Kuolinpesällä on laillinen pesänjakaja. Voiko jakoa tehdä,(pesä selvitetty) jos kaikki muut osakkaat (6 kpl) ovat sitä mieltä, mutta yhden osakkaan edustama edunvalvoja on vastaan.
Miten perinnönjako?
Neuvoa vaille
91402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi ei voitaisi! Sitä vartenhan se pesänjakaja on, että voidaan.
Jep, mutta edunvalvoja voi, kuten normaalisti, moittia jakoa.
Mitenkä tästä eteenpäin? Kun pesänjakaja on tehnyt jaon ja jakokirjan, niin milloin on mahdollista toteuttaa jako. Yksi osakas tulee kuitenkin moittimaan jakoa.)
Makaako rahat jakamattomana pankkitilillä kuinka kauan?
Kun kerran pesänjakaja on jo määrätty pesää jakamaan, niin miksi et kysy häneltä?
Hei!
Kun olen ns. "sivustaseuraaja" joka haluaa tietää meneekö kaikki ok.
Pesänjakaja jättää jakokirjan käräjäoikeuteen ja mikäli kaikki eivät hyväksy jakokirjaa, on jakoa oikeus moittia. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluttua käräjäoikeudessa, tämän tekee se, joka ei jakoa hyväksynyt. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Mikäli moitekannetta ei ole kuuden kuukauden kuluessa nostettu, lainvoimainen jako voidaan suorittaa. Pesänjakaja yleensä tarkistaa ennen jakoa, onko moitekannetta nostettu ja käräjäoikeus voi pesänjakajan pyynnöstä merkitä jakokirjaan lainvoimaisuusmerkinnän, joka maksaa.
Sitten se taas mutkistuu ja pitkistyy jos moitekanne on nostettu, siitä seuraa käräjäoikeukäsittely jos ei sitä ennen päästä sopimukseen.
Muistaakseni se menee näin...
Ja rahat makaa siellä tilillä niin kauan kunnes moitekannekin on käsitelty. Onko edunvalvojan vaatimukset sellasia, että niihin ei voisi suostua?
Tausta:
Lapseton pariskunta, ei testamenttia. Mies(A) kuoli 20v sitten,leski(B) tänä vuonna. A:n kuoltua tehty perukirja - merkkinen. Jotain vuosia sitten B:n sisar(lapseton) kuoli ja hänen omaisuutensa jakautui B:n 3/4 ja B:n velipuolen lasten 1/4 kesken. Nyt A:n perilliset vaativat osuutta lesken omaisuudesta tilanteesta mikä on ollut ennen perinnön tuloa.(Ymmärtäen kyllä sen ettei lesken sisareltaan perinnöksi saatu heille kuulu.) - Ei ymmärrä, kun ei osaa oikein tulkita noita lakipykäliä.
Tässä säännös tilanteeseen.
PK 3 luku 4 §
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä."