Tuulivoiman hinta????

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.

Kalliiksi tulee...

Tuulen viemää kirjoitti:

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.

Kalliiksi tulee...

tuo 20 v:n alitus perustuu?

tietoon kirjoitti:

tuo 20 v:n alitus perustuu?

Googlaa itse.

Esim optimistinen arvio http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=191/PVO.pdf

s 6

tietoon kirjoitti:

tuo 20 v:n alitus perustuu?

Varsinainen väärentäjä tämä pellemme. Tai ainakin törkeä valehtelija. Hänhän sanoi näin:

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.

Kalliiksi tulee...
"

Ja kysymykseesi
"
Mihin
tietoon 28.12.2004 klo 18.34

tuo 20 v:n alitus perustuu?
"

pellemme antaa tietolähteensä:

"
Netti täynnä tietoa
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 20.04

Googlaa itse.

Esim optimistinen arvio http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=191/PVO.pdf

s 6
"


Ja mitä tuolla sanotaan? Siellä sanotaan:

"
...
Muista tuulivoimaloista WinWinDin voimala eroaa muun muassa siinä, että innovatiivisten teknisten ratkaisujensa ansiosta sen käyttöikä on 30 vuotta. Tyypillisesti tuulivoimalaitoksen elinikä on 20 vuotta. WinWinDin voimalaitoksen suunnittelussa on myös kiinnitetty erityistä huomiota sen säänkestävyyteen: tuulimylly pyörii vielä jopa 30 asteen pakkasessa.
...
"


Nämä ydinvoiman kannattajilla (ei toki kaikilla) näyttäis olevan taipumuksia dokumentin tietojen muuttamiseen. Ihan hyvä kun kysyy lähdetietoa. Tämäkään pelle nyt ei mitenkään positiivista kuvaa antanut ydinvoiman kannattajista. Tosin eipä tuo minua haittaa :)

Vastaaja kirjoitti:

Varsinainen väärentäjä tämä pellemme. Tai ainakin törkeä valehtelija. Hänhän sanoi näin:

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.

Kalliiksi tulee...
"

Ja kysymykseesi
"
Mihin
tietoon 28.12.2004 klo 18.34

tuo 20 v:n alitus perustuu?
"

pellemme antaa tietolähteensä:

"
Netti täynnä tietoa
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 20.04

Googlaa itse.

Esim optimistinen arvio http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=191/PVO.pdf

s 6
"


Ja mitä tuolla sanotaan? Siellä sanotaan:

"
...
Muista tuulivoimaloista WinWinDin voimala eroaa muun muassa siinä, että innovatiivisten teknisten ratkaisujensa ansiosta sen käyttöikä on 30 vuotta. Tyypillisesti tuulivoimalaitoksen elinikä on 20 vuotta. WinWinDin voimalaitoksen suunnittelussa on myös kiinnitetty erityistä huomiota sen säänkestävyyteen: tuulimylly pyörii vielä jopa 30 asteen pakkasessa.
...
"


Nämä ydinvoiman kannattajilla (ei toki kaikilla) näyttäis olevan taipumuksia dokumentin tietojen muuttamiseen. Ihan hyvä kun kysyy lähdetietoa. Tämäkään pelle nyt ei mitenkään positiivista kuvaa antanut ydinvoiman kannattajista. Tosin eipä tuo minua haittaa :)

Lue lisää

Suunnitelmat ovat suunnitelmia. Vähä-älyisempikin ymmärtää että valmistajat antavat optimistisia suunnitelmia. Kysymys kuuluu "miten pitkiä takuuaikoja tuulivoimavalmistajat myöntävät myllyilleen?"

Valitettavasti meidän "Vastaajaa" ei voida lukea edes vähä-älyisten joukkoon. Se loukkaisi heitä.

Tuulen viemää kirjoitti:

Suunnitelmat ovat suunnitelmia. Vähä-älyisempikin ymmärtää että valmistajat antavat optimistisia suunnitelmia. Kysymys kuuluu "miten pitkiä takuuaikoja tuulivoimavalmistajat myöntävät myllyilleen?"

Valitettavasti meidän "Vastaajaa" ei voida lukea edes vähä-älyisten joukkoon. Se loukkaisi heitä.

Lue lisää

valehtelijaksikin tommosii sanotaan.

Vastaaja kirjoitti:

valehtelijaksikin tommosii sanotaan.

Valmistajaa joka ilmoittelee tuollaisia lukuja voi kyllä hyvinkin kutsua valehtelijaksi. Olen hämmästynyt että jopa sinäkin olet tämän ymmärtänyt.

Tuulen viemää kirjoitti:

Valmistajaa joka ilmoittelee tuollaisia lukuja voi kyllä hyvinkin kutsua valehtelijaksi. Olen hämmästynyt että jopa sinäkin olet tämän ymmärtänyt.

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.
...
"

Odotamme edelleen lähdettä, josta olet hankkinut tietosi 'Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.'.

Vastaaja kirjoitti:

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.
...
"

Odotamme edelleen lähdettä, josta olet hankkinut tietosi 'Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.'.

Lue lisää

Luit jo itse linkistä:

"Tyypillisesti tuulivoimalaitoksen elinikä on 20 vuotta. "

Siihen kun lisää hitusen realismia ja tutki mitä takuuaikoja valmistajat lupailevat, niin päästään selvästi alle 20 v.

Mitä välii? Jos tuulivoiman suurin kontribuutio voimatuotannolle on se että se tuottaa niin vähän sähköä että se ei häiritse.

Tuulen viemää kirjoitti:

Luit jo itse linkistä:

"Tyypillisesti tuulivoimalaitoksen elinikä on 20 vuotta. "

Siihen kun lisää hitusen realismia ja tutki mitä takuuaikoja valmistajat lupailevat, niin päästään selvästi alle 20 v.

Mitä välii? Jos tuulivoiman suurin kontribuutio voimatuotannolle on se että se tuottaa niin vähän sähköä että se ei häiritse.

Lue lisää

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.
...
"

Odotamme edelleen lähdettä, josta olet hankkinut tietosi 'Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.'.

Voit tietysti sanoa lähteeksesi itsesi. Sekin kelpaa.

Vastaaja kirjoitti:

"
Niin joo
Kirjoittanut: Tuulen viemää 28.12.2004 klo 16.23

Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.
...
"

Odotamme edelleen lähdettä, josta olet hankkinut tietosi 'Tuulivoimalan käyttöaika alittaa selvästi 20 v.'.

Voit tietysti sanoa lähteeksesi itsesi. Sekin kelpaa.

Lue lisää

Kestoikää saadaan säädeltyä ihan miten tahansa riippumatta oikeastaan koneesta/laitteesta. Jos halutaan että t-voimala pyörii 100v, sinne pitää laittaa isommat laakerit, paksummat kaapelit, parempi elektroniikka jne. Se vaan sitten maksaa. Mikään firma ei anna takuita turhan takia. Tulee aika helvetin kalliiksi jos ei vehkeet kestäkään. Ja asiakkaat kaikkoaa taatusti. Tuolla alalla kilpailu todennäköisesti ja toivottavasti kiristyy.

Voi olla ettei tuollaista vehjettä yksinkertaisesti kannata tehdä kestämään kuin sen 20-30v. Ainakin laskuissa on tarpeeksi muuttujia jos ei paljon muuta ole. On erittäin vaikeaa ennustaa mailmaa 10v eteenäin. Puhumattakaan 30 tai 50v.

Mie kirjoitti:

Kestoikää saadaan säädeltyä ihan miten tahansa riippumatta oikeastaan koneesta/laitteesta. Jos halutaan että t-voimala pyörii 100v, sinne pitää laittaa isommat laakerit, paksummat kaapelit, parempi elektroniikka jne. Se vaan sitten maksaa. Mikään firma ei anna takuita turhan takia. Tulee aika helvetin kalliiksi jos ei vehkeet kestäkään. Ja asiakkaat kaikkoaa taatusti. Tuolla alalla kilpailu todennäköisesti ja toivottavasti kiristyy.

Voi olla ettei tuollaista vehjettä yksinkertaisesti kannata tehdä kestämään kuin sen 20-30v. Ainakin laskuissa on tarpeeksi muuttujia jos ei paljon muuta ole. On erittäin vaikeaa ennustaa mailmaa 10v eteenäin. Puhumattakaan 30 tai 50v.

