, joka selvästikään ei sovi hänen harrastukseensa.

Muutenkin tuntuu, että näillä palstoilla ovat hiukan yliedustettuina tai ainakin äänekkäimpinä tietynlaiset "aktiivipurjehtijat". En nyt oikein löydä oikeita sanoja kuvaamaan, mitä tarkoitan. Jos oikein kärjistän, niin Gotland Runtin vakio-osallistujat, kun veneilijöiden valtavirta on kuitenkin siellä karavaanari- tai kesämökkeilijäpuolella. Tai jos venemieltymysten mukaan ajatellaan, niin sellaiset, jotka saadessaan valita vapaasti ottaisivat Pogon Bavarian sijasta, kun enemmistö tekisi juuri päinvastoin. Ei siinä mitään vikaa ole, heidän harrastustapansa ja venevalintansa ovat heille sopivia. Mutta heidän pitäisi kunnioittaa meidän perheveneilijöiden mieltymyksiä myös eikä tuputtaa meille niitä pinnaohjauksiaan sun muita suosikkejaan.

DMImerisää kirjoitti:

Itselläni on nettiyhteys ainoastaan satamissa, joissa on Wi-Fi.

DMI:n merisää lähetettiin muutaman vuoden ajan FM-aseminen kautta, kunnes merenkulkijoiden toivomuksesta Tanskan Radio palautti pitkäaaltolähetyksensä ko taajuudella DMI säätiedotuksia varten. Muuta ohjelmaa asema ei lähetä. Lähetys käynnistyy väliaikamerkillä, jota toistetaan 10 min ajan ennen aikamerkkiä ja säätietoja. Lähetysajat ovat 0545, 1145, 1745 ja 2245. Viiden vrk merisää on ainoastaan 1145 ja 1745. Tanskan kieltä on aika helppo ymmärtää, koska tiedotukset luetaan selkeästi ja hitaasti. 243 kHz kuuluvuusalue kattaa paitsi eteläisen Itämeren myös koko Pohjanmeren alueen. DMI ei lähetä merisäätä FM-asemien kautta.

Suosittelen kuuntelemaan, jos taas ensi kesänä purjehdit Saksaan ja takaisin!
Itse purjehdin vuosittain Pohjanmerellä, toisinaan kauempana. Minulle 10-12 m/s avotuuli on hieno purjehdustuuli, toivottu.

Lue lisää

Minkälaisella kapineella noita lähetyksiä voi kuunnella?

tersdfgfdsg kirjoitti:

Minkälaisella kapineella noita lähetyksiä voi kuunnella?

Kaikissa radiovastaanottimissa ei todellakaan ole muuta kuin FM-alue. Sellainen jossa on lisäksi AM-alueet on käyttökelpoinen merellä muutenkin. FM-lähetyksethän eivät kuulu kovin kauaksi rannikoista eivätkä välttämättä edes lähetä merisääraportteja tuulitietoineen. BBC:n shipping forecast kuuluu taajuudella 198 kHz ja voi olla tarpeen, jos kesäretki suuntautuu Pohjanmeren puolelle. Saksankielisen merisäätä lähettävän AM-aseman jaksolukua en muista ulkoa, koska en kovin usein sitä kuuntele.

Ns. maailmanradio, jossa on lyhytaaltoalueet (HF-taajuudet), on siitä hyvä, että PC:hen yhdistämällä sen avulla voi ladata paitsi sääfakseja myös Hampurin meteon lähettämiä tekstimuotoisia RTTY merisään ennusteita (ohjelma, joka muuttaa äänisignaalit teksitiksi ja kuviksi pitää ladata). Faksien ja RTTY ennusteiden lähetystaajuudet ja -ajat löytyvät netistä. RTTY ennusteet saa vaikkapa Suomenlahden, Saaristomeren, Perämeren jne alueille tai vaikka Välimerelle ym.
Youtubessa taitaa olla useita videoita, joissa opastetaan RTTY:n ja faksien vastaanottaminen maailmanradion (pienen matkaradion) tai lyhyaaltoradion ja PC:n avulla.

Tällä keskustelufoorumilla on joitakin ohjeita:
http://www.sfbaysss.org/forum/showthread.php?1238-Receiving-weather-fax-at-sea-(without-SSB-transceiver)

Keskiaalloilla Saksan merisäälähetykset ovat lopetettu 1-2 v sitten ja siitä oli kova poru. Kuuntelin niitä ja BBC:tä muinoin mielelläni "maailmanradiolla" samoin kuin Suomen lyhytaaltoa, mikä myös on lopetettu. 10-15 vuoteen en ole enää kuunnellut millään kielellä säätietoja.

Bavariaristi kirjoitti:

"Navakka 10-12 m/s on hyvä purjehdustuuli, jos ei satu olemaan suoraan vastaan. "

Minä väitän, että normaali perheen kanssa purjehtiva ei lähde merelle kaksinumeroiseen tuuleen, vaikka se sinun mielestäsi olisi miten "hyvä purjehdustuuli".

En muuten minä ainakaan tiennyt tuota "243 kHz", vaikka olen Saksassa asti seilannut. Minä katson säätiedot netistä ja arvioin sen perusteella, lähdetäänkö vai pidetäänkö satamapäivä.

