Jos vieras kulttuuri on kovassa suojelussa, kantaväestökin tarvitsee ohjeita.
Uskon, että kantaväestölle pitäisi kertoa joitakin asioita vieraskulttuuria koskien, kuten:
- nuoren naisen pukeutumiskoodi
- silmiin katsominen
- tilan antaminen, jos vastaan tulee kymenkunta turvapaikanhakijoita
jne.
En usko, että turvapaikanhakija on tuntematon oman kulttuurin ja kantaväestön kulttuurin erosta.
En usko, että länsimäisen naisen asema on heille tuntematon käsite.
Hyvin tietoisia ne ovat ja laajasti löytyy verkko-ohjeita turvapaikanhakua varten.
Turhaan väittää, että turvapaikanhakija on nöyrä, kiltti, kiitollinen ja täysin vaaraton.
Turvapaikanhakijoita ohjeistetaan pikkutarkoin ohjein turvapaikkahaastattelua varten.
https://www.suomenuutiset.fi/nailla-ohjeilla-takuuvarma-turvapaikka-harjoittele-nayttele-uhria-heiluta-kasia-elehdi/
Alusta alkaen he omaksuvat käsitettä, että ainakin Suomessa heillä on erikoisasema: heillä on oikeuksia, heitä ylläpidetään, heillä on turvamiehiä ja poliisi turvaksi kantaväestöltä, heidän käytöstä ei voi moittia, muuten vastapuoli on rasisti jne.
Mutta. Onko heille tuttu käsite ”monikulttuurisuus” ja ”suvaitsevaisuus”? Ja jos kantaväestön on oltava suvaitsevainen, mitä pitäisi suvaita?
Löysin verkosta joitakin niukasti ohjeita:
1. ”… Limingassa asuville turvapaikanhakijoille on kerrottu Suomen laista, tasa-arvosta ja tavoista: esimerkiksi siitä, että Suomessa silmiin katsominen on vain merkki ystävällisyydestä, ei sen kummemmasta.”
Jahaa, siis käsitykseni mukaan silmiin katsominen on melkein pakollinen, koska muuten vaikutat epärehelliseltä tai kierolta.
Mutta jos katson turvapaikanhakijan silmiin, olen hänelle uhka…
Ja jos nainen katsoo silmiin, niin …. Hm.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448368611914.html
2. Maahanmuuttoviraston ”Ohjeistus turvapaikanhakijoiden kotimajoittajille”
Kaikkien osapuolten turvallisuus pitää varmistaa
Turvapaikanhakijan ja majoittajien soveltuvuus kotimajoitukseen pitää selvittää kunnolla ennen majoittamiseen ryhtymistä. On tärkeää, että ei synny tilannetta, jossa jompikumpi osapuoli tuntisi olonsa turvattomaksi. Erilaiset kulttuuritaustat, elämänrytmit, tavat, odotukset ja turvapaikkaprosessin aiheuttamat paineet hakijalle täytyy ottaa huomioon.
http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/1/0/ohjeistus_turvapaikanhakijoiden_kotimajoittajille_62091
Jahaa, siis osa hakijoista on majoitettu koteihin, eli naapurin tyttö voi ihan hyvin suojella turvapaikanhakijapojan kotonaan, mutta ei muista, että se esimerkiksi rukoilee kovanäänisesti yölläkin. Hm…
3. TM:n ohje ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy”
https://www.julkari.fi/handle/10024/112048
Seulontatutkimusten tavoitteena on havaita aktiivinen tuberkuloosi, hepatiitti B-kantajuus, hiv ja kuppa, alle 16-vuotiaiden lasten suolistoloisinfektio ja arvioida mahdollisen BCG-rokotuksen tarve. Erityisesti värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö pitäisi löytää mahdollisimman nopeasti.
Eli uhkana kantaväestölle voi olla tuberkuloosi, hepatiitti B-KANTAJUUS, hiv
ja kuppa, suolistomadot, tuhkarokkoa, poliota ja kurkkumätää.
Koska turvapaikanhakijoita hyvin nopeasti viedään sijoituspaikalle, niin missä vaiheessa ja kuinka nopeasti ne laboratoriotutkimukset tehdään? Tehdäänkö ne tartuntatutkimukset samoissa tiloissa, jossa käy esimerkiksi syöpäpotilaita ja muita riskiryhmään kuluvia?
4. THL Ohjeistus: Mitä rokotuksia tarvitaan, jos on satunnaisesti tai lyhyen aikaa tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa, esimerkiksi toimii tulkkina, poliisina, rajavartijana tai vie tavaraa vastaanottokeskuksiin?
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/usein-kysyttya/turvapaikanhakijoiden-kanssa-toimivien-ja-tyoskentelevien-rokotuksista-kysyttya
Entä muita, jotka tietämättä ovat tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa?
Mitä muuta kantaväestön pitäisi tietää?
Uskon, että kantaväestölle pitäisi kertoa joitakin asioita vieraskulttuuria koskien, kuten:
- nuoren naisen pukeutumiskoodi
- silmiin katsominen
- tilan antaminen, jos vastaan tulee kymenkunta turvapaikanhakijoita
jne.
En usko, että turvapaikanhakija on tuntematon oman kulttuurin ja kantaväestön kulttuurin erosta.
En usko, että länsimäisen naisen asema on heille tuntematon käsite.
Hyvin tietoisia ne ovat ja laajasti löytyy verkko-ohjeita turvapaikanhakua varten.