Lue lisää

Aivan aluksi pitää tehdä selväksi, että yhteisen ystävämme, jolta tuuli on vienyt omien kirjoitusten kontrollin siinä määrin, ettei tiedä itsekään enää mitää kirjoittaa, maininta, jonka mukaan tuulivoimalan käyttöikä alittaa selvästi 20 vuotta, on häneltä itseltäänkin jäänyt toteen näyttämättä. Autetaan tuulen viemää päättömyyttä sen verran, että on olemassa koevoimaloita huomattavasti lyhyemmälläkin käyttöiällä (tosin kierrätys mahdollinen ja todennäköinenkin), sekä aivan varmasti joitain rikkoutuneitakin tuulivoimaloita.


Mutta jospa puhuttaisiin asiasta, eli tuulivoimalan eliniästä. Tuulimylly on varsin mekaaninen laite, eli siinä on runsaasti kuluvia osia. Näitä osia on kyettävä aika ajoin uusimaan.

Koska tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, ei mekaniikkaa ehkä kannatakkaan suunnitella erittäin pitkäikäiseksi, sillä uudemmat ratkaisut voisivat olla halvempia ja parempia kuin vanhat ja niiden korjailu. Useimmiten arvioitu laitteiston ikä, 20-25 vuotta kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Talousmiehet kun vielä lisäisivät tuohon omat tietonsa, saataisiin varmasti vakuuttavampi kuva. Jos verrataan ydinvoimalaan, on sekin varsin mekaaninen laite, mutta siihen sijoitetun suuren pääoman vuoksi käyttöiän täytyy olla pidempi.



Myllyn elinikä ei välttämättä lopu siihen, että se vaihdetaan uuteen tai poistetaan. Se voi hyvinkin kelvata pienempää tuottoa vaativalle omistajalle. Käytettyjen tuulimyllyjen markkinat pyörii jo Suomessakin - niitä tuodaan Tanskasta.

En osaa lainkaan arvioida, kuinka kauan tuulimylly voisi tahkota jollain saksalaisella maatilalla rahaa isännälle, mutta muistaakseni oli niin, että jotain 15 vuoden jälkeen laina olisi jo maksettu ja sinä aikana saatu sähköä halvemmalla - oliko mylly uusi vai vanha, en tiedä, mutta ei se ehkä ole niin ratkaisevaa.


Huomion arvoista on myös tuulimyllyn perustuksen ikä. Siinä pyritään kaksinkertaiseen arvioituun myllyn ikään. Avomerivoimaloissa voi olla toisenlaisia pyrkimyksiä.

Kaiketi talous on se, joka viime kädessä ratkaisee kuinka kauan myllyä pidetään jossakin paikassa, ja mekanikkaa yritetään virittää jonkin kompromissin mukaan. Palstalla vierailee kyllä tuulimyllybusinessammattilainenkin, joka vois antaa pari vinkkiä aiheesta :)

Vastaaja kirjoitti:

Aivan aluksi pitää tehdä selväksi, että yhteisen ystävämme, jolta tuuli on vienyt omien kirjoitusten kontrollin siinä määrin, ettei tiedä itsekään enää mitää kirjoittaa, maininta, jonka mukaan tuulivoimalan käyttöikä alittaa selvästi 20 vuotta, on häneltä itseltäänkin jäänyt toteen näyttämättä. Autetaan tuulen viemää päättömyyttä sen verran, että on olemassa koevoimaloita huomattavasti lyhyemmälläkin käyttöiällä (tosin kierrätys mahdollinen ja todennäköinenkin), sekä aivan varmasti joitain rikkoutuneitakin tuulivoimaloita.


Mutta jospa puhuttaisiin asiasta, eli tuulivoimalan eliniästä. Tuulimylly on varsin mekaaninen laite, eli siinä on runsaasti kuluvia osia. Näitä osia on kyettävä aika ajoin uusimaan.

Koska tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, ei mekaniikkaa ehkä kannatakkaan suunnitella erittäin pitkäikäiseksi, sillä uudemmat ratkaisut voisivat olla halvempia ja parempia kuin vanhat ja niiden korjailu. Useimmiten arvioitu laitteiston ikä, 20-25 vuotta kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Talousmiehet kun vielä lisäisivät tuohon omat tietonsa, saataisiin varmasti vakuuttavampi kuva. Jos verrataan ydinvoimalaan, on sekin varsin mekaaninen laite, mutta siihen sijoitetun suuren pääoman vuoksi käyttöiän täytyy olla pidempi.



Myllyn elinikä ei välttämättä lopu siihen, että se vaihdetaan uuteen tai poistetaan. Se voi hyvinkin kelvata pienempää tuottoa vaativalle omistajalle. Käytettyjen tuulimyllyjen markkinat pyörii jo Suomessakin - niitä tuodaan Tanskasta.

En osaa lainkaan arvioida, kuinka kauan tuulimylly voisi tahkota jollain saksalaisella maatilalla rahaa isännälle, mutta muistaakseni oli niin, että jotain 15 vuoden jälkeen laina olisi jo maksettu ja sinä aikana saatu sähköä halvemmalla - oliko mylly uusi vai vanha, en tiedä, mutta ei se ehkä ole niin ratkaisevaa.


Huomion arvoista on myös tuulimyllyn perustuksen ikä. Siinä pyritään kaksinkertaiseen arvioituun myllyn ikään. Avomerivoimaloissa voi olla toisenlaisia pyrkimyksiä.

Kaiketi talous on se, joka viime kädessä ratkaisee kuinka kauan myllyä pidetään jossakin paikassa, ja mekanikkaa yritetään virittää jonkin kompromissin mukaan. Palstalla vierailee kyllä tuulimyllybusinessammattilainenkin, joka vois antaa pari vinkkiä aiheesta :)

Lue lisää

Tämä onkin ollut vähän parempaa inttämistä tällä kertaa. Näitä vääriä käsityksiä liikkuu todella paljon.

Ekaks nyt se asia, että Tanskasta myydään pois yleensä 6...8 vuotta vanhoja 75, 100, 200 ja 225 kW voimaloita. Pienempiä ovat purkaneet jo muutama vuosi sitten ja vieneet eri välittäjien varastoalueille myyntiin. Tiedän yhden välittäjän, joka hoitaa purkamisen ja varastoinin aikaisen ylläpidon. On tärkeää pyörittää pääakselia päivittäin, että öljy pitää pinnat kunnossa. Ovat myös kertoneet, että jopa kuudessa vuodessa ovat yksityiset ja yhtiöt saaneet oman osuutensa takaisin ja Tanskan energia agentuuri myöntää taas investointi tukea kun vaihtavat pienemmän tilalle suuren. Aiemmin satasten tilalle pantiin 600 ja 660 kW malleja - nykyään vielä puretaan joitain 225 kW yksiköitä. Yksityiset eivät kovin mielellään 225 kW malleja myy, se kun on paras malli, helppo hoitoinen ja sopivan kokoinen.

Suomeen tuotiin kolme 225 kW mallia kuluneen vuoden aikana. Myyjänä oli sähköyhtiö. Ne eivät aivan parhaille tuulisille paikoille tulleet, niistä voi tulla taas huonoa mainetta.

Niin tuulivoimalan käyttöiästä.
Suunnitteluinsinöörit ottivat laskelmiensa pohjaksi 20 vuoden käyttöiän. Se ei tietenkään tarkoita käytännössä, että kaikki tuulivoimalat kestäisivät ilman väliaikaishuoltoja kahtakymmentä vuotta. Tanskassa tuuliolosuhteet ovat rajut Suomen olosuhteisiin verrattuna ja kaikki voimaloiden omistajat eivät pidä voimaloitaan kuin silmäteräänsä. Sähköyhtiöt kaiketi satsaavat paremmin huoltoihin kuin yksityiset. Väliaikaishuoltoja on tehtävä eli varattava rahaa myös huoltobudjettiakin varten sähkön vuosimyynnistä.

Takuuaika on minun kokemusten mukaan kaksi vuotta ja valmistajan huolto-organisaatio antaa tavallisesti 5 vuotta kerrallaan voimassa olevan tarjouksen huolloista. Siihen ei sisälly kaikkia varaosia eli omistajalle voi tulla joskus isokin lasku.