Lue lisää

Me ollaan varmaan sitten epänormaali perhe, kun ylitettiin Suomenlahti Dirhamista Hankoon 15-17 ms/s sivuvastaisessa. Hyvin siitä selvittiin reilun vuoden purjehduskokemuksella.

Okei, tuuli nousi vasta lähdön jälkeen, mutta ainakin se oli todella hyvää oppia. Jatkossa ei arastella läheskään niin paljon kaksinumeroiseen tuuleen lähtemistä kuin tuota ennen.

Sääpalvelut.käytössä kirjoitti:

"puolimatkassa yllättää 18 - 20 m/s länsituuli."

Miten niin "yllättää"? Ei todellakaan ole realistinen skenaario, että Itämerellä joutuisi tuolla tavoin yllätetyksi, jos vähänkään on seurannut säätiedotuksia. Enintään äkillinen ukkosrintama voi pyyhkäistä yli, siinäkin ihan hyvä ratkaisu on ottaa rätit alas ja pidellä kiinni.

Tuosta sinun esimerkistäsi voi todeta, että vene oli hylätty suotta.

Komppaan täysin tuota realismi-nimimerkkiä: Itämeri on eri juttu kuin Atlantti. Täällä ei tarvitse hankkia ja varustaa venettä sen mukaan, että raju myrsky saattaisi yllättää. Se kun ei yllätä. Ihan toinen juttu on seilata vesillä, joilla lähin satama on vuorokausien matkan päässä hyvissäkin olosuhteissa.

Lue lisää

Kyllä merellä usein tuulee.
Hailuodon suojassa tottuu, että ennusteita saa vähentää sen 30 prossaa. Kun purjehtii ulos merelle, siellä tuulee usein enemmän kuin on luvattu. Monesti sen 13 m/s, jonka voi todeta marjaniemen havainnoista. Sitten keväällä toukokuussa oulussa oli yllättävän kova myrsky, ja siitä ei etukäteen varoitettu. Tämäkin vesialue on sen verran avoin, satamia harvassa ja rannat matalia, että saa varautua kovaan, jos tuolla on tarkoitus kulkea.

TS36 kirjoitti:

Kyllä merellä usein tuulee.
Hailuodon suojassa tottuu, että ennusteita saa vähentää sen 30 prossaa. Kun purjehtii ulos merelle, siellä tuulee usein enemmän kuin on luvattu. Monesti sen 13 m/s, jonka voi todeta marjaniemen havainnoista. Sitten keväällä toukokuussa oulussa oli yllättävän kova myrsky, ja siitä ei etukäteen varoitettu. Tämäkin vesialue on sen verran avoin, satamia harvassa ja rannat matalia, että saa varautua kovaan, jos tuolla on tarkoitus kulkea.

Lue lisää

Käytät varmaan väärää ennustajaa. Ei täällä Suomenlahdella ainakaan tapahdu juuri koskaan, jos ikinä, että tuulta olisi enemmän kuin FMI ennustaa. Forecan ennusteista kyllä menee yli useinkin.

TS36 kirjoitti:

Kyllä merellä usein tuulee.
Hailuodon suojassa tottuu, että ennusteita saa vähentää sen 30 prossaa. Kun purjehtii ulos merelle, siellä tuulee usein enemmän kuin on luvattu. Monesti sen 13 m/s, jonka voi todeta marjaniemen havainnoista. Sitten keväällä toukokuussa oulussa oli yllättävän kova myrsky, ja siitä ei etukäteen varoitettu. Tämäkin vesialue on sen verran avoin, satamia harvassa ja rannat matalia, että saa varautua kovaan, jos tuolla on tarkoitus kulkea.

Lue lisää

Juuri näin! Samaa ilmiötä on muuallakin.

Monet purjehtijat katsovat tuuliennusteita windgurusta. Windgurun sivuilla todetaan, että ennusteet eivät ole paikallisesti riittävän luotettavia.
Sama epäluotettavuus koskee erityisesti kaikkia Grib-file ennusteita, koska ne ovat säätietokoneiden "raakadataa". Niissä tuulen nopeudet ilmoitetaan desimaalin tarkkuudella, vaikka ennusteissa on runsaasti virhelähteitä. Tietokoneohjelma perustuu ilmanpainelukemiin ja matalapaineiden sijaintiin. Jos näissä on pienikin ero todellisuuteen, ennuste menee pieleen. Metereologien käsittelemissä ennusteissa virhelähteet on pyritty minimoimaan.

Se joka väittää, että sääennusteisiin tutustumalla välttyy yllätyksiltä, ei ole purjehtinut kovin paljon. Sääennusteet ovat kyllä parantuneet vuosien mittaan ja 1-2 vrk:n ennusteet osuvat kohdalleen parhaiten silloin, kun on korkeapaine. Mutta silloinkin voi olla paikallisia sääilmiöitä kuten kuvasit.

windguru kirjoitti:

Juuri näin! Samaa ilmiötä on muuallakin.

