Pakkoruotsi

Pitää pystyä keskustelemaan omasta alastaan ruotsiksi. Pitää tietysti myös ymmärtää oman alan tekstiä ja itsekin pystyä kirjoittamaan. Siis itsensä esitteleminen ei ihan riitä.

Harvalla on hyvät valmiudet pelkällä lukioruotsilla. Parhaat pitkän ruotsin lukeneet ja kirjoittaneet pääsevät suht. vähällä. Joku lukion jälkeen huomattavasti ruotsin taitoaan kehittänyt voi selvitä pelkällä tasokokeella.

Ennen vanhaan kaukana viime vuosisadalla joidenkin opinnot kaatuivat latinaan. Nyt on alkanut olla niitä, jotka kompastuvat ruotsiin.

Pakkoruotsin tarkoitus on suomenkieliset alemman luokan kansalaisina ja huonommin koulutettuna kansanosana.


Tämän tekstin jälkeen ei voi mitenkään olla pakkoruotsin kannattaja. Pakkoruotsille ei todellakaan löydy perustelua.

Pakkoruotsi on alusta etuilulle ja suomalaisen identiteetin alistamiselle. Tässä ovat selkeät syyt vastustaa pakkoruotsia. Kuka puolustaa pakkoruotsia ei ole tarpeeksi tietoinen pakkoruotsin mustasta olemuksesta.

US blogi

Johanna Fredriksson

Tietopläjäys ruotsin kielestä Suomessa.

Älä hämmästy suomenkielinen siitä kuinka alistetussa asemassa olet. Sen aseman olet ansainnut koska et parempaa halua. Kunnioitus pitää ottaa eikä vellihousuja kunnioita kukaan.

http://huusianna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/huusianna

Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän avulla on tarkoitus tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista opiskelupaikkoihin yms. Pyrkimys on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Vain silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä. Kaikki muu on oikeata negatiivista syrjintää.

Suomessa opiskelukiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia. - Sitä pitää kutsua syrjinnäksi! - Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomalaisen syrjinnän puolustajat väittävät että opiskelupaikat eivät ole ruotsinkielisille vaan kaikille ruotsia osaaville. Se ei pidä paikkaansa. Suomenkielielinen joutuu pääsykokeen lisäksi suoriutumaan kielikokeesta vaikka olisi kirjoittanut ylioppilaskokeessa ruotsin hyväksytysti. Ruotsinkielinen ei joudu kielikokeeseen vaikka ei osaisi suomea hakiessaan suomenkieliseen kouluun.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.

http://huusianna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115212-positiivisesta-syrjinnästä

REEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEee

Sinänsä yliopiston pakkoruotsi on turha, koska sen läpäisemällä ei ole saavuttanut sellaista kielitaitoa, millä pärjäisi asiantuntijatehtävissä. Arkielämässä mainittu kielitaito riittää valintamyymälässä asioimiseen, mutta jo kioskilla tulee hankaluuksia. Pakkoruotsi on tästä syystä suurelle osalle opiskelijoista jokseenkin turha opintosuoritus, mikä saattaa kuitenkin viedä huomattavasti aikaa muilta ja oikeasti merkittäviltä opinnoilta.

Suomessa vaaditaan vielä alueittain tietty määrä ruotsinkielentaitoisia virkamiehiä ja työntekijöitä, eikä pakkoruotsi anna missään määrin valmiuksia toimia sellaisena. Ruotsinkielentaitoisia ovat sellaiset, jotka kykenevät hoitamaan virkaa taikka toimea sujuvasti ruotsiksi. Sellaiset henkilöt ovat hyvin usein suomenruotsalaisia, taikka heillä on lapsuudessa ollut ruotsi jossain ympäristössä puhuttuna kielenä, esimerkiksi opetuskielenä koulussa taikka päiväkodissa.

Ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella asuvilla ei ole juuri minkäänlaista motivaatiota puhua, kirjoittaa taikka kommunikoida ruotsiksi millään muullakaan tavalla, paitsi kun se on pakollista koulussa. Tämän vuoksi on suorastaan järjetöntä vaatia heiltä kohtuullinen ruotsintaito vain siksi, että voisivat saada yliopistotutkinnon.

Olisi huomattavasti kannustavampaa lähestyä asiaa kysynnän ja tarjonnan kautta. Ainakin tällä hetkellä ruotsinkielentaitoisille on kovasti kysyntää, joten kysynnän tulisi olla riittävä motivaatio ruotsin opiskelemiseksi. Toisin sanoen, koska ruotsinkielentaitoisille löytyy melkein varmasti työtä Suomesta, tulisi sen olla riittävä kannustin kielen opiskeluun. Kaksikielisille viranhaltijoille voitaisiin myös maksaa suurempaa palkkaa, mikä toimisi lisäkannusteena kielen opiskeluun.

Järjestelmä, missä kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan kohtuullinen ruotsintaito ei hyödytä oikein ketään. Sillä ei saada aikaiseksi tarvittavia ruotsintaitoisia virkamiehiä, mutta sillä hidastetaan ja kenties jopa estetään suomenkielisten valmistuminen yliopistosta. Itseasiassa tästäkin järjestelmästä on hyötyä, mutta se kohdistuu ainoastaan lähtöjään kaksikielisille, jotka voivat keskittyä tarkoituksenmukaisiin opintoihin, eikä heidän tarvitse jankata itselleen turhaa kieltä.

Jos Ruotsi oikein ongelmaksi, niin voikannataa niellä vähän ylpeyttä ja kokeilla tehdä se kesäyliopistossa tms. Vähänhän se maksaa, mutta yleensä helpompia nuo päästä läpi. Kerran se vaan kirpaisee, kyllä se siitä.