Sähköyhtiöiden omistamia tuulivoimaloitahan ovat pääasiassa isommat voimalat 500 kW ja siitä ylöspäin. Näitä isompia malleja on valmistettu suurinpiirtein 1996 vuodesta lähtien eli kahdeksan vuotta tuli juuri täyteen.

Perustusten osalta yhteen aikaan joku keksi juuri tämän kierrätysperiaatteen ja isomman vaihtamisen vanhan pienen tilalle. Niiden kohdalla suunnittelu periaatteeksi otettiin se, että perustusten on oltava jo valmiiksi suuremmat. Niistä mulla ei ole kokemuksia, mutta olen nähnyt, että vanhan pienen putkimaston betonijalustan ympärille on valettu isomman putkimaston pultit.

Tarx kirjoitti:

Tämä onkin ollut vähän parempaa inttämistä tällä kertaa. Näitä vääriä käsityksiä liikkuu todella paljon.

Ekaks nyt se asia, että Tanskasta myydään pois yleensä 6...8 vuotta vanhoja 75, 100, 200 ja 225 kW voimaloita. Pienempiä ovat purkaneet jo muutama vuosi sitten ja vieneet eri välittäjien varastoalueille myyntiin. Tiedän yhden välittäjän, joka hoitaa purkamisen ja varastoinin aikaisen ylläpidon. On tärkeää pyörittää pääakselia päivittäin, että öljy pitää pinnat kunnossa. Ovat myös kertoneet, että jopa kuudessa vuodessa ovat yksityiset ja yhtiöt saaneet oman osuutensa takaisin ja Tanskan energia agentuuri myöntää taas investointi tukea kun vaihtavat pienemmän tilalle suuren. Aiemmin satasten tilalle pantiin 600 ja 660 kW malleja - nykyään vielä puretaan joitain 225 kW yksiköitä. Yksityiset eivät kovin mielellään 225 kW malleja myy, se kun on paras malli, helppo hoitoinen ja sopivan kokoinen.

Suomeen tuotiin kolme 225 kW mallia kuluneen vuoden aikana. Myyjänä oli sähköyhtiö. Ne eivät aivan parhaille tuulisille paikoille tulleet, niistä voi tulla taas huonoa mainetta.

Niin tuulivoimalan käyttöiästä.
Suunnitteluinsinöörit ottivat laskelmiensa pohjaksi 20 vuoden käyttöiän. Se ei tietenkään tarkoita käytännössä, että kaikki tuulivoimalat kestäisivät ilman väliaikaishuoltoja kahtakymmentä vuotta. Tanskassa tuuliolosuhteet ovat rajut Suomen olosuhteisiin verrattuna ja kaikki voimaloiden omistajat eivät pidä voimaloitaan kuin silmäteräänsä. Sähköyhtiöt kaiketi satsaavat paremmin huoltoihin kuin yksityiset. Väliaikaishuoltoja on tehtävä eli varattava rahaa myös huoltobudjettiakin varten sähkön vuosimyynnistä.

Takuuaika on minun kokemusten mukaan kaksi vuotta ja valmistajan huolto-organisaatio antaa tavallisesti 5 vuotta kerrallaan voimassa olevan tarjouksen huolloista. Siihen ei sisälly kaikkia varaosia eli omistajalle voi tulla joskus isokin lasku.

Sähköyhtiöiden omistamia tuulivoimaloitahan ovat pääasiassa isommat voimalat 500 kW ja siitä ylöspäin. Näitä isompia malleja on valmistettu suurinpiirtein 1996 vuodesta lähtien eli kahdeksan vuotta tuli juuri täyteen.

Perustusten osalta yhteen aikaan joku keksi juuri tämän kierrätysperiaatteen ja isomman vaihtamisen vanhan pienen tilalle. Niiden kohdalla suunnittelu periaatteeksi otettiin se, että perustusten on oltava jo valmiiksi suuremmat. Niistä mulla ei ole kokemuksia, mutta olen nähnyt, että vanhan pienen putkimaston betonijalustan ympärille on valettu isomman putkimaston pultit.

Lue lisää

Huoltoon satsaaminen riippuu omistajan periaatteista. Nopea raha vs. muut.

Siis kyllähän tuon perustuslätkän valamisen voi toteuttaa helpostikin JOS suunnittelijat tekee niistä sellaisia. Ei luulis olevan vaikeaa. Jos nyt ajatellaan ihan käytännön tasolla, betonin sisässä pitää varmaan olla runsaasti terästä reikien ympärillä ja pinnassa. Ja sehän tarkoittaa että reikien poraaminen voi olla aika tuskaista jos rautaa on heitelty 1. valun yhteydessä miten sattuu. Voi sitä duunariparkaa joka hiltillä joutuu terästä poraamaan myrskyn keskellä.

Kuulemani mukaan on erittäin vaikeaa saada lupia rakentaa saaristoihin mitään. Kaunis maisema vai tuulivoima? Tiedä häntä sitten.

Kuinka paljon sisämaassa tuulee? Keskimäärin? Onko olemassa luotettavia mittauksia? Tuuleeko korkeammalla enemmän kuin maantasolla? Kannattaako (esim.) Keski-Suomeen rakentaa? Saako valtiolta mitään tukea?

Miten virta syötetään verkkoon näistä vehkeistä? Johdoilla tietty. Mutta... muuntajat? tms.

Tarx kirjoitti:

Tämä onkin ollut vähän parempaa inttämistä tällä kertaa. Näitä vääriä käsityksiä liikkuu todella paljon.

Ekaks nyt se asia, että Tanskasta myydään pois yleensä 6...8 vuotta vanhoja 75, 100, 200 ja 225 kW voimaloita. Pienempiä ovat purkaneet jo muutama vuosi sitten ja vieneet eri välittäjien varastoalueille myyntiin. Tiedän yhden välittäjän, joka hoitaa purkamisen ja varastoinin aikaisen ylläpidon. On tärkeää pyörittää pääakselia päivittäin, että öljy pitää pinnat kunnossa. Ovat myös kertoneet, että jopa kuudessa vuodessa ovat yksityiset ja yhtiöt saaneet oman osuutensa takaisin ja Tanskan energia agentuuri myöntää taas investointi tukea kun vaihtavat pienemmän tilalle suuren. Aiemmin satasten tilalle pantiin 600 ja 660 kW malleja - nykyään vielä puretaan joitain 225 kW yksiköitä. Yksityiset eivät kovin mielellään 225 kW malleja myy, se kun on paras malli, helppo hoitoinen ja sopivan kokoinen.

Suomeen tuotiin kolme 225 kW mallia kuluneen vuoden aikana. Myyjänä oli sähköyhtiö. Ne eivät aivan parhaille tuulisille paikoille tulleet, niistä voi tulla taas huonoa mainetta.

Niin tuulivoimalan käyttöiästä.
Suunnitteluinsinöörit ottivat laskelmiensa pohjaksi 20 vuoden käyttöiän. Se ei tietenkään tarkoita käytännössä, että kaikki tuulivoimalat kestäisivät ilman väliaikaishuoltoja kahtakymmentä vuotta. Tanskassa tuuliolosuhteet ovat rajut Suomen olosuhteisiin verrattuna ja kaikki voimaloiden omistajat eivät pidä voimaloitaan kuin silmäteräänsä. Sähköyhtiöt kaiketi satsaavat paremmin huoltoihin kuin yksityiset. Väliaikaishuoltoja on tehtävä eli varattava rahaa myös huoltobudjettiakin varten sähkön vuosimyynnistä.

Takuuaika on minun kokemusten mukaan kaksi vuotta ja valmistajan huolto-organisaatio antaa tavallisesti 5 vuotta kerrallaan voimassa olevan tarjouksen huolloista. Siihen ei sisälly kaikkia varaosia eli omistajalle voi tulla joskus isokin lasku.

Sähköyhtiöiden omistamia tuulivoimaloitahan ovat pääasiassa isommat voimalat 500 kW ja siitä ylöspäin. Näitä isompia malleja on valmistettu suurinpiirtein 1996 vuodesta lähtien eli kahdeksan vuotta tuli juuri täyteen.

Perustusten osalta yhteen aikaan joku keksi juuri tämän kierrätysperiaatteen ja isomman vaihtamisen vanhan pienen tilalle. Niiden kohdalla suunnittelu periaatteeksi otettiin se, että perustusten on oltava jo valmiiksi suuremmat. Niistä mulla ei ole kokemuksia, mutta olen nähnyt, että vanhan pienen putkimaston betonijalustan ympärille on valettu isomman putkimaston pultit.