Monet purjehtijat katsovat tuuliennusteita windgurusta. Windgurun sivuilla todetaan, että ennusteet eivät ole paikallisesti riittävän luotettavia.
Sama epäluotettavuus koskee erityisesti kaikkia Grib-file ennusteita, koska ne ovat säätietokoneiden "raakadataa". Niissä tuulen nopeudet ilmoitetaan desimaalin tarkkuudella, vaikka ennusteissa on runsaasti virhelähteitä. Tietokoneohjelma perustuu ilmanpainelukemiin ja matalapaineiden sijaintiin. Jos näissä on pienikin ero todellisuuteen, ennuste menee pieleen. Metereologien käsittelemissä ennusteissa virhelähteet on pyritty minimoimaan.

Se joka väittää, että sääennusteisiin tutustumalla välttyy yllätyksiltä, ei ole purjehtinut kovin paljon. Sääennusteet ovat kyllä parantuneet vuosien mittaan ja 1-2 vrk:n ennusteet osuvat kohdalleen parhaiten silloin, kun on korkeapaine. Mutta silloinkin voi olla paikallisia sääilmiöitä kuten kuvasit.

Lue lisää

Heittäkää nyt mäkeen ne windgurut ja accuweatherit. Ilmatieteen laitos, Virossa EMHI (olikohan se lyhenne tuo), Ruotsissa SMHI ja etelämpänä DMI ja Saksan Wetterdienst, niiltä saa luotettavimmat ennusteet.

Olen muuten huomannut saman kuin aiempi kirjoittaja, että Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on juuri tuollaiset systemaattiset virheet, Ilmatieteenlaito ennustaa yläkanttiin ja Foreca alakanttiin. Kerran tuota laiturilla vai oliko vierassataman saunassa ihmetellessä "parlamentti" arveli, että Ilmatieteenlaitos pelaa varman päälle, kun ovat jonkinlainen viranomainen. Foreca taas kaupallisena toimijana voi ennustaa "kivaa säätä".

seppomartti kirjoitti:

Keskiaalloilla Saksan merisäälähetykset ovat lopetettu 1-2 v sitten ja siitä oli kova poru. Kuuntelin niitä ja BBC:tä muinoin mielelläni "maailmanradiolla" samoin kuin Suomen lyhytaaltoa, mikä myös on lopetettu. 10-15 vuoteen en ole enää kuunnellut millään kielellä säätietoja.

Lue lisää

Yhä Saksan radion MW-taajuus kuitenkin mainitaan sekä RYA:n Baltic Sea -kirjassa että netissä. Pitänee kesällä kokeilla kuuluuko se enää.
"North German Radio (MW 972 kHz) at 07:30 and 23:05 GMT/BST for the North Sea and the Baltic.”
http://www.liv.ac.uk/~leach/wx.html

Mielestäni BBC shipping forecastien seuraamisesta on hyötyä varsinkin silloin kun syviä matalapaineita on liikkeellä. Pohjanmerellä seilatessa sen kautta on helppo saada sääasemien havaintotiedot. Minusta on hyödyllistä verrata ilmanpainetietoja oman ilmapuntarin lukemaan. Sääasemien tietoja ei näe navtexista eikä sääfakseista.
DMI on hyvä Itämerellä Kalmarsundista etelään, jossa sen kuuluvuuskin on erinomainen. Se kattaa myös Pohjanmeren puoleiset Tanskan merialueet.

Koko Ruotsin rannikoilla saa aluekohtaiset merisäätiedot VHF.stä. Ne on laadittu SMHI:n ja Ruotsin rannikkovartioston yhteistyönä. (Kannattaa printata netistä kartta, jossa on rannikkoasemien kanavat ja merisään lähetysajat).

Satamissa, joissa on internet-mahdollisuus, radiossa luettavia säätietoja ei tietnkään tule seurattua yhtä tiiviisti kuin merellä.

windguru_not kirjoitti:

Heittäkää nyt mäkeen ne windgurut ja accuweatherit. Ilmatieteen laitos, Virossa EMHI (olikohan se lyhenne tuo), Ruotsissa SMHI ja etelämpänä DMI ja Saksan Wetterdienst, niiltä saa luotettavimmat ennusteet.

Olen muuten huomannut saman kuin aiempi kirjoittaja, että Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on juuri tuollaiset systemaattiset virheet, Ilmatieteenlaito ennustaa yläkanttiin ja Foreca alakanttiin. Kerran tuota laiturilla vai oliko vierassataman saunassa ihmetellessä "parlamentti" arveli, että Ilmatieteenlaitos pelaa varman päälle, kun ovat jonkinlainen viranomainen. Foreca taas kaupallisena toimijana voi ennustaa "kivaa säätä".

Lue lisää

Noihin minäkin luotan, siis virallisiin laitoksiin. Olen veneillyt vuodesta 1989 eikä omalle kohdalle ole osunut yhtään kertaa, että noiden ennusteet olisivat 24h sisällä heittäneet pahasti. Jossain veneilylehdessä oli 10-15 vuotta sitten juttu, miten ennuste oli heittänyt niin päin, että myrsky menikin ohi paljon ennustettua nopeammin. Sekin oli itse asiassa ollut ongelma, koska muutamat venekunnat olivat ennusteen perusteella arvioineet, että satamaan jäänti ei hyödytä, koska huonoa keliä kestää pitkään ja kotiin pitäisi kuitenkin päästä.

hytgfdsgreg kirjoitti:

Käytät varmaan väärää ennustajaa. Ei täällä Suomenlahdella ainakaan tapahdu juuri koskaan, jos ikinä, että tuulta olisi enemmän kuin FMI ennustaa. Forecan ennusteista kyllä menee yli useinkin.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa tarkemmin " FMI ennustaa"? "Säätiedotus merenkulkijoille" ja siitäkin suurin varoitus vai varsinainen ennustus vai netissä oleva "Tuuli- ja ilmanpaine-ennuste"?

