Oletetaan, että ulkona on lämpömittarin mukaan nollakeli ja a) tyyntä, b) tuulee 15 m/s. Paljonko talon lämmönkulutus kasvaa b-tapauksessa a-tapaukseen verrattuna prosenteissa, kun sisälämpötila pidetään 20 asteessa.
Tuulen vaikutus lämmitystehoon
p.ähkäilijä
12528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Riippuu olennaisesti talosta. Paljon jos ei ole tiivis ja on painovoimainen ilmanvaihto, vähän jos on tiivis ja on koneellinen ilmanvaihto.
Jos on tiivis (=muovit ympärillä) ja on koneellinen ilmanvaihto, ei kannata edes lämmittää vaan purkaa pois.
Jos ei ole tiivis ja on painovoimainen ilmanvaihto, laita pökköä pesään ja nauti raikkaasta hengitysilmasta ja terveestä elämästä.
Jos talon seinärakenteen U-arvo on esimerkiksi 0,20 W/m^2K ja tyynellä säällä ulkoseinän lämmönsiirtokerroin on hu = 7 W/m^2K ja se nousee tuulen ansiosta arvoon esim. 21 W/m^2K, niin tyynellä kelillä talon seinien lämpöhäviö on noin 0.20*20 = 4,00 W/m^2. Tuulisella säällä U-arvoksi tulee 1/(1/0,20-1/7+1/21) = 0,204, jolloin lämpöhäviö on noin 4,08 W/m^2. Kasvua on siis 408/400=1,02 eli 2%.
Kiitoksia. Juurikin tuota hain.
Säätiedotuksissa annetaan myös lämpötilalukeman lisäksi "sää tuntuu kuin"-lämpötila. Se on monasti jopa 7.. 8 C todellista lämpötilaa alempi näin nollakelilläkin. Naaman hipiän lämmönsiirto on kai sitten eri asia kuin ulkoseinän, kun lämpötilaero ilmaan on iso.
Kyllä se on. Ihon ja ulkoilman välinen lämpötilaero voi olla kymmeniä asteita. Lisäksi viima kuivattaa ihoa mikä lisää lämmönsiirtoa ihosta ilmaan.
Martta00 vastaus oli hyvä mutta paljon riippuu miten suvälle tuuli tunkeutuu rakenteeseen. esim ohut pakkauskelmu estäisi tuulen kokonaan rakenteessa ellei tuuli pumpaa kelmua. Tuuli poistaa seinan ulkopinnasta eristävää ilmakerrosta , jonka tekee myös ilmakerroksen painoero joka luo hieman vetoa seinan ulkopintaan tyynelläkin säällä.
Ilmiö on sama kuin ns. pakkasen purevuus tuulen vaikuttaessa, ainakin suurin piirtein, ks.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkasen_purevuus
Tarkoittanet suhteellista kulutusta prosenteissa, sillä emme tiedä absoluuttista kulutusta?
Ei yhtään, jos talosi lämpöeristys on hyvä - mutta kuten tyypillistä näille
kysymyksille on, et kerro talosi seinän koostumusta, ts lämpökapasiteettia
tai seinämateriaalin ominaislämpökapasiteettia.
Tämän verran löysin nyrkkisääntöjä:
Ohjeissa ja standardeissa annetaan pintavastuksille (tarkoittanee konvektion ja säteilyn kokonaisvaikutusta) todellisia tilanteita vastaavia keskimääräisiä arvoja. Ulkopinnan pintavastuksena käytetään yleensä arvoja 0,04...0,06 m²K/W ja sisäpinnalla arvoja 0,13...0,15 m²K/W.
Eli voidaan havaita että käytännössä tuulen aiheuttama pakotetun konvektion mukainen lämpöhäviö pinnalla on 2.5 ... 3,5 kertainen tyyntä säätä vastaavaan luonnolliseen konvektioon verrattuna.
Seinän läpäisevyyden kannalta lämpövastukset voidaan laskea yhteen, joten niiden suhteellisten osuuksien perusteella voi siten arvioida tuulen suhteellista osuutta kokonaishäviöön.
Puhdas teoreettinen laskenta on melko haastavaa, siinä lasketaan erilaisten lämmönsiirtokertomien (Re, Gr, PR, jne..) avulla konvektion kokonaisvaikutusta ao. pinnalle. Turhan haastava esitettäväksi tässä yhteydessä.
Marttan+arvot+käänteisinä+ovat+näköjään+samaa+luokkaa.+
Piti+sitten+laskea+väärinpäin,+vaikka+ei+suuruusluokkaan+vaikutakaan.