Lue lisää

Ei edes valmistajat uskalla luvata kuin 2 v käyttöikää myllyille. Sellaiseenko pitäisi verovaroja syytää?

Olisiko niin että taloudellinen käyttöikä on vieläkin lyhyempi?

Tuulen viemää kirjoitti:

Googlaa itse.

Esim optimistinen arvio http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=191/PVO.pdf

s 6

Lue lisää

Mihin jäi Kemijoki Oy;n tekemien laitosten esittely?

Tarx kirjoitti:

Tämä onkin ollut vähän parempaa inttämistä tällä kertaa. Näitä vääriä käsityksiä liikkuu todella paljon.

Ekaks nyt se asia, että Tanskasta myydään pois yleensä 6...8 vuotta vanhoja 75, 100, 200 ja 225 kW voimaloita. Pienempiä ovat purkaneet jo muutama vuosi sitten ja vieneet eri välittäjien varastoalueille myyntiin. Tiedän yhden välittäjän, joka hoitaa purkamisen ja varastoinin aikaisen ylläpidon. On tärkeää pyörittää pääakselia päivittäin, että öljy pitää pinnat kunnossa. Ovat myös kertoneet, että jopa kuudessa vuodessa ovat yksityiset ja yhtiöt saaneet oman osuutensa takaisin ja Tanskan energia agentuuri myöntää taas investointi tukea kun vaihtavat pienemmän tilalle suuren. Aiemmin satasten tilalle pantiin 600 ja 660 kW malleja - nykyään vielä puretaan joitain 225 kW yksiköitä. Yksityiset eivät kovin mielellään 225 kW malleja myy, se kun on paras malli, helppo hoitoinen ja sopivan kokoinen.

Suomeen tuotiin kolme 225 kW mallia kuluneen vuoden aikana. Myyjänä oli sähköyhtiö. Ne eivät aivan parhaille tuulisille paikoille tulleet, niistä voi tulla taas huonoa mainetta.

Niin tuulivoimalan käyttöiästä.
Suunnitteluinsinöörit ottivat laskelmiensa pohjaksi 20 vuoden käyttöiän. Se ei tietenkään tarkoita käytännössä, että kaikki tuulivoimalat kestäisivät ilman väliaikaishuoltoja kahtakymmentä vuotta. Tanskassa tuuliolosuhteet ovat rajut Suomen olosuhteisiin verrattuna ja kaikki voimaloiden omistajat eivät pidä voimaloitaan kuin silmäteräänsä. Sähköyhtiöt kaiketi satsaavat paremmin huoltoihin kuin yksityiset. Väliaikaishuoltoja on tehtävä eli varattava rahaa myös huoltobudjettiakin varten sähkön vuosimyynnistä.

Takuuaika on minun kokemusten mukaan kaksi vuotta ja valmistajan huolto-organisaatio antaa tavallisesti 5 vuotta kerrallaan voimassa olevan tarjouksen huolloista. Siihen ei sisälly kaikkia varaosia eli omistajalle voi tulla joskus isokin lasku.

Sähköyhtiöiden omistamia tuulivoimaloitahan ovat pääasiassa isommat voimalat 500 kW ja siitä ylöspäin. Näitä isompia malleja on valmistettu suurinpiirtein 1996 vuodesta lähtien eli kahdeksan vuotta tuli juuri täyteen.

Perustusten osalta yhteen aikaan joku keksi juuri tämän kierrätysperiaatteen ja isomman vaihtamisen vanhan pienen tilalle. Niiden kohdalla suunnittelu periaatteeksi otettiin se, että perustusten on oltava jo valmiiksi suuremmat. Niistä mulla ei ole kokemuksia, mutta olen nähnyt, että vanhan pienen putkimaston betonijalustan ympärille on valettu isomman putkimaston pultit.

Lue lisää

Määräaikaishuoltoihin et sitten kai laske normaaleja vuosihuoltoja. Itse käsittäisin niin, että määräaikaishuolloilla tarkoitetaan 'isompaa remppaa', joihin voi sisältyä joidenkin komponenttikokonaisuuksien täydellinen uusiminen.

Mutta väliäkö termeillä. Talous kuitenkin useimmiten viime kädessä ratkaisee yksittäisen myllyn eliniän. Oli se sitten 20 tai 30 vuotta.

120000 kirjoitti:

Huoltoon satsaaminen riippuu omistajan periaatteista. Nopea raha vs. muut.

Siis kyllähän tuon perustuslätkän valamisen voi toteuttaa helpostikin JOS suunnittelijat tekee niistä sellaisia. Ei luulis olevan vaikeaa. Jos nyt ajatellaan ihan käytännön tasolla, betonin sisässä pitää varmaan olla runsaasti terästä reikien ympärillä ja pinnassa. Ja sehän tarkoittaa että reikien poraaminen voi olla aika tuskaista jos rautaa on heitelty 1. valun yhteydessä miten sattuu. Voi sitä duunariparkaa joka hiltillä joutuu terästä poraamaan myrskyn keskellä.

Kuulemani mukaan on erittäin vaikeaa saada lupia rakentaa saaristoihin mitään. Kaunis maisema vai tuulivoima? Tiedä häntä sitten.

Kuinka paljon sisämaassa tuulee? Keskimäärin? Onko olemassa luotettavia mittauksia? Tuuleeko korkeammalla enemmän kuin maantasolla? Kannattaako (esim.) Keski-Suomeen rakentaa? Saako valtiolta mitään tukea?

Miten virta syötetään verkkoon näistä vehkeistä? Johdoilla tietty. Mutta... muuntajat? tms.

Lue lisää

Tarkoitit kaiketi kirjoituksellasi perustaa, jossa on kaksi eri valua. Vähän oudolta se minustakin kuulostaa, mutta en osaa muuta kuin ihmetellä.

"Kuinka paljon sisämaassa tuulee? Keskimäärin? Onko olemassa luotettavia mittauksia? Tuuleeko korkeammalla enemmän kuin maantasolla? Kannattaako (esim.) Keski-Suomeen rakentaa?"

Sisämaassa tuulee vähemmän kuin rannikolla. Lapin tuntureilla tuulee myös niin paljon, että tuulivoima on kannattavaa, jos se muuten on mahdollista. Jonkin verran kai Keski-Suomeenkin on ajateltu rakentaa tuulivoimaa, mutta ei taida olla taloudellisesti kannattavaa. Tuulivoimaa tuetaan enintään 40%:n investointituella ja joillakin veronpalautuksilla. En muista ehtoja tarkkaan, mutta katso
http://www.ktm.fi/index.phtml?menu_id=189&lang=1


Ilmatieteen laitoksen svuilta saa tuulisuustietoja:
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_5.html



"Miten virta syötetään verkkoon näistä vehkeistä? Johdoilla tietty. Mutta... muuntajat? tms."

Jos aiot laittaa tuulimyllyn rahaa tahkoamaan, ota yhteyttä vaikka Suomen Tuulivoimayhdistykseen
http://www.suomentuulienergia.fi/index.html
Olettaisin näiden ainakin tietävän tekniset ja lainopilliset koukerot. Huhupuheiden mukaan ei ole helppoa myydä sähköä verkkoon. Tekniikka ei ole ongelma, pääsy sähkönmyyjäksi on tehty hankalaksi.

120000 kirjoitti:

Huoltoon satsaaminen riippuu omistajan periaatteista. Nopea raha vs. muut.

Siis kyllähän tuon perustuslätkän valamisen voi toteuttaa helpostikin JOS suunnittelijat tekee niistä sellaisia. Ei luulis olevan vaikeaa. Jos nyt ajatellaan ihan käytännön tasolla, betonin sisässä pitää varmaan olla runsaasti terästä reikien ympärillä ja pinnassa. Ja sehän tarkoittaa että reikien poraaminen voi olla aika tuskaista jos rautaa on heitelty 1. valun yhteydessä miten sattuu. Voi sitä duunariparkaa joka hiltillä joutuu terästä poraamaan myrskyn keskellä.

Kuulemani mukaan on erittäin vaikeaa saada lupia rakentaa saaristoihin mitään. Kaunis maisema vai tuulivoima? Tiedä häntä sitten.