Esimerkiksi huomisen osalta läntiselle Suomenlahdelle varoitus on etelänpuoleista tuulta 19 m/s, varsinainen ennuste päiväksi 11-15 m/s (länsiosassa ylimmillään 19 m/s iltapäivällä) ja tuossa "Tuuli- ja ilmanpaine-ennusteessa" on klo 05-14 5-12 m/s ja sitten 17-23 14-18 m/s.

Tuskin tuo varoitus kovin usein ylittyy, mutta varsinainen ennuste tai tuo "Tuuli- ja ilmanpaine-ennuste" on ylittynyt varsin usein. Ei ole poikkeuksellista, että varsinainen ennuste lupaa 8 m/s ja tuuleekin 12 m/s. Ero ei sinänsä ole kovin suuri, mutta monien purjehtijoiden kannalta jo hyvin oleellinen.

Joakim1 kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tarkemmin " FMI ennustaa"? "Säätiedotus merenkulkijoille" ja siitäkin suurin varoitus vai varsinainen ennustus vai netissä oleva "Tuuli- ja ilmanpaine-ennuste"?

Esimerkiksi huomisen osalta läntiselle Suomenlahdelle varoitus on etelänpuoleista tuulta 19 m/s, varsinainen ennuste päiväksi 11-15 m/s (länsiosassa ylimmillään 19 m/s iltapäivällä) ja tuossa "Tuuli- ja ilmanpaine-ennusteessa" on klo 05-14 5-12 m/s ja sitten 17-23 14-18 m/s.

Tuskin tuo varoitus kovin usein ylittyy, mutta varsinainen ennuste tai tuo "Tuuli- ja ilmanpaine-ennuste" on ylittynyt varsin usein. Ei ole poikkeuksellista, että varsinainen ennuste lupaa 8 m/s ja tuuleekin 12 m/s. Ero ei sinänsä ole kovin suuri, mutta monien purjehtijoiden kannalta jo hyvin oleellinen.

Lue lisää

Nyt kaipaisin jotain tilastonäyttöä väitteellesi, että FMI:n ennuste ylittyisi "varsin usein". Minä katson yleensä sitä "animaatiota", joka otsikko taitaa olla "tuuli- ja ilmanpaine-ennuste" enkä ole havainnut sen juuri koskaan ennustavan alle sen, mikä seuraavien 12-24 tunnin aikana on toteutunut.

Oletko ottanut huomioon sen, että veneen tuulimittari on yleensä aina mastonhuipussa eli 15-18 metriä merenpinnasta, kun virallinen mittaus on 10 m korkeudella?

Siitä olen samaa mieltä, että tuollainen ero, 12 m/s tai 8 m/s, on useimmille hyvin ratkaiseva, ensin mainittuun ei tieten tahtoen lähdetä. Mutta kun tässä näkyy jo pitkään keskustellun tuulesta, niin kukaan ei ole maininnut aallokkoa. Minulle ainakin se on ihan merkittävä tekijä reitinvalinnassa ja liikkeellelähtöpäätöksessä: jos on vaikkapa 3-4 päivää tuullut navakasti lounaasta, niin ei juuri kiinnosta lähteä vetämään Helsingistä suoraan Dirhamiin, vaikka tuuli laskisi johonkin 6-7 m/s tasoon.

hytgfdsgreg kirjoitti:

Käytät varmaan väärää ennustajaa. Ei täällä Suomenlahdella ainakaan tapahdu juuri koskaan, jos ikinä, että tuulta olisi enemmän kuin FMI ennustaa. Forecan ennusteista kyllä menee yli useinkin.

Lue lisää

Juuri nyt merisää ennustaa 9-13. Marjaniemi 15, puuskat 17.
Tyypillinen tilanne täällä. Wingurun lukemat pitää tuplata.
veneessö tulee helposti luettua puuskanopeuksia.

FMI.on.luotettava kirjoitti:

Nyt kaipaisin jotain tilastonäyttöä väitteellesi, että FMI:n ennuste ylittyisi "varsin usein". Minä katson yleensä sitä "animaatiota", joka otsikko taitaa olla "tuuli- ja ilmanpaine-ennuste" enkä ole havainnut sen juuri koskaan ennustavan alle sen, mikä seuraavien 12-24 tunnin aikana on toteutunut.

Oletko ottanut huomioon sen, että veneen tuulimittari on yleensä aina mastonhuipussa eli 15-18 metriä merenpinnasta, kun virallinen mittaus on 10 m korkeudella?