Turhaan väittää, että turvapaikanhakija on nöyrä, kiltti, kiitollinen ja täysin vaaraton.
Turvapaikanhakijoita ohjeistetaan pikkutarkoin ohjein turvapaikkahaastattelua varten.
https://www.suomenuutiset.fi/nailla-ohjeilla-takuuvarma-turvapaikka-harjoittele-nayttele-uhria-heiluta-kasia-elehdi/
Alusta alkaen he omaksuvat käsitettä, että ainakin Suomessa heillä on erikoisasema: heillä on oikeuksia, heitä ylläpidetään, heillä on turvamiehiä ja poliisi turvaksi kantaväestöltä, heidän käytöstä ei voi moittia, muuten vastapuoli on rasisti jne.
Mutta. Onko heille tuttu käsite ”monikulttuurisuus” ja ”suvaitsevaisuus”? Ja jos kantaväestön on oltava suvaitsevainen, mitä pitäisi suvaita?
Löysin verkosta joitakin niukasti ohjeita:
1. ”… Limingassa asuville turvapaikanhakijoille on kerrottu Suomen laista, tasa-arvosta ja tavoista: esimerkiksi siitä, että Suomessa silmiin katsominen on vain merkki ystävällisyydestä, ei sen kummemmasta.”
Jahaa, siis käsitykseni mukaan silmiin katsominen on melkein pakollinen, koska muuten vaikutat epärehelliseltä tai kierolta.
Mutta jos katson turvapaikanhakijan silmiin, olen hänelle uhka…
Ja jos nainen katsoo silmiin, niin …. Hm.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448368611914.html
2. Maahanmuuttoviraston ”Ohjeistus turvapaikanhakijoiden kotimajoittajille”
Kaikkien osapuolten turvallisuus pitää varmistaa
Turvapaikanhakijan ja majoittajien soveltuvuus kotimajoitukseen pitää selvittää kunnolla ennen majoittamiseen ryhtymistä. On tärkeää, että ei synny tilannetta, jossa jompikumpi osapuoli tuntisi olonsa turvattomaksi. Erilaiset kulttuuritaustat, elämänrytmit, tavat, odotukset ja turvapaikkaprosessin aiheuttamat paineet hakijalle täytyy ottaa huomioon.
http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/1/0/ohjeistus_turvapaikanhakijoiden_kotimajoittajille_62091
Jahaa, siis osa hakijoista on majoitettu koteihin, eli naapurin tyttö voi ihan hyvin suojella turvapaikanhakijapojan kotonaan, mutta ei muista, että se esimerkiksi rukoilee kovanäänisesti yölläkin. Hm…
3. TM:n ohje ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy”
https://www.julkari.fi/handle/10024/112048
Seulontatutkimusten tavoitteena on havaita aktiivinen tuberkuloosi, hepatiitti B-kantajuus, hiv ja kuppa, alle 16-vuotiaiden lasten suolistoloisinfektio ja arvioida mahdollisen BCG-rokotuksen tarve. Erityisesti värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö pitäisi löytää mahdollisimman nopeasti.
Eli uhkana kantaväestölle voi olla tuberkuloosi, hepatiitti B-KANTAJUUS, hiv
ja kuppa, suolistomadot, tuhkarokkoa, poliota ja kurkkumätää.
Koska turvapaikanhakijoita hyvin nopeasti viedään sijoituspaikalle, niin missä vaiheessa ja kuinka nopeasti ne laboratoriotutkimukset tehdään? Tehdäänkö ne tartuntatutkimukset samoissa tiloissa, jossa käy esimerkiksi syöpäpotilaita ja muita riskiryhmään kuluvia?
4. THL Ohjeistus: Mitä rokotuksia tarvitaan, jos on satunnaisesti tai lyhyen aikaa tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa, esimerkiksi toimii tulkkina, poliisina, rajavartijana tai vie tavaraa vastaanottokeskuksiin?
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/usein-kysyttya/turvapaikanhakijoiden-kanssa-toimivien-ja-tyoskentelevien-rokotuksista-kysyttya
Entä muita, jotka tietämättä ovat tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa?
Mitä muuta kantaväestön pitäisi tietää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Jahaa, siis käsitykseni mukaan silmiin katsominen on melkein pakollinen, koska muuten vaikutat epärehelliseltä tai kierolta."
Jos olet mies, niin oletko huomannut, että vastaasi kävelevä nainen ei useinkaan katso silmiisi, jos paikka on syrjäinen ja muita ei ole lähettyvillä? Hän pelkää, että katsekontakti rohkaisisi sinua tekemään lähempää tuttavuutta. Hän haluaa vain jatkaa matkaansa joutumatta kuuntelemaan vislailua tai kommentteja ulkonäöstään, mistään muusta häirinnästä puhumattakaan. Miehen kainalossa kävelevä nainen taas katsoo sinua ujostelematta silmiin, sillä et voi ymmärtää häntä väärin.
Katsekontaktia käytetään ei ainoastaan kävellessä syrjäseudulla, missä muita ei ole lähettyvillä, vaan muissa arkielämän asiointitilanteissa: kahvilassa, kaupassa, terveyslaitoksen vastaanotolla, VOK:in tehtävissä (siivoja, tulkki jne.), kielikurssilla jne.
Ja se, mitä on meidän kulttuurissa on kohteliaisuus, vieraskulttuurin mukaan voi olla uhkana.