Kuinka paljon sisämaassa tuulee? Keskimäärin? Onko olemassa luotettavia mittauksia? Tuuleeko korkeammalla enemmän kuin maantasolla? Kannattaako (esim.) Keski-Suomeen rakentaa? Saako valtiolta mitään tukea?

Miten virta syötetään verkkoon näistä vehkeistä? Johdoilla tietty. Mutta... muuntajat? tms.

Lue lisää

Suomessa on rakennettu saaristoihin, Vapo Energiialla on Kuivaniemrssä ja Ahvenanmaalla on jo 14 voimalaa. Saariin ei kannata rakentaa jos sieltä ei ole riittävää merkaapelia mantereelle. Tavallisesti saaristossa asuu niin vähän ihmisiä ja tuulivoimalat tuottavat liian paljon sähköä, jos kyseessä olisi siis oikea saari, joka on eristyksissä muusta maailmasta. Parempia paikkoja löytyy aina.

Sisämäässa ei yleisesti ottaen tuule taloudelista kannattavuutta ajatellen riittävästi. Mulla tuulimittaukset vielä kesken ja informoin eräästä kohteesta myöhemmin, kun saan riittävän pitkän ajan keskiarvon selville. Näillä näkymin Keski-Suomeen ei kannata investoida, mutta jos tietää, että energian hinta nousee ja jää pysyvästi 80-100 €/MWh tasolle niin nyt kannattaa aloittaa tutkimukset, katella paikkoja ym.

Tuulen viemää kirjoitti:

Ei edes valmistajat uskalla luvata kuin 2 v käyttöikää myllyille. Sellaiseenko pitäisi verovaroja syytää?

Olisiko niin että taloudellinen käyttöikä on vieläkin lyhyempi?

Lue lisää

Yksi nolla oli jäänyt pois.

Taloudellinen käyttöikä on niin pitkä kuin omistaja / osakkaat haluavat.

Jos osakkaat haluavat rikkoa sen niin sitten rikkovat, jos hellivät ja pitävät pelin kunnossa niin sähköä tulee loputtomasti. Sen hinta ei muutu maailmanmarkkinhintojen mukana. Mutta kaikein tärkeintä on voimalan merkki, ei mitään huonoa kannata pystyttää.

Vastaaja kirjoitti:

Määräaikaishuoltoihin et sitten kai laske normaaleja vuosihuoltoja. Itse käsittäisin niin, että määräaikaishuolloilla tarkoitetaan 'isompaa remppaa', joihin voi sisältyä joidenkin komponenttikokonaisuuksien täydellinen uusiminen.

Mutta väliäkö termeillä. Talous kuitenkin useimmiten viime kädessä ratkaisee yksittäisen myllyn eliniän. Oli se sitten 20 tai 30 vuotta.

Lue lisää

Tuulivoimalalle tehdään joka vuosi tiettyjä tarkistuksia ja säännönmukaisia huoltoja, esim 5v välein vaihteiston öljyn vaihto - jos on vaihteisto. Valmistaja määrää miten usein mitäkin tehdään. Jos jokin katastrofi pääsee hiipimällä syntymään, niin sitten voi joutua isompaan remppaan, mutta se on tosi harvinaista, että mitään yllättävää sattuu. Voimalan valvontajärjestelmän tiedoista pystyy selvittämään kaikki ongelmat ennakolta, siksi valmistaja yleensä hoitaa valvonta puolen ja ajan kuluessa opettaa omistajan tai muun tahon jatkamaan myöhemmin. Kun kaikki tällaiset asiat hoidetaan hyvin, niin voimalaa ei koskaan tarvitse sammuttaa tuulella vaan huollot ajoitetaan tyyniin päiviin. Käytettävyys paranee ja eräillä se on 99.5-100% välillä joka vuosi.

Elinikää voimalalla on niin pitkään kun porukka haluaa.

Tarx kirjoitti:

Yksi nolla oli jäänyt pois.

Taloudellinen käyttöikä on niin pitkä kuin omistaja / osakkaat haluavat.

Jos osakkaat haluavat rikkoa sen niin sitten rikkovat, jos hellivät ja pitävät pelin kunnossa niin sähköä tulee loputtomasti. Sen hinta ei muutu maailmanmarkkinhintojen mukana. Mutta kaikein tärkeintä on voimalan merkki, ei mitään huonoa kannata pystyttää.

Lue lisää

kuin mitä valtiovalta päättää myöntää tukiaisia.

Ilman tukiaisia jo huoltokustannukset tulisivat kalliimmiksi kuin tuotot.

120000 kirjoitti:

Huoltoon satsaaminen riippuu omistajan periaatteista. Nopea raha vs. muut.

Siis kyllähän tuon perustuslätkän valamisen voi toteuttaa helpostikin JOS suunnittelijat tekee niistä sellaisia. Ei luulis olevan vaikeaa. Jos nyt ajatellaan ihan käytännön tasolla, betonin sisässä pitää varmaan olla runsaasti terästä reikien ympärillä ja pinnassa. Ja sehän tarkoittaa että reikien poraaminen voi olla aika tuskaista jos rautaa on heitelty 1. valun yhteydessä miten sattuu. Voi sitä duunariparkaa joka hiltillä joutuu terästä poraamaan myrskyn keskellä.

Kuulemani mukaan on erittäin vaikeaa saada lupia rakentaa saaristoihin mitään. Kaunis maisema vai tuulivoima? Tiedä häntä sitten.

Kuinka paljon sisämaassa tuulee? Keskimäärin? Onko olemassa luotettavia mittauksia? Tuuleeko korkeammalla enemmän kuin maantasolla? Kannattaako (esim.) Keski-Suomeen rakentaa? Saako valtiolta mitään tukea?

Miten virta syötetään verkkoon näistä vehkeistä? Johdoilla tietty. Mutta... muuntajat? tms.

Lue lisää

Löysin tämmösen uutisen. Onkohan kukaan nähnyt/kuullut mitään tästä?


"
Uutiset 18.04.2003 12:39
Samuli Kinnari

Vammalaan nousee tuulivoimala

Vammalan tekninen lautakunta on vuokrannut Kalle Ahteelle maa-alueen tuulivoimalan pystyttämistä varten. Voimala nousee Varilan kylän Kalliometsän tilan tiluksille.

Tehdasvalmisteisen tuulivoimalan roottorin napakorkeus on 37 metriä. Pyöreän maston halkaisija on 10 metriin saakka 2,1 metriä. Siitä ylöspäin halkaisija kapenee 1,2 metriin. Maston etäisyys valtatien keskilinjasta tulee olemaan 50 metriä.

Tuulivoimala syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kalle Ahteen mukaan Vammalan kaupungilla on mahdollisuus sopia kaupungin mainoksen sijoittamisesta mastoon.
"
http://www.sopuli.net/uutiset.php?m=200304&y=2003

Vastaaja kirjoitti:

Löysin tämmösen uutisen. Onkohan kukaan nähnyt/kuullut mitään tästä?


"
Uutiset 18.04.2003 12:39
Samuli Kinnari

Vammalaan nousee tuulivoimala

Vammalan tekninen lautakunta on vuokrannut Kalle Ahteelle maa-alueen tuulivoimalan pystyttämistä varten. Voimala nousee Varilan kylän Kalliometsän tilan tiluksille.

Tehdasvalmisteisen tuulivoimalan roottorin napakorkeus on 37 metriä. Pyöreän maston halkaisija on 10 metriin saakka 2,1 metriä. Siitä ylöspäin halkaisija kapenee 1,2 metriin. Maston etäisyys valtatien keskilinjasta tulee olemaan 50 metriä.

Tuulivoimala syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kalle Ahteen mukaan Vammalan kaupungilla on mahdollisuus sopia kaupungin mainoksen sijoittamisesta mastoon.
"
http://www.sopuli.net/uutiset.php?m=200304&y=2003

Lue lisää

Verkkokytkentä on tehty niin että saadaan talvella pidettyä sulana. Verkkosähkön avulla voimalaa voi myöskin pyörittää tyynellä. Se näyttää hyvältä.

Tuulen viemää kirjoitti:

Verkkokytkentä on tehty niin että saadaan talvella pidettyä sulana. Verkkosähkön avulla voimalaa voi myöskin pyörittää tyynellä. Se näyttää hyvältä.

jepjep

Vastaaja kirjoitti:

Löysin tämmösen uutisen. Onkohan kukaan nähnyt/kuullut mitään tästä?