Siitä olen samaa mieltä, että tuollainen ero, 12 m/s tai 8 m/s, on useimmille hyvin ratkaiseva, ensin mainittuun ei tieten tahtoen lähdetä. Mutta kun tässä näkyy jo pitkään keskustellun tuulesta, niin kukaan ei ole maininnut aallokkoa. Minulle ainakin se on ihan merkittävä tekijä reitinvalinnassa ja liikkeellelähtöpäätöksessä: jos on vaikkapa 3-4 päivää tuullut navakasti lounaasta, niin ei juuri kiinnosta lähteä vetämään Helsingistä suoraan Dirhamiin, vaikka tuuli laskisi johonkin 6-7 m/s tasoon.

Lue lisää

Se eilinen ennustehan oli 5-12 m/s (en muista tarkemmin, mutta nousi jatkuvasti) klo 5-14. Juuri nyt eli 11:00 Helsingin majakalla tuulee 13 m/s, Mäkiluodolla 12 m/s ja Hangossa 16 m/s (Hangon kohdalla saattoi eilen ollakin enemmän kuin 12 m/s, mutta yleisennuste oli se 11-15 m/s). Siis ylitys molemmissa, mutta ovathan nuokin tietysti yli 10 m korkeudella.

Nyt tuo animaatiosysteemi ennustaa klo. 14 Helsingin edustalle 13 m/s ja Hangon edustalle 15 m/s. Klo 20 jo 19 ja 21 m/s eli jopa myrskyä, toisin kuin eilen illalla varoitetettiin.

Omassa veneessä tuulimittari on 16,5 m korkeudella. Siellä tuuli on keskimäärin n. 5% kovempaa kuin 10 m korkeudessa ja hyvin stabiilissa kerrostumassa 15% kovempaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Wind_gradient

Varsin yleisesti purjehtijat esittävät mielipiteenään (minä myös), että gribfilet tai windgurut ( tai vastaavien) ennustavat 5 solmua alakanttiin. Tuulen suunnat ja vaihtelut ovat hämmästyttävän osuvia avomerellä. Heittoa 1 vrk ennusteen muutoksessa on muutama tunti. Tuo tuulennopeuden ero minusta selittyy sillä, että purjehtija katsoo puuskassa mittaria ja metronomi ennustaa 10 min keskituulta. Joakimin mainitsema havainnoinin korkeusero lisää "virhettä". Kun systemaattisen virheen tietää niin sen kanssa voi hyvin eää.

seppomartti kirjoitti:

Varsin yleisesti purjehtijat esittävät mielipiteenään (minä myös), että gribfilet tai windgurut ( tai vastaavien) ennustavat 5 solmua alakanttiin. Tuulen suunnat ja vaihtelut ovat hämmästyttävän osuvia avomerellä. Heittoa 1 vrk ennusteen muutoksessa on muutama tunti. Tuo tuulennopeuden ero minusta selittyy sillä, että purjehtija katsoo puuskassa mittaria ja metronomi ennustaa 10 min keskituulta. Joakimin mainitsema havainnoinin korkeusero lisää "virhettä". Kun systemaattisen virheen tietää niin sen kanssa voi hyvin eää.

Lue lisää

Puhutko nyt ennusteista Suomessa vai yleisesti? Windguru ja yleisimmät gribit perustuvat koko maailman sääennustukseen. Siinä hilajako on niin harva, että vaikkapa Suomenlahti ei saa leveyssuunnassa kuin yhden laskentapisteen, joten maan ja meren ero jää mallissa hyvin hämäräksi ko. alueella. Maallahan tuulee paljon vähemmän, koska meri on tasainen ja maalla on muotoja, puita, rakennuksia jne.

Nyt tosin tuo ennuste antaa suurempia lukuja kuin FMI:n animaatio. Hangon edustalla 35 solmua ja Helsingin edustalla 29 solmua klo. 13. Eli erittäin lähellä rannikkoasemien mittauksia nyt (17 ja 13 m/s).

Joakim1 kirjoitti:

Se eilinen ennustehan oli 5-12 m/s (en muista tarkemmin, mutta nousi jatkuvasti) klo 5-14. Juuri nyt eli 11:00 Helsingin majakalla tuulee 13 m/s, Mäkiluodolla 12 m/s ja Hangossa 16 m/s (Hangon kohdalla saattoi eilen ollakin enemmän kuin 12 m/s, mutta yleisennuste oli se 11-15 m/s). Siis ylitys molemmissa, mutta ovathan nuokin tietysti yli 10 m korkeudella.

Nyt tuo animaatiosysteemi ennustaa klo. 14 Helsingin edustalle 13 m/s ja Hangon edustalle 15 m/s. Klo 20 jo 19 ja 21 m/s eli jopa myrskyä, toisin kuin eilen illalla varoitetettiin.

Omassa veneessä tuulimittari on 16,5 m korkeudella. Siellä tuuli on keskimäärin n. 5% kovempaa kuin 10 m korkeudessa ja hyvin stabiilissa kerrostumassa 15% kovempaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Wind_gradient

Lue lisää

N. klo 15 Helsingin majakalla 16 ja Russarössä 20 m/s. Siis aika reilusti yli eilisten ja jopa tämänpäiväisten FMI-ennusteiden. Ennen klo 16 on jo ollut 22 m/s Russarössä ja 16 m/s Helsingissä.

bollox kirjoitti:

Me ollaan varmaan sitten epänormaali perhe, kun ylitettiin Suomenlahti Dirhamista Hankoon 15-17 ms/s sivuvastaisessa. Hyvin siitä selvittiin reilun vuoden purjehduskokemuksella.