"
Uutiset 18.04.2003 12:39
Samuli Kinnari

Vammalaan nousee tuulivoimala

Vammalan tekninen lautakunta on vuokrannut Kalle Ahteelle maa-alueen tuulivoimalan pystyttämistä varten. Voimala nousee Varilan kylän Kalliometsän tilan tiluksille.

Tehdasvalmisteisen tuulivoimalan roottorin napakorkeus on 37 metriä. Pyöreän maston halkaisija on 10 metriin saakka 2,1 metriä. Siitä ylöspäin halkaisija kapenee 1,2 metriin. Maston etäisyys valtatien keskilinjasta tulee olemaan 50 metriä.

Tuulivoimala syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Kalle Ahteen mukaan Vammalan kaupungilla on mahdollisuus sopia kaupungin mainoksen sijoittamisesta mastoon.
"
http://www.sopuli.net/uutiset.php?m=200304&y=2003

Lue lisää

Uutinen taitaa olla tosiaan keväältä 2003. Voimala pystytettiin muistaakseni kesällä 2003.

Olen ajellut siitä ohi melkein kuukausittain niin tuulisella kuin tyynellä säällä. Ei ole pyörinyt tosiaan tyynelläkään ja vaikka olis aivan siis... ettei haavan lehtikään kahise niin ei pyöri ???

Missä vika?

Mahdollisuuksia on useita. Joko hän ei ole saanut puuttuneita osia Tanskasta tai siellä ei tuule tai jotain muuta. Kärkijarrut ovat olleet kokoajan auki ja se viittaa siihen, että päävirtakytkin on irti.

Muuten kyseinen voimala on entinen IVO:n romu. Sehän on se VinDane 340 kW :n masto, jonka päässä keikkuu NordTank konehuone. Oletan generaattorin olevan 100 kW. Tämä IVO:n VinDane tarina olisi oma juttunsa. Siihenhän eräs Sampo keksi hydraulisen pumppu-moottorin, jonka piti mullistaa tuulivoimatekniikan. Taas mediassa reviteltiin. Sittenhän se romu kaikessa hiljaisuudessa purettiin ja vietiin jonnekin Lappiin. Siinä yhteydessä konehuoneeksi pantiin joku Nordtank versio. Nykyinen omistaja osti sen ja pystytti lähelle omaa Purkuosa varastomyymäläänsä.

Tässä tätä tausta tietoa väärinkäsitysten oikomiseksi.

Tuulen viemää kirjoitti:

kuin mitä valtiovalta päättää myöntää tukiaisia.

Ilman tukiaisia jo huoltokustannukset tulisivat kalliimmiksi kuin tuotot.

Myllyjä kannattaa käyttää niin pitkään, kun löytyy joku typerys maksamaan sen käyttökulut.

zero kirjoitti:

Myllyjä kannattaa käyttää niin pitkään, kun löytyy joku typerys maksamaan sen käyttökulut.

"Myllyjä kannattaa käyttää niin pitkään, kun löytyy joku typerys maksamaan sen käyttökulut."

Jonkunhan ne käyttökulut on aina maksettava. Ydinvoimalankin.

Onneksi moni ei halua osallistua ydin- ja hiilivoimtyperyyden maksamiseen ja on tehnyt sopimuksen norppasähköstä:

http://www.vaihdavirtaa.net

zero kirjoitti:

Myllyjä kannattaa käyttää niin pitkään, kun löytyy joku typerys maksamaan sen käyttökulut.

Vastaan viereiseeen Vastaajan viestiin:

Tuulimyllyjen osalta maksaja ei olekaan se joka käyttää sitä vaan me kaikki. Ydinvoimassa taas maksaja on kuluttaja.

Siitä huolimatta tuulimyllyjen tuottama energia tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tehokkaammilla tavoilla tuotettu energia.

zero kirjoitti:

Myllyjä kannattaa käyttää niin pitkään, kun löytyy joku typerys maksamaan sen käyttökulut.

"
Maailman energiatuet 1995–98, Mrd US $
Energia; OECD; Muut maat; Yhteensä

Hiili; 30; 23; 53
Öljy ; 19; 33; 46
Kaasu; 8; 38; 52
Ydinvoima; 16; ?; 16
Uusiutuvat ja säästö; 9; ?; 9
Sähkö; -; 48; 48
Muut kohteet; -; 20; 20
Yhteensä; 82; 162; 244
Per capita ($US); 88; 35; 44

(Lähde: World Energy Assesment 2004)
"


ydinvoiman vakuutusriskin maksajana suomessa veronmaksajat. alivakuutus on suoraa rahansiirtoa valtiolta (takaaja) ydinvoimayhtiölle. vertailua korvausvastuista:

suomi 250M€
saksa 2500M€
USA 10000M€

Ydinvoimayhtiön läskinen koura on kukkarollasi! Jos et halua maksaa rahojasi tolle myrkyttäjärosvolle, tutustu http://www.vaihdavirtaa.net

Tarx kirjoitti:

Tuulivoimalalle tehdään joka vuosi tiettyjä tarkistuksia ja säännönmukaisia huoltoja, esim 5v välein vaihteiston öljyn vaihto - jos on vaihteisto. Valmistaja määrää miten usein mitäkin tehdään. Jos jokin katastrofi pääsee hiipimällä syntymään, niin sitten voi joutua isompaan remppaan, mutta se on tosi harvinaista, että mitään yllättävää sattuu. Voimalan valvontajärjestelmän tiedoista pystyy selvittämään kaikki ongelmat ennakolta, siksi valmistaja yleensä hoitaa valvonta puolen ja ajan kuluessa opettaa omistajan tai muun tahon jatkamaan myöhemmin. Kun kaikki tällaiset asiat hoidetaan hyvin, niin voimalaa ei koskaan tarvitse sammuttaa tuulella vaan huollot ajoitetaan tyyniin päiviin. Käytettävyys paranee ja eräillä se on 99.5-100% välillä joka vuosi.

Elinikää voimalalla on niin pitkään kun porukka haluaa.

Lue lisää

Missä ajassa tuulivoimala "rakennetaan uudelleen", eli kaikki kuluvat osat on kertaalleen vaihdettu?

Näppituntumalta ja tilanteessa jossa osat kestävät niille suunnitellun käyttöajan, eli hyvin hoidettuna. 20v? 40v?

Mutta kuvaamasi tilanteet sopinee vähän kaikkeen tekniseen toimintaan. Itsellä on ikäviä kokemuksia huoltosopimuksista (laitetoimittajan kanssa) juuri ylimääräisten kulujen osalta, kun osat ja muutostyöt joutuu maksamaan tilaaja. Ajoittain on herännyt epäilys huollon toimivuudesta kun jokin laakeri on alkanut toimimaan moitteetta huoltosopimuksen päätyttyä ja huolto on siirtynyt kolmannelle osapuolelle tai itselle.

Lisäksi valmistajan tai toimittajan näkemys valmiista laitteesta saattaa poiketa eri ajankohdissa. Tilatessa ja luovutettaessa on laitteella ihan eri ominaisuudet ja huoltovaatimukset. Hintakin on joskus eri ;). Tästä seuraa että valmis laite ei enää ole sama mitä tilattiin. Syyllistä ei oikein voi osoittaa kun toimittaja voi puolestaan sanoa että tilaajan tarve, tilat ja yhteistyökyvyt ovat muuttuneet alkuperäisestä tai olosuhteet eivät olleet sitä mitä luvattiin. Ja saattavat olla siinä ihan oikeassa.

Tästä syystä suomeen Tanskasta myyty esim. 225 kW voimala voi perille päästyään olla jotain ihan muuta? Ja se on ihan normaalia, mutta varmasti kismittää tilaajaa. Seurauksena saattaa olla ärsyyntyneenä tehty koko energialähteen mollaaminen.

Trukari kirjoitti:

Missä ajassa tuulivoimala "rakennetaan uudelleen", eli kaikki kuluvat osat on kertaalleen vaihdettu?

Näppituntumalta ja tilanteessa jossa osat kestävät niille suunnitellun käyttöajan, eli hyvin hoidettuna. 20v? 40v?

Mutta kuvaamasi tilanteet sopinee vähän kaikkeen tekniseen toimintaan. Itsellä on ikäviä kokemuksia huoltosopimuksista (laitetoimittajan kanssa) juuri ylimääräisten kulujen osalta, kun osat ja muutostyöt joutuu maksamaan tilaaja. Ajoittain on herännyt epäilys huollon toimivuudesta kun jokin laakeri on alkanut toimimaan moitteetta huoltosopimuksen päätyttyä ja huolto on siirtynyt kolmannelle osapuolelle tai itselle.

Lisäksi valmistajan tai toimittajan näkemys valmiista laitteesta saattaa poiketa eri ajankohdissa. Tilatessa ja luovutettaessa on laitteella ihan eri ominaisuudet ja huoltovaatimukset. Hintakin on joskus eri ;). Tästä seuraa että valmis laite ei enää ole sama mitä tilattiin. Syyllistä ei oikein voi osoittaa kun toimittaja voi puolestaan sanoa että tilaajan tarve, tilat ja yhteistyökyvyt ovat muuttuneet alkuperäisestä tai olosuhteet eivät olleet sitä mitä luvattiin. Ja saattavat olla siinä ihan oikeassa.

Tästä syystä suomeen Tanskasta myyty esim. 225 kW voimala voi perille päästyään olla jotain ihan muuta? Ja se on ihan normaalia, mutta varmasti kismittää tilaajaa. Seurauksena saattaa olla ärsyyntyneenä tehty koko energialähteen mollaaminen.

Lue lisää

Tuohon viimeiseen kappaleeseen ja kysymykseen olenkin samaa mieltä, että olisi enemmän kuin hyvä nähdä mitä ostaa ja ihan päivän selvää pitäisi olla, että ostaja perehtyisi koko toimialaan ennenkuin tekee päätöksiä puoleen tai toiseen. Nyt seurataan mielenkiinnolla mitä palautetta 225 kW voimaloita ostaneet Suomessa julkisuuteen antavat.

Tuohon tarkentamiseen en pysty sanomaan mitään. Se on monesta kiinni. Vrt. aiemmat kommenttini asiasta.

"
...
Sähkön hintavertailut

Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tehdyssä kannattavuus-vertailussa on käsitelty pelkkää sähköä tuottavia voimalaitosvaihtoehtoja. Ydin-, maakaasu-, hiili- ja turvevoiman lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan myös puuvoima ja tuulivoima.

Ydinsähkön hinnaksi muodostuu 2,4 snt/kWh (eli 14 p/kWh), mikä on selvästi edullisinta. Kaasusähkön hinnaksi saadaan 3,0 snt/kWh (18 p/kWh), joten se on 25 % kalliimpaa kuin ydinsähkö. Hiili- ja turvesähkön tuotantokustannus on 3,2 snt/kWh (19 p/kWh) eli kolmanneksen ydinvoimaa enemmän. Puusähkön hinnaksi muodostuu 4,0 snt/kWh. Tuulisähkön hinta, 5,0 snt/kWh, on ylikaksinkertainen ydinvoimaan nähden johtuen sen suurista pääomakustannuksista.
...
"
http://www.energia.fi/page.asp?Section=474&Item=1302

1)
Tuulivoimaa ei korvaa periaatteen 'tämän verran pitää saada tehoa' mukaan mitään.
Perustelu: tuulivoiman tuotanto vaihtelee.

Tuulivoima ei korvaa mitään ja on siksi hyödytöntä.

Jotta sähköntuotannosta olisi hyötyä sen on oltava ennustettavaa. Tuulivoima ei ole sitä.

"Kotitalouksilta voi katkoa sähköä mutta yrityksiä ei välttämättä kannata enempää kiusata."


Ei sähköt tuulivoimaloiden käytön johdosta katkea.
Suomen sähköverkon idea on, että kaikki voimalat syöttävät sähköä valtakunnan pääverkkoon. Siten muutaman tuulimyllyn tipahtaminen, tai vaikka kaikkien nykyisten, ei näy yhtään missään. Sen sijaan jossain voisi näkyä yhden ydinvoimalan tipahtaminen talvipakkasella. Tällainen tilanne taisi olla muutama vuosi sitten.


Ympäristön kannalta katsoen tuulivoimaloiden tulisi tuottaa sähköä pääverkkoon täydellä tehollaan kaiken aikaa ja sen tuoton mukaan säätää saastuttavampien voimaloiden tuottoa.

Suomen nykyisellä, hävettävän pienellä tuulivoimakapasiteetilla säätö ei taida olla tarpeellista, vaan hiilivoimatkin saavat saastuttaa ilman jarruja - lisäksi niiden sähkö menee suurelta osin Ruotsiin.

Lisäämällä tuulivoiman tuotantoa siihen mainitsemaasi 1GW, oltaisiin siinä rajalla, jossa säätö olisi verkon toimivuudenkin kannalta tarpeen.

Vastaaja kirjoitti:

"Kotitalouksilta voi katkoa sähköä mutta yrityksiä ei välttämättä kannata enempää kiusata."


Ei sähköt tuulivoimaloiden käytön johdosta katkea.
Suomen sähköverkon idea on, että kaikki voimalat syöttävät sähköä valtakunnan pääverkkoon. Siten muutaman tuulimyllyn tipahtaminen, tai vaikka kaikkien nykyisten, ei näy yhtään missään. Sen sijaan jossain voisi näkyä yhden ydinvoimalan tipahtaminen talvipakkasella. Tällainen tilanne taisi olla muutama vuosi sitten.


Ympäristön kannalta katsoen tuulivoimaloiden tulisi tuottaa sähköä pääverkkoon täydellä tehollaan kaiken aikaa ja sen tuoton mukaan säätää saastuttavampien voimaloiden tuottoa.

Suomen nykyisellä, hävettävän pienellä tuulivoimakapasiteetilla säätö ei taida olla tarpeellista, vaan hiilivoimatkin saavat saastuttaa ilman jarruja - lisäksi niiden sähkö menee suurelta osin Ruotsiin.

Lisäämällä tuulivoiman tuotantoa siihen mainitsemaasi 1GW, oltaisiin siinä rajalla, jossa säätö olisi verkon toimivuudenkin kannalta tarpeen.

Lue lisää

Sanot siis että tuulivoima toimii mainiosti niin kauan kun rinalla pyörii korvaavaa kapasiteettia. Kysymys herää että mihin ihmeessä sitä tuulivoimaa sitten tarvitaan kun rinnakkaista kapasiteettia kuitenkin on?

Onko tuulivoimasta oikeasti mitään hyötyä?

Voimalaitoksen kun pitäisi ihan oikeasti tuottaa sähköä tarpeeseen. Vähän niinkuin juna. Ei auta jos juna kulkee silloin tällöin. Pitää kulkea säännöllisesti tai aikataulun mukaan jotta siitä olisi hyötyä.

Tuulen viemää kirjoitti:

Sanot siis että tuulivoima toimii mainiosti niin kauan kun rinalla pyörii korvaavaa kapasiteettia. Kysymys herää että mihin ihmeessä sitä tuulivoimaa sitten tarvitaan kun rinnakkaista kapasiteettia kuitenkin on?

Onko tuulivoimasta oikeasti mitään hyötyä?

Voimalaitoksen kun pitäisi ihan oikeasti tuottaa sähköä tarpeeseen. Vähän niinkuin juna. Ei auta jos juna kulkee silloin tällöin. Pitää kulkea säännöllisesti tai aikataulun mukaan jotta siitä olisi hyötyä.

Lue lisää

Ei junan tarvi kulkea säännöllisesti.
Kun juna ei kulje, niin kansalaiset voivat viedä tavaran kottikärryillä luonnonmukaisesti eikä synny haitallisia päästöjä. (Piereskely on ekolokista.) Junia tarvitaan vain ruokatunneiksi ja kesälomalomittajiksi.

ekoisti kirjoitti:

Ei junan tarvi kulkea säännöllisesti.
Kun juna ei kulje, niin kansalaiset voivat viedä tavaran kottikärryillä luonnonmukaisesti eikä synny haitallisia päästöjä. (Piereskely on ekolokista.) Junia tarvitaan vain ruokatunneiksi ja kesälomalomittajiksi.

Lue lisää

Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista. Pitäs olla tehokas koko Euroopan kattava yhtenäinen jakeluverkko että vois tehokkaasti myydä mahdollisen ylikapasiteetin. Ruotsi taitaa imeä kaiken ylimääräisen.