Okei, tuuli nousi vasta lähdön jälkeen, mutta ainakin se oli todella hyvää oppia. Jatkossa ei arastella läheskään niin paljon kaksinumeroiseen tuuleen lähtemistä kuin tuota ennen.

Lue lisää

>>Okei, tuuli nousi vasta lähdön jälkeen,
Eli aallokkoa ei ollut ehtinyt kehittyä. Homma on aika toisen lainen sitten, kun on tuullut pitkän aikaa, aallokko nousee ajan myötä. Ja jos vielä tuulee sopivasti niin, että aallokolla on pitkä pyyhkäisymatka kehittyä.

Ei mitenkään huono vaihtoehto. Ihan tosissaan.

Tuo Sunwindin ratti on pahasti tiellä ja pienentää käyttökelpoista ulkotilaa. Ohjaava joutuu seisomaan ratissa, pinnalla ohjausliikkeetkin olisi ergonomisempia.

haittaa kirjoitti:

Tuo Sunwindin ratti on pahasti tiellä ja pienentää käyttökelpoista ulkotilaa. Ohjaava joutuu seisomaan ratissa, pinnalla ohjausliikkeetkin olisi ergonomisempia.

Eikä ainoastaan se, että on pakko seistä. Sen lisäksi kallistuessa ei saa jalkaa sivulle tukemaan. Hyvä malliesimerkki siitä, miten istumalaatikko on tehty pinnaohjaukselle ja siihen laitettu se miehekkäämmäksi mielletty ratti.

haittaa kirjoitti:

Tuo Sunwindin ratti on pahasti tiellä ja pienentää käyttökelpoista ulkotilaa. Ohjaava joutuu seisomaan ratissa, pinnalla ohjausliikkeetkin olisi ergonomisempia.

Jos tuo on lainkaan samanlainen kuin eräs toinen tuntemani ruoriohjauksella varustettu 311 (ja miksei olisi), niin kyllä perätuhdolla pystyy istumaan. Ei mitään ongelmaa.

been.there.seen kirjoitti:

Jos tuo on lainkaan samanlainen kuin eräs toinen tuntemani ruoriohjauksella varustettu 311 (ja miksei olisi), niin kyllä perätuhdolla pystyy istumaan. Ei mitään ongelmaa.

Lue lisää

Juuri tuo riesa rattiveneissä onkin, että joutuu istumaan/seisomaan sitloodan takaosassa roiskeille ja tuulelle altiina. Pinnavenettä on kiva ohjata sprayhoodin suojassa, kun vesi roiskuu. Tässä mielessä on aivan sama onko sitlooda suunniteltu ratille vai pinnalle.
Jos vene on pinnaohjaukselle liian iso ja raskas, rattiohjaus on selviö. Muuten se taitaa olla pelkkä imagokysymys.

imagokysymys kirjoitti:

Juuri tuo riesa rattiveneissä onkin, että joutuu istumaan/seisomaan sitloodan takaosassa roiskeille ja tuulelle altiina. Pinnavenettä on kiva ohjata sprayhoodin suojassa, kun vesi roiskuu. Tässä mielessä on aivan sama onko sitlooda suunniteltu ratille vai pinnalle.
Jos vene on pinnaohjaukselle liian iso ja raskas, rattiohjaus on selviö. Muuten se taitaa olla pelkkä imagokysymys.

Lue lisää

Ei niinkään imago- vaan fiiliskysymys. Pinnaohjaus nyt vain kertakaikkiaan tuntuu lelulta, joka ei kuulu oikeaan veneeseen. Melkein yhtä typeräntuntuinen kuin olisi ajaa kolmipyörällä normaalin fillarin asemesta.

Mahtaa muuten olla aika viheliäinen asento istua sprayhoodin alla, jos pitää samalla pidellä pinnasta.

trgfdsfd kirjoitti:

Ei niinkään imago- vaan fiiliskysymys. Pinnaohjaus nyt vain kertakaikkiaan tuntuu lelulta, joka ei kuulu oikeaan veneeseen. Melkein yhtä typeräntuntuinen kuin olisi ajaa kolmipyörällä normaalin fillarin asemesta.

Mahtaa muuten olla aika viheliäinen asento istua sprayhoodin alla, jos pitää samalla pidellä pinnasta.

Lue lisää

Tämä viesti kuvastaa hyvin keskustelun tasoa.

been.there.seen kirjoitti:

Jos tuo on lainkaan samanlainen kuin eräs toinen tuntemani ruoriohjauksella varustettu 311 (ja miksei olisi), niin kyllä perätuhdolla pystyy istumaan. Ei mitään ongelmaa.

Lue lisää

Varmaankin voi siellä perätuhdolla istua. Alle kymmenen asteen kallistuksilla se ei ole edes kohtuuttoman epämukavaa. Mitään sieltä ei kylläkään näe. Mutta jos vene olisi suunniteltu rattiohjaukselle, siinä olisi mukava sekä seistä että istua joko keskellä venettä tai laidalla kallistuksista riippumatta. Mukavia ja toimivia asentoja olisi useita. Mittasuhteet näyttävät nyt santussa olevan oikein mukavat pinnalle.

trgfdsfd kirjoitti:

Ei niinkään imago- vaan fiiliskysymys. Pinnaohjaus nyt vain kertakaikkiaan tuntuu lelulta, joka ei kuulu oikeaan veneeseen. Melkein yhtä typeräntuntuinen kuin olisi ajaa kolmipyörällä normaalin fillarin asemesta.

Mahtaa muuten olla aika viheliäinen asento istua sprayhoodin alla, jos pitää samalla pidellä pinnasta.

Lue lisää

"… tuntuu lelulta, joka ei sovi oikeaan veneeseen"

Oletko ehkä takertunut vanhentuneeseen ajattelutapaan? Tässä muutama video nykypäivän pinnaveneistä. Ymmärrän kyllä etteivät nykytyylin mukaiset vauhdikkaat veneet ole sinulle "oikeita" venevalintoja ;-)
https://www.youtube.com/watch?v=v8s6fqpi_-0
https://www.youtube.com/watch?v=osFEjGyXMZI
https://www.youtube.com/watch?v=5apx3gLCj08


Entä perinteisen malliset 2000-luvun pinnaveneet, eivätkö nekään ole "oikeita"?
Istuinlaatikossa on tilaa, kun ohjauspedestaali ratteineen ei ole tiellä:
https://www.youtube.com/watch?v=egfMdh8l1KU
https://www.youtube.com/watch?v=9OMd0XREmpc

TasokastaAsiaa kirjoitti:

Tämä viesti kuvastaa hyvin keskustelun tasoa.

Mitä vikaa tuossa on? Veneilyhän on fiilisjuttua ihan alusta loppuun, ei mitään ammattisuorittamista.

Kerrot rullaisosta : "ei ole ollut ongelmia sen kanssa, kun tekee asiat oikein, eli löysää kikin ja dirkin ja mielellän puomi paapuurin puolella niin sisäänrullaaminen käy helposti."
Eikö tuo sentään ole aika vaivalloista verrattuna perinteiseen isopurjeeseen, jossa on nykyaikaiset laakeroidut vaunut? Purje tulee vauhdilla alas, kun päästää fallin.

Itsekään en ole nuorukainen enää (vanhuuseläkkeellä yli 10 vuotta) ja juuri siksi haluan välttää ikäviä yllätyksiä. Niinpä nykyiseen veneeseeni halusin pinnaohjauksen ja perinteiset reivit, kaikki reiviliinat ja fallit mastolla. Kaksi edellistä oli rattiveneitä. Genuan rullamekanismiin en enää hyväksynyt koteloitua rullaa, koska niissä oli jumittumisen riski.
Rullaiso saattaisi olla harkittavissa, jos rulla olisi maston ulkopuolella tai ehkä puomin sisällä. Perinteisen isopurjeen edut ovat itselleni kuitenkin paljon tärkeämmät kuin mahdollinen mukavuus korkealla hinnalla ja jumittumisen riskit.
Toivotan kivoja purjehduksia teille ja muillekin eläkeläisille!

"Rullaiso saattaisi olla harkittavissa, jos rulla olisi maston ulkopuolella ". Katselin tällaista järjestemää viereisessä veneessä eilen ja ihmettelin. Maston taakse oli asennettu ulkopuolinen rullareivi. Se oli varsin paksu alumiinitanko, monin verroin keulapurjeen foilia paksumpi. Syynä aivan ilmeisesti on taipumisongelma. Jos tukematonta 15-17m alumiinitankoa vedetään isopurjeen voimalla niin muoto menee pilalle purjeesta tangon taipuessa. Reivitanko pitää olla aika kaukana mastosta ja rulla oli puomihelan alapuolella. Aika massiivinen rakennelma. Vannomatta paras, muttei koskaan minun veneeseen...
Puomin sisään reivaamisesta on aikaisemminkin ollut näillä palstoilla. En ole havainnut selitystä, mikä estäisi purjeen siirtymisen eteenpäin, mikä oli 70-luvulla ratkaisematon ongelma puomin ympäri rullattaessa. Purjeesta tuli maston tyveen muodoton säkki täysin tiukalla takaliikillä . Pikareivi tekee juuri päin vastoin eli latistaa pussia..

seppomartti kirjoitti:

"Rullaiso saattaisi olla harkittavissa, jos rulla olisi maston ulkopuolella ". Katselin tällaista järjestemää viereisessä veneessä eilen ja ihmettelin. Maston taakse oli asennettu ulkopuolinen rullareivi. Se oli varsin paksu alumiinitanko, monin verroin keulapurjeen foilia paksumpi. Syynä aivan ilmeisesti on taipumisongelma. Jos tukematonta 15-17m alumiinitankoa vedetään isopurjeen voimalla niin muoto menee pilalle purjeesta tangon taipuessa. Reivitanko pitää olla aika kaukana mastosta ja rulla oli puomihelan alapuolella. Aika massiivinen rakennelma. Vannomatta paras, muttei koskaan minun veneeseen...
Puomin sisään reivaamisesta on aikaisemminkin ollut näillä palstoilla. En ole havainnut selitystä, mikä estäisi purjeen siirtymisen eteenpäin, mikä oli 70-luvulla ratkaisematon ongelma puomin ympäri rullattaessa. Purjeesta tuli maston tyveen muodoton säkki täysin tiukalla takaliikillä . Pikareivi tekee juuri päin vastoin eli latistaa pussia..