Mie kirjoitti:

Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista. Pitäs olla tehokas koko Euroopan kattava yhtenäinen jakeluverkko että vois tehokkaasti myydä mahdollisen ylikapasiteetin. Ruotsi taitaa imeä kaiken ylimääräisen.

Lue lisää

Tuulivoima vaatii rinnalleen nopeata säätövoimaa saman verran kun sitä on. Tämä tarkoittaa että osaa vesivoimasta on käytettävä säätövoimana. Tämä puuttuva perusvoima on korvattava muilla keinoilla.

Tuulivoiman hinta on itse tulivoimala saman verran säätövoimaa.

Mie kirjoitti:

Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista. Pitäs olla tehokas koko Euroopan kattava yhtenäinen jakeluverkko että vois tehokkaasti myydä mahdollisen ylikapasiteetin. Ruotsi taitaa imeä kaiken ylimääräisen.

Lue lisää

"Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista."

Näin sen pitäisi olla. Mutta niin kauan, kuin tuulisähkön osuus on alle 10%, ei verkkoa tarvitse säätää tuulivoiman tuoton mukaan - tosin ympäristön kannalta se olisi jätkevää, mutta milloinkas rahamiehet ois siitä välittäny ellei siitä hyödy rahallisesti.

Kun tuulivoimaa on yli 10%, säätötoimenpiteet aiheuttavat jonkin verran lisäkustannuksia. 10-20% merkitsisi noin 1-2euron lisäkustannusta Megawatille. Se on halpaa puhtautta: päästöt vähenisi noin 700 gCO2/kWh ja lisäksi hiilivoimaa säästyisi.

Tanskassa on havaittu aika erikoinen ylituotanto-ongelma: kylmällä tuulisella säällä tuulivoimalat voi, yhdessä paikallisten chp-laitosten kanssa, todella tuottaa sähköä enemmän kuin on kulutusta, jos ulkomaillekaan ei tuotantoa saada myytyä. Tanskassa tuulivoiman osuus on suuri, yli 15% tuotetusta sähköstä ja siellä tuotannon säätö todellakin tapahtuu hiilivoimaloiden, etupäässä chp-laitosten tuotantoa säätämällä. Tanskassa suora sähkölämmitys on rajoitettua (lue: pannaan julistettu), siksi siellä on paljon pieniä chp-laitoksia.

Vastaaja kirjoitti:

"Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista."

Näin sen pitäisi olla. Mutta niin kauan, kuin tuulisähkön osuus on alle 10%, ei verkkoa tarvitse säätää tuulivoiman tuoton mukaan - tosin ympäristön kannalta se olisi jätkevää, mutta milloinkas rahamiehet ois siitä välittäny ellei siitä hyödy rahallisesti.

Kun tuulivoimaa on yli 10%, säätötoimenpiteet aiheuttavat jonkin verran lisäkustannuksia. 10-20% merkitsisi noin 1-2euron lisäkustannusta Megawatille. Se on halpaa puhtautta: päästöt vähenisi noin 700 gCO2/kWh ja lisäksi hiilivoimaa säästyisi.

Tanskassa on havaittu aika erikoinen ylituotanto-ongelma: kylmällä tuulisella säällä tuulivoimalat voi, yhdessä paikallisten chp-laitosten kanssa, todella tuottaa sähköä enemmän kuin on kulutusta, jos ulkomaillekaan ei tuotantoa saada myytyä. Tanskassa tuulivoiman osuus on suuri, yli 15% tuotetusta sähköstä ja siellä tuotannon säätö todellakin tapahtuu hiilivoimaloiden, etupäässä chp-laitosten tuotantoa säätämällä. Tanskassa suora sähkölämmitys on rajoitettua (lue: pannaan julistettu), siksi siellä on paljon pieniä chp-laitoksia.

Lue lisää

Ihan kiva satu näin vuoden aluksi. Mitään totuuttahan siinä ei ole.

Ainoa totuuden murunen on että mitä vähemmän epävakaata tuulivoimaa sen parempi.

Sinun kannattaisi tutustua rahan todelliseen luonteeseen. Raha ja kannattavuus on kaiken toiminnan ja elämän edellytys. Jotkut kutsuvat sitä rahaksi, toiset ruuaksi. Ilman "rahaa" kuollaan.

Tanska on iso vitsi. Yksi eniten saastuttavista maista. Siitä ei ole esimerkiksi kenellekkään.

Vastaaja kirjoitti:

"Jokainen Watti mikä tuulivoimasta tulee, on pois hiili/öljy-koneista."

Näin sen pitäisi olla. Mutta niin kauan, kuin tuulisähkön osuus on alle 10%, ei verkkoa tarvitse säätää tuulivoiman tuoton mukaan - tosin ympäristön kannalta se olisi jätkevää, mutta milloinkas rahamiehet ois siitä välittäny ellei siitä hyödy rahallisesti.

Kun tuulivoimaa on yli 10%, säätötoimenpiteet aiheuttavat jonkin verran lisäkustannuksia. 10-20% merkitsisi noin 1-2euron lisäkustannusta Megawatille. Se on halpaa puhtautta: päästöt vähenisi noin 700 gCO2/kWh ja lisäksi hiilivoimaa säästyisi.

Tanskassa on havaittu aika erikoinen ylituotanto-ongelma: kylmällä tuulisella säällä tuulivoimalat voi, yhdessä paikallisten chp-laitosten kanssa, todella tuottaa sähköä enemmän kuin on kulutusta, jos ulkomaillekaan ei tuotantoa saada myytyä. Tanskassa tuulivoiman osuus on suuri, yli 15% tuotetusta sähköstä ja siellä tuotannon säätö todellakin tapahtuu hiilivoimaloiden, etupäässä chp-laitosten tuotantoa säätämällä. Tanskassa suora sähkölämmitys on rajoitettua (lue: pannaan julistettu), siksi siellä on paljon pieniä chp-laitoksia.

Lue lisää

Tulevaisuudessa Tanskan tuulivoiman ylituotanto-ongelma voi ratketa kätevästi kun se ohjataan vedyn tuotantoon. Vetytalous ratkaisee monen uusiutuvan energian varastointitarve-ongelman, joten pelkän ylituotannon käyttö vedyn tuotantoon ei ole tarpeen - voi rakentaa vedyntuotantoasemia, joissa vetyä tuotetaan pelkästään uusiutuvilla energioilla.

Ympäristöä huomioidaan jo! Oletko ikinä ollut töissä tai kuullut ympäristö- ja laatustandardeista? Laatusertifikaatit on välttämättömiä jos haluaa saada tilauksia.
Asiakkaat määrää homman suunnan. Ostatko sinä kloori-valkaistua vai...? Pääosa firmoista toimii lain rajoissa ja sehän riittää. Kyllä tehtaat Suomesta lähtee kun vaan on tarpeeksi syytä. Sitten voidaan ihmetellä keneltä saisi lisää velkaa.

Käsittääkseni vielä 70-luvulla kaikki jätteet sai kaataa hallin takapihalle. Jotkut tietysti vielä nykyäänkin mieluummin kippaa ojaan kuin että maksaisi käsittelystä.

Erityisesti byrokratia ehkäisee tehokkaasti kenen tahansa kadunmiehen ryhtymisen yrittäjäksi. Pelkkään perustamiseen tarvitaan jo perehtymistä puhumattakaan kaikista vero, valvonta, yms. papereista. Onneksi on konsultit ja tilitoimistot. Joku "viisas" sanoi että amerikka menestyy sen takia että siellä on huomattavasti vapaampaa touhuta.
Suomessa lopetetaan tuhansia yrityksiä joka vuosi. Syitä voi ihmetellä. Venäjä olis muuten hyvä paikka operoida mutta siellä maaperä on liian hataraa. Ei ole juuri liioittelua sanoa ettei Suomessa kannata töitä tehdä tai ainakaan yrittää.
Taksimatkan(ja monen muun) hinnasta ½ - 3/4 menee jonnekin muualle kuin yrittäjän taskuun. Kyllä kannattaa.

Ei tarvitse vaivautua katsomaan

http://www.vaihdavirtaa.net

Vastaaja kirjoitti:

Ei tarvitse vaivautua katsomaan

http://www.vaihdavirtaa.net

Ei helpoista asioista tarvitse ehdoin tahdoin tehdä vaikeita.