Lue lisää

Olen itsekin nähnyt systeemin, jossa alkup. "puhelintolppa"tyyppiseen toppirikiseen mastoon oli jälkiasennettu samanlainen staagi foili vanttiruuvikiristys kuin keulapurjeessa. Ei se kaunis ollut satamassa, mutta merellä purje avattuna näytti sellaiselta kuin ahvenselätön isopurje näyttää. Ei se minunkaan valintani tietenkään ole, mutta ei sisällä samoja jumittumisriskejä kuin maston sisälle sijoitettu foili rullamekanismi näkyy toisinaan aiheuttavan.

Puomin sisään rullattavan isopurjeen etu mastonsisäiseen verrattuna on ainakin se, että purjeen saa alas myös mekanismin jumittuessa.
Erään USA:n lipulla purjehtivan J 47:n Hood-rullapuomi purje toimi hienosti ja purje istui hämmästyttävän hyvin (pariskunta oli seilannut Mainesta Nova Scotian kautta Lofooteille - tapasin matkalla sinne ja tänä vuonna uudelleen Norjssa). Myös sy Melinan rullapuomi on pelannut pallonkierron (josta oli julkinen blogi) ja tietääkseni myös Huippuvuorten retken. Muiden kokemuksia en ole sattunut kuulemaan. En harkitse myöskään rullapuomia, koska en näe syitä sen hankkimiseksi.

Jos todellakin saat suosituksen parhaaksi vaihtoehdoksi, on joku vain myymässä omaansa. Sitä parasta vaihtoehtoa tuskin kukaan voi itselleen määritellä, saati jollekin muulle. Omat vaatimukset täyttäviä on joillekin useita, toisille hyvin harvoja. Kyllä sinun on itse valittava veneesi, olethan osannut valita nykyisen moottoriveneesikin.

parasta.ei.ole kirjoitti:

Jos todellakin saat suosituksen parhaaksi vaihtoehdoksi, on joku vain myymässä omaansa. Sitä parasta vaihtoehtoa tuskin kukaan voi itselleen määritellä, saati jollekin muulle. Omat vaatimukset täyttäviä on joillekin useita, toisille hyvin harvoja. Kyllä sinun on itse valittava veneesi, olethan osannut valita nykyisen moottoriveneesikin.

Lue lisää

Itsekin aikanaan vaihdoin moottoriveneilyn purjehtimiseen 1960-luvulla. Yhä aktiivisena pitkänmatkanpurjehtijana annan neuvon:
Tämänhetkinen vankka mielipiteesi veneen tärkeimmistä ominaisuuksista sekä todennäköisesti myös ajatuksesi purjehdusreviiristä tulevat melko varmasti muuttumaan jo parissa kolmessa vuodessa. Kun nyt ostat veneen, mieti jo tässä vaiheessa onko se helppo vai vaikea myydä edelleen.
Itsekin olen jo muutaman kerran kuvitellut hankkivani "sen lopullisen" veneen, joka vastaa kaikkian toiveitani (tietenkin budjettini rajoittamana). Ei sellaista venettä olekaan, koska tarpeet ja ajatukset muuttuvat. Kaikissa veneissä on hyvät ja huonot puolensa. Nekään eivät välttämättä paljastu ennenkuin on purjehtinut tarpeeksi kauan tai pitkälle.
Kukaan toinen ei tiedä ajatuksiasi eikä tarpeitasi, vaikka antaakin ehdotuksia jopa veneen merkistä!

tarpeetmuuttuvat kirjoitti:

Itsekin aikanaan vaihdoin moottoriveneilyn purjehtimiseen 1960-luvulla. Yhä aktiivisena pitkänmatkanpurjehtijana annan neuvon:
Tämänhetkinen vankka mielipiteesi veneen tärkeimmistä ominaisuuksista sekä todennäköisesti myös ajatuksesi purjehdusreviiristä tulevat melko varmasti muuttumaan jo parissa kolmessa vuodessa. Kun nyt ostat veneen, mieti jo tässä vaiheessa onko se helppo vai vaikea myydä edelleen.
Itsekin olen jo muutaman kerran kuvitellut hankkivani "sen lopullisen" veneen, joka vastaa kaikkian toiveitani (tietenkin budjettini rajoittamana). Ei sellaista venettä olekaan, koska tarpeet ja ajatukset muuttuvat. Kaikissa veneissä on hyvät ja huonot puolensa. Nekään eivät välttämättä paljastu ennenkuin on purjehtinut tarpeeksi kauan tai pitkälle.
Kukaan toinen ei tiedä ajatuksiasi eikä tarpeitasi, vaikka antaakin ehdotuksia jopa veneen merkistä!

Lue lisää

Ihan hyvä neuvo.Luulen että vähän uudempi vene tunnetulta valmistajalta olisi turvallinen valinta myös jälleenmyynnin kannalta. Veneen hinnan määrittelykin on näin huomattavasti helpompaa, jos on muitakin samanlaisia myynnissa.